Olin aikoinaan kuivuritehtaalla töissä tai kaksikin kertaa kun ei ensimmäisestä oppinut . -80 luvulla valmistettiin yhtä mallia jossa oli lämpöeristys valmiina koska koneisto oli kiinni varasto siilossa . Tulen kestävä villa on parasmahdollinen . Jotkut liimat pitää sen kasassa mutta kannattaa varmistaa vanteilla tai jollakin muulla et villat pysyy paikoillaa . Villan päälle jotakin joka estää pöylyn kerääntymisen tai sitten valmiiksi päällystettyä . Kuivauksen aikana lämpöä menee hukkaan poistopuolelta. Lämmönvaihtimia on kokeiltu mutta kostea pöly pirullista tavaraa tarttumaan .Tulee mieleen useasti mitenkä lämpöpumppu maitaisi toimia .

Meillä on juuri tällainen vm.1976. Eristeet ei repsota mistään eikä edes päällepäin tiedä että on eristetty. Tuli kerran vanhan isännän kanssa puheeksi kuivurin eristäminen ja tämä siihen että sehän on eristetty... Tuloilmaputken päälle on myös kiedottu villaa, mutta se näyttää omalta patentilta.

Kuule Emo-Heikki, sää vänkäät nyt eri asiasta, kuin tuo talousteorian suurmies ja me muut.

Kuitenkin,

Kontrollia aiheuttaa nimenomaan tämä nykyinen äärimmäisen monimutkainen tukijärjestelmä, jonka tarkoitus on ollut tyydyttää vähän kaikkia, kai? Vänkäyksen aihehan on se, miten järjestelmää tulisi muuttaa jotta ala olisi jatkossakin kilpailukykyinen ja jotta se kestäisi kriittisen tarkastelun eri suunnista. Eli tukia tulisi laajaperäistää ja tuotantoa tehostaa kun nyt on toisinpäin.  Loppu on sitten yrittäjästä itsestään kiinni pärjääkö vai ei, kun nykyäänhän viljelijöitä suorastaan holhotaan. Esim. sekin, että ympäristötuki on sorvattu väkisin tulotueksi ympäristö ja kustannusvastaavuus unohtaen, ei hirveästi nosta alan imagoa.

Se mistä minä itse vänkään on se, että kärjistetysti minusta se metalliverstas siinä tilan yhteydessä on aivan samanlainen yksikkö kuin se "maito- tai lihaverstas", kunhan toiminta muuten on samalla tasolla ja asetetut normit täyttyvät.

Olaville:

se miten tukien tulee jatkossa määräytyä riippuu tietenkin siitä, mihin yhteiskunta haluaa niillä tuotantoa ohjata. Onko se alasajaminen tai pelkkä huoltovarmuus, vai pyritäänkö luomaan menestyvä tuotannonala, jonka tuentarve olisi huomattavasti nykyistä pienempi. Kaikkiin näihin on selkeä mahdollisuus.

Rakennemuutostarve on taas suoraan seurausta työn tehokkuuden kehittymisestä muualla yhteiskunnassa. Sitä on padottu 60-luvulta asti ja sama henki jatkuu edelleen tuottajien keskuudessa. Se legendaarinen 20 lehmän karja on työn reaalituottavuudessa jossain kolmen vuosikymmenen takana. En usko minkään ammatinharjoittajaryhmän olevan niin haluton tehostamaan omaa toimintaansa muun yhteiskunnan tasolle.....

