Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mikään juontokoura ei kestä jos ei käyttäjä ole järjissään. Olen nähnyt kun kouralla retuutetaan kivikossa järeitä pitkiä tyviä kokonaan ilmassa.
Taisi siinä mennä tunti ennenkuin koura olikin pajalla ja hitsliimaa tarvittiin. Ihmettelin etteivät nostolaitteet hajonneet. Sen verran rajun näköistä touhu oli, pöllin pää huitoi ja ryski useita metrejä sinne tänne ja traksakin välillä kääntyi uuteen suuntaan kun pölkky oikein väänsi vauhdilla...
Sitten on vielä sekin kategoria isäntiä, jotka laittavat juontokouran etukuormaimeen
Siinäpä metsä ja traktori ystävällinen sijoittelu. Voi kuormata tukit helposti pidemmillä matkoilla kärryyn. Kaataa tukit "syleilyssä" hieman häjympäänkin suuntaan ja mahdollisia konkeloon kaadettuaja on helppo kans laukoa hytistä käsin
Ei siinä taida sitte auttaa muu ku raivaaminen! Yhen peltotien siirtäminen olis kans tiedossa samasta syystä, että nysvääminen vähenee. Mitäs ilmotus- toimenpiteitä siinä tarvis tehä ku kahen lohkon koko muuttuu? Lohkojen kokonaispinta-alat ei paljoa tule muuttumaan kuitenkaan..
Lohkoja ja lohkon osiahan voi liittää tai erottaa lohkojen muutoslomakkeella. Mutta mitään ei noilla ilmoituksilla voi lisätä, vähentää eli passivoida voi.
Jos oikein tarkasti tuki ohjeita luetaan , niin kaikki maatalousmaa on ilmoitettava. Ja noista lohkon reunojen raivauksista pitäis tehdä oma tueton peruslohko tai peruslohkoja. Noin kait se menis, mutta nyt syyllistyn kyllä ittekkin yhdellä lohkolla ehkä 8a:n ylitykseen. Maaseutupäällikkö ainakin meinas silmänsä tiputtaa, kun en luvannut piirrellä siitä tuetonta "U" lohkoa. Ennemmi istutan siihen sitten vaikka Joulukuusia, jos siinä ei vilja/nurmi saa kasvaa. Ihan hanuristahan noi säännöt on, mutta eikö ne suurinpiirtein noin mene?
Siellä on tosiaan tukipapereissa kohta että on viljelyksessä alle x kokoa olevia lohkoja jotka on valmis esittämään tarvittaessa. Toi x sen takia että en muista sitä kokoa. Kuitenkin nämä saa olla kiinni peruslohkossa eli vanhassa pellossa ja niitä saa olla useampi vierekkäin (jos on sattumoisin suoristanut kahtena vuonna pellon laitaa). Näillä saa helposti kuitattua noi piiriojien oikomiset mutta eivät ehkä käy hehtaarin lisäraivioon. Jos joku kysyy niin silloin joutuu vertaa oikeaa maastoa digikarttaan ja kertomaan missä nämä pikkuläntit on. Mutta siis tuo raksi pelastaa paljolta harmilta.
Ok, nyt mäkin ymmärsin 
Se X taisi olla 5a 
Ja ei ne ainakaan ennen saaneet olla fyysisesti kosketuksissa toisiinsa.
No niin tuo taas palautti maanpinnalle. Ja siihen digitoinnissa korjaamiseen ... digitointeja on tehty uusia, vaikka lentokuvat olis kuinka vanhat tahtoo. Eihän se paljon saisi muuttua, jos samaa kuvaa katselee vähintään 10 vuotta. Ja se vähittäin siirtokin on sitten 10v päästä siitä edellisestä kuvauksesta ehkä jo melkoinen
Tunnustaako joku, että olis saanut sanktiota siitä, että lohko onkin paisunut digitoinneista? Eli valvonnassa mitattu suurempi pinta-ala, mille haettu tukia ja siitä rangaistu. Mä olen kuullut yhden jossa tähän oli kiinnitetty huomiota, mutta seuraavassa digitoinnissa lohko oli "korjattu" sinne metsän sekaan. muutamasta aarista kyse ja nurkan pyöristämisestä
Valvoja on kerran kysynyt täätä hänen ylemmältä taholta ja silloin ohje oli että ei ole missään määritelty että nämä 5 aarin lohkot ei saa olla kiinni edellisissä peruslohkoissa. Sitä en tiedä kuinka pienistä ylityksistä on joutunut maksamaan mutta siitä on esimerkki että pinta-aloja mitatessa ne on jäänyt vajaksi ja tällöinn isäntä on todennu että onhan mulla tuolla se 1,5 ha että laitetaan tukioikeutta sinne. Tällöin tarkastaja on sanktioinut koko 1,5ha koska se ei ole ilmoitettu viljellyksi. Eli pitäisi olla viljelysuunitelmissa ja lohkokorteissa.
