Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tätä "low input" tuotanto on alettu koetuotantona kokeilemaan, mm. Maaningalla (MTT) on käynnissä koe, että miten eläimet tuottaa matalalla väkirehulla, myös kestävyys ja terveys on varmaan myös syynissä. En minäkään kannata ihan sellaista että tuotokset tippuu jopa tuhansia kiloja, mutta mikä on sitten kohtuullinen tuotos niin että viljelijä saa riittävän katteen ja että lehmäkin kestää sen?
Tuottavathan ne, varmasti yhdeksänkin tonnia. Mutta korsirehukulutus suhteessa maitotuottoon nousee mielestäni liian suureksi, hyötysuhde kärsii. Ei säilörehu ja valkuaiskasvinen kokoviljasörsseli ole nekään ilmaisia. On kokeiltu. 
Niinku mah'joton setä sano. 26 kiloa kuiva-ainetta sisään ja 21 kiloa maitoo ulos. Paskakuski ostaa lootan samppakaljaa.
Voisivat samantien testata yhden lypsyn tekniikan. Kumpikaan noista ei sovi yhteen 15 tonnin lehmäpaikan kanssa.
Kyllä noinhan se on, uusissa kalliissa rakennuksissa maitoa on tultava heikommaltakin ensikoltakin vähintään 8000 kg per lypsykausi. Ja se paskan määrä on hirmuinen kun kuiva-ainekiloja syötetään ja ruokinnan hyötysuhde tosiaan heikko.
Jalostuksessa on aina välillä viilattu tuotoksen painoa ja nythän rasvan osuutta on nostettu, maitokilot ovat olleet aavistuksen miinuksella. Tämä on ihan hyvä, vielä kun se pitkämaitoisuuden saisi siihen mukaan niin se takaisi sen että pelkkä hyvä kuiva-ainetuotos ei riitä vaan lehmän pitää jaksaa lypsää lypsykausi loppuun mahdollisimman tasaisesti, tässä on iso taloudellinen näkökohta. Meillä on kyllä monta lehmää päättänyt uransa kun ovat olleet liian lyhytmaitoisia tai siis lypsävät ensimmäiset kuukaudet kovaa ja sitten onkin jo takki tyhjä, lisäksi vielä nippu vaivoja. Näistä tulee kertakäyttölehmiä. Parhaat lehmät ovat sellaisia tasaisia lypsäviä, vaikka eivät kaikkein korkeimmalle aina herukaan.
Tätä "low input" tuotanto on alettu koetuotantona kokeilemaan, mm. Maaningalla (MTT) on käynnissä koe, että miten eläimet tuottaa matalalla väkirehulla, myös kestävyys ja terveys on varmaan myös syynissä. En minäkään kannata ihan sellaista että tuotokset tippuu jopa tuhansia kiloja, mutta mikä on sitten kohtuullinen tuotos niin että viljelijä saa riittävän katteen ja että lehmäkin kestää sen?
No onhan tuo tiedetty että korkea tuotos korreloi negatiivisesti terveysominaisuuksien kanssa. Jos ajatellaan siitä lähtökohdasta että tämä meikäläinen lypsylehmäkin on alun perin lypsänyt vain sitä maitomäärää mitä vasikka tarvitsee eli noin 10 litraa päivässä, sitten kun lehmä jalostetaan tuottamaan 5 kertaa suurempia maitomääriä ja kuitenkin sama elimistö niin miten luulet että tässä yhtälössä oikein käy?
Olisi jo aikakin pudottaa nestetuotoksen määrää per lehmä ihan senkin takia että tuotosrasitus vähenisi elimistössä. En tarkoita että taannutaan kymmeniä vuosia taaksepäin, mutta sen verran että tuotanto olisi järkevä ja lehmien terveys että rakenne ei olisi niin kovilla. Tuosta taulukosta selvisi että lehmän kannalta paras tuotostaso on alle 7500 kg ja huonoin yli 10500.