Tässä ketjussa jotkut tuntuvat olevan todella hölmösti sitä mieltä, ettei sillä, mihin tuet käytetään, ole merkitystä. Totta helvetissä sillä, mitä veronmaksaja maksamallaan tuella saa vastineeksi, on merkitystä.
Ensimmäinen asia opeteltavaksi.
Tuet ei ole mitään perustuslaillisia oikeuksia, joita ei saa kyseenalaistaa ja jotka kuuluu kaikille. Veronmaksaja ostaa tuilla huoltovarmuutta, mahdollisesti edullisempaa ja turvallisempaa ruokaa, asuttua maaseutua yms.... Näillä tukia siis myydään kuluttajille vaalien alla. Eri asia, onko niin....
Toinen asia opeteltavaksi.
Maatalouden ostoja ei voi laskea "talousjärjestelmän" pyörittämiseksi. Kaikki ostavat, siihenhän tämä markkinatalous perustuu. Jos ei maatalous saisi tukia verovaroista, ohjautuisi se raha jonnekin muualle ja kiertäisi edelleen. Vaikutukset ovat toki paikallisesti merkittäviä, mutta on typerää spekuloida sellaisella ajatuksella. Tilalla olisi jotain muuta myös maaseudulla. Olennaista on se lisäarvo, minkä tehty työ ja tehdyt investoinnit tuottavat. Ei pelkästään raha.

Liekö vaikeampaa asiaa arvioida kuin talouden kiertokulkua, pääasia  että raha kiertää.

Esitit itsekin kysymyksen, mihin yhteiskunta haluaa tuotantoa ohjata? Niin, aika vaikea sanoa edes tämän hetken tilanteesta saatikka tulevaisuudesta. Yhtä vaikeaa on antaa siihen pääsemiseen yksinkertainen ja varma konsti. Kuten sanoin ja sanon edelleen, että rakennemuutos etenee jo nyt kiihtyvällä vauhdilla. Ei ehkä niin nopeasti siellä korkeampien ja varmempien tukien (huom.provo) Suomessa mutta täällä etelässä kuitenkin. Mikä kiire niitä 20 lehmän karjoja on heti tappaa, loppuu ne kuitenkin? Ja edelleen miten sivutoimisuus on yhteiskunnan kannalta kalliimpaa kuin täystäpinöinti, jos hommat on kaikin puolin kunnossa. Ei kai kaikki voi alkaa maitoakaan tuottamaan, kuka sen joisi?

Pari provoa lisää ettei kiivas keskustelu pääse sammumaan: Mitä pahaa on näennäisviljelyssä ja puolelle suomalaisista virolainen elintarvike on lähiruokaa... Siitä yhteiskunnan tarpeita pohtimaan...

Valmiiksi pureskellut "neuvot" kuuluvat tasapää korporaatioiden toimenkuvaan. Jos yrittäjä ei uskalla/pysty/osaa kyseenalaistaa nykytilaansa, niin eteenpäin ei koskaan oikeasti mennä.   

Aivan totta, mutta nythän sinä puolustat myös sivutoimisia ja monialaisia tiloja. Näillä tiloillahan toimintaympäristön muutokset ja oman talouden kehittäminen ovat olleet monesti muun yritystoiminnan aloittamisen tai palkkatöissäkäynnin taustalla. Yhtä lailla kuin joillain tiloilla on investoitu voimakkaasti varsinaiseen maataloustuotantoon.

Yrittäjähenkiset kouluttautuneet maatalousyrittäjät pärjäävät jatkossakin, mikäli mattoa ei aivan vedetä alta ja toiminnan viimeistäkin mielekkyyttä tapeta. Eri asia on, miten politiikkatoimilla voidaan muuttuvassa toimintaympäristössä ohjata tuotannon kehittymistä haluttuun suuntaan, joka olisi ympäristöllisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää sekä tasapuolista eri yrittäjien ja alueiden kesken sekä kestäisi eri yhteisöjen, kuten WTO, aiheuttamat paineet. Siihen ei tunnu kellään oikeaa vastausta olevan.

Yksityiskohtaisia neuvoja ei ole tarkoitus jakaa. Sensijaan heitän ajatuksia niille, joilla on kyky ymmärtää. Ei ole mitään väliä, vaikka valtaosalla meneekin yli hilseen.   

Jaa että ProAgriassa tiedetään, miten tämän maan maatalous pelastetaan politiikkaa muuttamalla? Kas kummaa kun eivät ole aiheesta suurempaa mölyä pitäneet, luulisi olevan heidänkin etu että alalla menee hyvin.

