Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Onpas täälä kovaa joukkoa kun lehmät pitää lypsää niin hirmuisesti. Kuinka hedelmällisyys pelaa ja utareterveyden laita jos keskituotos on yli 12-tuhatta? Se ollaan itse huomattu ayrshiren kanssa että kun tuotos ylittää 9500 kiloa niin siinä on se kohta jolloin hedelmällisyys ja utareterveys jo kärsii eli se vaatii jo enemmän työtunteja, eläinlääkärin hoitoja ja myös ei suunniteltuja poistoja. Toki korkea tuotos on mahdollista mutta se on sitten pitkiä päiviä navetalla ja kaikenmaaliman propit tarvii olla aina hollilla. Laiskalle ei sovi. Jos kuitenkin muistetaan että vaikka sitä lehmää on jalostettu ja jalostettu maitokoneeksi niin jossain vaiheessa tulee vastaan se tosiasia että mikä on lehmälle luonnollinen tuotostaso.
Karjantarkkailutietojen mukaan holstein häviää Suomessa ayrshirelle elinikäistuotoksessa, keskipoikimakerrassa ja utareterveydessä että ei se holstein ole kuitenkaan niin ylivoimainen kun täällä annetaan ymmärtää.
Nettiä kun pyörittelee niin löytyy videoo ja kaikkee. Gea robotti on sellainen boxirivi jossa on yksi kiskoilla kulkeva yksikkö joka hoitaa vaikka 5 boxia peräkkäin. Ei näytä järin tehokkaalta, mutta jos rehellisiä ollaan niin eipä muutenkaan robottilypsy ihmisen tehokkuutta voita. Siinä ajassa kun ne ettii vielä niitä vetimiä niin ihminen olisi jo seuraavassa lehmässä (asemalla).
Tehokkuudessa asiansa osaava lypsäjä hakkaa kyllä robotin ja kyllähän asemallakin pystyy lehmistä keräämään tietoa ja sen tunnistin pannan saa jalkaan mikä mittaa 24 h aktiivisuutta on se lehmä millä lypsyjärjestelmällä tahansa. Jossain vaiheessa ainakin ammattilehtien mukaan automaattilypsyn suosio alkoi vähän hiipua ja asemalypsy nousi uudestaan, nyt taas vaikuttaa kun Lely ja VMS toi uudet mallinsa markkinoille niin kauppa alkoi taas vetää? Eipä noita pihattoavajaisia ole paljon muuten ollu kuin robotiloilla.
Itse vaan ajatellu että onko robonavetassa lypsäminen oikeaa lehmien lypsämistä? kyllähän siinäkin saa opettelu vaiheessa kiinnitellä niitä lypsimiä ja sellainen pyörillä oleva kannulypsin tarvii olla jos poikinutta lehmää ei voi heti ajaa robolle niin voi sitten kannukoneella sutkutella. Itse tykkään tuolla kannukoneella välillä lypsellä poikineita, sen kanssa pääsee tosi fiilikseen kun se ääni on niin autenttinen.
Onx Gea ja Westfalia lyöny hynttyyn yhteen? Gea-lypsyasemallinen pihatto-avajaiset on tulossa E-hämeeseen.
^noitten kommenttein perusteella laajentaminen eikä ainkaan robotti kannata jos maitomäärä ratkaisee eikä lehmäluku . Kuiteskin tuotantotuki on tääl eteläs muuttumas maitolitraperusteisestä lypsylehmäluvun perusteiseksi.
Lehtijutun tilalla olikin lypsykertoja 3,5!! ja lypsykertaa kohden 10-12 litraa maitoa mikä tekee päivässä keskimaitona noin 40 litraa!! Aika huikeita lukemia. Tekstissä lukee jäljempänä että keskituotos on huikeat 11700 eli liki 12-tuhatta eikä 11-tuhatta. Se on sitte toinen juttu että onko paljon yli 3 lypsykertaa enää niin tarpeellista?
