Lainaus käyttäjältä: Eastwood - 08.08.18 - klo:10:52

Lainaus käyttäjältä: Eastwood - 16.10.15 - klo:23:03

Lainaus käyttäjältä: Eastwood - 30.10.13 - klo:11:31

Yksinkertaistettu laskelma vehnän tuotosta, 4t/ha

Menoja
Y1        0,45t x 381e (sis. rahdin) = 171e
Serti     0,32 x 529 e (sis. rahdin) = 170e
Kylvö                                                      60e  (Suorakylvöllä, kyntö ja äestykset vähintää tuplaavat varmaankin tuon)
Kasvinsuojelu                                       60e
Puinti                                                    100e
Kuivaus                                                  75e
Rahti                                                       64e
--------------------------------------------
Yhteensä                                             700e

Tuossa siis vaan helposti laskettavat kulut. Poissa laskelmasta ovat kaikki rakennuksiin, peltoihin, koneisiin kuluvat: huolto, ylläpito, perusparannus, korko, ym. kulut. Nämä usein merkittäviä menoeriä. Tietty koneiden osalta voi ajatella että nämä sisältyvät jo hehtaari kuluihin jos vaikka käyttäisi pelkästää urakoitsijaa. Sitten myös mahdolliset pellonvuokrat, aika monella lienee näitäkin. Eikä nyt ole kovin kaukaa haettua, että peltoihin ja kalustoon sitoutuneelle pääomallekin pitäisi laskea joku korkovaatimus... Tässä vaiheessa voi jo alkaa tuumimaan maajussin järjenjuoksua; helposti omaisuutta on kiini jo puolesta miljoonasta ylöspäin... Kauppalehden keskusteluissa lieni jonkinlainen keskiarvo pääomalle, jonka tuotolla voisi kohtuudella elää 800 000. Siis tekemättä juurikaan mitään...

Tuloja
Tuet                                                        500e
Viljan myynti 4t x 175 e                      700e
--------------------------------------------
Yhteensä                                              1200e

Tulot - menot                                         500e


Spekulointia sadon määrän vaikutuksesta tulokseen
4t/ha siis                                    500e/ha
5t/ha  500e + 175e =                675e/ha
6t/ha   500e +(2 x 175e) =       850e/ha
Jne...
Yllä olevastakin puuttuu sitten suuremman sadon vaikutus kuivatukseen ja rahteihin, joitakin kymppejä/tonni sekin tekee, kun rahti yksistään n.16/t

Sadolla on siis huomattava merkitys tulokseen, tämähän nyt tiedettiinkin.
Valitettavasti saan ainakin itse tyytyä lähinnä tuohon 4t/ha, kun otetaan 10v keskiarvo. Tänä kautena sain tyytyä 3t/ha vehnällä, kuivuuden takia...
Vieläpä satoakin merkittävämpi vaikutus on viljan hinnan vaihteluilla, 100e vai 200e/t... Jokainen osannee itse laskea yhtälön eri arvoilla. Laskelmassa käytin tällä hetkellä realistisia hintoja.

Sitten vielä huomautus, mahdollisille alaa tuntemattomille, mutta keskustelua mahdollisesti lukeville:
Menoista todellakin puuttuu helposti jopa useampia satasia, juuri noiden kaikkien muiden menojen puuttuessa laskelmasta! Eli nettovoitto on jotain muuta kuin tuo näkyvä 500-850e/ha, kun jo pelkkä pellovuokra on helposti 200e/ha (vaihteluväli ehkä jotainn 100e- 400e)

Tämä siis toisesta, vanhemmasta keskustelusta.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=49233.msg845785#msg845785

Tässä muistin virkistämiseksi aikaisempaa keskustelua tästä kullan vuolemisesta...
Linkki vieläkin vanhempaan keskusteluu ei taida toimia.

Joo ton laskelman nyt voi tehdä eritavallakin. Vaihtaa ton y1 halvempaan lantaan, käyttää tossia ja myy sadon rehuksi läheiselle karjatilalle niin saa rahtia pienennettyä. Mutta eihän tämä mikään kultakaivos ole. Homma kusee viimeistään siinävaiheessa kun alkaa hölmöilemään pellon vuokrassa tai ostohinnassa ja ostaa kiiltävää peltiä pihaan..

Jos karjatilalle myy häviää helposti myyntihinnassa ennemän kuin tuon rahdin, ainakin jos näillä kulmilla myy. Se vilja kun ei tunnu olevan minkään arvoista kun sitä myy suoraan käyttöön ja oikeastaan puintituoreena myydessä pitäisi melkein maksaa siitä että saa käydä esimerkiksi murskemakkaran täytteeksi viemässä. Jos kulujen ja tulojen erotus on 500€ sillä saa 7500€/ha ostohinnalla olevaa peltoa lyhennettyä, jää vielä verojen maksut yms suorittamatta. Tosta saa kyllä tossilla vähän nipistettyä ja puintii omalla vanhalla puimurilla ei tarvi laskea 100€/ha.

