Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Koitin löytää Kannattavuuskirjanpitotilojen taustatietoa. mm Kannattavuuskirjanpitotilojen koko ja lukumäärä tukialueittain ja suhde tukialueen keskimääräisiin arvoihin.
Taloustohtorin perusteella on vaikea jollei mahdotonta arvioida "tutkimuksen" tunnuslukuja
jopohopo ne sinulle arvioi, vaikka pilvenreunasta katsomalla 
Edelleen ainut oikea menetelmä verrata tukialueiden tilojen taloutta on ottaa käsittelyyn samankokoiset tilat eri alueilta. Lopputulokseen otettava mukaan seuraavana oikea satotasojen vaihtelu sekä vallitseva tilakoko, joka on nyt täysin eri kuin tukijärjestelmää laadittaessa 94 -95. Ajanhukkaa on enää lukea MTT:tä, koska sen tulkitseminen vaatisi pääsemistä kiinni tilatason tietoihin.
Tällä menetelmällä ei valitettavasti päästä yhtään mihinkään, paitsi nähdään
näiden kahden tilan väliset erot ja yhteneväisyydet. Mitä hyötyä tästä sitten kenellekkään on, jää minulle epäselväksi. Kannattavuuskirjanpitotiloja on kuitenkin sen verran, että niistä voidaan tehdä koko maata koskevia johtopäätöksiä.
Optimi tilanne olisi, jos kaikki tilat kuuluisivat kannattavuuskirjanpitoon. Tällöin ei tulis epäselvyyttä yleistettävyydestä...
Onko maatalousjärjestöissä koskaan mahdollista valita pätevin ehdokas virkaan?
Miksi aina pitää ottaa aluepolitiikka valinnan kriteeriksi?
Eikö nyt olisi paikallaan etsiä ehdokas, joka laittaa itsensä todella likoon ja jonka katse on tulevaisuudessa?
..ja Marttila olisi muka tämmöinen? Keskustelin juuri kahden MTK-jäsenen kanssa ja he ilmoittivat, että jos marttila valitaan, niin eroilmoitus MTK:on lähtee välittömästi.
Vau, kaksi eroavaa jäsentä. Nyt ei varmasti kannata valita Marttilaa.
13,5 a/hp. Koneet -79, -94, -95 ja 03. VAnhin ei oikeastaan enää töihin joudu, kunpahan tallissa seisoo.. Kahdella pitäs periaatteessa pärjätä nykytuotannossa, seuraavan päivityksen yhteydessä saa kolmas uudempi lähteä.
Karsea käyttää tuo 110 Samsung. Jos painat näppäinlukko päällä jotain nappulaa saat odottaa 6 sekuntia ennenkuin voi painaa uudelleen. Yleensä olen käyttänyt samaa puhelinta viitisen vuotta mutta Samsung meni kahdenviikon jälkeen vaihtoon.
Juuri samaa mieltä, miettikää kahdesti ennen kuin sekaannutte tuohon. Itellä ollut tähän asti nokialaisia ja ainakin niiden jälkeen tuota ei ole oppinut käyttämään. Ei tullut kokeiltua käyttöliittymää ostohetkellä, en uskonut niissä olevan kovinkaan suuria eroja. Kaikki tuntuu niin vaikealta, vaikka puhelin ollut käytössä jo puoli vuotta.
Millä menetelmillä uusien tuotantorakennusinvestoinitien kannattavuutta on tutkittu ja ymmärtääkö isäntäväki mitä on laskettu. Onko itse investoinnin kannattavuutta tutkittu vai onko likwi ainoa mitä on katsottu.
Nettonykyarvoa ja kassavirtaa. Joku viisashan on sanonut, että kassavirta rules Nothing beats cash....
Tuottojen ja kustannusten arvioiminen ei ole sen hankalampaa kuin muilla aloillakaan. Paremman puutteessa kannattaa kustannuksina käyttää nykytilanteen lukuja sovellettuna laajempaan tuotantoon ja kasvatettuna 10%. Eli hiukan tarkemmin pureutua siihen omaan kulurakenteeseen ja miettiä miten se muuttuu tuotannon kasvaessa.....Siitä sitten haarukoimaan kuluja lisäämällä ja/tai tuloja vähentämällä kuolonkohtaa.
Pähkinänkuoressa. Jos investoinnilla syntyy lisäarvoa (eli positiivinen nettonykyarvo) nykyisestä peilatulla tuotto/kulurakenteella, hanke kannattaa toteuttaa.