Maatilan pellervon eläin-lehdessä esiteltiin tila missä robotti hyytyi jo 53 lehmän kanssa. Syyksi kerrottiin karjan 11-tuhannen tuotos, tästä johtuen tilalle piti hommata leasing sopimuksella toinen robotti. Voihan Lelu! Karja on vielä NHK-miesten suosituksesta mustavalkoista kun siinä firmassa on tapana kertoa jokaiselle robon ostajalle että hävittääkään ay;t jos niitä on. Kuinka vähän robottitilan tuotos pitäisi olla että tuolainenkin "lelu" niitten kanssa pärjää? Ja parhainkaan holstein karja ei Lelyllä pärjää?
Sekin kertoo jotain merkin huonoudesta kun laitemyyjät alkavat luetella vaatimuksia ettämillainen karjan tulee olla rodultaan, jalostukselliselta laadultaan, lypsettävyydeltään, rakenteeltaan yms.. Ei sellaisia täydellisiä lehmiä kenelläkään ole täyttä 60 kpl.
Mysleillä ei sitten käytännössä ole huomattu mitään hyötyä... paitsi hinta on 3 kertainen. Mut onhan se nättiä katsella.
Tuo on ihan mahdollista, ja 1kk eteenpäin saavat joka tapauksessa pikkumullin herkkua jatkossakin. Ja joka toinen päivä kaikille kuivikeolkea joka tuntuu kanssa maistuvan.
Vaihtoehto kakkosena ajattelin muutenkin sitä että ajaisi sen (hyvän) heinän apevaunussa pitkän kaavan mukaan todella muhjuksi ja koittaisi sitä. Yhtä pyöröpaalia pikkuiset mussuttavat aika kauan että siinä mielessä se pidempi myllääminen ei olisi työnä kauhea.
Oleellista kaikessa on hyvä hygienia. Ajatus muhjuappeesta on kyllä kiinnostava, mutta onhan se aika elävä tuote.. tai siis herkkä elämään, koska kastuuhan se kuitenkin.
Vasikoista tulee kyllä todella komeita, kun niille antaa kunnolla maitoa, ja sitten vapaalle väkirehulle ja ekat 6 kk noin 2-2.5 kg sitä väkirehua..kallista kyl..
Noin ollaan tehty, maitoa annetaan niin paljon kun vaan kelpaa. Vasikat juotetaan 2,5-3kk ikään, tavoite on 3kk mutta koska vasikoiden juottoa lopetetaan ryhmissä usein ryhmän nuorin jää vähemmälle juotolle. Joskus jotakin vasikkaa on juotettu yli 3 kk ikäisenäkin jos on ollut eromaitoja paljon. Maito on vasikan luonnollisin sapuska 6 kk ajan joten mielestäni 2 kk maitoa on liian vähän ottaen huomioon sen luonnolliset tarpeet ja se että pötsin kehitys on siinä vaiheessa pahasti kesken ja pikkuvasikan pitäisi kuivia rehuja syömällä saada tarvitsemansa, Ei onnistu. Tämän perustavan asian nojalla 3 kk pitäisi olla minimi maitoa ja usein vieroitusripulit tulee siitä että vasikan elimistö on kehittymätön eikä se ole valmis elämään vielä ilman maitoa ja pelkällä kuivasapuskalla. Usein taloudellisessa mielessä ja työnsäästön takia näin isoja ei enää juotella, mutta koittakaa jakaa vaikka isompi vasikkaryhmä kahtia; toinen saa maitoa 2 kk ja toinen 3 kk, kirjatkaa kaikki ripulit, syönnit, kasvut 6kk ikään saakka ja todetkaa itse asia.
Tuota mysliä kokeiltiin mutta lomittajat eivät ymmärtäneet että se on pikkuvasikoille (alle 1 kk), kun näin meillä eniten olleen lomittajan jakavan sitä lähes puolivuotialle vasikoille niin sen jälkeen en ole enää sitä rehua tilannut. Nyt kaikille vasikoille ja hiehoille on sama rehu ettei ole asia epäselvää.
Veto ja tautipaine ovat kai isoimmat riskit vasikoiden terveydelle. Ollaan kans jauheita kokeiltu. Suomen Rehun jauheet ovat tosi hyviä, ja Startti Instant ja Auto.
