Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 46

Viestit - JakkeJäyhä

Vapaa sana / Vs: Se on loppu ny!
: 15.02.09 - klo:20:01
Mutta sitten vielä sellainen hypoteettinen ajatusrakennelma. Että jos tilanne on sellainen että tilan isäntä on ollut toistakymmentä vuotta tilan ulkopuolella töissä ennen tilan ostoa tienaamassa rahaa ylisuuriin hehtaarihintoihin. Erilaisissa hommissa mukaan lukien yritys jossa yrityksen käyttökieli oli englanti johtuen tuotteista ja markkinoista. Kaikki paperit ja kirjeet ja dokumentit ja muut kirjoitettiin aina ensin englanniksi. Sitten jos joskus harvoin tarvetta ilmeni niin sitten suomennettiin. Palkat nykyrahaksi muutettuna parhaimmillaan lähelle 5 k-euroa vuodessa. Isäntä sen verran tehnyt "firabelihommia" tilanpidon lomassa että taidot ja tiedot eivät ole päässeet vanhentumaan.

Tilan pelloista suurimassa osassa kunnallistekniika eli vesijohdot ja viemärit (ei yhtään kaivoa näkyvissä!!!) ja erilaiset kaapelit ja valokuidut joko jo valmiina maan alla jossakin kohtaa peltoa tai muutaman sadan metrin etäisyydellä. Pellot arvatenkin lähellä asutusta. Tilalla on velkaa mutta kohtuullisesti vaikka huomioidaankin että eihän tuollaisia peltoja lahjoituksena ole saatu. Muutama investointi saattaa tilalla jäädä harmittamaan että tuli tehtyä mutta niistä selvitään.

Mutta miten on, jos tällaisessa hypoteettisessa tilanteessa isännällä on vaihtoehtona palata entisiin hommiin joka valitettavasti tietää sitä että ainakin 3 päivää viikosta menee sen jälkeen poissa kotoa. Nykytekniikka mahdollistaa etätyön mutta rajallisesti. Ja toisena vaihtoehtona on investoida lisää sikalaan ja jäädä odottamaan ymmärtäväisten C-alueen tuottajien "armopaloja" ja mahdollisia ja mahdottomia tukikuviokäännöksiä. Uskoa siihen että viiden vuoden päästä tukiero ei ole se 20 senttiä per lihakilo.

Sikalaan voisi jotakin kehittää jos sen alas ajaa. Asutus sen verran lähellä että sellainen "tavarahotelli" todennäköisesti menestyisi. Sellainen on muistaakseni jossakin Nurmijärvellä tehty vanhaan navettaan. Autojen, moottoripyörien ja veneiden talvisäilytyspaikka todennäköisesti tuottaisi myös jotakin. Kivahan se olisi rakennukselle tuottavaa käyttöä löytää?

Mutta mitäpä tuollaisessa hypoteettisessa tilanteessa mahtaisi kannattaa tehdä?
Vapaa sana / Vs: Se on loppu ny!
: 15.02.09 - klo:19:43
Mutta vaikuttamispyrkimyksiä ei siis kannata suunnata C-alueen suuntaan. No mihin sitten? Oman näkemykseni mukaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin etelän kaupungit ja kuluttajat. Hankkia palstatilaa etelän lehdistä varsinkin ennen vaaleja ja tarvittaessa tehdä tästä poliittinen kysymys ennen vaaleja. Valitettavasti tätä ei voida tehdä esittelemättä tukisummia julkisesti ja tietysti siellä voi joku vähän nostaa kulmakarvojaan kun joudutaan lehtiin laittamaan "50.000 euron tukimenetykset" joka 2014 esimerkiksi 1.000 lihasian yksikössä tulee nykypäätöksillä. Toivon että "omassa porukassa" saadaan järkeviä ja oikeudenmukaisia päätöksiä aikaiseksi ennen tuota mutta jos muu ei auta niin mielestäni kaikki keinot on otettava käyttöön.