Kyllähän se niinkin on että korkeatuottoista karjaa ja lehmää hoidetaan eläinlääkärillä herkemmin, mutta niillä ne vaivat esiintyykin paljon voimakaammin. Matalatuotoksinen lehmä voinee toipua vaivastaan ilman eläinlääkäriä hyvän karjanhoitajan avulla, kun taas runsastuottoinen kuolee useammin vaikka eläinlääkäri olisi paikalla heti ensioireiden ilmaannuttua.
Kunnaneläinlääkärimme on kuvaillut tilannetta niin että nykylehmät ovat niin kovilla että eläinlääkäreillä alkaa keinot loppua - se kertoo jotain että ollaanko menty tässä tuotosasiassa liian pitkälle kun parhainkaan eläinlääkäri ei voi auttaa. Toki ennaltaehkäisy ja hyvä hoito on avainasemassa mutta kyllä syyttävä sormi on myös tuotosjalostuksessa ja ehkä liiankin energiapitoisessa ruokinnassa jolloin lehmä viritetään aivan äärimmilleen tuottamaan maitoa jolloin sen elimistön tasapaino on veitsenterällä.
Sairaus ja yksilöllinenominaisuus on kaksi eriasiaa.Rusinan teoriassa on se vika,harvemmin alkukesän erttäin sulavalla laitumella on energianpuutetta,ainoastaan sitten,jos tuo sulavuus menee erittäin yliampuvaksi,kuten tällä oksan lehmällä on mahdollista käydä.
Kyllä silloin yksittäinen lehmä voi kärsiä laitumella energianpuutteesta jos se touhuaa siellä omiaan eikä käytä aikaa laiduntamiseen. Ja tästähän juuri oli kyse, että tämä lehmä ei mene muiden sekaan syömään vaan touhuaa omiaan. Toki ihminen ei kaikkiin asioihin pysty vaikuttamaan,
se on sitten vaan siedettävä jonkun yksilön erilaisuus.
Välillä ei parhaatkaan olosuhteet auta siihen että jotkut elukat ovat vaan erikoisia tapauksia.
Tuon rokotteen on pakko olla joku hormoonivalmiste joka tekee samantyyppisen reaktion lehmän elimistössä kuin poikiminen jolloin maitoa alkaa muodostua. Eli ei ne vastapoikineen lehmän ongelmat silläkään varmaan poistu.
Mielestäni olisi mielenkiintoisempaa esim. "low input"-tuotanto ja sen mukainen jalostuskin eli nestetuotoksen rajoittaminen jalostuksen ja ruokinnan keinoin. Samalla olisi ainakin ruokinnassa isoja kustannussäästöjä, lehmien terveys voisi aika selvästi parantua. Mutta vaatii siis toisenlaista tuotosjalostusta, se pitäisi siis painottua pitoisuuksiin mutta myös lypsykäyrän tasaisuuteen. Tasaisesti 30 kiloa lypsävä pääsee samaan vuosituotokseen kuin yli 40 kiloon heruva joka on lyhytmaitoinen, usein lyhytmaitoiset vielä lihovat loppulypsykaudella niin ettei mikään ruokintakonsti auta siihen. Kun lehmä pysyy maidossa pitkään niin sen siementämiselläkään ei ole kiire jotenka niitä stressaavia poikimisia olisi vähän harvemmin mutta tuotettua maitoa yhtä paljon.
Pyri vähentämään valk.ja huolehtimaan magnesiumista.Tällä lehmällä on altistuminen rakkuloille,koska käy"ylikierroksilla".Ruokinnan köyhdyttämisellä loppuu oireet varsin nopeasti.
Kyllä se noinkin on, mutta perimmäinen syy rakkuloille on energian puute poikimisen jälkeen ja joskus energiasta ei ole varsinaisesti puutetta vaan jos on valkuaisen yliruokintaa niin silloin vastapoikineelle voi kehittyä energiavajetta.