Muutakin, Sarka-messuilla Semex-presentaatio meni kyllä aika pahasti yli. "Myyntipuhe" kesti niin kauan että siinä kyllä tarkkaavaisuus kärsi. Less is more. Muutenkin näyttelyä (+seuraavan päivän Sale of stars) ja sitä paatosta seuranneena tuumin että kylläpä Suomeen voi mahtua kaksi hyvin erilaista karjanjalostustapaa; VG;n jalostusohjelma ja sitten tämä ulkomuotojalostus vai miksi sitä pitäisi kutsua? Molemmissa on varmaasti plussansa ja myös kompastuskivensä. Olis hyvä että olisi joku puolueeton tutkimus että kun puhutaan ihan perusmaidontuotannosta niin kummalla tavalla saadaan oikeasti kestävämpi ja toimivampi karja kesimääräisiin navettaoloihin?
Aivan samasta asiasta puhutaan molemmissa (tai kaikissa) jalostus"ideologioissa". Eilen sain vieraakseni erittäin asiantuntevan kaverin sieltä punaisesta firmasta, hollannin maalta. Talous edellä maidontuotantokarjoja jalostetaan kaikissa firmoissa. Sille tosiasialle, että rakenteen parantaminen heikentää ayrshiren tuotanto-ominaisuuksia, ei vaan kukaan oikein tunnu saavan mitään aikaan. Ulkonäkö vs. tuotosjalostaminen on ihan näiden keskenään kilpailevien firmojen luomaa harhaa.
Minusta jalostuksen työnjaossa on erittäin toimiva sellainen malli, jossa yrittäjä raakaa tuotannon ja käyttöominaisuuksien perusteella kehityskelpoiset ja kelvottomat ja jalostuskonsultti rakenteen ja sen mahdollisen periytyvyyden. Tietysti pitää katsoa ristiin, olisiko osasta toisen raakaamista kehityskelpoista, mutta pääsääntöisesti KARJANjalostaminen on painopisteiden määrittelyn jälkeen pelkkää emävalintaa. Sonnithan poimitaan käyttöön aikanaan valittujen painopisteiden perusteella.
Miksikähän Faba ei vaivautunut noin olennaista tietoa julkaisemaan alkuperäisen uutisen mukana?
En ehtinyt aikasemmin näitä lukea niin ajatuksella ja jopas näistä löytyikin asiaa myös rivien välistä. Tarkoitatko tuolle rakenne vs tuotosjalostus asialla sitä että se on nimenomaan harhaa että niitä ei voisi samaan aikaan jalostaa? Se on tiedossa että terveysominaisuuksien ja tuotoksen jalostaminen samaan aikaan ei etene mihinkään koska korkea tuotos korreloi negatiivisesti terveysominaisuuksien ja hedelmällisyyden kanssa. Myös tuotoksen ja rakenteen yhtäaikainen jalostaminen on kakspiippunen juttu, toisaalta ne tukee toisiaan koska hyvärakenteinen lehmä pystyy tuottamaan maitoa enemmän ja hyvärakenteiseen utareeseen mahtuu enemmän maitoa, mutta siihen yhtäläisyydet loppuu. Usein parhaimmat rakennesonnit periyttävät surkeaa tuotosta, ainakin ay-puolella.
Kaikilla firmoilla on varmasti hyvät aikomukset auttaa karjoja parempaan taloudellisiin tuloksiin, menetelmät vaan välillä arveluttaa.
Minua kiiinnostaisi holstein enemmän mutta kun tuo isäntä tykkää noista äykyista kun niitä on "aina" ollu niin ei niitä saa syrjäyttää. Äykkyjä ei ole uskallettu alkaa siementää viellä holsteinilla, olen sitä suunnitellu monta kertaa; kiinnostais käyttää siihen punaista holsteinia kun mulla on sellainen käsitys että ne olisi pienempiä niin voisi vähentää poikimavaikeuksien riskiä ja kuitenkin väri säilyy. Antakee neuvoja.