Tuo vaikuttaa jo oikeastaan ihan perustellulta, mutta nämä muutaman aarin entiset savihaudat ym. toivois kyllä kuuluvan niihin joskus digitoinneissa korjautuviin. Tai jos ei korjaannu, niin ainakin toivois, että ei niistä enää joudu kärsimään sen jälkeen kun hyvän työn on tehnyt. Mutta tietenkin jos tuo 5a:n ruksi poistaa tältä tuskalta niin sitten se helpottaa
Luin tuossa ketjun viestit läpi ja tulin siihen tulokseen että on kyllä moninaisia neuvoja,Mahtoiko kukaan mainita että hankkii tukioikeudet tuolle lisäalalle selvällä RAHALLA.siis ostettavissa lienee tilatuki,muut tuethan on sitten taas erikseen,mut toisaalta kun viljely helpottuu lohkon muotoilun seurauksena onko se tuen saanti välttämättä oleellinen asia.Pinta-ala kannattaakäsittääkseni kuitenkin ilmoittaa sellaisena kuin se todellisuudessa on.Ja tämä tukipolitiikka elää kaiken aikaa,saattaa olla eri ohjeet siinä vaiheessa kun saat lohkon reunat viljelyyn.
Jos haluaa tarkastajan mittaamaan sen sun "raivion", niin noinhan se kannattaa tehdä
Kyllä kait se ihan oikeasti pitää ilmoittaa uutena "U" lohkona ja jättää se vanha sinne entisillä pinta-aloilla. vaikka ne ovatkin fyysisesti samaa lohkoa, niin kartalla ne pitää olla eri peruslohkoa. Tosiaankin sille uudelle lohkolle voi ostaa tilatuki oikeuden Tai mikä onkaan nimi ens vuonna. Luulisin että noin sen
pitää ilmoittaa
Liian kovaa tuottajahintaa maksettiin ei pystytty kilpailemaan markkinoilla siinä perimmäinen syy,=ahneus.
Maidon hinta olisi jo vuosia sitten pitänyt sopeuttaa nyt se tulee kerta laakista.Myös tuotanto ei olisi kasvanut niin paljon ja maitotehtaat olisi jääneet rakentamatta.Nyt on pirullinen tilanne kun kiintiöt poistuu tuotanto tulee kasvamaan mitä järkee tässä on?
Siis syy on se, että Valio on jo vuosia maksanut liian hyvää tuottajahintaa? Luultavasti kaikki tuotettu maito on jalostettu ja saatu menemään eteenpäin muulla hinnalla kuin maailmanmarkkina hinnalla. Olisko kannattanut maksaa reilusti alempaa hintaa, myidä halpoina ja maailmalle helposti hukattavilla tuotteina. Silloin ei oltaisi ahneita ja nyt ei olisi pelkoa että tuottajahinta tippuu. helppoahan sitä on peiliin katsoa, mutta jos se peili näyttää päin *ersettä, niin siitäkään ei ole mitään hyötyä - tulevaisuutta ajatellen , eikä muutenkaan. Paitti jos ihailee sitä omaa *ersettään.
Naurettava tyyppi olet , totta tosiaan
Ei siinä taida sitte auttaa muu ku raivaaminen! Yhen peltotien siirtäminen olis kans tiedossa samasta syystä, että nysvääminen vähenee. Mitäs ilmotus- toimenpiteitä siinä tarvis tehä ku kahen lohkon koko muuttuu? Lohkojen kokonaispinta-alat ei paljoa tule muuttumaan kuitenkaan..
