Lainaus käyttäjältä: blackberry - 25.03.14 - klo:12:38

Lainaus käyttäjältä: Kattivaara - 25.03.14 - klo:11:24

Vegaanit taitavat ovelasti ujuttaa omaa väkeä eri asiantuntija - ja viranomaistahoihin, missä pääsevät vaikuttamaan ravitsemusasioihin.

Tätä on varmasti odotettavissa. 

Niinhän mekin on tehty. Tottakai vastapuolikin rakentaa omaa "totuuttaan"......

Mä näen, että kohtuus on kaiken a ja o. Jos lähdetään deterministiseen mietelmään siitä, mitä tarvitaan, päädytään lopulta siihen, ettei koko ihmistä tarvita. Siksi on turha hakea hyväksyntää sille ja tälle ruoka-aineelle tai ruualle. Se on yksinkertaisesti syömisen medikalisoimista, joutavaa näppäilyä

Hyvin luonnehdittu, plussa tuli minulta.

Tämän päivän maastullissa oli taas tästä maitosodasta. Eiköhän jokainen ihminen saa ihan omalla kohdallaan päättää että käyttääkö maitotuotteita tai ei. Kyllähän sen maitohyllyn voi kaupassa ohittaa, tämä on vapaa maa.

Ohjelmassa haastateltu asiantuntija väitti että nykyiset ravitsemussuositukset olisi jotenkin meijeriteollisuuden (lue Valio) painostuksesta, koska aikuisten nestemaitotuotteiden suositus on niinkin korkea kuin 5-6 dl päivässä. Siinä väitettiin että maidon kalsium ei edes imeydy vaan kasvisten kalsium imetyy. Tiedä häntä, mutta itse olen opiskeluaikoina saanut sellaista tietoa että maidon kalsium imetyy parhaiten kun siinä on mukana laktoosi ja kaseiini ja nykytiedon mukaan siinä pitäis olla mukana myös maidon rasva?

Siihen myös kiinnitettiin huomiota että muualla maailmassa ei juoda eikä käytetä juuri lainkaaan lehmänmaitoa ihmisravintona. Sikäli kun on noita ammattilehtiä lukenut missä esitellään maataloutta joka maailman kolkasta niin holstein rotu on levinnyt jo jokaiseen maanosaan missä ihmisiä on ja missä ravintoa tarvitaan jos niille pystyy tarjoamaan tarpeeksi laitumia ja rehuja. Lehmän maidosta tehtyä maitojauhetta käyttää mm. Unicef  kun sillä pelastetaan lähestulkoon lapsia nälkäkuolemalta. Jos lehmänmaito jäisi pois niin yksi tärkeä proteiinin, energian ja kalsiumin lähde olisi vaikeakin paikata.

Siittä olen kyllä samaa mieltä että aikuiset eivät tarvi maitoa enää siinä määrin kuin pienet lapset. Aikuiset varmaan pärjäisi 1-2 lasillisella päivässä ja loppukalsium otetaan juustoista ja hapanmaitotuotteista sekä lehtikasviksista ja kaalista ym.

Kuningaskuluttaja löytynee Yle Areenasta

Kyllä tämä onkin hyvä aihe. Rehunteko aikana tehdään maitotilan tili ja olen kuullut myös liha-alan neuvojilta että myös lihatilan tili tehdään rehuntekoaikana, sonneillekin syötettävä rehu pitäisi olla yhtä korkealaatuista että yhtä korkeilla energia ym. ravintoarvoilla. Sikäli nyt ei puhuta pikkuasioista. Te miehet taas menitte sivuraiteille; ei ne koneet kokonaan ratkaise vaan oikeat konevalinnat juuri ko. tilalle ja se voi olla monelle vaikea pala kun omat mieltymykset vaikuttaa joskus enemmän kuin se taloudellinen hyöty.

Se me ollaan itse havaittu että sitä mukaa kun satotasot nousee niin rehunlaatu heikkenee.

Nuo Navettapiian filosofiat ovat kieltämättä kyseenalaisia. Jokainen tekee kuitenkin niin kuin käytännössä näkee että mikä systeemi toimii ja mikä ei. Mutta jos jossakin systeemissä on sudenkuoppa niin on pysyttävä myös tekemään korjausliikkeitä.