Siinä valitettavasti tosiaan voi käydä niin että noiden tukisummien perään ruvetaan enemmänkin kyselemään mutta mielestäni AB-alueen viljelijöillä ei tässä tilanteessa ole yhtään mitään menetettävää, ainoastaan voitettavaa. Meille ei C-alueen tuottajat tai MTK tukia järjestä ja itse emme enää pysty niitä EUlta saamaan. Ainoa toivo mielestäni on saada yleinen (kaupunkilaisten) mielipide niin paljon tätä tukieroa vastaan että poliittinen paine kasvaa niin suureksi että asia on pakko ratkaista. Valitettavasti se jos tähän asti mennään eli julkisuuteen näiden kanssa tullaan niin se tarkoittaa lähes varmasti sitä että C-alueen tuet menevät mutta niinkuin totesin niin mielestäni tässä tilanteessa AB-tuottajilla ei ole enää mitään menetettävää, ainoastaan voitettavaa.
Vapaa sana / Vs: Se on loppu ny!
: 15.02.09 - klo:19:20
Ei kai tarvitse enempää kertoa että on jotakin suunnitelman tynkääkin olemassa. Katsotaan nyt sitten mitä toteutuu ja milloin. Takarajana on seuraavat eduskuntavaalit. Sinne asti AB-kotieläintuottajat toivottavasti kaikki jaksavat roikkua mukana. Toivottavasti... Sen jälkeen on tiedettävä mitä tehdään. Toivottavasti sitä ennen on järki voittanut ja on saatu aikaiseksi oikeudenmukaisia päätöksiä.

Mutta se mikä myös on valitettavasti tullut aika lailla selväksi on se että mihin kannattaa pyrkiä vaikuttamaan ja mitä tekemään. Valitettavasti minulle on tullut sellainen tunne että ei kannata yrittää vaikuttaa C-alueen tuottajiin eikä toivoa sieltä päin mitään tukea. Liikaa sitä "pienet pellot ja vappuna lunta" ja "etelän kartanot" -juttua. Tuki 141-alueelle sieltä suunnasta on lähinnä näennäistä että voidaan sitten sanoa että "me oltiin kyllä yhtenä miehenä tukemassa mutta kun se iso paha eu ei anna mahdollisuuksia". Mennään aina viime kädessä sen liittymäsopimuksen taakse ja todellista halua tukialuerajan tuomien ongelmien ratkaisemiseksi ei ole. Mikäs siinä kun tilanne on se että siitä itse hyötyy, ei ole todellista tarvetta ratkaista mitään ongelmaa kun C-alueen kannalta katsottuna mitään ongelmaa ei ole edes olemassa.
Vapaa sana / Vs: Se on loppu ny!
: 15.02.09 - klo:19:17
Olen osittain ihan tarkoituksella pyrkinyt ärsyttämään ja provosoimaan, osin olen itsekin välillä ärsyyntynyt siitä miten varmoja mielipiteitä täällä joskus esitetään erittäin heppoisilla pohjatiedoilla. Itse olen kotiläksyni pyrkinyt tekemään ja faktat tarkistamaan eli "varmistanut selustani" ja siitä valitettavasti on sitten vähän sellaista "besserwisser" -hommaa tainnut tulla...

Mutta jatkoa ajatellen. Sanalla sanoen kotiläksyt pitää tehdä hyvin ja tarkasti. Että on sitten faktaa eikä mutua. Se MTT on hankalahko, niihin tilatason tietoihin kun ei pääse kiinni. Että pääsisi näkemään mitä ne ihan oikeasti ovat ja millaisia tiloja jne. Paljonko erosta selittyy milläkin tekijällä. Tilamäärän pienuuden takia luotettavuuden voi kiistää mutta niitä ei voi kokonaan ohittaa, täytyy miettiä tarkemmin mitä tehdään. Julkisuudessa kun jotakin alkaa esittää niin sen on syytä pitää paikkansa ja tosiaan kotiläksyt oltava tehtynä että kukaan ei pääse yllättämään.
Vapaa sana / Vs: maitotuet A/B
: 15.02.09 - klo:19:14
Osaatteko lukea "Maitotuet "Maitopuoli on yhteistuumin sopinut hyväksyttävän porrastuken pohjoiseen tukeen johon kuuluu myös A/B alueelle maksettava maidon tuki . Kiintiöikää sika ja siipikarjakin .
Näyttää jäyhällä menneen puurot ja vellit sekaisin kun ei ymmärrä olla sekaantumatta maitopuolen sisäisiin asioihin. ::)

