Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ihan vaan sellainen pikku kysymys tulee tästäkin keskustelusta mieleen, että lieneekö sellaiselle isännälle edes tarpeen alkaa rakentamaan navettaa, joka ei suunnitteluvaiheessa ymmärrä siitä sellaista vaatia, jossa homma hoituu??? Helppohan se on suunnittelijaa syyttää, mutta eiköhän syy lopulta ole siinä artistissa, joka menee paskoja suunnitelmia maksamaan ja vielä kaiken huipuksi niiden perusteella jotain rakentamaan??? Ihme meininkiä!
Omasta puolesta voin sanoa, että investoinnin suunnittelu on menossa, mutta en todellakaan aio itse suunnitella navettaa. Ei yksinkertaisesti kompetenssi riitä. Vaikka tuotanto ei alkuvaiheessa kuin 2-2,5 kertaistu, en katso itse pystyväni tuohon suunnitteluun. Olen nähnyt muutamia surkeasti epäonnistuneita virityksiä, kun isäntäväki on suunnitellut navetan ymmärtämättä mitä on tekemässä.
Minulla on selkeä käsitys siitä, mitä haluan: yksinkertainen laajennettavissa oleva tuotantorakennus. Ja joitakin ajatuksia siitä miten sen voisi toteuttaa Suunnittelija saa kuitenkin tehdä työnsä annettujen rajojen puitteissa ja sitten tehdään yhdessä kriittistä tarkastelua ja verrataan muihin.
Vastuu jää toki aina itselle, mutta paremmat mahdollisuudet on mielestäni onnistua, jos käyttää muidenkin eikä pelkästään omia ajatuksia.
itelle ostin tollasen ja meinasin ruuvata kiinni kellfriin nurmiäkeeseen ja kylvää lisää siementä keväällä kun ajaa nurmista kuloa pois
Onko nurmiäes tämän talven hankintoja vai onko käyttökokemuksia aikaisemmilta vuosilta?
Käyttäkö kukaan ihan olkiharaa ja piensiemenkylvökonetta? Olen tuossa mietiskellyt tuollaisen hankkimista, mutta mietityttää vaan nuo kivet, jotka eivät sitkeistä yrityksistä huolimatta lopu. Nostaako haran piikit kiviä irti maasta, vai onko piikkikulma niin loiva, että kivet eivät irtoa?
Toinen vaihtoehto olis tietysti se perinteinen laahavannaskone, mutta kapea työleveys ei juuri houkuttele. Tuo hara saattas toimia paremmin myös kuloheinän kanssa.
Dalbossa on jyrä haran perässä. Vaikka se yksi kaveri sitkeästi väittää, "ettei jyrää tarvita".....
Niinpä, Dalbo vaan painii eri sarjassa myös hinnan osalta.. Täytys löytää
hyvä muutaman hengen porukka, jotta sen vois hommata. Tahtoo noita kiviä nousta muutenkin nurmikierron aikana, vaikka nyt ei olekaan muutamaan vuoteen tarvinnut silppuriin kesken rehunteon teriä vaihtaa.
Eikö kellään tosiaan kokemuksia olkiharasta?
Käyttäkö kukaan ihan olkiharaa ja piensiemenkylvökonetta? Olen tuossa mietiskellyt tuollaisen hankkimista, mutta mietityttää vaan nuo kivet, jotka eivät sitkeistä yrityksistä huolimatta lopu. Nostaako haran piikit kiviä irti maasta, vai onko piikkikulma niin loiva, että kivet eivät irtoa?
Toinen vaihtoehto olis tietysti se perinteinen laahavannaskone, mutta kapea työleveys ei juuri houkuttele. Tuo hara saattas toimia paremmin myös kuloheinän kanssa.
Sielä on saattanut systeemit muuttua, mutta silloin kun minä olen niihin navetoihin tutustunut olivat melko pelkistettyjä(kokoluokan ollessa sellainen, mitä tänne nyt rakennetaan).
Jostakin repineet kannattavuutta, kun maksoivat maitokiintiöistä ja maasta maltaita 
.
Eihän niillä niin vahvasti tuon kannattavuuden kanssa oo mennyt. Voi tietysti ajatella, missä ne olis, jos tehostaminen kulkis Suomen kanssa samaa matkaa.
Tanskalaiset osaa työn tuottavuuden myös 100 lehmän karjoissa, pääoman osatuottavuus (ilman peltoa) ei sen sijaan ole kärkitasoa muihin verrattuna. Suomen toki hakkaa 6-0.
Sen siitä saa, kun hoetaan mantrana vuosia suomalaisen maidon laatua ja sitten huomataan, että osaa ne muuallakin.... Pahinta itsepetosta by maidontuottajien keskusjärjestö.
Kissanpoikien silmät ovat auenneet monelle jo ennen niin erinomaisten kotimaisten maatalouskoneiden osalta, sama avautuminen toteutuu nyt myös maidon laadussakin.
http://www.maitohygienialiitto.fi/IDF_tilasto.htmlOn se kumma, että aikuiset(?) ihmiset jaksavat vängätä tosiasioita vastaan. Tuo nyt on vanha tilasto, mutta uudempaa en tähän hätään löytännyt.