Tuo tuki pitäis kohdistaa todellisille tarvitsijoille, kuten päätoimisille nautatilallisille. Toki 3. sato voi vielä tulla rehusta jos sataa.
Sivutoimiset viljatilalliset kuten meikäläinen, mitään lisätukia tarvitse. Kuivauskulut jää tänä vuonna olemattomiksi ja viljan hinta on noussut. Tulos ei lopulta jää paljoa keskivertovuodesta kun tuet kuitenkin näyttelee muutenkin pääosaa. Ja pitää muistaa, että viime vuosina sentään paukuteltu ennätyssatoja.

Sipilä on siinä oikeassa, että tuki pitäis tulla markkinoilta huonona vuotena, ei tämä homma voi perustua jatkuvaan kriisitukeen.

Ehkä ne myyntitulot osalla näyttelee pientä osaa tulopuolesta,  toisilla taas tulee myyntituloa hehtaarilta selvästi enemmän kuin tukia. Tälläinen vuosi, vaikka kuivaa saattaakin olla puintiaikaan, tekee helposti neljänneksen tai kolmanneksen loven tulopuoleen eikä ainakaan itsellä kestä talous pidemmän päälle tuollaisia notkahduksia kun kulupuoli kuitenkin normaalivuoden tasoa muuten. Esimerkkinä sanottakoon että muutaman vuoden keskiarvoon verrattuna 9 hehtaarin ruisalasta tuli 3000€ vähemmän myyntituloa tänävuonna, väitän että ei sitä koko rahaa olisi saanut hukattua kuivaukseen yms jos sieltä olisi satoa paremmin tullut vaikka olisi ollut märjempääkin.

eihän nuo kuvauskopterit paljon yli tonnin ole jos ei hirmu matkoja hae.    kätevä värkki hakea ja ettiä jotain..                 mut miten olis tuollanen pienempi ilman kameraa ja siihen 300 g tnt tä ja naulapussi?         sais ainakii iltalehteen jutun..

Onkos kenelläkään kokemuksia noista kiinan koptereista? Wishillä on alta satasella monenlaista härveliä saatavilla.

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 08.08.18 - klo:21:57

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 08.08.18 - klo:16:30

Kyllä Kekkosen aikaan vain kaikki olikin hyvin. Silloin tuki maksettiin vain tuotetuista viljakiloista, eikä hallussa olevasta pinta-alasta eikä tuottamattomuudesta.

Tämä systeemi kun palaisi, kannattaisi kaikenmaailman hömpällä olevat kiviset metsänkainalopellot ja lutakkoiset tuottamattomat takahikiät metsittää.

Viljantuotanto pysyisi varmasti samana, ellei jopa suurenisi. Noilta tuottamattomilta takamailta säästyisi helvetisti tukieuroja järkevämpään käyttöön. Tuolla susirajan takana kun ajelee keskellä ei mitään on peltoplänttejä siellä sun täällä, kaukana sivistyksestä. Niitä kun siellä ihmettelee ja ajattelee sitä että niistäkin se korpiukko saa 1000-euroa/ha tukia, tekemättä yhtään mitään. Ei helvetti vie mitään järkeä. Vielä kun niille hankkii eläintila- ja luomustatuksen, niin avot kun tulee hynää!

Ja poliitikot puhuu ilmastonmuutoksesta ja päästötavoitteista. Tavoitteet täyttyisi helposti jos 20% suomen peltoalasta metsitettäisiin ja 460 000 ha alkaisi sitoa hiiltä ja tuottaisi puuta metsäteollisuuden tarpeisiin.  Tästä vapaaehtoisesta toimenpiteestä maksettaisiin vaikka 10 vuoden tuki yhtenä pottina verovapaana suoraan tassuun. Tiedän paljon näitä 90-luvulta asti heinää kasvavia peltoja jotka ovat nähneet vain niittokoneen parin vuoden välein.

Köntys. SS selittää sulle kohta miksi ei käy, odota vain. Itse näkisin silti järkevämpänä tukemisena tuon tuotannon kuin nykysen hehtaarien tukemisen. Nyt voittaja on se joka saa vain hehtaareita haalittua ajatuksena, että ei niillä tarvitse mitään tuottaakkaan. Tuotantotuen määrää voisi ihan hyvin säännellä. Jos tavaraa tulee liikaan niin tuki on pienempi jos taas vähemmän niin tuki on suurempi. Tällöin tasaa samalla viljelyn epävarmuutta säistä.

Se että jos suomesta metsitettäisiin hehtaareita niin olisi varmaan ihan järkevää, mutta ongelmaksi tulee se, että mikä hehtaari on metsityskelpoinen. Onko se pieni läntti keskellä tasaista aukeaa naapureiden peltojen keskellä metsityskelpoinen. Vai se oikeasti keskellä metsää oleva hehtaarin lohko? Metsityksessä tulisi tarkkaan katso mitä metsitetään ja mistä.