Se vaan että kun tutkin semex sonnit tarkemmin niin Semex on nykyään proviloitunut enemmän toimivien peruslehmien jalostamiseen. Yhtään "show time" sonnia ei ole nyt ay-sonneissa kun taas jokunen löytyi holstein puolelta. Kun taas HH on suomessa profiloitunut tähän show-tyyppijalostukseen, niiden ay-sonneista ei kyllä korkeita tuotoksia eikä hyviä terveys ja käyttöomianisuuksia luulis odottavan mutta näyttelykehien satoa kyllä. Semex on siis sellainen välimuoto VG;n ja HH/Alta välillä. Aikasemmin Semexin sonnit olivat enemmän show-tyyppisiä myös holstein puolella. . Se immunity +-juttukin on vain näissä sonneissa joissa on M-O-M tai ay-puolella jos on enempi srb;tä (tai käytännössä linjasiitos T Brunosta) eli käytännössä tuo immunity + on kaikissa VG;n sonneissa kun se on srb-rodussa eli jos terveyttä haluaa jalostaa niin VG;n sonnit ovat siinä ylivoimasia ilman kalliitta immunity-testejä.
Eihän tavallinen maidontuottaja tällaista palettia ymmärrä ja eikä se niin mene että kaikki osaisi löytää sen faktan markkinoinnin takaa. Usein markkinoilla koitetaan tuoda esiin yrityksen hyvät puolet ja peittää huonot puolet niin ettei asiakas huomaisi niitä.
En nyt menisi kuitenkaan sanomaan HH:n sonneja show-linjaisiksi. Ay-puolella voi ollakkin, mutta HH:n myymät holstein ja jersey -sonnit ovat siis Altalta. Alta testaa kaikki sonnit yli 1000 lehmän karjoissa ympäri maailmaa. Käyttölistalle pääsevät siis ne sonnit joiden tyttäret ovat tällaisissa karjoissa selvästi muita taloudellisempia. Ei minun korvaan kuulosta kovin show-linjaiselta. Sen sijaan Semexin sonnit testataan Kanadalaisissa karjoissa samaan tapaan kuin VG:n sonnit Pohjoismaissa. Ainut vain, että pienet parsinavetat ovat Kanadassa jopa yleisempiä kuin VG:n alueella. Siksi ainakin minä pidän Semexin arvosteluja vähän arveluttavina ja aikamoisia floppejahan sieltä on aina välillä tullutkin, toki myös joitain todella hyviä. HH:n ay-sonnithan on koottu vähän sieltä ja täältä ja olisin niidenkin suhteen aika tarkkana.
Semexin sonnitesauksen mukaan semexin sonnit sopii tänne Suomeen paremmin kuin Altan koska tyttäret testataan samankaltaisissa navettaolosuhteissa kuin suomessa, että tuon tiedon perusteella luotan enemmän semexiin kuin HH:n tuomiin. Ay-puolella on tosiaan liikaa kirjoa eikä sellaista tasaisuutta niin kuin holstein puolella. Vain kaikkien innostuneimmat jatkavat tulevaisuudessa ay;n/punaisen kanssa sillä niiden jalostus vaatii jos jonkinlaisa turnajaiskestävyyttä.
Se vaan että kun tutkin semex sonnit tarkemmin niin Semex on nykyään proviloitunut enemmän toimivien peruslehmien jalostamiseen. Yhtään "show time" sonnia ei ole nyt ay-sonneissa kun taas jokunen löytyi holstein puolelta. Kun taas HH on suomessa profiloitunut tähän show-tyyppijalostukseen, niiden ay-sonneista ei kyllä korkeita tuotoksia eikä hyviä terveys ja käyttöomianisuuksia luulis odottavan mutta näyttelykehien satoa kyllä. Semex on siis sellainen välimuoto VG;n ja HH/Alta välillä. Aikasemmin Semexin sonnit olivat enemmän show-tyyppisiä myös holstein puolella. . Se immunity +-juttukin on vain näissä sonneissa joissa on M-O-M tai ay-puolella jos on enempi srb;tä (tai käytännössä linjasiitos T Brunosta) eli käytännössä tuo immunity + on kaikissa VG;n sonneissa kun se on srb-rodussa eli jos terveyttä haluaa jalostaa niin VG;n sonnit ovat siinä ylivoimasia ilman kalliitta immunity-testejä.
Eihän tavallinen maidontuottaja tällaista palettia ymmärrä ja eikä se niin mene että kaikki osaisi löytää sen faktan markkinoinnin takaa. Usein markkinoilla koitetaan tuoda esiin yrityksen hyvät puolet ja peittää huonot puolet niin ettei asiakas huomaisi niitä.
