Vai sivuakselityyppinen romuloota ko se noissa Nyyskyissä on...
PowerShift pitää tehdä pelkillä planeetoilla... siis onko kukaan yrittänyt.
Pakko niitä sivuakseleitakin on joskus lukita.
Hyvä esimerkki sivuakselilootan heikkoudesta on Maxxumin pikavaihteet...

Ironiaa? Suurin osa pikavaihteista on planeetta-periaatteella. Ei oo toteutuksesta kiinni kestävyys, esimerkkinä juurikin Maxxum, tai sitten edeltäjä DB:n Hydrashift, joka taasen planeetta-tyyppinen, ei huono loota sekään. HS:ssä vielä kaiken lisäksi jarrupannat. Pannat tosin ainakin periaatteessa huoltoystävällisempiä kuin pakat, mutta kytkeytymisen kontrolloiminen aika vaikeaa = nappaa äkisti kiinni.

"Jep, nyykkärin powershift (kuten jo Grandi-fiiut) ei ole planeetta-tyyppinen, vaan sivu-pääakselityyppinen constant-mesh kuten keppivaihteisto. Ei myöskään oo aito suunnanvaihtaja, vaan pakit hammaskosketuksessa ainoastaan keskimmäiseen alueeseen (7-12).  "

Onko tuo systeemi sitten hyvä, huono vai hyvin huono?

PC askit kuitenkin TM-sarjoissa pääasiassa hyvin toimineet/kestäneet eikä Grandienkaan pikavaihteisto
heikoimmasta päästä ilmeisestikään. Tietokone ohjaus niistä puuttuu eli hieman nykivät vaihdettaessa.

PC hyötysuhde normaali pikavaihteiston luokkaa ~85-90%.

On tuo nyykkärin käyttämä järjestely ainakin selväpiirteisempi ja helpommin käsitettävissä kuin peräkkäiset planeettavaihteistot ja pyörivät kytkentäelementit siellä väleissä/sisällä. Oletettavasti myös helpompi korjata pakan loppuessa. Taitaa tosin olla tuo Funkin suht' yleinen powershift ko. tyyppiä myös, ja on ymmärtääkseni tosi kallis laatikko korjata. Hieno ja kestävä loota, mutta kuluu käytössä kuten kaikki PS:t.

 JD:tä ja esim. Magnumia kait remppaa huomattavasti halvemmalla lodjuosastolla?

Muistaakseni Power Commandin häviöt vaihtelevat voimakkaasti eri vaihteiden välillä. Ylipäätään powershiftien häviöt yleensä suurimmillaan isoilla vaihteilla.

PC boksista en tosiaan tiedä varmasti, että miten se voima pakoilta välittyy, mutta RC boksissa ja huoltomiesten mukaan pakki sekä kulku eteenpäin ( vaihteet 7-12) olisivat saman pakan takana?! Tiedä näistä sitten.

Jep, nyykkärin powershift (kuten jo Grandi-fiiut) ei ole planeetta-tyyppinen, vaan sivu-pääakselityyppinen constant-mesh kuten keppivaihteisto. Ei myöskään oo aito suunnanvaihtaja, vaan pakit hammaskosketuksessa ainoastaan keskimmäiseen alueeseen (7-12).  

Ei enää kauan, kohta on sisudieselit keulassa. Fenttiilillä on vielä jäljellä juuri ennen agco - kauppaa tehtyä isompien moottorien ostosopimusta tötsille.. Pienempien taisikin jo loppua. Seuraava askel moottorien jälkeen agcolla on yhtenäistää vaihteistot. Mikähän se sitte lieneekään.. Samassa yhteydessä saattaa joku merkki jäädä kokonaan pois tuotannosta, mitäs nuita samanlaisia kovin monella merkillä tekemään.