Sitten on tämä porukkaa erikseen jotka lihovat loppulypsykaudella, seuraavan poikimisen jälkeen tämäntyyppisillä lehmillä on suuri riski saada rakkula ja myöskin tulla mahona poistetuksi. Sillä on siis merkitystä missä kunnossa lehmä on edellisen kaudella tiinehtymisen jälkeen.
Rakkulat, möyrytauti ja tiineelläkin voi olla samaan aikaan rakkulatauti, tosin on hyvin harvinaista. Mutta voihan syynä olla ihan yksilöllinen ominaisuus, sille lehmälle ei mahdu kaksi asiaa yhtä aikaa korvien väliin; siis syöminen ja ulkoilusta nauttiminen ja niinpä se keskittyy vain toiseen.
Menisivät kuvaamaan normi liha-/emokarjapaikkaa kylmäpihatossa. Siellä on koko ajan sellainen vahva paskatahna ruokintapöydän edessä, vaikka sitä siivottaiskin kerran viikossa niin se tulee hetkessä saman näköiseksi. Eihän lypsävienkään pihatossa saisi olla sellaista että kusi jää seisomaan, mutta se on tilapäistä yöaikaan jolloin lehmät liikkuu muutenkin vähemmän ellei ilman lupaa tulevat vieraat säikytä niitä liikkeelle.
Eikös se näille "eläintehdas"-kuvaajille ole ihan sama miten niitä elukoita pidetään? Tarkoitus kai heillä on että eläimiä ei pidettäisi tuotantotarkoituksissa lainkaan, mikä on ihan älytöntä.
Nautapuolella on oikeasti tehty jo kaikki mahdollinen hyvinvoinnin eteen ja vähän ylikin. Uusien pihatoiden rakentajilla on nämä nykyvaatimukset mitkä siis vastaa luomusäädöksiä. Se että uudessa lypsykarjapihatossa on huomattava osa tuottamattomia poikima-ja sairaskarsina ym. hoitotiloja niin siinä ei tuottajalle paljon jää, eniten tästä saa seinien ja karsina-aitojen myyjät.
Sikapuolella ei olla edes samalla vuosituhannella tässä hyvinvointiasiassa. MT:ssä Atria ilmoitti että nyt porsaantuottaja saa samaa hintaa pienessäkin yksikössä kunhan porsastuotto on suuri verrattuna sikalan kokoon eli tähän yhtälöön on ihan mahdoton saada eläinten hyvinvointia, tuottajan oikeuksia ja kannattavuutta. Maitopuolella saa hyvin erikoinenkin tila "harrastella" jos maitoa tulee hakukertaan se minimimäärä joka on joitakin satoja litroja.
Näiden tuotantosuuntien ero on liian valtava, syy on varmaan siinä että Atria ja muut isot lihatalot hakevat vain omaa liikevoittoa, heillä ei ole mitään intressiä tuottajan toimeentulosta ja asemasta eikä eläinten hyvinvoinnista. Kun taas meijeriyhtiö Valion johtokunta muodostuu maidontuottajista eli narut ovat omissa käsissä. Valiossa ollaan hyvin perillä ihan alusta asti koko lypsykarjasektori että mitä se pitää sisällään. Arlan omistaa tanskalaiset maidontuottajat ja sikäli ne tuottajat jotka Suomessa tuottavat Arlalle niin ovat heidän armoillaan.
Parsinavetta; ei taatusti ole Valion laatumaitotila missä vuosittain on tehtävä eläinlääkärin tilakäynti, siellä ei kriteerit täyttynyt. Lisäksi tämä tila ei ole hyvinvointituen piirissä. Pikkuvasikoilla oli hyvät kuivikkeet alla mutta sen jälkeen se kuivitus ja siivous on unohdettu, kummallista. Nupoutusjälki ei ole mikään eläinsuojelurikos, jälki oli aivan normaali, kuiva eikä tulehtunut, vasikka piti päätään pystyssä ja suorassa joten nupoutus oli onnistunut hyvin, sitä taas ei tiedetä että oliko eläinlääkäri tehnyt sen nukutuksessa ja puudutuksessa. Vaikuttaa väsyneeltä vanhemman yrittäjän navetalta.