Tuohon ettet jaa tietoa vaikka sinulla sitä omasta mielestäsi on, on melko typerää. Vai aiotko viljellä yksin tätä maata kun me muut ollaan konkassa. Ja ajatuksista, joita heittelet, ei kovin selkeää kuvaa saa kokonaisuudesta. Lähinnä tulee fasistit mieleen...

Eli haluatko valtion asettaman kattohinnan sekä pellon hintaan että vuokriin tai kenties rajoittaa maanostoa vain kannattavien yksiköiden hyväksi? Itsekin kannatan tukien irrottamista tuotannosta ja vaikkapa astettaista tukitason laskuakin, mutta miten tukien tulisi jatkossa määräytyä? Näitä sun keinoja lähinnä haluttais kuulla eikä sitä ainaista räkätystä. Mainitsit aiemmin termin "rakennemuutostarve". Väitätkö tosissasi ettei rakennemuutos ole käynnissä ja kiihtymässä. Mun mielestä rakennemuutos, niin maataloudessa kuin koko yhteiskunnassa, on vain väline, jolla tuotanto seuraa yhteiskunnan muutoksia ja mukautuu sen tarpeisiin. Nyt kun yhteiskunnassa tapahtuu nopeasti muutoksia, niin hallinnollinen rakennemuutoksen kiihdyttäminen voisi johtaa ties mihin. Ääriesimerkkinä käy vaikkapa Neuvostoliiiton hajoamisen myötä äkkirikastuneet oligarkit.

Ja lopuksi vielä aiheeseen sivutoimiset vs. päätoimiset. Mitä eroa on siinä jos ihminen käy pihallaan päätöissä verstaassa tai navetassa ja viljelee samalla sivutoimisesti peltoa? Oletetaan vielä, että verstasmies/-nainen myy satonsa rehuksi naapurin karjatilalle ja ottaa samalla vastaan lantaa, jolloin hän ei muodosta kotieläintuottajalle rajoitetta pellon osalta. Yhteiskuntahan tässä voittaa kun selvitään pienemmillä pinta-alatuilla.

Kyllähän siitä nyt kai ravinnetappiot tulisi korvata sekä kalliimmista kasvinsuojeluaineista johtuvat kustannukset. Lisäksi pitäisi arvioida pitkän aikavälin vaikutukset maaperään. Oljet on pikkuotusten ravintoa ja märkinä syksyinä paalaus on ylimääräinen rasite maan rakenteelle. Toisella puolella on sitten säästöt puinnissa silppurin kulumisen ja löpön muodossa ja SEURAAVAN vuoden typpilannoituksen vähentämismahdollisuus, kun typpeä ei sitoudu hajottajien käyttöön josta se kuitenkin palaisi takaisin kiertoon. Viimeisinä vuokravuosina voi olla hyväkin juttu jonkun kannalta...

Sitten yksi tapa on arvottaa olki energiasisällön mukaan, olikos se niin että tonni olkea sisältää n.3 mWh? Tai rehuyksikköinä, niitähän on n.0,5ry/kg kuiva-ainetta. Nää kaksi tapaa on siis vain heittoja, mutta eihän viljaakaan arvoteta täyttömaan hinnan mukaan vaan tietysti parhaaseen mahdolliseen hintaan.

kyl se vaan tulee kalliiksi kun rahalle ei saada vastinetta kun tukirahat menee vanhan pojan viinanjuontiin eikä tilalta saada pellolta myyntikelpoista tavaraa ja kaiken lisäksi terveyden huolto kuormittuu alkoholismin myötä

Tämähän on hyvä juttu, viinasta tulee verotuloja kassaan ja tod.näk. ennenaikainen kuolema säästää eläkerahoja. Lisäksi tuntuu etteivät nämä "vanhat pojat" kovinkaan ankarasti kuormita julkista terveydenhoitoa. Kossua vaan kipuun...

Taas kerran menee "palkansaaja" linjalle. Hekään eivät "ymmärrä" miksi kannattava tehdas suljetaan. Tältä pohjalta maatalouden rakennemuutos tarvekin on mahdotonta käsittää.