Eikös sun logiikan mukaan ton sadon mukaan vaihtelevan tuen pitäis kannustaa tuottamaan pientä satoo et tuki on jatkuvasti isompi? Ja jos taas tuki olis sitä korkeampi mitä parempi sato niin sen sadon hinta olis hyvin äkkiä mitätön koska tuet tulee kuitenkin.

Sen metsittämisen vois vaikka alottaa niistä vuoden 95 jälkeen raivatuista pelloista ja ne tuet jakaa sitten niille "alkuperäisille" hehtaareille.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.08.18 - klo:22:52

Ei pientilalla ole ehkä kuin helpotus, jos sato jää heikoksi tai sitä ei tule ollenkaan.

Mutta jos päätoimisen tilan sato putoaa esimerkiksi 6000 tonnista kolmeentuhanteen tonniin, siinä se tappio on jo puoli miljoonaa. Eipä 100-200 ha viljanviljelijälläkään ansiotuloja kunnan kärkijoukossa julkaista. Että se pieneltä näyttävä 20000-25000 saattaa olla melkoinen osa vuoden tulosta.

-SS-

No se saattaa vaikka hyvin olla sen viljelijän omaan käyttöön jäävä raha..
Alat sinäkin SS päästä jutun jyvälle. Pienviljelijälle jonka rahat tulevat jostakin ihan muualta on se ja sama mitä siellä pellolla tekee. Harrastuksena sitä voi pitää. Sitten kun tullaan päätoimiseen viljelijään tai vaikka päätöimiseen elukanpitäjäviljelijään niin homman ei tarvitse paljon mennä pieleen, että on seinä edessä.

Kyllä satotason puolittuminen vaikuttaisi itsellä ainakin senverran että jäisi yli 20k€ viljanmyyntituloja saamatta ja käytännössähän tuo tarkoittaa sitä että seuraavalle vuodelle ei ostella tuotantopanoksia eikä syödä pariin kuukauteen muuta kuin kynsiä jos maksetaan lainojen lyhennykset täysimääräisinä. Toki meikäläinen on vaan tälläinen 60ha osa-aikajussi. Ei heitetä kirvestä kaivoon ennen kuin viljat on puitu, mutta ruis antaa jo osviittaa tulevasta. Aikaisemmat sadot reetalla pyörii siinä 4tn/ha, nyt hyvä jos 2tn/ha tulee täyteen. Myyntituloa jää saamatta 9ha alalta sellainen 3000€

Nyt on suunnitelmissa lähteä levyseppähitsaajan koulutukseen, sillä alalla hommia riittää.  Ja kun hommat alkaa, menee pellot myyntiin tai vuokralle, ei oo järkeä alkaa palkkarahoilla rahoittamaan halvan viljan viljelyä.

Senverran pienet palkat metallipuolla on ettei niillä rahotella mitään muuta ku omaa elämistä, ei riitä maataloudeb rahotusta sieltä

Miks viljamiehille pitäisi yleensäkään maksaa jotain speciaalia? Viljapuolella saa tuistakin kelpo korvauksen, kun rinnastaa sen työn määrään ja työtunteihin. Lopun 10 kuukautta vuodesta voi keskittyä muun, oikeasti tuottavan työn tekemiseen.

 Hyvin pärjää ja leipä on leveää.

Eikös elukoiden pitäjätkin saa samat korvaukset tukina pellosta, tai no muutaman kympin paremmin kuin viljamiehet, niin ihan yhtä hyvää hommaa sen viljan kasvatuksen pitäisi olla kaikilla.

Viimeisessä kmssä oli joku juttu missä oli taulukkoa sika ja siipikarja puolelta ranskan ja suomen osalta. Silmiinpistävää oli hehtaareiden ja eläinyksiköiden välinen suhde. Ranskalaisilla oli hallinnassa peltoa suurinpiirtein puolet suomalaisten vastaavasta määrästä ja kuitenkin eläinyksiköitä jonkunverran enemmän kuin suomalaisilla. Oliskohan niin että siellä elukoiden pitäjät ei niinkään riehu peltomarkkinoilla vaan keskittyy siihen yhteen osa-alueeseen mistä koitetaan repiä se tulos irti.

Vanha lato on vakuutettu kiinteästä 10k€ summasta, maksaa sen jokusen euron vuodessa. Vakuutusmyyjä ehdotti tuollaista vakuutusta koska kyseessä oli vanha lato keskellä peltoa, tuolla kymppitonnilla saa siivottua roippeet pois jos vaikka salama iskee tai myrsky kaataa koko roskan.

