Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 6

Viestit - olavi

Niin... 200 ha eriasteista metsää elättää. Mutta 200 ha:n maatila ei tämän palstan mukaan elätä ilman 120 000€:n tukipottia 😅😅😅

Ja 200 hehtaarin eriasteinenmmetsätila maksaa vähemmän kuin maatila 😅😅

Metsästä tuleva lopputuote on edes jollain tapaa sellainen tuote, mihin kysynnän ja tarjonnan laki hinnoittelussa osuu. Lankkua ja paperia kun ei ihan joka päivi tarvi tavan pulliainen elääkseen.

Pellolta tulevasta tavarasta tulee ennemmin tai myöhemmin ruokaa. Ja länsimaisessa yhteiskunnassa ruoan pitää olla halpaa ja kaikkien saatavilla (molemmat "ainakin suurinpiirtein"), niin että päättävä porukka pysyy tuoleillaan ja pää harteilla. Tämän takia ruoasta pitää olla pieni ylituotanto, että sitä riittää, ja ylituotannon verukkeella hinnat pidetään kohtuullisina. Alkutuotanto on tässä maksumiehenä ja kauppa suurin hyötyjä. Kaupan ja hallinnon intresseihin ei todellakaan kuulu maatalouden perustuotannon päästäminen puhtaasti ilman tukia pyöriväksi kilpailluksi systeemiksi, koska siitä seuraa ruoan hinnan huomattava nousu ja poliittinen epävakaus.

Asiallinen ja oikeaan osunut havainto.

Jotakin vuodelta n olevaa ajattelijaa vapaasti lainatakseni;
 "Jokainen sivilisaatio on kolmen aterian päässä vallankumouksesta".
Sieltä on kai sellainen pieni messinkikuristin rikki hydelohkon kannen alta. Aiheuttaa juuri tuollaisia oireita. Korjaus tapahtuu viljasäiliön luukun kautta josta avataan olisko ollut keskimmäisen karan tai lohkon( mikä se nyt onkaan...) päältä muutama mutteri ja siinä se näkyy. Jotenkin näin.

Kuitenkin soita vielä Konehuolto Laukkaselle Lietoon ja selitä asia, niin saat korjausohjeet ja varaosan samantien. Lähettää kai postillakin jos ei itse mene hakemaan, siitä ei varmaa tietoa. Mutta soita sille niin asia selviää takuulla.
Kasvintuotanto / Vs: Kevätrapsi?
: 19.05.15 - klo:12:35
Tuohon ei anna luonto periksi, sama sitte vaikka lopettaa kokonaan ja kuittaa hommasta vuokrina sen 35 k€. Kahtena vuonna oli syysrapsia ja ihan hyvä juttu, mut nämä lohkot ei siihen sovellu. Ehkä mää kylvän ne rapsit pois ja katotaan mitä tulee, kun ei tuo kauran hintakaan niin kaksinen ole.
Kasvintuotanto / Vs: Kevätrapsi?
: 19.05.15 - klo:12:14
Akseli kauraa on siilossa, mutta mieli tekisi rapsia laittaa, kun on myrkyt ja siemenet varastossa. 115 kasvupäivän mukaan menisi viikonlopun kylvöt syyskuun puoliväliin, mutta tuolla matematiikalla ei voi kyllä perustella itselleen mitään. Vaikeeta on kun ei pääse pellolle, niin menee kaikki aika tällaiseen pähkäilyyn. Kun olis tohina päällä niin tekisi vaan.
Kasvintuotanto / Kevätrapsi?
: 18.05.15 - klo:14:58
Miten myöhään aiotte vielä kylvää rapsia tai olette aiemmin kylväneet? Optimisti voisi ajatella että loppuviikosta voisi olla pellolle asiaa, niin mahtaako olla jo turhan myöhäinen ajankohta? Toisaalta kesästä ja syksystä ei tiedä mitään ja huonolta varmaan näyttäisi jos olisi huhtikuussa päässyt kylvämään. Tähän asti on onnistuttu melkein aina ennen vappua tuo maahan saamaan. Ykköstien eteläpuolella ollaan.
Siinä on mun yks työmaa. Vastapuolella lisää ja myös parinsadanmetrin päässä tietä pitkin.  https://maps.google.fi/?ll=60.175806,23.037114&spn=0.001199,0.004128&t=m&z=19&layer=c&cbll=60.175806,23.037114&panoid=T0Kiv_YZwuQrJoVLYpZAfg&cbp=12,148.84,,0,0

