Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Vuonna 2003 ensimmäistä kertaa urakoitsia kylvi osan suorakylvönä. Toimi ihan hyvin ja hyviäkin satoja saatiin. Olki ja ruumenjäte alkoi haittaamaan vuosi vuodelta enemmän, ja sadot alenivat. Vesi seisoi notkopaikoissa keväisin yms. Maalaji Hes, rm. Keväällä 2008 olkea ja ruumenia oli jo niin paljon ja maa kovaa, että Vm:llä ei saanut siemeniä tarpeeksi syvälle. Osa jäi siihen pahnakerrokseen. Seurasi erittäin kuiva kevät ja kosteus loppui maasta eivätkä osa siemenistä itäneet. Kesäkuussa satoi tavanomaistakin enemmän ja jälkiversontaa tuli erittäin paljon. Vehnä kasvusto jäi erittäin harvaksi ja kellastui kovien sateisen takia, koska vesi ei ehtinyt imeytyä.
Syksyllä vehnä puitiin "väkisin" syyskuun lopulla. Jyvät olivat pieniä, vihreitä erittäin paljon, puintikosteus yli 30%. Sato jäi alle 1500 kg/ha. Niitä sitten kuivailtiin sormet kohmeessa ja mietittiin missä kohtaa polttoainelaskussa mahdettiin säästää. Kynnetyistä ja lautasmuokatuista tuli erittäin hyvin. Vuoden 2008 jälkeen ei ole suorakylvöä ollut. Maat on suurimmaksi osaksi aina kynnettty ja vähän lautasmuokattu. Karjanlannan käyttökin vaatii muokkauksen. Juolavehnäkin riehaantui suorakylvön seurauksena ,vaikka rouduppia ajettiin syksyllä ja keväällä.
Viime keväänäkin joillakin taisi olla ongemana märkyys ja kellastuminen? Kaikennäköisillä hankmoilla ja lautasäkeillä suorakylvömiehet avasivat sänkimaitansa puhaltumaan kesäkuun alussa. 
Ihan niinkuin olisin itte krjoittanu 
Niin teillä on sitten molemmilla ongelmia maan rakenteen ja ojituksen kanssa vai?
Ei se iso peltoaukea mitään tilusrakenteesta kerro:
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=442&map.y=249&e=293791&n=6996220&scale=16000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&mode=orto&tool=siirra&lang=fi&mode=orto[/quote]
Tuo on kyllä sinänsä kätevää omistaa noita puolen ruiskun levyisiä perseenaloja pitkin lakeuksia, että voi hyvällä omatunnolla tarjota sen 20000 €/ha siitä viereisestä lapusta kun on sentään rajalla. Jos kaikki omat maat olis yhdessä palassa niin olisi tuota tilan rajaa paljon vähemmin.
Tosiaan Valtran suunnanvaihdin/käsijarru olisi A-sarjaankin hyvä. Nykyinen käsijarru ei meinaa pitää ja hydr.suunnanvaihdin olisi kuormaintöissä ehtaa. Pikavaihteita en edes kaipaisi, sillä vaihteisto pelaa kevyesti ja tuollaisella muutenkaan mitään raskasta vedätellä. Muutenhan tuo onkin teho/paino/hintasuhteeltaan erinomainen pikkutraktori moneen pikkuhommaan. Ja onhan tuo kai ainoa (?) tarktori jolla voi huoletta noutaa hirven metsästä ilman erityisvarustelua.
Niistä voi todeta kuten Reagan punapuista: Kun olet nähnyt yhden, olet nähnyt ne kaikki. Ei sillä, hienoja ja erilaisia maisemia sekä kivoja koneita.
Mistäköhän muuten johtuu että jd:n kattoluukku haalistuu melkein heti? Tämä on havainto omista rakkoreista ja muutamasta naapurien vehkeestä mitä on huomannut tutkia? Samanlaisesta muovista tuntuu koko katto olevan tehty.
Mikä homman tarkoitus?
Ostaa huvivene, asuntoauto sekä maailmanpyörä ja vuokrata niitä sitten osakkaille pilkkahintaan. Samalla maatalouskoneiden vuokrat on voitollisia, koska vuokraus on vähennyskelpoinen meno ja toisaalta humpuukikoneiden tappiollisuus estää oy konesvuokraamisfirma ab:n liiallisen voiton teon. Sitten vielä tämä oy ostaa henkilöautot henkilökunnalle( lue omistajat) täydellä autoedulla.