Miksi aineistossa ei ole esimerkiksi 3 tai 4 kertaa poikineita? Onko havainnot olleet ristiriidassa halutun lopputuloksen kanssa..? 
Jäin miettimään tätä samaa.....taloudellisuutta jne mainostetaan, mutta katelaktaatiot puuttuu kokonaan 
Faban Facebook sivulla on tähän vastaus.
Muutakin, Sarka-messuilla Semex-presentaatio meni kyllä aika pahasti yli. "Myyntipuhe" kesti niin kauan että siinä kyllä tarkkaavaisuus kärsi. Less is more. Muutenkin näyttelyä (+seuraavan päivän Sale of stars) ja sitä paatosta seuranneena tuumin että kylläpä Suomeen voi mahtua kaksi hyvin erilaista karjanjalostustapaa; VG;n jalostusohjelma ja sitten tämä ulkomuotojalostus vai miksi sitä pitäisi kutsua? Molemmissa on varmaasti plussansa ja myös kompastuskivensä. Olis hyvä että olisi joku puolueeton tutkimus että kun puhutaan ihan perusmaidontuotannosta niin kummalla tavalla saadaan oikeasti kestävämpi ja toimivampi karja kesimääräisiin navettaoloihin?
Molempi parempi ainakin AY-puolella. Ei ole turhan montaa käyttämisen arvoista AY:ta koko maailmassa. Taas tuli uudet indeksit ja entistä vähempiin käy omalle robokarjalle sopivat, jälkeläisarvostellut pohjoismaiset sonnit. Buckarbykään ei hävytön tartu kunnolla.
'
Kävin kans vilkaisemassa best bulls listaa ja valiosonnien osalta näyttää synkältä tai siis punaiselta. Onneksi meillä paljon käytetty sonni Oblique on sentään arvosteluissaan plussalla. Aika hankalaks meinaa ay;n osalta jalostus mennä kun ei ole hyviä sonneja oikein meillä ja muualla. Buckarbya ei ole vielä tarvinnut käyttää kun muita sonneja on tähän saakka ollut runsaasti käytössä, nyt vaan alkaa näyttää pahalta kun ei löydä enää mieleisiä sonneja.
Miksi aineistossa ei ole esimerkiksi 3 tai 4 kertaa poikineita? Onko havainnot olleet ristiriidassa halutun lopputuloksen kanssa..?
Jäin miettimään tätä samaa.....taloudellisuutta jne mainostetaan, mutta katelaktaatiot puuttuu kokonaan
Faban Facebook sivulla on tähän vastaus.
Voitko tehdä referaatin?
"
Samaisessa selvityksessä todettiin, että NTM kuvaa hyvin myös kestävyyttä; Elossa olevien osuus 2x poikineissa oli korkean NTMn ryhmässä 90%, matalan 62% ja 3x poikineissa vastaavasti 66% ja 31%, t:Hannu"
Miksi aineistossa ei ole esimerkiksi 3 tai 4 kertaa poikineita? Onko havainnot olleet ristiriidassa halutun lopputuloksen kanssa..?
Jäin miettimään tätä samaa.....taloudellisuutta jne mainostetaan, mutta katelaktaatiot puuttuu kokonaan
Faban Facebook sivulla on tähän vastaus.
Muutakin, Sarka-messuilla Semex-presentaatio meni kyllä aika pahasti yli. "Myyntipuhe" kesti niin kauan että siinä kyllä tarkkaavaisuus kärsi. Less is more. Muutenkin näyttelyä (+seuraavan päivän Sale of stars) ja sitä paatosta seuranneena tuumin että kylläpä Suomeen voi mahtua kaksi hyvin erilaista karjanjalostustapaa; VG;n jalostusohjelma ja sitten tämä ulkomuotojalostus vai miksi sitä pitäisi kutsua? Molemmissa on varmaasti plussansa ja myös kompastuskivensä. Olis hyvä että olisi joku puolueeton tutkimus että kun puhutaan ihan perusmaidontuotannosta niin kummalla tavalla saadaan oikeasti kestävämpi ja toimivampi karja kesimääräisiin navettaoloihin?