Mielestäni hiehossa (eli geeneissä) ja sen vasikka- sekä kasvatusajassa on jotain pielessä jos se ei tasaseen lypsä yli 25 kiloa ensimmäinen puoli vuotta ja mielummin pitempään. Tarkoitan nyt näitä valtarotuja, suomenkarjan kohdalla tyydytään toki alempiin tuotoksiin. Kun hieho on tarpeeksi kypsä ja kookas niin se jaksaa sekä lypsää että tiinehtyä. Mikäli hieho poijitetaan niin nuorena tai keskenkasvuisena että sillä menee kasvuun ja maitoon koko energia niin sellaiset jäävät helposti kokonaan tyhjäksi tai sitten hedelmällisyys pelaa mutta maitoa ei heru.

Hiehoa kannattaa kasvattaa niin että se on ensikkona niin valmis että se kestää tuotoksen niin elimistönsä kuin rakenteensakin puolesta. Tässä jalostuksellakin on osuutta asiaan, mutta erityisesti vasikan juotolla ja hiehon oikealla ruokinnalla.

Mitä tähän Nauta-lehden "superjalostajan" juttuun, niin hänen näkemyksensä toimii parhaiten holsteinin kohdalla. Se vaatii kyllä tuotosjalostuksen lisäksi muutakin että koko ikäluokka siirtyy seuraavallekin kaudelle jos vaaditaan 10-tonnia ensikkotuotoksena.

En kyllä usko että kukaan oikeesti tavoittelee heikkoja ensikkotuotoksia. Mielestäni tavoite pitäisi olla niin että koko ikäluokan keskiarvo pitäisi olla yli 8000 kiloa ja tämän lisäksi jokainen on tiineenä ja menossa toiselle kaudelleen. Mikäli ensikko-ikäluokan keskituotos on 10-tonnia ja vain 50-60% ovat jatkamassa seuraavalle kaudelle niin siinä voidaan miettiä kumpi on kannattavampaa?

Lainaus käyttäjältä: Make - 10.03.14 - klo:21:22

Onhan noita poikimaosastoja olkipohjalla Suomessakin jo kymmenkuntavuotta tehty. Useita satoja varmaankin käytössä. Luulisi jo näkyvän, jos aiheuttaisivat ongelmia.

Ainakin positiiviset puolet on valtaisat! Itse ainakin kuivitan "pyöröpaali kerralla" tyylillä, eli illalla viimeiseksi paali karsinaan ja itse suihkun kautta nukkumaan. Pakkoko siinä on jäädä katselemaan sitä pölyä. Monikymmenkertainen ilmatila ja samalla ilmastointi, verrattuna entisaikojen paskalääviin, saattaa vaikuttaa myös osaltaan hiukan asiantolaan... Nykyään navetoissa on suorastaan seinät auki, nähden siihen, kun taannoin oli kissanmentävät ilmareiät kahta puolen navettaa, ja höyry nousi vintille homehduttamaan ne jo valmiiksi pellolla liotetut heiniksi kutsutut koiranheinänkorret.....

Erittäin totta, uudet nykynavetat ovat sisäkorkeudeltaan, ilmanvaihdoltaan aivan eri tasoa kuin vanhanmalliset navetat. Nämä seikat toki vaikuttavat sekä eläinten että ihmisten terveyteen. Huom! myös lehmä voi sairastua homepölykeuhkoon ja voi sillekin olla kivulias (mutta voi olla ilman yskää), tuotoksen ainakin tiputtaa. Lehmän keuhkot eivät ole sen  paremmat kuin ihmisenkään ja ne joutuu olemaan siinä pölyssä 24/7 myös sen kuivituksen ajan eli altistuminen on isompaa. Se että jos pikkuvasikasta saakka altistetaan pölylle niin ei se kovin tervettä ja kestävää lehmää lupaa. Homepölyhän on näkymätöntä, se pöly mikä me nähdään ja joskus tunnetaankin kurkussa niin se on vain tavallista pölyä, ei sekään hyväksi ole ja pitkällä aikavälillä siitä voi saada astman. Siksi homepöly on vaarallista kun se on niin mikroskooppisen pientä että se pystyy tunkeutumaan keuhkorakkuloihin minne saakka tavallinen pöly ei pääse.