Agco monesti todennut, ettei aio yhtenäistää merkkejään toistensa klooneiksi, ja onhan se jo nähty viimeisissäkin mallistoissa. Esimerkkeinä Perkins, Direct, ja X5-hytti. Merkkien samankaltaistamisella ja/tai myyvän merkin lopettamisella ei päästä vanhojen merkkien yhdistettyihin lukemiin.

Mikä tuossa oli sitten se juttu, kun huoltomies oli käynyt tehtailla koulutuksessa silloin kun 6200srj oli tulossa markkinoille, sanoi myyjälle "nyt uskaltaa myydä, senverran oli toosa sisältä uudistunut". Eli 6100 ja vast oli jollain lailla ongelma? Mutta uusi 6200 sarja oli senaikaisen huoltomiehen mukaan huoleton!

Esim. Briteistä löytyy asiantuntemus kertoa, mitkä 3000/3100/3600 ja 6100/8100 laatikoiden erot ja heikot kohdat malleittain ovat. Multa sitä ei valitettavasti löydy, ja tuskin kovin monelta muultakaan Agrosta?

A/B-alueiden synkrojen lisäksi, joita ei enää siis Dynashifteistä löydy, on ongelmia ollut suurempien mallien synkroinoinneissa, ei niinkään perusmekaanisessa rakenteessa. Tuohon jossakin vaiheessa julkaistu myös jälkiasenteinen järeämpi synkropakka, jos oikein muistan?

6100-sarjassa sitten esivalinta-sunnanvaihtajan kanssa ongelmia, mutta vaihteisto muuten ei missään nimessä heikompi kuin vastaavissa 3000-sarjan malleissa! Tietääkseni lähes samoja lootia. 6100 jopa parempi, koska ajokytkimenä märkä monilevypakka, vaikkei suunnanvaihtaja olekaan.

Fendt 828    60 kmh

Lienee jatkossa varteenotettava laite

Olisipa vielä MAN koneisena

kaikkiaan ei taida casen ja valtun portaattomien erot olla mitenkään valtaisia ?
 

Nojaa, yhteisenä tekijänä varmaan 4 aluetta ja mek. ja hyd. voiman yhdistävä planeetta.

Toimintalogiikassa sitten kyllä huomattavasti eroa. Valtrassa täysin mekaaniset alueet yhdellä kytkimellä, jotka on tarkoitettu pääasiassa valittavaksi työtehtävän mukaan, koska vedon katkeamisen vuoksi ei alueilla voi imitoida portaatonta toimintaa. Valtrassa siis todennäköisesti laajakulmaisemmat pumput/moottorit.

Casessa taas portaattomuus saavutetaan yhdistämällä alueita sopivasti planeettapyörästöön, ja toiminta on jokseenkin portaatonta. Alueet eivät ilmeisesti kuljettajalle varsinaisesti näy? Toiminnaltaan siis enemmänkin S-Maticin/Eccomin analogia, mutta trendikkäällä kaksoiskytkimellä. Powershiftin edut ainakin osittain yksinkertaisemmalla rakenteella tuossa kaksoiskytkimessä.

Valtrassa toisaalta Delta Powershiftistä pykätty "puolittaja", jolla jokaiselle alueelle saadaan (automaagisesti) enemmän mekaanista vetoa ja hyötysuhdetta. Casessa ei alueiden sisällä ole muita portaita.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 03.10.09 - klo:20:10

Lainaus käyttäjältä: retku - 03.10.09 - klo:17:30

saattaa olla paras portaaton 150-200hv luokassa toi uus case?
mihinkäs ne hinnat asettuu?

vanha cvx monen ulkomaalaisen urakoitsijan mielestä parempi kun fendt.
liekkö siinä yhtäkään heikkoa paikkaa/ominaisuutta?

onko tuo uus portaaton ihan puhtaalta paperilta tehty vai onko sukua vanhalle steyrin laatikolle?