Saisko noi puuha nimiset pois täältä? Skännä, syysvehnät tääläkin harvahkoja kun viime syksy oli miten oli. Luultavasti sunkin olis huonompi jos olis kylvetty takapyöräkoneella. Laita vaan kuvia, kivoja ne on.

Syysvehnä ehkä selviää paremin pelkällä lautasmuokkauksella, mutta ruis kyllä vaatii kynnön, sitä vesitilaa, oikotietä nyt vaan ei ole. No, vettäläpäiseviä maata ehkä paremin vois toimia? Mulla kotipellon pohjoispuoli ollut nyt taaksepäin ruis-ruis-viherkesanto-ruis-vln-vln-ruis-ohra. Siinä mäenpäällä on ollut leittymiselle herkkä alue, ehkä puoli ha, joka ensimäisillä vuosilla jo syksyllä liettyi niin että ei kasvannut kunnolla, mutta vuosi vuodelta siellä kasvaa paremmin. Ehkä, jos pui tulevalla viikolla, kylvän syysrapsia siihen, ehkä.

Melkolailla samanlaiselta näyttää jyräpyöräjukottimella kylvetty skageni kuin skännän kuvassa, jälkiversontaa ihan riittävästi ja hiukan harvahko kasvusto.  Saa koittaa puida kohta pois jos siitä nyt jotain tulee, hyvällä tuurilla jälkiversoneet ei vielä lähde irti.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 26.07.18 - klo:06:25

Tavara myydään siinä kunnossa kun on ja ostaja on tutustunut kaupan kohteeseen. Jälkivaatimuksia ei hyväksytä. Omistusoikeus siirtyy kun kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu myyjän tilille. Tähän allekirjoitus ja homma on selvä. Paitsi että tavarahan ei liiku myyjän pihasta yhtään minnekkään, ennen kuin se kauppahinta tosiaan on maksettu myyjän tilille ja näkyy verkkopankissa. Jos kyseessä on suurempi kone, niin sitä tuskin tarvitsee päivässä saada itselleen, niin ehtii odottamaan rahojen saapumista. Konekaupoissa kauhea kiire haisee aina kusetukselta. Ja se ei riitä, että näet asiakkaan maksavan ja saat kuitin missä on tekaistu pankin arkistointitunnus, sitten kun rahat on omassa verkkopankissa nähtävissä voi laskea tavaran liikkeelle.

Joo pitääpä laittaa paperiin vielä tuo, ettei jälkivaatimuksia hyväksytä. Maksun pitää luonnollisesti näkyä tililläni ennen kuin luovutan koneen ja teen maksusta laskun kirjanpitoa varten sekä itselleni, että ostajalle.

Pitääkös vaaranvastuun siirtymisestä tms. olla joku maininta myös? Ajattelen lähinnä sitä, että ostajalla olisi puimuri heti vakuutettuna, kun omistus siirtyy. Huolettaa vähän, kun ostaja aikoo viedä puimurin ajamalla.

Olen tässä yrittänyt löytää puimurista jonkun sarjanumeron kaupankohteen yksilöimistä ja tunnistamista varten. Siinä etuosassa on kyltti, jossa lukee "Typ", "Nr." ja "Bauj.". Onko tuo Nr. numerosarjoineen (muotoa xx xxxxxx) sitten se valmistusnumero/sarjanumero? Muutakaan vastaavaa en ole puimurista löytänyt.

Puimureita ei käsittääkseni ole tähän päivään mennessä liikennevakuutettu, joten ostaja voi kaikessa rauhassa ajella kotiinsa. Vastuupuoli on siinävaiheessa siirtynyt jo ostajalle kun avain on vaihtanut omistajaa sinun tontillasi ja on jokaisen oma asia onko vastuuvakuutusta olemassa vaiko ei.

Sarja/valmistenumero kannattaa laittaa yksilöintiä varten kauppakirjaan, oikeellisuus voi kannattaa katsoa ostajan kanssa yhdessä läpi. Kauppakirjaan kannattaa ehkä listata tiedossa olevat viat/puutteet ja lisätä mainintana että kaupanteon jälkeen ilmenevät kuuluu ostajan vastuulle.

Kyllä mää jouduin ovia koputtelemaan ja kyselemään peltoja kyläkierroksella kun vähänkin pusikonalkua näkyi, nii taunuksen jarrua kiinni joskus 21v sitte.

Ei niitä kukaan tule kotiin tarjoamaan jos ei itseään ole aikasemmin tuonut esille, itse lähinnä ajoin takaa sitä että ei välttämättä ole kaikkein soveliainta koittaa vuokrata/ostaa vaikka naapurilta vuokrapeltoja alta jos ei vuokranantaja niitä ole lähtökohtaisesti kilpailuttamassa, siinä ei ole mitään väärää jos jossain soveliaassa kohdassa ilmoittautuu kisaan mukaan jos tulee sellainen tilanne tulevaisuudessa eteen.