Tää oli ihan lucky guess
Takalanasta siirryin normaalin tasausäkeen käyttöön. On hyvä ja nopea ja tasaa syntyneet polut. Pk-seudun yhdellä isolla tallilla olen nähnyt asiaan käytettävän myös Salo-äestä, mikä on varmaan asiaan lähes täydellisyyttä hipova kalu. Itse en ole vielä kokeillut vaikka sellainenkin löytyy , sillä käyttö vähäistä ja normi tasuri ollut aina helpommin saatavilla .
Niin kauan kuin tuotteen alkuperä ei ole AB-alueella, ei ole huolta missä tuote on valmistettu.
Koskeeko tämä myös kansallisia maataloustukia?
Tuossa uusi maxterra: http://www.dodaj.rs/f/1k/11W/1NGMKSwD/1/zetor18441maxterra-small.jpg
Kovia miehiä lainaten: Älä ny esitä itteäs tyhmempää!
Tuo kuvan "Maxterra" on jonkun karva*****n photo shop tuotos. Vähän Fendtiin on väriä vaihdettu.
Mitä mieltä olet hinattavan/nostolaitekoneen eduista/haitoista 
Tosiaan meillä ei ollut mitään painatussylintereitä eikä muuta vaan normi kylvölannoitin. Kyllä mun mielestä nostolaitekonekin on ihan OK kylvää, riippuu vaan paljon traktorista. Meillä käytettiin nykyaikaista takapotkua kylvötraktorina niin meno oli hyvinkin joutuisaa ja työ sujui, elikkä siis tyyliin päisteessä kääntöjarrulla ja pakilla paikallaan ympäri ja menoksi. Isolla nelikolla homma ei ole yhtä joutuisaa. Rivit ei tule jostain syystä niin suoriksi nostolaitekoneella, mikä on kosmeettinen haitta isoilla lohkoilla. Lisäksi säiliöt on pienet niin vaatii täyttökärryn päisteeseen.
Meillä oli tuollainen kl 2500 sc, pari vuotta vanhempi tosin ja se oli nimenomaan laahavantailla. Hyvä kone oli ja annoin vasta joulun alla pois kun ei olla tar***** enää. Oli sitä ennen jyräkombin varakoneena ja heinänkylvövärkkinä. Vaihteistokin oli siinä vielä selkeä, kun ei ollut mitään käännettäviä kasetteja, joita ei uskaltanut edes avata. Nostolaitteen pikakiinnitystä en kokeillut, mutta tuntui ihan toimivalta mikäli sitä olisi tarvinnut.
Btw, mun mielestä tuo linkin kone on kallis, omani annoin kaverille kolmasosalla tuosta hinnasta. Hintaperusteena oli että tee joku tarjous ja mää sit hyväksyn sen. Tosin kulutuspalat oli loppu.
yksi vaihtoehto on syksyllä täysi painepesu, jonka jälkeen kone huutamaan rysky päällä pariksi-kolmeksi tunniksi pihaan. On täysin puhdas kuuma ja kuiva tämän jälkeen.
Ja laakeriremppaa tiedossa... Ennemmin laittaisin vaikka koneen täyteen lämpöpuhaltimia ja kuivaisin niillä, JOS tulisi joku hullutus puimurin pesuun.
Ajat huononee... 865 Valmettiin tuli aikanaan kaupan myötä vakio ralliratin kaveriksi normi ratti, jotta sai ite valita kumman laittaa. Luulis että Fendtin hinnalla niitä tulis useampi.
No eipä ole edes tullut mieleen... Lähinnä voisi ajatella, että huonoissa olosuhteissa salaojituksen suuntaan kynnettäessä tehdään vahinkoa, mikäli vakopyörä sutii juuri ojan päällä.
Tuosta rinteiden kynnöstä, niin ite olen kyntänyt syysviljamaat rinteiden suuntaan, jotta sateet pääsee hyvin pois. Taas sitten kevätviljan aluset on kynnetty, tai tai jo pitkään kultivoitu poikittain pintavalunnan ja eroosion välttämiseksi. Näin mikäli työteknisesti ei asialla ole merkitystä.
Mites on, kärsiikö rehukaali/-rapsi niitosta? On riistapeltona naturcomin riistaseoksella kylvetty pelto ja rikkoja on pirusti. Aattelin jos sen niittäisi puhtaaksi kun varsinaiset kasvit on vasta alle polven mittaisia. Apilaa seoksessa on myös ja sitä toimenpide ei haittaa.