No miksi se sitten piti uusiksi tehdä, jos vanha niin hyvä?

no onko se tehty uusiksi? sitähän mä just kysyin. jos on jotain nh:n kehittelyjä niin ainakin tehon hukka on taattu 

Eiköhän toi CNH:n kehittelyjä ole. Tokkopa on sukua S-Maticille, semminkin kun eräs motivaattori uuteen vaihteistoon luultavasti ZF:n tuotteen hylkääminen?

 S-Maticissa aluevaihteet "koirakytkimillä" niinkus jatkuvassa hammaskosketuksessa olevassa synkroinoimattomassa laatikossa kytkentäholkit ("suorahampainen") ja synkronointi planeetta/hydro-osalla.

Uudessa CVX:ssä kaksoiskytkinrakenne ja mekaanisessa aluevaihteistossa siis tod. näk. tavan synkronikartiot.

Uusi laatikko tehdään CNH:n tehtaalla Belgiassa.

On muuten hyvän näköinen Tuo KiviPekka

oikeastaan olisi hyvä jos Kiekot ekana ja sitten vasta piikit,,,,,Olkisiin olosuhteisiin Vrt Horsch MT tigerit

Simban SL mallit jne 

Jees, lautaset eteen niin on suurin hyöty. Takana vähän leikkailee ja tasoittelee, edessä korjaa kultivaattorin pahinta kauneusvirhettä; tukkimista oljessa, juolavehnässä, keveillä mailla yms. Toki takanakin saa olla vaikka toinen rivi.

Joskus työkseni asentelin kaivinkoneisiin sähkövarusteita ja siinä tuli mieleen italian poikain tekeleitä purkaessa että ennemin käytetty länsimainen kuin etelä euroopan banaanivaltiossa kasattu.

Heh, jännästi siinä kuittaat kaiken italialaisen koneenrakennuksen. Tollaisia hölmöjä jotakin merkkiä tai etenkin valmistumaata koskevia yleistyksiä tulis kyllä välttää.

Omat kokemukset etenkin autopuolelta täysin päinvastaisia, ei välttämättä sähköosien asennuksen suhteen, mutta useimmissa koneissa on paljon muutakin kuin johdotukset. Ei sillä, Olivetin laitteet on nekin mulla kestäneet, vaikkei niissä sähköjen lisäksi juuri muuta olekaan.

Joo. Lähinnä Claassin vastaavat mallit kummitteli mielessäni. 8070 taisi olla hyvin arvokas kone muihin verrattuna 30 vuotta sitten.

Claasissa hydro jo 8 vuotta ennen tota Claysonia, mutta kyllä kunnia 10-13 jalan hydroista menee kyllä Sampolle tai Dronninborgille.

En mää vielä tarvi. JOS tulee hankittua niin olis hyvä tietää. Aika edukkaasti tuntuu saavan vähän ajettuja. On vaan harvinaista tavaraa vaihtokonemarkkinoilla. ELi osia sitten on vielä saatavissa. Ite en oo kuullu et olis vielä jonkun "listoilla". Deuz- puimureihinkin on asianlaita vähän niin ja näin. Kesko ei saa myydä/tilattua ja Yrmassa eivät tiiä hökkäsen pöläystä. Tilaamalla saa mut tavarat on ollu diipadaapaa sopivuutensa puolesta. Esimerkkinä 900-1080:iin sopivat kolaketjut. Myivät liian lyhyet. Ilmeisesti 33.60:n. Joutu jatkamaan kahella jatkolla. Syöttösormen ohjurit oli vääriä. MAllikin oli mukana mut ei auttanu.

Edukkaita on vastaavat Massikatkin (ja uudemmathan on aina Massikoita), jos päättää ulkomailta tuoda. Edullisen hinnan syynä ainakin huonomaineiset sähköt uudemmissa tietokonemalleissa.

Lainaus käyttäjältä: farmex - 19.08.09 - klo:10:51

Kyllä niitä Pellervo toi massikkana.

Millä mallinumeroilla?

MF 27:aa.

Rajoitettu erä Dominatoreita erikoishintaan!
Rajoitettu erä Dominatoreita erikoishintaan!