Tää systeemi on niin hullunkurista, on kyse sitten minkä tahansa alan yrittämisestä niin yrittäjällä maksatetaan kaikki. Kun taas palkansaajien palkat nousee jatkuvasti ja etuudet, vapaat ja lomat ovat säilyneet entisellään. Silti hallitus on sitä mieltä että yrityksiä ja yrittäjiä tarvitaan, niinkun mihin? Maksamaan kaikkien muiden viulut? Palkansaajat, niiden vapaat pyhäpäivät ja muut ovat oikeasti meidän hyvinvointiyhteiskunnan kivi jalassa ja syy heikkoon taloustilanteeseen. Työntekijän palkkaaminen on monelle yritykselle niin kallista että mielummin koitetaan pärjätä ilman kun otetaan sitä riskiä tai sitten käytetään pimeää työvoimaa. Työntekijän kun pitää saada palkkansa vaikka se jäisi sairaslomalle 6 kk;ksi ensimmäisen työpäivän jälkeen. Myös kaikki pyhävapaat päälle ja lomat ja 5 päivän työviikko. Jos työntekijöiden etuja hiukan vähennettäisiin niin yritykset pystyisi pitämään ihmiset töissä Suomessa, siitähän tässä on kyse, se että isotkin yritykset pistää ulos satoja ihmisiä johtuu tästä liian sosialistisista palkkausehdoista. Tämä nykyinen systeemi on luotu silloin kun Suomella oli varaa siihen, tällä hetkellä siihen ei ole varaa. Kun presidenttimmekin sanoi että näihin taloustalkoisiin tarvitaan kaikkien mukana oloa niin miksi palkansaajien ei tarvi luopua mistään? Eivätkö he tajua että jos mistään ei luovuta niin oma työpaikka on vaarassa, onko työttömyys parempi vaihtoehto? Ei tuo sossu-hallitus tajua tätä asiaa. Meni vähä politiikan puolelle mutta tämä tuli mieleen kun luin viestejänne.
"Animalian edustaja Salla Tuomivaara on sitä mieltä (MT 16.12.), että eläinten hyvinvoinnista kertovia tutkimustuloksia ei pitäisi uutisoida laajasti. Niistä kun käy ilmi, että eläimiä kohdellaan Suomessa hyvin. Medialle pitää siis laittaa tulppa suuhun, jotta hyvät uutiset eivät pääsisi leviämään."
Jepjep. Eläinten oloista pitää uutisoida! Mutta vain jos me sen haluamme - meininkiin mennyt jo homma. Hohhoijaa.
Menisivät töihin.
perustetaan oma nettisivusto,hyvinvoivat naudat.
Naamakirjaan sivut "hyvivoivat Suomalaiset tuotantoeläimet". Saako kannatusta?
Se on ihan sama aktivisteille onko se tuotantoeläin hyvinvoiva tai ei. Isoin vika siinä on juuri se tuotantoeläin ja eläinproteiinin tehotuotanto. Toki kuluttajille voi sellaisen sivuston tehdä mutta mikäli minä tiedän niin kuluttajia ei useimpia edes kiinnosta mitä eläimille tapahtuu ja mitä luonnolle tapahtuu; usein luomussakin monia kiinnostaa vaan se että ne luulee luomuruoan olevan superterveellistä vaikka sitä varten koko luomubrändiä ei ole edes kehitetty vaan eläinten hyvinvoinnin takia ja vähentämään luonnon kuormitusta. Useimmat kuluttajat eivät tätä tiedä eikä niitä edes kiinnosta.. Se on vaan vissi totuus. Kyllähä gallupeissa sanotaan vaikka mitä mutta ostohetkellä merkkaa usein seuraavat asiat 1. hinta 2. maku ja ulkonäkö 3. onko ruoka terveellistä MINULLE - ihmiset ovat siis täysiä itsekeskeisiä paskiasia. Se on ihan turha kuvitella että hienot idealismit kantautuisi sinne supermarkettien ostohetkeen saakka ja lisäksi kun isot kaupparyhmät kilpailuttaa inhottavasti hyllytilaa jolloin tuottajat häviävät niissä aina..
Vähä pessimististä näin joulun alla, mutta teorialla ja käytännöllä on vaan eroa.