Lainaus käyttäjältä: rane - 18.07.18 - klo:11:04

Sellainen käsitys, ja ihan ymmärrettävä, on tullut että jossain päin Kouvolaa on vaikeutta saada viljelyhommaa kannattamaan. Mutta  olisiko kumminkin järkevää keskittyä siihen tilampitoon ja etsiä itse aktiivisesti tapoja kehittää tilaa ja kannattavuutta. Täälläpäin, missä kerroit ajelleesi, niin näyttäisi että ihan yleisesti  sellainen jonkunlainen positiivisuus ja tulevaisuuteen katsominen on tuonut peltoa tarjolle paremmin, kuin pessimistinen näkökulma. Sitä vaikeutta on monella kuitenkin,  ja eteenpäin voi päästä kukin tavallaan. Voihan vaikka käydä suoraan kysymässä niitä heinäpeltoja, jos ne mielessä pyörivät?

Eipä ole tapana tunkeilla jos ei suoraan tarjota. Täällä suunnalla eräs innokas laajentaja teki tuotakin, että puoli väkisin vuokraili peltoja ja osteli myös. Sai siinä sitten loput takajaloille. Tilanpitoon on pakko keskittyä koko ajan ei se siitä kiinni ole. Muuten on äkkiä entinen tilanpitäjä. Mitä muuten pelto mahtaa siellä maksaa tai mitä vuokrahinnat on?

Tuo on sellainen vanhanaikainen tapa, ainakin täälläpäin, että muiden vuokrapeltoja tai myyntipeltoja ei mennä kyselemään jos ei julkisesti tai suoraan tarjota. Pysyy paikallisten viljelijöiden välit huomattavasti parempina kun toimitaan näin.

Lainaus käyttäjältä: SKI - 15.07.18 - klo:10:25

En kyllä sanonut että se eläintenpito olisi mitenkään helppoa, oli sitten lomitukset tai ei, totesin että maajussit on ainoa porukka jolle tarjotaan edes jonkinlaista vapaata yhteiskunnan toimesta. Totesin kyllä että se on ihan turhaa korostaa sitä sitovuutta, tuskin se on kenellekkään alalle lähteneellä tullut yllätyksenä eteen että niitä eläimiä pitää tosiaan hoitaa joka päivä. Mutta edelleen, on muitakin aloja joissa ei voi jättää yhtäkään päivää väliin, tiedän esimerkiksi pari tuollaista kodinomaista vanhustenhoitopalvelua joita pyöritetään pääasiassa yrittäjäpariskunnan voimin, eikä siinä voi yhtään sen enempää jättää niitä mummoja ja pappoja hoitamatta edes päiväksi saatika sitten pistää lappua luukulle kuukaudeksi jos meinaa pysyä leivänsyrjässä kiinni eikä luotettavien lomatuuraajien saamiseen varaan voi laskea ja ne lomatuuraajat pitää maksaa omasta pussista jos sellaiset sattuisikin saamaan. Konekorjaaja voi laittaa vaikka koko heinäkuuksi pajan kiinni jos rahatilanne sallii, tuskin ne asiakkaat siinä kohtaa katoaa jos muuten on ammattilainen alallaan. Kun taas sitten esimerkkinä käytetty kiinteistöhuolto ei voi, kiinteistöt pitää huoltaa kesäaikaankin ja pienissä huoltoyhtiöissä se tarkoittaa sitä että se on se yrittäjä joka päästää mahdolliset työntekijät lomille ja lisää muiden loma-aikaan omaa työmääräänsä ja pitää sitten omat lomapätkänsä joskus jos työtilanne sallii ja jos ei salli niitä ei pidetä.

En ala vänkäämään tuosta yrittäjän lomailusta. Ihmettelen vaan, että mitä tuolla kiinteistöhoidossa esim. kesäviikonloput tehdään? Ei ole ainakaan lumen luomista tai hiekoitusta? Että onko se jokainen viikonpäivä samanlainen? Lisäksi väittäisin ,että joku maatalous on hankalimpia aloja saada pätevää tuuraajaa. Hoiva-alalle sellaisia taatusti löytyy jos vain haluaa. Se on sitten siitä halusta enemmänkin kiinni. Ja tietysti voihan se olla taloudellinenkin haaste. No olkoon miten on, sovitaan sitten niin, että eläintenpitäjällä on mahdollisuus sentään tuettuun lomailuun, että ei muuta kuin lomittaja heinäkuuksi taloon ja katsellaan sitten elokuussa mikä on tilanne.

Lainaus

Eli sinäkin siirryt näennäisempään suuntaan eläintenpidossa? Kuitenkin varmaan siten että saat edelleen sen korotetut hehtaarituen viljoile? Ja tässä ei ole varmaankaan mitään ongelmaa, kun taas jos joku viljanviljelijä siirtyy kohti näennäisempää viljanviljelyä höpöheinäilyllä on ongelma havaittavissa välittömästi.