No niin, kirjoitapa meille manifestisi aiheesta miten tämä yhteiskunta ja sen maatalous pelastuu. Vaikka ihan pari peruslinjaa näin aluksi... Todistaisit siinä samalla meitä muita valistaessasi ettet ole niin tyhjä joukko kuin annat ymmärtää...

Lainaus käyttäjältä: olavi - 16.08.08 - klo:16:49

Kyl kateus on kauhiaa...

Tää hommahan muistuttaa näitten "ekonomien" osalta aivan hiekkalaatikkoa; kaverin lelu on aina paras lelu ja se on saatava.

Mää käyn tätä keskustelua teoreettisella tasolla, enkä hamua toisten omaa sen kummemmin kuin muutkaan. Omat päätökset on tehty ympäristöstä tulleiden signaalien perusteella. Poliittisia päätöksiä taas pitäisi tehdä yhteiskunnan tarpeista lähtien, ei perinnemaatalouden tarpeisiin.

-
Yhteiskunnan tarpeet kai harhailee jossain janan -kustannusvastaavuus tuissa/tehokas tuotantoketju ja kaunis maisema/koskaan et muuttua saa- keskivälillä. Tähän kun lisää vielä kolmanneksi ulottuvuudeksi ympäristön ja näiden lisäksi repullisen muita muuttujia niin aika hankalaa on sanoa mitä pitäisi oikeasti tehdä. Ja pitää vielä muistaa että nämä tarpeet heittelevät minne sattuu tilanteiden mukaan... Se on ainakin varmaa, että veronmaksajan etu ei ole autio maaseutu jossa on yksi sähköaidalla aidattu tehdasyksikkö per pitäjä.
-

Lainaus

Ja kukas siellä ylempänä viittaili tukien suurempaan tarpeeseen sivutoimisten takia. Eiköhän ne suuret ja velkaiset eniten purnaa korkeampien hintojen ja tukien perään. Sen sijaan pienet ja dynaamiset toimijat mukauttavat toimintaansa tuotantoympäristön muutosten mukaan niin kuin bisneksessä kuuluukin.

Joo, niitetään kesantoheinät kerran vuodessa.
-
Me taidetaan elää hieman erilaisten sivutoimisten maailmassa. Mä näen jo nyt, että sivutoiminen viljelee 50-100 hehtaaria maata Suomen mittakaavassa kohtuu tehokkaasti ja siinä sivulla on muuta toimintaa joko suorasti/epäsuorasti/ei ollenkaan perusmaatalouteen liittyen. Tai sitten käydään palkkatöissä joustavasti. Epäilen että näiltä tulee valtiolle kuitenkin kohtuullisesti sitä puhdasta verotettavaa sekä ennen kaikkea sinne kiertokulkuun päätyvää rahaa.

Meillä ainakin näiden kesantohemmojen peltoalat/pellot ovat sitä luokkaa, että niistä ei laajentava suuryksikkö kostu mitään. Hyvä että pitävät edes maisemat siistinä.
-
Vakavasti ottaen pienet on usein dynaamisempia, kun ei pääomakuormaa ole tai sitä ei lasketa vieraan rahoituksen puuttuessa. Sitä tulosta, millä kunta ja valtio pyörivät, ei juuri synny.

Lainaus

Lisäksi jos tämä Suomen maatalouden rakenne noin korpeaa niin muuttakaa Brasiliaan, siellä on tilaa temmeltää eikä tarvitse WWF:n kanssa kuopia sudenkorennoille pesäpaikkoja. Ja lopuksi, on tavallisen kaksinaamaista teidän pohjoisten poikien puhua yhteiskunnan edusta tukia jaettaessa ja niiden summista päätettäessä.

Suomessa ympäristövaatimukset ovat väljempiä kuin useimmissa muissa ns. kehittyneissä maissa.

Kaksinaamaisuuten en ota kantaa, kun en ole tukijärjestelmää rakentanut. Tukirahat on syytä käyttää tukipolitiikan muutoksiin varautumiseen. Koskee myös pohjoista.....