Tuollaisesta sopimuksesta minä en tiedä yhtään mitään. Ja jos Huittisten kokouksen maidontuottajien mielialoja muistelen, sekä esitelmän pitäjien että penkillä istuneiden mielipiteensä ilmaisseiden maidontuottajien niin veikkaanpa että kukaan heistä ei ole ollut nykyistä tukieroa sopimassa ja tämän ihan henkilökohtaisena mielipiteenäsi sanoisin että kukaan sen tilaisuuden osanottajista joita maidontuottajiakin oli varmasti kymmeniä ei kyllä ole sitä mieltä että tuo yhteistuumin so***** porrastus on kohdallaan... Löytyykö täältä ab-tuottajia vastaamaan mitä olette mieltä? Onko so***** ja kuka ja onko kohdallaan?
Vapaa sana / Vs: Se on loppu ny!
: 15.02.09 - klo:19:03
Kiitän saamastani positiivisesta palautteesta! Mistä v..tun positiivisesta palautteesta tuumaavat varmaan apilas & jopihopi & emo-heikki & co??? Tosiasia nyt kuitenkin on että olen saanut useita positiivisia palautteita siitä että olen jaksanut ja viitsinyt penkoa faktat ja taustat enkä vain heitellyt tyyliin "kepu on p..cstä" tms hauskaa. Arvaatte varmaan että suurin osa ab-alueen suunnasta. Ja ennen kuin kukaan ehtii sanoa mitään niin on tullut muutama myös c-alueen suunnasta.
Vapaa sana / Se on loppu ny!
: 15.02.09 - klo:18:59
Se on loppu ny!

Meinaan meikäläisen agrossa roikkuminen tältä erää. Eräänlaisen loppulausuman täällä keskustelupalstalla viettämästäni ajasta vielä tähän teen jonka jälkeen häviän täältä haastamasta riitaa ja päästän teidät taas sopuisasti keskustelemaan mukavia.

Eli keskustelullani olen lähinnä halunnut herättää keskustelua tukialueiden välisestä erosta ja saada edes jonkun ajattelemaan. Että ovatko ne nyt ihan kohdallaan eli eivät. Tarkoituksena ei ole ollut loukata ketään, ei maidontuottajia eikä ketään muutakaan. Valitettavasti ilmapiiri tuntuu pitkälti olevan että C-alueen kaikki tuet oikeutettuja ja AB-alueen kartanot mitään tarvi". Sekä täällä(kin) että MTK että MaaseudunTulevaisuus. Muista kuin maatalousalan lehdistä vähän toisenlaistakin löytyy mutta monesti tuntuu että kun AB-tuottajat yrittävät mielestäni oikeutetusti puolustaa asiaansa niin ahneeksi tai kateelliseksi tms leimataan.

Millaisia johtopäätöksiä keskusteluista muuten. Pistäähän se miettimään. Mutta tehtävänä oli kartoittaa tilannetta. Millaisia vastauksia tulee, millaisia vasta-argumentteja, mitä faktaa niiden taakse löytyy. Ja kaikki on muistiin laitettu. Vastaisen varalle. Valitettavasti näihin "lunta vappuna ja pienet lohkot" on asiaperusteilla vaikea selvittää että miten asiat on. Mutta tukitasojen erot eri tuotantomuodoissa, investointitukien tasoerot ja historiat ja muut kuten tuotantomäärien kehittyminen. Ennen jatkoa täytyy selvittää ne ab-investointituet tarkasti sieltä alkupuolelta. Toivottavasti ovat julkisia asiakirjoja. Sekä peltopuolen että kotieläinpuolen koko tukihistoria täytyy selvittää. Ja laatia useampia realistisia esimerkkitiloja joille vertailulaskelmat tehdään koko EU-ajalta tuolla tukihistorialla. Jaa että miksi? Jatkoa seuraa.