Kuitenkin oman kokemuksen mukaan pahna ei ole edes häävi kuivike; se imee huonosti nestettä, liikkuu eläinten alta reunoille (varsinkin juoksuleikeissä)  ja sitä tarvitaan paljon, paljon ja paljon. Jos sattuu olemaan huonot säät syksyllä niin hyvälaatuisen oljen kerääminen on yks ongelma. Lisäksi pahnakarsinat ovat oikeita kärpäsen pesiä, pahnapedit tarjoaa munille optimiolosuhteet missä saa rauhassa kehittyä.

Juu kyllä ne heinät ja kuivuripölyt ovat myös yhtä iso riski. Suojaaminen on tärkeää vaikka olisikin täysin terve eikä ole ennen yskinyt. Homepölykeuhko on oireiltaan ensin viikkoja tai kuukausia kestävä tavallinen flunssa yskän kanssa, sitten kun se yskä muuttuu kivuliaaksi niin siinä kohtaa pitää mennä jo lääkäriin. Homepölykeuhkosta kuitenkin parantuu kun menee ajoissa lääkäriin, astmasta saa taas lopunikäisen kaverin.

Mielestäni eläinten hyvinvoinnista pystytään huolehtimaan monella tapaa; KM Vetissä ja muissa lehdissä on tutkittu että eläinten kannalta (ja ihmistenkin terveyden) paras kuivike on kutterin ja turpeen sekoitus. Poikimakarsina on mielestäni ainoa missä olki on paras koska se ei tartu märkään vasikkaan kuten muut kuivikkeet ja lehmän on mukavampi hoitaa vasikkaa, myös alle 2 viikkoisella vasikalla pahna on paras kuivike. Muiden kohdalla turve-kutteri seos on ainakin hyvin varteenotettava vaihtoehto.

Opiskeluaikoina kun puhuttiin viljelijöiden ammattitaudeista niin astma ja homepölykeuhko olivat yleisimpiä. Kuitenkin nuo ammattitaudit ovat vähentyneet sitä mukaa kun pahnan osuus kuivikkeena on vähentynyt - eli myös lietelantanavetoiden yleistyessä.

Vuoden alusta alettiin kiertelee navetta-avajaisissa kun suunnitteilla on joskus omakin laajennus. Kaikissa navetoissa on yhteistä laaja sairas- poikima-vasikka-karsina syvennykset missä siis on ikään kuin kestokuivike varaus. Oletan että yleisin kuivike näissä on olki ja joka vuosi olkea ei saada niin hyvälaatuisena etteikö sen kanssa olisi isoja riskejä. En tiennytkään noista valtavista uudisrakennusvaatimuksissa missä vaaditaan kuivitettavaa aluetta hyvin isoksi ja siihen ei vissiin kelpaa edes parsimaton päällä kohtuullisesti kuiviketta(?) vaan niitä varten pitää olla "monttu" mihin mahtuu kestopatja.

Sen vaan sanon noita navetoita kierrellessä että se on taas homepölykeuhkoja lisää tulossa sillä jos sitä pahnaa on oltava ja kaikki sateisten syksyjenkin panhasadot kerätään. Ja me pidettiin aikasemmin vanhassa navetassa vasikoita pahnassa ja se on kaikista isoin pöpöpesä minkä tiedän se sairastuttaa vasikat, lehmät ja ihmiset (pöly).

En tiedä mikä valopää on noi asetukset laittanu että uudisrakennuksiin tarvii taas tuoda se pahna. Justiin siitä päästiin.

Jos nuo pahnapatjat vaaditaan niin meille ei uutta pihattoa tule sillä minä ja pahna ei sovita saman katon alle.

Takaseinällä olevien makaavien vasikoiden asento paljasti että niillä oli jokseenkin vilu.