Niin en nyt sitä taas maininnut, mutta niissä aikaisemmissa topikeissa missä asiasta on väännetty niin olen kyllä maininnut, että en syytä viljelijöitä siitä, että laittavat hömppää jne. vaan järjestelmää joka mahdollistaa sen. Kritiikki on kohdistettu järjestelmää kohtaan, jokainen tehköön miten parhaimmaksi näkee.

Ei tuossa eläintenpidossa nyt näennäissuuntaan siirrytä. Se olisi pitänyt tehdä jo kymmenen vuotta sitten kun tuossa tuessa siirryttiin viitemäärä perustaiseen tukeen. Enää ei kannata tuki alenee nämä viimeiset vuodet sellaista vauhtia. Vähän tiputan ehkä eläinmäärää, auttaa hoidossa toivottavasti, kasvut ehkä vähän paranee ja tulos on silti sama. Kyse noin 10% eläinmääärän vähenemisestä. Ja luomuun siirryn ihan sen vuoksi, että kannattavuutta on jostakin haettava. Itselle tuo hömpän tai jatkuvan latausnurmen viljely ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Luomusta on tulosta saatava tulemaan enemmän, kun eläimille on kuitenkin ostettava rehut. Tähän asti kun kaikki omat on menneet eläimille ja vähän on ostettu lisääkin. Tulevaisuus sitten näyttää saako tuota kannattavaksi vai ei. No saapa ainakin nurmet pyöräytettyä kerran lohkojen läpi tuon viiden vuoden aikana, jos sitten tilanne näyttää siltä, että on palattava takaisin tavanomaiseen.

No ei nyt sentään lunta lykitä tai hiekoiteta kesällä, päivystämään kyllä joutuu 24/7 oli sitten joulu tai juhannus. Ihmiset, varsinkin näin loma-aikaan, unohtaa avaimiaan milloin minnekkin ja niitä ovia pitää lähteä avamaan oli sitten kello mitä hyvänsä ja päivä mikä tahansa, vaikka sitten kesken jouluruuan. Ihmiset ei kyllä ajattele pätkääkään sitä että se huoltomieskin on ihan tavallinen ihminen, monesti huonosti vetävän lavuaarin kanssa pärjäisi seuraavaan arkipäivään mutta kun puhelin soi on mentävä. Vasteaika normaalin työajan ulkopuolella oli muistaakseni max 30minuutta puhelinsoitosta. 
Kyllähän hoiva-alalle saa työntekijöitä vaikka kuinkapaljon jos on varaa maksaa, nuo pienet paikat vaan tarvitsisivat sellaisen jolla asenne on jotain muuta kuin se että ollaan vaan töissä, pitäisi pystyä luottamaan siihen että ongelmatilanteetkin hoidetaan ja tullaan töihin ajallaan silloin kuin pitää. Noissakin tietämissäni paikoissa on loma-tuuraajien kanssa ollut tilanteita et en mä pääsekkään nyt tulemaan, on nuhaa tai jalka paketissa ja silloin ei paljoa kysellä kuka sinne menee sitten tekemään sen työpäivän. Ongelmalliseksi tilanteen tekee jos yritäjät itse ovat vaikka vain viikon lomareissulla, se on hienoa lähteä kalastamaan työntekijää siinä vaiheessa joka pääsisi välittömästi lähtemään töihin.
Edelleen en väitä että se olisi helppoa tai sitä että lomittajan toimintaan pystyisi luottamaan 100% varmuudella, niinkuin ei hoivapuollakaan, mutta yhteiskunta yrittää mahdollistaa maajusseille ainoina yrittäjinä mahdollisuuden lomailuun ainakin taloudelliselta puolelta muut saa itse keksiä miten se muutaman päivän loma maksetaan.

Lainaus käyttäjältä: V.viljelijä - 14.07.18 - klo:23:36

Niin, ollaanhan me sivutoimiviljelijät ahneita roistoja, myönnetään. Mutta kuinka monta päätoimista viljatilaa Suomessa mahtaa olla? Varsinkin jos vähennetään ne jäähdyttelevät, elukat hävittäneet isännät jotka viljelevät loppuvuodet ennen eläköitymistä?

Ei montaa, itsellä tulee mieleen yksi. Niiden elin mahdollisuudet on pilattu jo aiemmin. Ei sillä, että kyllähän tuollaisella tilalla talvella on ainakin aikaa tehdä muitakin töitä. Toista se on päätoimisella eläintilalla. Töitä saat painaa ympäri vuoden ja silti ei meinaa pää pysyä pinnalla. Kai se on tarkoituskin, että jussille maksetaan juuri sen verran, että se tekee vielä työtä ei yhtään enempää. Se joka oli sitä mieltä, että helppoahan se on, kun on lomitus niin juu helppoahan se kun löytäisi jostakin osaavan lomittajan jolle oikeasti uskaltaa jättää toiminnan pyörittämisen. Lisäksi täytyy löytää sähkömies, putkimies, pesijä jne. korjaus tai huoltohommia lomittaja ei tee niin siinähän se sitten on. Se, että muille aloille ei tarjota "lomitusta" niin johtuisiko ihan siitä, että muualla ei olla eläinten kanssa tekemissä. Jos joku koneenkorjaaja ei esim. osaa ottaa itse vapaata ja laittaa pariksi viikoksi lappua luukulle niin se on kyllä ihan oma häpeä. Itse ainakin ymmärrän, että heinäkuussa ei mikään toimi kun ihmiset on lomalla sen verta loman tarpeessa tässä on itsekkin.