Vapaa sana / Vs: Agron pahimmat valittajat
: 15.02.09 - klo:18:39
Että kun nyt heittelemään lähditte niin laitetaas lisää faktaa. Esimerkiksi. Että näkyy kuka täällä turhasta valittaa...

Jopihopi väittää että rakenne sikataloudessa C alueella on huono. Itse olen kyllä ymmärtänyt, että uudet sikalat ovat C-alueella ihan hyvän kokoisia Suomen mittapuun mukaan!

Jopihopi väittää mitä väittää, tieto on asia erikseen. On väitteitä ja sitten on tosiasioita. Katsos tuosta Perälän Matin gradusta

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1

kaaviot sivulla 25. Aika selvästi on nähtävissä että vuonna 2006 lihasikaloiden keskikoko alueilla E- P, Pohjanmaa, V-S, Satakunta, Pirkanmaa, Häme on noin 190 - 240 - 220 - 170 - 140 - 210 kun koko maan keskikoko on noin 190. Eli Pohjanmaa on suurin (suurimmat lihasikalat keskimäärin) ja E-P on noin maan keskiarvon kohdalla ja pesee Satakunnan vaikka häviääkin V-S:llä. Mutta että väite on mitä on, sitä itteensä. Nyt jos siis kyse on C1:stä verrattuna AB:hen johon tuo Pirkanmaa ja Hämekin kuuluvat jotka selvästi jäävät koossa jälkeen C1:stä.

Porsassikaloissa asia on toinen, siellä on Pirkanmaalle ja Hämeeseen perustettu muutama suuri yksikkö jotka heti tuntuvat keskiarvoissa. Mutta merkillepantavaa niissäkin on että ne on perustettu ihan omalla rahalla tai ainakin investointituen ollessa hakukiellossa. Mutta tiedä sitten jos ovat Pohjanmaalla kerran saaneet että mitä ne ovat niihin saaneet? Mutta ei porsaspuolellakaan eroa merkittävästi ole C1 tappioksi ja jos onkin niin se on syntynyt vuoden 2000 jälkeen, vielä vuonna 2000 alueet aika tasassa. Että tässä selittävänä tekijänä ei ainakaan ole ne jopihopin mainostamat "vain AB-alueelle suunnatut miljoonatuet". Mutta kannattaa aina muistaa että väite ja tieto ovat kaksi eri asiaa.

Vapaa sana / Vs: Agron pahimmat valittajat
: 15.02.09 - klo:18:37
JakkeJäyhä pahimmasta päästä, kun itsellensäkkin selvisi että onkin saanut tukea enemän kuin samankokoinen tila c alueella, niin siirtyi valittamaan maitopuolelle

voiko tuon nolompaa olla hahahah ;D

Hah! Heitot heittoina ja faktat erikseen...

On se surkeaa, kun itse ei asiasta tiedä oikeaa laitaa, niin on valmis tekemään oikein jutun, jolla todistaa oman tyhmyytensä.

Suosittelen muillekin ensiksi asioiden selvittämistä itselleen ennenkuin lähtee kirjoittelemaan. Totuutta on täälläkin syytä kunnioittaa. Ellei sitten ole tavoitteena pelkkä skeidan heitto, näitäkin löytyy ja ne on tunnistettu, joten niihin kukaan viitsi edes lukea, saati vastata.

Lopuksi; sika/eläinkohtaiset kärsätuet muuttuivat C-alueen hyväksi ensimmäisessä 141 tarkastelussa, jota Suomen puolelta hoiti ministeri Hemilä. Siitä lähtien tuet ovat olleet C-alueella korkeammat AB:n verrattuna.