Suomessa on lisäksi erinomaisen tarkka valvonta antibioottien suhteen, toisin kuin esimerkiksi Englannissa. Englantilaiset haastoi komission osoittamaaan, että antibiootti on maidossa vaarallista/epäterveellistä, koska eivät viitsi/kustannussyistä sitä testaa. Hieman erilainen suhtautuminen antibioottiin ja niiden käyttöön maidontuotannossa siis..
Tuohon ylläolevaan en jaksanut kaivella lähdettä, mutta Valion eläinlääkäri Kulkas kävi komissiolle kertomassa suomalaisesta käytännöstä ja kirjotti siitä joskus vuosi tai pari sitten lehdessä.
Nuo Överumit näytää olevan kautta linjan halvempia kuin Kverve ja Kuhn. Kulkeeko laatu hinnan kanssa samaa tietä, vai onko mahdollista saada halpa ja hyvä..
Täytyy pitää silmät auki, jospa syksyllä maa nurmi kääntys useammilla (muovi)siivillä.
Ite oon ottamas hc elukkaa "lemmikiksi" 
Aiheesta on tehty oikein opaskin, jossa selvitetään pykälät ym. huomioon otettavat seikat.
http://webd.savonia-amk.fi/www/pm39068/
Ite oon kääntäny kuormaaja koneeseen jo uudesta eturenkaat kulkeen ns. sulka edellä ja tuntus kuluvan tasasemmin kun oikeen päin 
Eikö pito kärsi kääntämisestä? Äkkiseltään tuntus, että valmistaja on suunnitellut renkaan toimimaan "oikein päin" ja pito-ominaisuuksiin väärinpäin käytettäessä ei olla niinkään paneuduttu..
Laita veittileikkurit, niin ei ole mittään ongelmaa.
Painoo lähtee reippaasti pois.
Ja muovisiivet..varsinkin jos on multa/turvemaita.
Oikaisisin hiukan... maalajista riippumatta muovisiipi parempi. Kivisyyskään ei haittaa. Kivet kyllä tekee naarmuja, mutta materiaalia ei silti poistu.
Kuluuko muovisiipi käytössä merkittävästi nopeammin terässiipeen verrattuna? Noita muovisiipiä olen hieman vierastanut, kun osa pelloista on kuitenkin suht kivisiä.
Hinattavat?
Tiivistymisen ja traktorin kannalta varmaan parempi ratkaisu. Karkaa vaan tuo hintaluokka turhan ylös. Kynnettävää ei kuitenkaan kuin muutama kymmenen hehtaaria, joten aivan kohtuuttomia hintoja ei kehtaa sijoittaa auraan.
Nelisiipinen oli alunperin mielessä, mutta tarjonta olematonta ja hinnat kohtuuttomia. Ruottista näyttäs saavan samalla hintaa lähes uuden 5-siipisen kun Suomesta ikivanhan nelisiipisen. Siellä ei taas jostain syystä nelisiipisiä ole oikein tarjolla.
Auroista en tiedä yhtään mitään, mutta jos hinnoittelu on tuollainen niin kuin kuvasit, niin kannattaisiko ostaa 5-siipinen ja tiputtaa siitä sen viidennen parin pois. Onko rakenteellisesti mahdollista?
Saattais toimia vanhemmissa vehkeissä, mutta sädettävissä voi olla ongelma. Nelisiipisellä variomatilla (tms) tulis varmasti riittävän joutuin jälkeä, kun säätäs 18'' ja antas mennä. Mahtus tuo 600 rengaskin ihan temppuilematta vakoon.
sitoutumaton ammattijohtaja alan ulkopuolelta, jolla rahaa enestään sen verran jottei tarvitse itse eikä sukulaisilleen sivuetuja maitopojilta eikä etelän porsasparoneilta
Konsepti toimii pörssiyhtiössä (miksei pienemmässäkin oy:ssa), mutta aika vaikea usko, että tämä menis jäsenistölle läpi. Toisaalta täysin maatalouden ulkopuolelta tulevalla menee ensimmäiset kolme vuotta alan opetteluun ja verkostojen luomiseen.
Laita veittileikkurit, niin ei ole mittään ongelmaa.
Painoo lähtee reippaasti pois.
voi jummi, jos kysyjällä on savimaita, on jälki kun kranaatti-iskun jäljiltä jos maa ei ole ihan vellimärkää.... älä helvetissä osta veitsileikkureita jos on savea....
Hiesumaita pääasiassa, jokunen hehtaari hietaakin on sattunu peltojen kohalle. Suurin osa kynnöistä monivuotisia nurmia.
Kokemusta tähän asti vain kiekkoleikkureista, joten mielenkiinnolla kokemuksia ja näkemyksiä veitsileikkureista luen. Miten muuten esiaurat käyttäytyy nurmen kynnössä?
Onko kellään kokemusta NH TM 120:sta ja 5-siipisestä kääntöaurasta? Lähinnä epäilyttää, pysyykö keula maassa keulapainoilla varustettuna.
Nelisiipinen oli alunperin mielessä, mutta tarjonta olematonta ja hinnat kohtuuttomia. Ruottista näyttäs saavan samalla hintaa lähes uuden 5-siipisen kun Suomesta ikivanhan nelisiipisen. Siellä ei taas jostain syystä nelisiipisiä ole oikein tarjolla.