Jotkut oli huolissaan meikäläisen stressaamisesta ja lopettamisesta niin voin iloksi kertoa, että homma on työnalla. Kokeillaan nyt tätä luomua vielä josko sieltä löytyisi parempaa kannattavuutta. Eläimiä vähennetään varmaan jonkinverran. Sikatuki loppuu oliko se nyt vuonna 2020, että silloin nähdään varmaan ensimmäinen kunnon pudotus. Jos homma ei siitä parane niin 2025 eläinmäärä tippuu kolmanneksella niin sitten varmaan voi laittaa lapun luukulle. Siihen mennessä on nykyisiä velkojakin maksettu jo sen verran pois, että eiköhän loppujen kanssa jotenkin pärjää. Lapsetkin alkaa olemaan jo sen ikäisiä, että osaavat vähän sanoa mitä ehkä alkavat isona tekemään. Toivottavasti rakennukset menevät siihen asti ilman suurempia remontteja.

Vilja-Antin kirjoituksessa on paljon asiaa olkoon provoa tai ei. En silti näe järkevänä kansallisten tukien alasajoa. Ne rahat on sitten oikeasti pois kun jos ne lopetetaan, kohdentaminen uudestaan voisi olla paikallaan. Toki, että niinkuin SS sanoi niin todellinen vaikutus AB alueelle on aika minimaalinen, ilman sitäkin rahaa todennäköisesti vielä pystyy jatkamaan. En minäkään näe järkeä tukea maidontuotantoa utsjoella. Jokainen tietenkin tehköön hommaansa missä haluaa, mutta tarviiko yhteiskunnan osallistua sen rahoittamiseen. Niinkuin nyt on aiemminkin jo asiasta ollut puhetta niin onko siinä järkeä, että tuotantoa siirretään etelästä suomen parhailta viljelyalueilta savon kivikoille tai kemijokivarteen? Edelleen tietysti jokainen saa harjoittaa tuotantoa siellä missä haluaa, mutta onko olosuhteiden kompensoiti jotenkin liian hyvää, kun tuotanto on siirtynyt pohjoiseen? Tähän tietysti vaikutta moni muukin asia. Jossakin pohjois-karjalassa voi olla työpaikat vähän enemmän tiukassa kuin kasvukeskusten liepeillä, pelto ja metsäpohjat ovat edullisempia joka mahdollistaa riittävän pellon saannin edullisemmin.

En kyllä sanonut että se eläintenpito olisi mitenkään helppoa, oli sitten lomitukset tai ei, totesin että maajussit on ainoa porukka jolle tarjotaan edes jonkinlaista vapaata yhteiskunnan toimesta. Totesin kyllä että se on ihan turhaa korostaa sitä sitovuutta, tuskin se on kenellekkään alalle lähteneellä tullut yllätyksenä eteen että niitä eläimiä pitää tosiaan hoitaa joka päivä. Mutta edelleen, on muitakin aloja joissa ei voi jättää yhtäkään päivää väliin, tiedän esimerkiksi pari tuollaista kodinomaista vanhustenhoitopalvelua joita pyöritetään pääasiassa yrittäjäpariskunnan voimin, eikä siinä voi yhtään sen enempää jättää niitä mummoja ja pappoja hoitamatta edes päiväksi saatika sitten pistää lappua luukulle kuukaudeksi jos meinaa pysyä leivänsyrjässä kiinni eikä luotettavien lomatuuraajien saamiseen varaan voi laskea ja ne lomatuuraajat pitää maksaa omasta pussista jos sellaiset sattuisikin saamaan. Konekorjaaja voi laittaa vaikka koko heinäkuuksi pajan kiinni jos rahatilanne sallii, tuskin ne asiakkaat siinä kohtaa katoaa jos muuten on ammattilainen alallaan. Kun taas sitten esimerkkinä käytetty kiinteistöhuolto ei voi, kiinteistöt pitää huoltaa kesäaikaankin ja pienissä huoltoyhtiöissä se tarkoittaa sitä että se on se yrittäjä joka päästää mahdolliset työntekijät lomille ja lisää muiden loma-aikaan omaa työmääräänsä ja pitää sitten omat lomapätkänsä joskus jos työtilanne sallii ja jos ei salli niitä ei pidetä.