Niin. Tarkoitatko että tuet on mennyt kuten tässä taannoin kasasin eli alla on lainaus vanhasta viestistä:

Eräs näihin keskusteluihin osallistunut on useassa ketjussa toistellut "AB-alueen suuria investointitukia ja tukihyötyä ja ansiotonta etua". Rupesi sen verran korpeamaan että kun tuollaista heitellään mutta faktaa ei löydy ja numeroita niin otanpa selvää. Ja tässä on selvitystyön tulos (tehty aika myöhään, en takaa että yhtään virhettä ei ole mutta veikkaisin että suurin osa on oikein):

            AB    C1  Ero/ey   Ero/vuosi jos 200 ey
1998    364   363     +1        +200
1999    344   344       0
2000    322   333    -11      -2.200
2001    305   317    -12      -2.400
2002    294   306    -12      -2.400
2003    285   296    -11      -2.200
2004    266   278    -12      -2.400
2005    215   234    -19      -3.800
2006    206   219    -13      -2.600
2007    198   207    -11      -2.200

Taulukossa on siis eläinyksikkötuet kunakin vuotena. Ne maksetut, sillä tuotannon kasvusta johtuneella eläinyksikkökertoimella epäreilusti leikatut. Valitettavasti minun isännyyteni ei ulotu niin kauas että olisin omistani löytänyt vanhempia enkä sitten valitettavasti onnistunut mistään muualtakaan löytämään vanhimpia tietoja. Mutta kai tämä 10 vuoden luvutkin jotain kertovat.

Nyt jos minulla on ollut 200 ey sikala eli 2.600 teuraaksi per vuosi niinkuin olen viime aikoina laskeskellut. Niin "tukitappiota" on tullut 20.000 euroa. Tuo on pientä, se on vain noin sentti per lihakilo.

Mutta "omana aikanani" on ollut koko ajan sellainen tilanne että ollaan oltu korkeintaan samalla viivalla C1-alueen kanssa. Ensin samat investointituet, sitten investointitukien hakukielto. Ja kuten tuosta taulukosta nähdään niin tuotantotuissa ollaan oltu koko ajan pikkaisen perässä. Tuohon perään vuonna 2008 tuli tuissa takkiin vielä 4.200 euroa tuohon päälle.

Mutta kyllä tuon on kestänyt. Mutta se että joku täällä puhuu "perusteettomasta hyödystä" jolle ei löydy faktapohjaa ilmeisesti lainkaan niin se vähän korpeaa. Meillä päin sellaisia miehiä kutsutaan valehtelijoiksi.


kyllä kyllä, mutta ero luokkaa 10e/ey, melkoisesti saa eläinyksiköitä olla yli ympäristölupavaatimusten per ha, että etelän sikatila jää tuotantotukien kokonaistasossa jälkeen. Ja investointituet lisäksi.

Tällä hetkellä eli 2008 tukiero oli 30 euro/ha B-alueen hyväksi. Jos tuosta pikaisesti lasketaan eli eläintuissa tuli B-alueella 2008 takkiin vaikka 300 sian lihasikalassa noin 1000 myyntiin eli noin 80 eläinyksikköä ja siitä sitten tukiero on 80 ey * 36 euroa/ey = 2.880 euroa. Laskinko nyt jotakin väärin kun tuntuu niin isolta. Tarkistetaas eli 300 * 3,3 = 990 myyntiin jaettuna 13 niin siitä tulee 76 eläinyksikköä ja se kertaa 2008 eläinyksikkötuen ero eli 210 - 174 eli 36 niin siitä tulee 2.736 euroa takkiin B-alueella. Mistä minä tuohon edelliseen olin laskenut vain 4.200 euroa takkiin? No, hällä väli mutta tästä siis 2.736 jaetaan tuolla hehtaarituen erolla eli 30 euroa niin siitä tulee 91 hehtaaria. Eli jos on 300 lihasian sikala ja 90 hehtaaria peltoa niin tasoissa ollaan tukien suhteen. Eli miten se nyt sitten oikein on?

Jaa mutta laskit tuolla 10 eurolla eli sillä mikä ero on ollut. Tarkoittaisi siis että 760 euroa B-alueelle takkiin ja jos peltotukien ero edelleen tuon 30 euroa niin se olisi sitten 25 hehtaaria.