Lohkoja ja lohkon osiahan voi liittää tai erottaa lohkojen muutoslomakkeella. Mutta mitään ei noilla ilmoituksilla voi lisätä, vähentää eli passivoida voi.
Jos oikein tarkasti tuki ohjeita luetaan , niin kaikki maatalousmaa on ilmoitettava. Ja noista lohkon reunojen raivauksista pitäis tehdä oma tueton peruslohko tai peruslohkoja. Noin kait se menis, mutta nyt syyllistyn kyllä ittekkin yhdellä lohkolla ehkä 8a:n ylitykseen. Maaseutupäällikkö ainakin meinas silmänsä tiputtaa, kun en luvannut piirrellä siitä tuetonta "U" lohkoa. Ennemmi istutan siihen sitten vaikka Joulukuusia, jos siinä ei vilja/nurmi saa kasvaa. Ihan hanuristahan noi säännöt on, mutta eikö ne suurinpiirtein noin mene?
Siellä on tosiaan tukipapereissa kohta että on viljelyksessä alle x kokoa olevia lohkoja jotka on valmis esittämään tarvittaessa. Toi x sen takia että en muista sitä kokoa. Kuitenkin nämä saa olla kiinni peruslohkossa eli vanhassa pellossa ja niitä saa olla useampi vierekkäin (jos on sattumoisin suoristanut kahtena vuonna pellon laitaa). Näillä saa helposti kuitattua noi piiriojien oikomiset mutta eivät ehkä käy hehtaarin lisäraivioon. Jos joku kysyy niin silloin joutuu vertaa oikeaa maastoa digikarttaan ja kertomaan missä nämä pikkuläntit on. Mutta siis tuo raksi pelastaa paljolta harmilta.
Ok, nyt mäkin ymmärsin Se X taisi olla 5a
Ja ei ne ainakaan ennen saaneet olla fyysisesti kosketuksissa toisiinsa.
No niin tuo taas palautti maanpinnalle. Ja siihen digitoinnissa korjaamiseen ... digitointeja on tehty uusia, vaikka lentokuvat olis kuinka vanhat tahtoo. Eihän se paljon saisi muuttua, jos samaa kuvaa katselee vähintään 10 vuotta. Ja se vähittäin siirtokin on sitten 10v päästä siitä edellisestä kuvauksesta ehkä jo melkoinen
Tunnustaako joku, että olis saanut sanktiota siitä, että lohko onkin paisunut digitoinneista? Eli valvonnassa mitattu suurempi pinta-ala, mille haettu tukia ja siitä rangaistu. Mä olen kuullut yhden jossa tähän oli kiinnitetty huomiota, mutta seuraavassa digitoinnissa lohko oli "korjattu" sinne metsän sekaan. muutamasta aarista kyse ja nurkan pyöristämisestä
Ei siinä taida sitte auttaa muu ku raivaaminen! Yhen peltotien siirtäminen olis kans tiedossa samasta syystä, että nysvääminen vähenee. Mitäs ilmotus- toimenpiteitä siinä tarvis tehä ku kahen lohkon koko muuttuu? Lohkojen kokonaispinta-alat ei paljoa tule muuttumaan kuitenkaan..
Lohkoja ja lohkon osiahan voi liittää tai erottaa lohkojen muutoslomakkeella. Mutta mitään ei noilla ilmoituksilla voi lisätä, vähentää eli passivoida voi.
Jos oikein tarkasti tuki ohjeita luetaan , niin kaikki maatalousmaa on ilmoitettava. Ja noista lohkon reunojen raivauksista pitäis tehdä oma tueton peruslohko tai peruslohkoja. Noin kait se menis, mutta nyt syyllistyn kyllä ittekkin yhdellä lohkolla ehkä 8a:n ylitykseen. Maaseutupäällikkö ainakin meinas silmänsä tiputtaa, kun en luvannut piirrellä siitä tuetonta "U" lohkoa. Ennemmi istutan siihen sitten vaikka Joulukuusia, jos siinä ei vilja/nurmi saa kasvaa. Ihan hanuristahan noi säännöt on, mutta eikö ne suurinpiirtein noin mene?