Pihatto-navetta; lehmillä oli asiat erittäin hyvin, yöllä tuo määrä virtsaa ja lantaa käytävällä oli vähäistä. Lehmien sorkista ja jaloista näkee ettei ne olleet märät ja lantaiset ollenkaan. Lehmät makasivat parsissaan hyvin. Nuorkarja puolella oli paljon petraamista, ritilälattiasta rampautunut hieho odotti teurastamista kait, se vaan että teuraskuskit eivät moista kyytiin ota. Vieroitetuilla vasikoilla oli makuualue korokkeella mikä on myöskin hyvä, nuorkarja pääosin hyvin ruokittuja ja puhtaita. Joissakin karsinoissa liikaa väkeä ja kokorakolattiaa. Tästä navetasta sais muutamalla korjauksella mukavamman navetan. Uudistuskarjaa on liikaa, 30 % pois niin väljenee tilat ja puhtaanapito helpompaa.
Tuo videokuvaus yöllä ihan selvästi hämmentää ja stressaa eläimiä varsinkin kun ne ovat heille vieraita ihmisiä. En hyväksy tällaista videointia.
Best Bulls listassa on nyt kaikki sekasin; nuorsonnit, gvp sonnit, odotussonnit ja valiosonnit. Ei tule kesää. Jotenkin täytyy nuo erotella ja näin tietokoneaikana se pitäisi olla mahdollista. Se nyt meni vielä jotenkin kun gvp-sonnit tuli valiosonnien joukkoon, mutta tämä on jo liikaa.
Miten ihmeessä ne noista koostaa uuden käyttölistan, tuosta sekavasta listasta? Onnea vaan heille.
Miten ajattelit saada lisää niitä parhaita sonneja jos kukaan ei käyttäisi nuorsonneja?
Parhaat (genomitestin mukaan) nuoret eläimet eivät enää mene nuorsonnikäyttöön. Ja toisaalta nuorsonnikaudelta ei lähes koskaan tule jalostuskäyttöön jälkeläisiä (koska nuorsonneja käytetään lähinnä perimältään keskitasoisille/heikoille naaraille). Näin ollen nuorsonnikäytön kautta ei enää saada parhaille eläimille jälkeläisarvosteluja mahdollisimman nopeasti, eikä nuorsonnikäytön kautta saada uusia jalostuseläimiäkään. Eli ymmärtääkseni pointtina on lähinnä testata varmuuden vuoksi ns. kakkostason eläimiä. Mikä on ehkä sellainen diili jonka itse passaan.
Ensin kun luin tuon ilmon Faban sivuilta niin ajattelin että ihan jees uudistus mutta sillä on toinenkin puoli mikä tässä selostettiin ihan järkeenkäyvästi. Nuorsonnien käyttö ja testaus on sellainen asia mitä ei kauheasti voi sorkkia jotta saatais ne kunnon jälkeläisarvostelut. Toisaalta kun osa nuorsonneista nostetaan niin voisko se lisätä muidenkin nuorsonnien arvostusta? Jokainen tietenkin katsoo tämän asian omalta näkökantilta.
En tiedä onko ne muut nuoret silti "kakkostason" eläimiä. Varsinkin punaisen rodun leirissä genomiarvostelu heittää kovasti häränpyllyä jälkeläisarvostelun kanssa että sikäli nämä kakkostason sonneista voi tulla osittain parempiakin. GNTM laskenta on vaan sellainen että sen ulkopuolellekin jää paljon eläimiä jotka voisivat olla hyviä. Holskupuolella paletti on varmaan selvempi.