Claasin Harsewinkelin puimuritehdas Pohjois-Saksassa on Euroopan ylivoimaisesti suurin alallaan. Tälle kaudelle Harsewinkelissä tehdään peräti yli 8200 leikkuupuimuria ja Jaguar-ajosilppuria. Tämä on kaikkien aikojen toiseksi suurin luku Harsewinkelin tuotantomäärissä. Puimurikauppa on käynyt varsin mukavasti. Etenkin Tucano- ja Lexion-malliston suosio on kasvanut aiempaan nähden selvästi. Heti toimimalla on mahdollisuus saada Claas-puimuri vielä tämän syksyn puinneille. Kovana kesätarjouksena Konekesko myy nyt rajoitetun erän Claas Dominator 140 Hydro -puimureita suoran kaupan hintaan alk. 74.900 € (ALV 0 % + toimituskulut). Näitä ei riitä kaikill
 

Osasyy tarjoukseen: http://murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=13&t=5989

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 10.07.09 - klo:23:13

En ole muunninvaihteistolla ajanut mut liekö siinä noitten traktorisovellusten yhteydessä myös hydraulinen suunnanvaihto ? Kaupungin traktorikuski joskus kehui kuormaushommissa maasta taivaaseen tuollaisen muunninvaihteistollisen 615 valmetin. Oli aika sitkeä kone, käyttö rankkaa (mm. murskeenlastausta kuution kauhalla peräpainon kanssa) ja vaihtoon mennessä oli päälle 17000 tuntia mittarissa. Siirtoajossa ei muunninvaihteisto ilman lukitusta ole oikein hyvä, kone haistaa kuormalla mäen jo kilometrin päästä.

Muunnin myös kuumenee tieajossa. Eli ei sovi kärrynvetoon, äestykseen tms. Valmeteista kun puhutaan, 1112 M:ssä (olikos  siinä J jossain välissä kun on Syväsen tekemä TVH-malli?) muunnin oli vienyt tilan V.O.A.-kytkimeltä ja tapin sai pyörimään vain hampaita narskuttaen tai sammuksissa ollen (äh, en siis puhu kuljettajasta).

Muunnin itsessään on erinomainen vetokoneen kytkin (esim. isot maasturit trailereiden, hevoskärryjen yms. vetäjinä), mutta taitaa noiden traktorisovellusten muuntimet olla työmaalle suunnattuja korkeastallisia versioita, jotka etsiessään moottorin "parasta" vetoaluetta muuttavat mäkien kiipeämiset maisemien katseluksi  Muuntimen ja turbiinin erona myös se, että turbiini useimmiten toimii omana öljysäiliönään, kun taas muunnin nesteen suuremman pyörteilyn tähden tarvitsee jatkuvaa jäähdytystä, ts. ATF-öljyn kierron jäähdyttimen kautta muuntimen läpi. Vanhemmissa työkoneissa muuntimien jäähdytystä ei välttämättä ole suunniteltu pitkään siirtoajoon, nykyään kyllä on jo pyöräkuormaajissakin muuntimen lukitus.

Juu porsse se tais olla missä oli turbiinikytkintä jo aikojen alussa. Myös Fendissä on kai ollut pienissä malleissa jo pitkään saatavilla, nykyään tosin taitaa olla korvattu pitkälti varjovoimansiirrolla.

655 tosiaan voi tarkoittaa joko iso tai pienkoppista valmettia, oisko siinä 605 sisarmallissa 655 sitten se turbiinikytkin.

Pienikoppinen nelonen olisi sitten 665, eli 655 tarkottaa vain ja ainoastaan "isoja". 655 oli löysin nelonen, malliston ainoa imukone (pl. 905), ekat taisi olla vielä vanhalla värityksellä? Turbiinin sai valinnaisvarusteena. Sama koskee myöhempää 655T:tä, joka oli 655:n turboversio.