Mutta kai minä sitten joudun ne peltotuetkin etsimään 10 vuoden ajalta... Kun rohkenen nyt epäillä kun alunperin väitit että C-alue saanut huonompia eläintukia. Ja minä etsin ja löysin että se oli ihan tasan päinvastoin. Ja nyt väität että C-alue saanut huonompia peltotukia. Rohkenen epäillä johtuen siitä että aikaisemmat "tietosi" ovat osoittautuneet kovasti epätarkoiksi. Tiedätkö mitä jos etsin nuo ja osoittautuu että C1 onkin saanut koko ajan yhtä suuret tuet kuin B-alue?

Noita peltotukia on muuten p..keleen työlästä penkoa, pitää varmaan huomenna soittaa tutulle jolla saattavat olla tallessa pitemmältä ajalta...
Vapaa sana / Vs: maitotuet A/B
: 15.02.09 - klo:18:32

Toisaalta tähän tähän tukiasiaan!
Maitotila A-alue 100 ha peltoa 60 ooo l maitoa .Tekee maidolle tukea yli euron litralle ! ::) Ei uskoisi että aikuiset miehet tekee noin typeriä laskelmia ?  ::)
Ihan tosi hyväksyttekö lainkaan pohjoisen tuen porrastusta lappiin päin?
Vaikka julkisuudessa puhutaan Suomi yhtä tukialuetta ei se tarkoita että A/B alueella tuki sama kuin C-4 alueella!

Kuka tuollaisen on tehnyt, vilkaises tuosta toisesta ketjusta. Sitäpaitsi peltotuki tarvitaan kyllä ihan peltoon. Niinkuin joku totesi että "järkevimmät sikamiehet on keskittynyt tuottavaan sikakasvatuksen ja ulkoistaneet tappiollisen peltoviljelyn muille". Missä piilee totuuden siemen... Eli et voi laske apeltotukia maidon tueksi missään oloissa.

Mitä taas porrastukseen tulee niin oikeudenmukaiseksi koetun porrastuksen uskoakseni hyväksyvät kaikki. Mutta esimerkiksi tämän hetken päätöksillä muodostuvaa tukieroa B/C1 sikapuolella ei kyllä B-alueella voi käsittää varmaan kukaan. Se kun on noin 20 senttiä per lihakilo joka tarkoittaa lähes 15% lihan hinnasta. Kun esimerkiksi satotasot osin jopa parempia "sikasuoralla" ja muilla sika-alueilla. Ja maitopuolellakin tukiero on käsittääkseni jo nyt liian suuri ja kun lisää on tulossa niin se varmasti ylittää kipukynnyksen. Sekin jos on 4 senttiä niin on yli 10% tuotteen hinnasta. Siis tukiero. Jos maidon hinta laskee niin prosentti nousee. Mutta oikeudenmukaiset perustellut tukierot hyväksyy varmasti jokaine, nykyisiä ja nykypäätöksillä muodostuvia eroja ei etelässä parhaalla tahdollakaan voi luonnehtia oikeudenmukaisiksi. Lue tästä:

http://www.mtk.fi/liitot/pirkanmaa/ajankohtaista/JK_blogit/JK_blogitkansio/fi_FI/OjakoskiTammo092/
No eipä tuolla taulukolla ole käyttöä. Just laskin, että c2 alueen tilalla jolla on  30 lehmää ja tuottaa 240 000 litraa maitoa meijeriin ja peltoa 50 ha josta nurmi 30 ja vilja 20  on pelto/maitotuet yhteensä 21 snt litralle. Pystyykö esim a alueelta kukaan laskemaan samaa ?

AB maito 2,8 cnt/litra
C1 maito 7,8 cnt/litra

AB peltotuki 643 euroa / ha
C1 peltotuki 603 euroa / ha

Ympäristötuki jätettiin mm Maaseudun Tulevaisuudessa huomioimatta tukialueiden eroja laskettaessa. Perusteluna oli se että se on korvausta syntyvistä kustannuksista. Omakohtaisesti laskin että saan parhaan mahdollisen tuloksen kun otan mahdollisimman vähän. Mutta tilakohtainen juttu tietysti.