Tuollaisia kun laittaa umpeen, niin eipä siinä myöhemmin harmita vaikka olis enemminkin rahaa mennyt. Ylivoimaisen hauskaa hommaa ja tulevina vuosinakin tulee hyvä mieli kun mennä köröttetelee täytetyn ojan yli.
Kasvintuotanto / Vs: Moommilan savi
: 02.03.14 - klo:10:37
Niin, onhan täällä etelässä aiemmin kynnetty Majorilla / 165 Ferguilla yms. ja kolmesiipisillä sarka-auroilla näitä samoja savia, missä nyt paluuaurat ei pysy maassa ja painoa nelikkoveturilta vaaditaan kolmelle siivelle reilu 4 tonnia. Ja hoetaan mantraa kynnön hyvyydestä ja tarpeellisuudesta. Muokkaamaton viljelyhän ei voi toimia juuri näillä meidän tilan mailla.

175 Fergussa alla alkuperäiset 16,9x34 renkaat ja mietinnässä olisi niiden vaihtaminen 13,6r38 renkaisiin. Hallissa olisi jo joutilaana uudet kumit vannekehineen, mutta keskiölevyt puuttuu. Onko kellään joutilaana 38" keskiöitä tai tietoa mistä saisi edullisesti. Yhdestä isosta purkaamosta kyselin aiemmin ja hinta oli suolainen. Tai saako 34" keskiöihin jotain jatkopaloja joilla 38 vanteen saisi paikalleen ja kestäisikö tällainen yleensäkään?
Kasvintuotanto / Vs: Luomuko kanattavaa?
: 30.10.11 - klo:18:01
Näkyy kannatavan ,toinen luomuilija osti traktorin ja toisen pihaan ei varmaan enää lisää koneita mahdukaan,ei voi kun kadehtia-
Tässä se luomun idea onkin. Suunnattomat tuet vähällä työllä. Tuotantopanoskulutkin hyvin pienet. Ei mee rahaa turhuuksiin, muutakuin ylisuureen kalustoarsenaaliin, milläs sitä verotusta muuten keventää? Tuotannosta saatavat sadonmyyntitulot sivuseikka. Tuessa on luomun tulevaisuus, ei niinkään kuluttajissa.

Luomutuotannon lopun alku on lähellä, kun ennen pitkälti kuluttajavetoista tuotannonalaa alkaa ohjaamaan tuottajien lähtökohdat, tavoitteet ja asenteet. Tämä siksi, että kansantaloudellisesti sitä on paha laajalti perustella ja vielä vähemmin jos mukaan sotketaan globaali ruokahuolto.
Märkää näyttää olevan, mutta kummasti Valmetti vaan etenee.

Mitäs meinaat ensi keväänä kylvää tuohon?

Vaikka kuinka tekisi mieli täpinöidä, niin järkivaihtoehto lienee urien tasoittamisen jälkeen kaksivuotinen viherlannoitusnurmi loppukeväästä kylvettynä. Ennen kaikkea pellon takia, mutta todennäköisesti myös talouden.
No se on sitten kunnon kyntö kuorijoilla yms. tai muuten ei hyötyä ole. Ilmeisesti tarkoitat kasvijätteessä muhivia tauteja ja homeita. Kultivointi tai matala lautasmuokkaus jättää kuitenkin edelliset rojut sen verran pintaan ja osan pinnalle, että kyllä ne siitä syksyn aikaan oraaseen hyppää. Kevätviljoilla tilanne voi olla eri kun talvi pakkasineen ja maatuminen tappavat ehkäpä muokatussa maassa kasvintuhoojat paremmin, mutta syysviljoilla saastunta tulee usein jo syksyllä.

Elikkäs taas arvoon arvaamattomaan nousee kasvinvuorottelu ja viljelykierto. Se on muuten kumma juttu, että usein apu näihin modernien systeemien ongelmiin löytyy aikalailla perusasioista.

Tähän vielä, että vanhoissa maatilakirjoissa mainitaan lähes aina tilan viljelykierto/-kierrot ja lopussa voi olla maininta talon värkeistä. Nykyään lehdissä kun on juttu eturivin maatiloista, niin jo ennen otsikkoa kuvassa paistatellaan uutuuttaan kiiltelevien vermeiden lämpimässä syleilyssä.
Ihan mutuna, niin olisiko niin että verhoseinänavettojen parempi ilmanlaatu johtuu siitä, että nämä ovat harjaan asti auki kaltevalla sisäkatolla. Sen sijaan perinteiset betoninavetathan olivat ainakin ennen usein ristikoilla tehty, jolloin sisäkatto on tasainen ja rakennuksen kuutiotilavuus ratkaisevasti pienempi. Tällaisessahan ilmanvaihdon toteutus on ainakin leveissä rakennuksissa hankalaa ja pienempi ilmatila aiheuttaa suoraan omat ongelmansa kun tiedetään ettei poistoilmalitran mukana lähde kuin tietty määrä kosteutta.