-
Ennen kaikkea pohjoista, siellä kun tuntuu vanha meininki vielä jylläävän. Toivottavasti ei tule suuria tragedioita kun kelkan suunta muuttuu yhteisöjen vaatimusten mukaan.
-

Kyl kateus on kauhiaa...

Tää hommahan muistuttaa näitten "ekonomien" osalta aivan hiekkalaatikkoa; kaverin lelu on aina paras lelu ja se on saatava.

Ja kukas siellä ylempänä viittaili tukien suurempaan tarpeeseen sivutoimisten takia. Eiköhän ne suuret ja velkaiset eniten purnaa korkeampien hintojen ja tukien perään. Sen sijaan pienet ja dynaamiset toimijat mukauttavat toimintaansa tuotantoympäristön muutosten mukaan niin kuin bisneksessä kuuluukin. Lisäksi jos tämä Suomen maatalouden rakenne noin korpeaa niin muuttakaa Brasiliaan, siellä on tilaa temmeltää eikä tarvitse WWF:n kanssa kuopia sudenkorennoille pesäpaikkoja. Ja lopuksi, on tavallisen kaksinaamaista teidän pohjoisten poikien puhua yhteiskunnan edusta tukia jaettaessa ja niiden summista päätettäessä.

Tärkein on kai tuo nurkkien siistinä pitäminen ja ravinnon evääminen tuossa rottien torjunnassa.

Meillä katti ei pienenä rottaa ottanut mutta nyt syö kaikkea rusakosta alespäin. Kai se on niin, että jos kissa pentuna pelästyy jotain (esim.rotta tai koira), niin se pelkää sitä sitten aina. Eli katit rottien kimppuun vasta aikuisena. Muuten tuntuu, että jo kissan pyöriminen nurkissa ajaa rotat kissavapaille alueille. Kai se rotta haistaa kissan reviirin ja vaihtaa turvallisemmalle alueelle. Onhan se pirun fiksu otus.

Jos rottaongelma on paha, niin pyydystäkää jostain kärppä ja päästäkää se navettaan. Ei kestä kauaa niin rotat on kaikki pois. Kärppä on niin paha otus, ettei sitä ota kovaluontoisinkaan kissa ja rotat se tappaa varmasti, kun mahtuu niiden onkaloihin ja tappaa kai vielä huvikseen tai varastoon. Toinen vaihtoehto on ostaa kesyfretti eli suomalaisittain hilleri.

Jotkut sentään uskoo perusmaatalouteen ja jaksaa investoida.

http://www.youtube.com/watch?v=zBQDeVZjwFo&feature=related

Niin mites se lasketaan, kiloina vai kappaleina? Ajatellaas pöhkösti, että kylvät yksivuotisen viherlannoituskasvuston, 10 kg hehtaarille timoteitä ja 2kg vaikka hernettä tai härkäpapua. Ei montaa typensitojaa tule hehtaarille...

Mää otan itte voiman kylvötraktorista ja onhan se nopea. Ei sitä muutenkaan raskis sammuttaa täytön ajaksi niin menee siinä samalla. Mulla on ohjauslohko kiinni kylvimessä ja siinä pushpull liittimet ja moottori koko ajan ruuvissa. Ei tarvii pelkää että letkut tai moottori tippuu kylvön aikana koneen alle ja lisäksi nuo liittimet toimii hyvänä varona, jos kiireellä unohtaa irrottaa letkut.

Ainoa haitta on, että ruuvia ei oikein voi käyttää muuhun hommaan, esim. urakoitsija tulisi kylvämään tai sitten apulannanlevityksessä.

Naapurin ravimies laiduntaa mulla samanlaisia, ovat just hyviä hevosille. Vanhassa nurmessa on sellainen kuntta pinnassa, mikä ei painu ja kurastu märkänäkään eli kestää hyvin. Sitäpaitsi viljelty nurmi on ainakin poneille turhan vahvaa apetta. Jaa se kuitenkin vaikka kolmeen lohkoon jotta syövät tasaisemmin. Vähän jos typpeä antaa keväällä pintaan huiskien, niin voi nurmi kasvaa siellä joukossa paremmin.