Että noilla kun laskee niin AB on 240.000 * 2,8 = 6.720 euroa maitotukia ja 50 * 643 euroa / ha = 32.150 euroa. Eli kokonaistuki 38.870 euroa joka on 0,16 eli 16 senttiä / litra. Maksimituet pellosta kaikilla ympäristötuen herkuilla olisi 757 euro / ha ja sillä tulisi tulokseksi 50 * 757 = 37.850 + 6.720 = 44.570 / 240.000 = 0.1857 eli 19 senttiä per litra. Tukiero tuohon mitä olet saanut on 2 senttiä litra.

Jos otetaan C1 perussettinä niin se on 240.000 * 7,8 = 18.720 maitotuet ja 50 * 603 = 30.150 eli 48.870 / 240.000 = 20 senttiä per litra. Jos kaikki ympit niin pelto 50 * 653 = 32.650 eli 51.370 / 240.000 = 21 senttiä per litra. Jonka olet omiksi tuiksesi saanutkin.

Eli yhteenveto? Jos ympäristötukea ei huomioida niin tukiero noin 4 senttiä per litra tällä tilalla ja jos kaikki ympit niin 2 senttiä per litra. Ympäristötuki kustannusten korvausta, ei "ilmaista rahaa" eli ei pitäisi huomioida? Mutta että mielestäni ollaan siinä noin 4 sentin tukierossa jota tässä on vähän esitelty. Mitä enemmän lehmiä suhteessa peltopinta-alaan niin sitä suurempi ero muodostuu, sen näkee jo laskukaavasta.

Jos vaikka 40 lehmää ja 40 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 40 * 643 / 320.000 = 11 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 40 * 603 / 320.000 = 15 senttiä per litra 

Jos vaikka 80 lehmää ja 40 peltoa ja 640.000 maitoa niin
AB: 640.000 * 2,8 + 40 * 643 / 640.000 =  7 senttiä per litra
C1: 640.000 * 7,8 + 40 * 603 / 640.000 = 12 senttiä per litra 

Jos vaikka 40 lehmää ja 140 peltoa ja 320.000 maitoa niin
AB: 320.000 * 2,8 + 140 * 643 / 320.000 = 31 senttiä per litra
C1: 320.000 * 7,8 + 140 * 603 / 320.000 = 34 senttiä per litra 

Mutta vähän riippuen? Tukiero 4-5 senttiä per litra kun ympäristötukea ei huomioda. Ja jos se on kustannusten korvausta eli se mikä tulee niin se myös menee niin se ei jää pankkitiliä lihottamaan?

Lähdettä:
http://www.mtk.fi/maatalous/maanviljelijat/maatalouspolitiikka/tuotekohtaiset_tukitaulukot/fi_FI/Rehuohrajarehukaura_tukitaulukko/
Edelleen, fiksummat ovat keskittyneet sikatalouteen ja antaneet tappiollisen peltoviljelyn niille ketä se kiinnostaa. Miten luulet, että tukien siirto peltoon lämmittää heitä...

Tätä ei C-alueella meinata käsittää että täällä AB-alueella on paljon tiloja joilla omaa peltoa on todella vähän. Keskitytty ydinbisnekseen eli esimerkiksi porsaiden tuottamiseen ja ostetaan rehuviljaa satojen hehtaarien alueelta syksyisin jne jne eikä omaa peltoa juurikaan ole. Eli tehty juuri niin kuin vielä joku aika sitten oli järkevää. Johonkin laskin että sen mahdollisesti ehkä joskus tulevan LFA-korotuksen pitäisi olla vähintään luokkaa 350 euroa / ha että olisi merkitystä ja joillakin tiloilla pitäisi olla useita tuhansia euroja per hehtaari että olisi mitään merkitystä. Mutta kun "tilaa katsottava kokonaisuutena". Mutta kun tuollaista tilaa katsot kokonaisuutena niin joku hikinen 30-50 euroa / ha korotus on lähinnä v..uilua.
Toiseksi, mitkä ihmeen investointituet.