Rakolattia ok, kunhan sen lisäksi olevalla kiinteällä makuuosalla on jokaiselle vasikalle hyvin tilaa ja reilusti kuivikkeita.

Yhden ylimääräisen maitotilin verran tuli jälkitiliä eli niinku 13 kuukaudesta tuli tili mutta sitä yhtä kuukautta ei tarvinnut lypsää.

Ei ollenkaan huonosti nyt makseta maidosta. C-alueellakin saa mennä hakee uutta autoa ja frouvalle jotai hienua piälle. Nyt kannattaa tuottaa maitoa.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 17.02.14 - klo:10:05

Tutuilta meni E-luokka robottilypsyllä. Syy ei ollut lehmissä tai olosuhteissa tai hoitajissa.  Lely-miehet koitti koko ajan syyttää tilanväkeä kaikesta, lopulta vika löytyi pitkän taistelun jälkeen, ja syy oli robotissa! Vika korjattiin mutta matkalla tuli paljon tappiota, stressiä ja uupumista.

Tarjouksen NHK robosta osaavat tehdä ja hyvänkin sellaisen ja myydä osaavat kyllä, mutta siihen se osaaminen sitten loppuukin.

Mikä vika oli ropos?

 En muista enää tarkkaan, siit on jo aikaa  mutta vika ilmeni hyvin pian kun uusi robotti otettiin käyttöön; se mm. erotteli maitoja ihan miten sattuu; solumaitoja tankkiin ja meijerikelpoisia maitoja laittoi eroon. Lisäksi oli jotain vedinvaurioita osalla lehmistä (liian kovakourainen lypsy?). En tiedä itse tarkalleen yksityiskohtia. Kuitenkin kaikki saatiin kuntoon ja oletan että välit ovat nyt asialliset ja ammattimaisemmat.

En sitä väitä etteikö samalla lailla voi käydä melkein minkä tahansa uuden lypsyjärjestelmän käyttöön oton jälkeen. Asennettaan uutta (tai käytettynä ostettua) lypsyjärjestelmää sitten parsinavettaan tai pihattoon niin niistä on useimmin kuullut että joskus näin käykin. Automaattilypsyssä vaan on se riski että se ei ole ihmisen tasoinen; se ei osaa havainnoida niin kuin ihminen. Uuden robotin käyttöönotto vaatii isäntäväeltä lähestulkoon navettaan muuttamista että sitä voisi vahtia että mitä se siellä duunaa.

Tutuilta meni E-luokka robottilypsyllä. Syy ei ollut lehmissä tai olosuhteissa tai hoitajissa.  Lely-miehet koitti koko ajan syyttää tilanväkeä kaikesta, lopulta vika löytyi pitkän taistelun jälkeen, ja syy oli robotissa! Vika korjattiin mutta matkalla tuli paljon tappiota, stressiä ja uupumista.

Tarjouksen NHK robosta osaavat tehdä ja hyvänkin sellaisen ja myydä osaavat kyllä, mutta siihen se osaaminen sitten loppuukin.

Allekirjoitan tuon että apila on helppo viljellä, sen menestyy sadekesänä ja se menestyy kuivana kesänä. Lisäksi satomäärät ovat apilarehusta vähintäänkin riittävät ja lisäksi se tekee maanrakenteelle hyvää yms.

Mutta ongelmat alkaa siitä kun lehmien pitäisi sitä syödä, joskus se maittaa ja joskus ei. Parhaiten toimii kun on toinen rehu rinnalla tai jos pystyy sekoittamaan säilörehueriä niin vielä parempi.

Karjanjalostusta ei pysty harjoittamaan ilman tuotostarkkailuun kuulumista johon kuuluu myös solutiedot ym.

Jo pitkään Faba on ohjeistanut että nuorsonnit ovat vain tuotostarkkailutiloille, jos niitä käytetään ei-tarkkailutiloilla niin mitään dataa ei niistä saada koskaan eikä luotettavia jälkeläisarvosteluja saada. Eli jos seminologi myy nuorsonnin siementä ei-tarkkailutilalle niin menettelee väärin.