Siellä on tosiaan tukipapereissa kohta että on viljelyksessä alle x kokoa olevia lohkoja jotka on valmis esittämään tarvittaessa. Toi x sen takia että en muista sitä kokoa. Kuitenkin nämä saa olla kiinni peruslohkossa eli vanhassa pellossa ja niitä saa olla useampi vierekkäin (jos on sattumoisin suoristanut kahtena vuonna pellon laitaa). Näillä saa helposti kuitattua noi piiriojien oikomiset mutta eivät ehkä käy hehtaarin lisäraivioon. Jos joku kysyy niin silloin joutuu vertaa oikeaa maastoa digikarttaan ja kertomaan missä nämä pikkuläntit on. Mutta siis tuo raksi pelastaa paljolta harmilta.
Ok, nyt mäkin ymmärsin
Se X taisi olla 5a
Ei siinä taida sitte auttaa muu ku raivaaminen! Yhen peltotien siirtäminen olis kans tiedossa samasta syystä, että nysvääminen vähenee. Mitäs ilmotus- toimenpiteitä siinä tarvis tehä ku kahen lohkon koko muuttuu? Lohkojen kokonaispinta-alat ei paljoa tule muuttumaan kuitenkaan..
Lohkoja ja lohkon osiahan voi liittää tai erottaa lohkojen muutoslomakkeella. Mutta mitään ei noilla ilmoituksilla voi lisätä, vähentää eli passivoida voi.
Jos oikein tarkasti tuki ohjeita luetaan , niin kaikki maatalousmaa on ilmoitettava. Ja noista lohkon reunojen raivauksista pitäis tehdä oma tueton peruslohko tai peruslohkoja. Noin kait se menis, mutta nyt syyllistyn kyllä ittekkin yhdellä lohkolla ehkä 8a:n ylitykseen. Maaseutupäällikkö ainakin meinas silmänsä tiputtaa, kun en luvannut piirrellä siitä tuetonta "U" lohkoa. Ennemmi istutan siihen sitten vaikka Joulukuusia, jos siinä ei vilja/nurmi saa kasvaa. Ihan hanuristahan noi säännöt on, mutta eikö ne suurinpiirtein noin mene?
Rauhamaa ja kumpp. voi voi mitä mokia ja korvien sulkemista.
Vuosia jo varoittelin että savijaloille Pekka rakentaa hallituksen kanssa ja niinhän siinä kävi,ei kuuleviin korviin.
Adam ehti ensin, mutta kuitenkin,
Niin olit Venäjän kauppaa vastaan? Ihan nokkelaa nykyhetken näkökulmasta, mutta mistä Valio sitten viimeiset 5-10 vuotta olisi paremmin saanut rahaa, kun otetaan huomioon että kotimaassa ei saa enempää myytyä tai Kivi suuttuu, ja maidon hinta on about kaikissa alle 4000km päässä olevissa maissa ollut selvästi matalampi kuin Suomessa, paitsi Venäjällä? Ja kai kerroit sen samalla kun varoitin Venäjän kaupasta?
Te ette nyt ymmärrä. SAS:sin mielestä tuotantoa olisi pitänyt pienentää sitämukaa mitä arla valloitti suomen markkinoita eikä venäjälle olisi saanut viedä mitään. Se on SAS:sin mielestä toissijaista millä tilalliset, näiden rengit ja piiat sekä paikalliset urakoitsijat sekä valion työntekijät olisi eläneet.
Valion johdon virhe oli laittaa saamaan koriin kaikki munat ,sitä virhettä hyvin harvoin kiitellään liike elämässä.
Olipa aika naurettava kommentti
Eikös Valio päin vastoin jakanut niitä "munia eri kennoihin". Nyt yks osoite on ainakin hetken poissa pelistä, mutta varmasti uusia "kennoja" etsitään, kuten koko ajan tähänkin asti.
Saako tuon imeytyskentän pelaamaan vettä läpäisemättömällä savimaalla
Ei.
Siksi savimaalle aina suodatuskenttä.
Toki jos kaivaa imeytyskentästä avo-ojan minkä täyttää jollain moreenipitoisella niin silloin pelaa mutta silloin ei ole oikeaoppinen imeytyskenttä.
Pelkkiä omakotitalojenkin imeytys tai suodatuskenttiä on avattu muutaman vuoden käytön jälkeen ja ylimmäiset putket on jatkettu menemään avo-ojaan tai muualle, että ei "hukuta". kait tuollaisenkin voi rakentaa toimivaksi mutta jostain syystä niin ei aina ole
eikös noi akselit ole samankokosia kaikkissa merkeissä ja siten se mutterilaikka samankokosella reijällä? itellä olis muistaaksein joku possilainen tahi joku muu, pitäs kattoa rojulaatikosta kuhan taas valot tulis.