Eli sinäkin siirryt näennäisempään suuntaan eläintenpidossa? Kuitenkin varmaan siten että saat edelleen sen korotetut hehtaarituen viljoile? Ja tässä ei ole varmaankaan mitään ongelmaa, kun taas jos joku viljanviljelijä siirtyy kohti näennäisempää viljanviljelyä höpöheinäilyllä on ongelma havaittavissa välittömästi.

Lainaus käyttäjältä: Vilja-Antti - 13.07.18 - klo:22:28

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.07.18 - klo:20:11

Jössejänis osui kohdalleen. Semmoista henkeä on, että pitäisi valita päätoimiset harrastelijat, joista tehdään valtion varoin rikkaita. Verrattuna muunmaailman 100000 ha suurtiloihin ja plantaaseihin, se suomalainen eturiviläinen silti on harrastelija. Ja siis tarvitsee muiden tuet sosialisoiduksi itselleen, koska hän on Valittu.

-SS-

Nyt tuli sellaista tekstiä, että pakko rekisteröityä taustalukijasta, jotta pääsee kommentoimaan.

Ensinnäkin, kun lukee tuollaista shittiä, tekee mieli liittyä siihen kommentoijien kuoroon, joka moniaalla somen palstoilla vaatii maataloustukien lopettamista tai jyrkkää vähentämistä.

Kun nimittäin se elanto tulee muualta kuin maataloudesta, niin mihin niitä tukia oikein tarvitaan. Tukiin käytetyillä rahoilla voidaan ostaa se vilja,mitä Suomessa vuosittain kulutetaan, jos viljanviljelyn loppumisen tuloksena maisema metsittyy, niin aina vaan parempi luonnolle ja monimuotoisuudelle.

Ja miten pärjäävät ne palkkatyöläiset, joilla ei ole maataloustukien antamaa tulonlisää? Pärjättävä heidänkin on, ja elätettävä perheensä.
Kyllä tosiasia on, että todellista eliittiä ja etuisuusrälssiä tukinautintaoikeuksin ovat palkansaajaviljelijät ja esim. urakoitsijayrittäjät, joiden varsinainen toimeentulo tulee muualta kuin maataloudesta. Yhteiskunnassa olisi tärkeämpiäkin asioita rahoitettavana, kuin palkkatöissä käyvien maatalousharrastuksen rahoittaminen. Jokainen saa tietysti vapaa-ajallaan harrastaa mitä haluaa, mutta ei ole yhteiskunnan velvollisuus tukea näitä harrastuksia.

Minulta on aivan turhaa odottaa minkäänlaista solidaarisuutta näitä palkansaajaviljelijöitä kohtaan, tukirosvoja he ovat, eikä rosvoille ole tapana sympatiaa ja empatiaa kohdentaa.

Jos sitten ei ole tukipolitiikassa mahdollista erottaa päätoimisia ja sivutoimisia, niin lopetetaan sitten tuet kaikilta, tai ainakin vähennetään niitä jyrkästi. Joka tapauksessa poliitikkojen ja hallinnon pitää kääntää kaikki kivet ja kannot, jotta löydetään keinot lopettaa tuon erityisoikeuksia nauttivan joukon jo pitkään jatkuneet tukibileet.

Varmasti tästä seuraa nyt aikamoinen paskamyrsky, mutta antaa  tulla vaan, ymmärrän että harmittaahan se, kun taas kyseenalaistetaan  tukinautintaoikeuksia nauttivien rohmujen ansaitsemattomasti saavutettu etu.

viimeisin ajatus ennen maataloustukien lopettamista kokonaan on se, että aletaan seuloa viljelijöiden taustaa ennen tukipäätöksiä. Maan omistus, hallinta, viljely vai missä se tukiraja sitten menisi... jos palkkatyöläinen vuokraa peltoa ulos, niin näille ei makseta tukea tähän tukibileet-pykälään vedoten? Tai maksetaan vain, jos vuokraaja osoittaa olevansa palkkatyötön, saisiko työttömät viljelijät tai vuokramiehet tukia? Jos tuenhakijan taustat selvitetään ennen tukipäätösten tekemistä, niin pitää varautua parin vuoden viiveeseen tukimaksuissa, tukitasot vaihtelisi vuosittain. Pitäisikö maataloustukien saajien palkkoja laskea samoin perustein?

Kirjoitus oli muutenkin huono ja joku katkeruus paistoi läpi, ehkä olet sittenkin parhaimmillasi taustalukijana, sorry

Kyllähän tuossa pitäisi ottaa huomioon myös samassa taloudessa elävien vaimon ja lapsien tulot, perinnöt, vuokratuotot jne jne jne. Ei riittäisi kahden vuoden viive tukien maksatukseen.

Ei ehkä pitäisi antaa päättäjille näin hyviä neuvoja