Jotenkin tämä koko homma haiskahtaa myyrän työltä..., onx KiVissä jotain Arlan kätyireitä?
Te jotka olette pitempään olleet alalla niin oletteko sitä mieltä että ei ole mitään väliä miltä lehmä näyttää, esim. rakenteeltaan, ryhdiltään ja muutenkin jokseenkin liikkumis- ja tuotoskykyiseltä? Sain tänään vaan kuulla yhden maidontuottajan suusta että näillä asioilla ei ole mitään merkitystä, ei edes vähäistäkään. Hän tarkoitti sitä että lehmästä ei näy ulospäin onko se helppo vai vaikea lypsää ja muutenkin onko se toiminnallinen lehmä vai ei ole.
Samaa mieltä edellisten kanssa että jos Suomessa on tasan yksi kompostipohjanavetta niin miten sellaisesta tekee minkäänlaista opinnäytetyötä?
Kompostipohjanavetta pitäisi perustaa maapohjalattialle ja vähän epäilen että saako Suomessa sellaiseen enää ympäristölupaa? Se mikä jenkkilässä toimii niin ei toimi välttämättä Suomessa.
Muumipeikon ehdotus on ihan kannatettava. Se on vaan karu totuus että ilmastomme tekee meille kapuloita rattaisiin. Monet 90-luvun kylmäpihatot on muutettu lämminpihatoiksi tai sitten se on nopeuttanut niissä karjanpidon lopettamis-prosessia.
jenkkilässä lehmät on suuria holsteinia ja vielä tasakokoisia.
Lehmistä saa tasakokoisia karjanjalostuksella. Yksilöllisellä korjaavalla parituksella saa sekametelisopan 
Se Pohjois-Amerikan tasapäistäminen ei ole kokonaan jalostusta, se on sitä että huonoilta lähtee nirri pois ajoissa eikä suomalaiseen malliin että "kattellaan jos se kehittyy". Kanadan ayrshiren tasaisuuskin on tätä tasapäistämistä eli habitukseltaan ei-toivotut menee tiloille mitkä eivät esittele eläimiä, eivätkä välttämättä ole edes tuotostarkkailussa jolloin ne huonot ovat poissa tilastoista.
Jotain tarttis tehdä,onhan Suomessa euroopan lyhtyikäisimmät lehmät.
Mistä johtuu ? onko meillä niin heikko karjaaines vai hoitajat niin ammattitaidottomia ?
Osa tästä johtuu tilastointitavasta. Suomessa puhutaan karjan elävien eläinten keski-iästä ja Euroopassa poistettujen keski-iästä 
Mutta.... Kyllähän Suomen ongelma on mun mielestä jaloissa. Ja jalkojen haavaumissa. Usein lehmien iän näkee nopeimmin jaloissa olevien haavaumien vakavuudesta 
1. Kausi karvainen, toinen kausi karvaton ja kolmantena ruvella 
Parsipeti+ 5 milliä kutterinpurua näyttää hiovan kintereitä aika rajusti.
Tämä on erityisen mielenkiintoista, nyt kun mainitsit nuo jalat niin olen samaa mieltä että monilla suomalaisilla tiloilla lehmät kävelee arkaillen, onko ruokinnassa liikaa tärkkelystä vaan mistä moinen johtuu?
Tuohon SAS:n kysymykseen suomalaisten lehmien huonoudesta tai viljelijöiden ammattitaidottomuudesta. En osaa tuohon vastata yks kantaan, mutta oletan että se on monen asian summa. Maidontuotanto on muutunut kovaksi bisnekseksi missä vaaditaan managementtia, se on monelle peräkamarin pojalle aika uus asia ja lisäksi kun isoista karjamaista tulee koko ajan tietoa lisää lehmien olosuhteista ja jalostuksesta niin miten sitten osataan sitä soveltaa meidän oloihin. On tässä haasteita.