Jos tehdään nykytiedoilla betoniseinäinen maitomylly riittävällä kattokaltevuudella ja ilmatilalla/häntä, niin onko eroa tuleeko ilma verhon vai venttiilin läpi? Ei, kunhan se saadaan sekoittumaan huoneilmaan tasaisesti aiheuttamatta vetoa jne.
Vanhat isännät neuvoo meillä, että rukiille riittää että on siemenen toinen kylki maata vasten, mutta syysvehnä on kylvettävä kunnolla. Muuten homehtuu ja mätänee.

Suorakylvö on muuten tuonut syysviljojen viljelyyn aivan uutta ideaa. Ainakin riskit on pienemmät, kun syksyllä ei aina tule laitettua ainakaan rukiille edes apulantaa ja ainoat kulut on kylvö ja siemen. Mikäli keväällä todetaan että ei prkl, niin on sentään toiminut pyydyskasvina syksyn ja talven yli. On muuten mahtavaa kylvää esim. rypsiä glyfolla lopetettuun tähkällä olevaan rukiiseen, kun kiinni oleva kasvusto ei haittaa työtä yhtään ja muodostaa samalla hienon katteen seuraavalle kasville.

Lisäksi edellisen kasvin sänki sitoo hienosti lunta pakkassuojaksi jo alkutalvesta ja toisaalta hangesta keväällä pilkottava sänki sulattaa lunta ja "ilmastoi" maankamaraa. Hauska seurata oman ja naapurin vierekkäisiä syysvehnä maita keväällä, että miten eroavat kun toinen on lautasmuokattu ja mulla kylvetty expressinä pitkähköön kevätvehnän sänkeen. Tästä kun on aukeaa noin 3 km pohjoiseen niin hirvitti katsoa alkutalvesta kun kova pakkanen ja tuuli korvensivat paljasta pellon pintaa samalla kun sängen suojissa värjöteltiin mukavasti lumipatjan alla.
Taitaa olla haave että pääsee hukkakauran siemenpankista vain olemalla kyntämättä, sen verran on arvoituksellinen itävyys hukkiksella. Ilmeisesti tämä uusi Broadway saa myös hukkiksen nitistettyä melko hyvin.?

Yhen kesän kokemuksellä kyllä. Ensi kesänä lisää kokemuksia.

Erinomainen oli teho melkein kaikkeen minimiannoksellakin ainakin syysviljoilla
Tämä koskee nyt sitten savimaita, mullasta enkä turpeesta en tiiä mittään:

Kyllä se nyt vaan niin on, että jos suorakylvö ei onnistu maan tiivistymien takia niin ei se ole menetelmän vaan pellon vika. Kynnöllä voidaan luoda vuodeksi kerrallaan keinotekoisesti hyvät kasvuolosuhteet, mutta samalla haudataan kasvijätteitä mädäntymään lähes hapettomiin oloihin ja kiihdytetään hiilen häviämistä maaperästä. Tietysti ensimmäiset kasvukaudet ovat hankalia, kun maassa ei ole LUONTAISESTI syntyneitä kanavia juurten hengitykselle/kaasujenvaihdolle ja samalla imeytymisteitä ylimääräiselle vedelle. Yksipuolisessa kevätviljojen viljelyssä tällaisen luonnollisen rakenteen syntyminen vie huomattavasti aikaa. Ja kuten Kp totesi, tällainen luonnollinen maan rakenne on aivan erilainen kuin muokkaamalla saavutettu mm. maan kantavuuden lisääntyessä. Omana huomiona on kanssa ollut, että hyvinkin märissä olosuhteissa puimuri ei juuri koskaan uppoa vaan ainoastaan havaittavissa on purseet pyöränjälkien ympärillä. Eli toisin sanoen pelto kuivaa alhaalta käsin, kun taas kynnetty maa on märkää mössöä anturaan asti, joka tosin hyvin tiivistettynä kantaa mitä vaan. Ja kaikki kulminoituu asiaan, joka monelta unohtuu, eli akselipainot ja pintapaine on pidettävä kurissa sekä märkänä väkisin touhuamista on vältettävä.

Lopuksi talousasiaa sen verran, että sanotaan mitä vaan niin sen viimeisen viljakilon rajakustannus on kaikista suurin...

Sivuja: [1] 2 3 ... 6