Lainaus käyttäjältä: Rusina - 12.02.14 - klo:10:57

^edellä olevien kommenttien perusteella automaattilypsy ei kannata lainkaan. Jos uuteen pytinkiin on lypsypuolelle rakennettu 70 paikkaa ja jokainen neliö ja seinä maksaa ja sitten pystyy pitämään alle 60 lehmää niin se loppu alue on taas hukkaa.

Avista sanottiin että alle 70 lehmän pihattoja ei kannata rakentaa uusia. Jos suunnitellusta 70 lehmästä uudessa pihatossa tulee olemaan alle 55 lehmää niin eikö se ole seinien hukkaa? Keskivertokarjalla tässä ei ole ongelmaa; sillä samaan maitomäärään tarvitaan varmasti 5-10 lehmää lisää, mutta sitten jos lehmien terveys heittäytyy oikein heikoksi ja joutuu ensimmäisen puolen vuoden aikana poistaa neljännes lehmistä niin ei sekään kovin kannattavaa ole.

Aina vainko jankutat lehmäluvusta? Eikö tässä jo puhuttu, että tuotantolitrat ratkaisee? Jos kannattavaan tuotantoon vaaditaan 600000 litraa, niin mitä väliä tuleeko se 45 vai 70 lehmällä? Jälkimmäisessä tulee vähemmän lantaa ja menee vähemmän rehua....

Joo joo, mutta robotti rajoittaa eläinmäärää ja kapasiteettia. Ko. tilan navetassa on lehmäpaikkoja 80 eli pikkusen erikoinen lukema eli nyt siis 40 lehmää/robotti on mielestäni melko kallis maitolitra vaikka ne lypsäisi kuinka paljon kun kuitenkin robotin ostohinta + huoltokulut ovat aikamoiset. Asemalypsyllä voisi saada edukkaamman maitolitran; lehmiä 80, samat ruokinnat ja lypsyasema olisi suunniteltu 80-lehmälle joten navetta pystyisi pitämään täydessä kapasiteetissa; maitoa 1,5 kertaa enemmän ! + edullisempi asemalypsy parantaa kannattavuutta.

Suomenkarjan kohdalla ei voi puhua niinkään jalostuksesta vaan säilyttämisestä. Tärkeintä siihen on löytää sonneja jotka ovat erisukuisia mutta myös ettei rotu taannu. Valitettavasti alkuperäisrotujen kohdalla ei pystytä täyttämään nykyisiä tuotantoeläimen vaatimuksia. Koska alkuperäisrotuihin ei saa sekoittaa muita rotuja parantaakseen sen tuotanto-ominaisuuksia niin eihän niitä voi rodulta vaatiakaan? Suomessa holstein ja ay ovat niitä maidontuottajia varten jotka haluavat tehdä maidontuotannosta ainoan tulon koko perheelle. Kun suomenkarjan edustajia on isossa karjassa muutamia niin se ei vaikuta mutta jos koko karja koostuu niistä niin sitten tarvitaan jotain muuta lisätuloa. Jos navetta on kovin pieni ettei sinne isommat lehmät mahdu niin ay ja Jersey ovat aika hyviä silloin. Jerseystä on usein ne tykänneet joilla on sk:ta ollut.

^edellä olevien kommenttien perusteella automaattilypsy ei kannata lainkaan. Jos uuteen pytinkiin on lypsypuolelle rakennettu 70 paikkaa ja jokainen neliö ja seinä maksaa ja sitten pystyy pitämään alle 60 lehmää niin se loppu alue on taas hukkaa.

Avista sanottiin että alle 70 lehmän pihattoja ei kannata rakentaa uusia. Jos suunnitellusta 70 lehmästä uudessa pihatossa tulee olemaan alle 55 lehmää niin eikö se ole seinien hukkaa? Keskivertokarjalla tässä ei ole ongelmaa; sillä samaan maitomäärään tarvitaan varmasti 5-10 lehmää lisää, mutta sitten jos lehmien terveys heittäytyy oikein heikoksi ja joutuu ensimmäisen puolen vuoden aikana poistaa neljännes lehmistä niin ei sekään kovin kannattavaa ole.