No ne vuosina 1995 - 1998 vain AB-alueen tiloille suunnatut miljoonatuet joilla osa rakensi valtavia yksiköitä ja jäi vielä rahaa yli kun tukea myönnettiin niin avokätisesti. Muistatko? Niiden tukien takia C-alue on ajettu ahdinkoon ja pakotettu laajentamaan.
No eipä tuolla taulukolla ole käyttöä. Just laskin, että c2 alueen tilalla jolla on  30 lehmää ja tuottaa 240 000 litraa maitoa meijeriin ja peltoa 50 ha josta nurmi 30 ja vilja 20  on pelto/maitotuet yhteensä 21 snt litralle. Pystyykö esim a alueelta kukaan laskemaan samaa ?

Hyvä ajatus!
Täällä A-alueella, omalla tilalla seuraavaa.
Suht vähän peltoa, jonnin verran maitoa ja noin 13 senttiä tekee litraa kohden yhteenlaskettuna kaikki pelto- ja maitotuet. Kannattiko tehostaa ja tuottaa hehtaaria kohden enemmän maitoa? Tuleva näyttää.
Tosin, eipä ole tarvinnut ostaa "maltillisesti" hinnoiteltua peltoakaan. Vaan eipä sitä ole ollut myynnissäkään...


Tuossa siis tukieroa olisi 8 senttiä. Olen ehkä etsinyt vääristä paikoista mutta itse saan jatkuvasti että peltotuet B/C1 ovat lähes eurolleen samat. Voitko laskea tuon tuen tai kertoa luvut minulle laskua varten tuolle KT:n esimerkkitilalle. Eli maidon tuki ilmeisesti 2,8 senttiä per litra? Entä peltotuet? Paljonko rehuviljan tuki ja nurmen tuki euroa per hehtaari? Eli miten päädyit tuohon 13 senttiin?
kyllä kyllä, mutta ero luokkaa 10e/ey, melkoisesti saa eläinyksiköitä olla yli ympäristölupavaatimusten per ha, että etelän sikatila jää tuotantotukien kokonaistasossa jälkeen. Ja investointituet lisäksi.

Tällä hetkellä eli 2008 tukiero oli 30 euro/ha B-alueen hyväksi. Jos tuosta pikaisesti lasketaan eli eläintuissa tuli B-alueella 2008 takkiin vaikka 300 sian lihasikalassa noin 1000 myyntiin eli noin 80 eläinyksikköä ja siitä sitten tukiero on 80 ey * 36 euroa/ey = 2.880 euroa. Laskinko nyt jotakin väärin kun tuntuu niin isolta. Tarkistetaas eli 300 * 3,3 = 990 myyntiin jaettuna 13 niin siitä tulee 76 eläinyksikköä ja se kertaa 2008 eläinyksikkötuen ero eli 210 - 174 eli 36 niin siitä tulee 2.736 euroa takkiin B-alueella. Mistä minä tuohon edelliseen olin laskenut vain 4.200 euroa takkiin? No, hällä väli mutta tästä siis 2.736 jaetaan tuolla hehtaarituen erolla eli 30 euroa niin siitä tulee 91 hehtaaria. Eli jos on 300 lihasian sikala ja 90 hehtaaria peltoa niin tasoissa ollaan tukien suhteen. Eli miten se nyt sitten oikein on?

Jaa mutta laskit tuolla 10 eurolla eli sillä mikä ero on ollut. Tarkoittaisi siis että 760 euroa B-alueelle takkiin ja jos peltotukien ero edelleen tuon 30 euroa niin se olisi sitten 25 hehtaaria.

Mutta kai minä sitten joudun ne peltotuetkin etsimään 10 vuoden ajalta... Kun rohkenen nyt epäillä kun alunperin väitit että C-alue saanut huonompia eläintukia. Ja minä etsin ja löysin että se oli ihan tasan päinvastoin. Ja nyt väität että C-alue saanut huonompia peltotukia. Rohkenen epäillä johtuen siitä että aikaisemmat "tietosi" ovat osoittautuneet kovasti epätarkoiksi. Tiedätkö mitä jos etsin nuo ja osoittautuu että C1 onkin saanut koko ajan yhtä suuret tuet kuin B-alue?

Sivuja: [1] 2 3 ... 46