Se lukitus mutteri on saman kokoinen keskisen halpis rälläköissäkin, niitä on romulaatikot täynnä
Mutta siinä alaosassa , jolla veto tulee laikalle , niin niiden "olakkeet" taitaa olla kaikissa eri kokoiset. Ainakin noi palaneet kinukit on erilaisia - keskenäänkin
Nyt kun rälläkällekkin on oma ketju aloitettu niin ängen kysymyksen tänne
Onko kukaan koskaan tarvinnut tai löytänyt jostain Balck & Deker kahden kären rälläkkään laipan lukitus mutteria ja sitä alempaa, jolla saadaan pyöriminen laikkaan. Tuo alempi on murennut ja ei pyöri enää. Guukellilla löytyy jokunen takuukorjaus paikka maastamme mutta takuun jälkeisestä ajasta ei enää B&D merkille näy enää varaosia tahi huoltoa. Toki vois noilta takuu huoltajilta kysyä, mutta luulisi sen tiedon täältäkin löytyvän
Itte kun olen tässä viimeaikoina joutunut taistelemaan ton jäteveden kanssa ja siihen on todennäköisesti tulossa muutosta lähivuosina niin mikä on raatilaisten mielestä paras systeemi mielummin perusteluin. Itse puntaroin kahden vaiheella eli suodatuskenttä joka on huolettomin tai sitten umpikaivo ja stabilointi josta pumpulla tai kärryllä navetan altaaseen. Toinen vaihtoehto olisi mielekkäämpi koska epäilen suodatuskentän puhdistavuutta. Mutta onko muita vaihtoehtoja. Panospuhdistamosta on sellaisia kokemuksia että ne ei sovi omaan hallintaan.
Siis onko sulla kokemusta panospuhdistamoista, vai oletko lukenut suomi 24:ää. toisekseen en tiedä tarkoitatko vain asuinvesien puhdistamista vai sekä että . Toisaalta automaatti lypsy tiloilla panospuhdistamon toiminta on kyllä haasteellisempaa kuin asema tai parsinavetoissa. Atomari on pörissyt vuodesta 2000 ja sen jälkeen senkin kehitys on varmasti mennyt jätti harppauksia eteenpäin. Mulla on vielä ns. nolla sarjaa
Viimeisin kompura on pyörinyt nyt reilu 10v , senkin huolto olis pitänyt joskus tehdä ja suodatin vaihtaa . Taidanpa ottaa yhteyttä tonne
http://www.atomar.fi/index.htmlMullakin voi kunnallinen viemäri tulla joskus tulevaisuudessa lähettyville, jos lehmiä ei enää oo, niin liityn kyllä sitten siihen. Nyt näin
www.kasi.fi soitappa tonne. entinen eho kone ja myy varaosia edelleen niihin.
löyty !
Mielestäni renkaiden paine laskee itsestään liikaa, eli suotavat ,koko on 520/38 . En ole aiemmin kiinnittänyt asiaan huomiota ,mutta raskaiden ajojen alussa on nykyään pakko tarkistaa ensin rengaspaineet.
Ajateltuna , että lasku johtuisi pelkästään lämpötilan laskusta, vaikuttaa kyllä aika suurelta. Tosin eipä noista omista tule liian usein tarkistettua, jos ilmaa on vain yläreunassa niin sitten vasta. Avantillakin olen muutaman päivän ajellut pelkällä lappiosta revenneellä kummilla. Nimim. kiitolinjaa odotellessa
Vähän samaa vikaa hardissa ollut. Paine ei meinaa nousta jos sekoitus on päällä. Venttiilit kyllä ehyet ja suodattimet puhtaat. Ilmavuotoja ei myös ole löytynyt imupuolelta.
Vieläkö joku on glyfosaattia ruiskutellut?
Pitääkö sekoitettaessa paineen nousta ? Mun Ehossa kyllä viisari väpättää, mutta ei nouse - siis sekoitettaessa. Ei kuitenkaan haittaa työskentelyä, silloin toimii kuin pitääkin