Ei kai se periaatteessa olekaan, epävarmuustekijöitä tuntuu olevan vaan niin paljon. Mutta kuten sanoit, kuolokohtaa etsimällä eri korko,tulo- ja menorakenteella saanee kohtuu hyvän kuvan. Onko muuten tietoa, käyttääkö Pro Agrian neuvojat nettonykyarvoa missään tilanteessa apuvälineenä?
Kannattavuuskerroin ei toimi äsken investoineen tilan kannattavuuden mittarina, eikä sillä voi arvioida tulevan investoinnin kannattavuutta. Senhän saa korkeaksi olemalla investoimatta ja tekemällä mahdollisimman vähän työtä. Toki muutama vuosi investoinnin jälkeen olisi kertoimen oltava reippaassa nousussa, muuten on investointi ollut liian kallis-ja näinhän se maitopuolella on tainnut olla vallitseva käytäntö. Lehmäpaikan tähtitieteellistä hintaa perustellaan milloin milläkin työnhelpottumisperusteella.
Silti. Jos aikoo investoida, on kannattavuuskertoimen oltava lähtötilanteessa hyvä. Kannattamaton tuotanto ei parane laajentamalla.
[/quote]
Ihan vaan mielenkiinnosta, millä Adam on laskenut investoinnin kannattavuuden? Käytätkö nettonykyarvomenetelmää vai jotain kassavirtapohjaista laskelmaa (vrt. likwi)? Olen tässä mietiskellyt tuota nykyarvomenetelmän soveltuvuutta maatalouteen, teorian tasolla paras vaihtoehto, mutta toisaalta tuottojen ja kustannusten arvioiminen pirun hankalaa.
Olen kuullut verrattavan karjantarkkailua ja kehonrakennusta, siten että jos kerran karjaa jalostaa olisi hyvä myös mitata tuloksia. Mitä hyötyä on jalostuksesta, jos ei näe mitä se tuo tullessaan? Eli sama kun rakentaisi kovasti kehoaan katsomatta peiliin tai käymättä vaakassa?
Eikai tarkkailusta luopuminen tarkoita tuotannonseurannan lopettamista? Sehän tarkottaa vaan, ettei tee sitä ProAgrian kanssa.....
Jep, pitäs lukea viesit vähän tarkemmin ennen kommentoimista. Ketju tais alkaa karjantarkkailijan käynnin tarpeellisuudesta, mutta sitten puhuttiin jo välillä ihan muusta. Tosiaan tuossa lähteessä mainitaan tuotosseurantaan kuuluminen, joka on Suomessa n.80% ja Tanskassa ja Israelissa n. 85%. Tiedä sitten, mitä tuo tarkoittaa. Tuotosseurantaa voi käsittääkseni tehdä Pro Agrian kanssa ilman, että tarkkailija käy.
Sivu 13:
http://www.proagria.fi/palvelut/maito/Tulosseminaari%202007%20tuotokset%20ja%20ruokinta.pdf
Mitähän tanskalainen versio karjantarkkailusta tarjoaa? Siellä tarkkailukarjojen osuus on suurempi kuin Suomessa ja tunnetusti tanskalaiset eivät pidä turhia kuluja mukana.
Eläinaines alkaa olla sen verran kehittynyttä, että mikäli olosuhteet on kunnossa, "mikä tahansa" lehmä lypsää sen 8000-9000 kg, ruokinnasta riippuen tietysti. Ihan perus välitysvasikoistakin kasvattamalla on monet saaneet hyviä tuotoksia uusissa navetoissa. Navetan täytössä ei pidä vierastaa vanhankaan pihatossa eläneen lehmän ostoa, niistä löytyy monesti kultakimpaleita, kuten apemies totesi.
"Mallin antamien tulosten perusteella sekä viljaa että valkuaisrehua kannattaisi käyttää ruokinnassa selvästi nykyistä enemmän, sen sijaan säilörehua voisi käyttää hieman vähemmänkin. Korkean D-arvon tavoittelulle ei löydetty perusteita, elleivät väkirehujen hinnat nouse huomattavasti säilörehujen hintojen säilyessä ennallaan. Jos väkirehujen hinnat nousevat yli 50 % nykyisestä säilörehun tuotantokustannusten säilyessä ennallaan, kannattaa viljelijän panostaa säilörehun laatuun määrän sijasta."
"Optimiratkaisussa ruokinnassa käytettiin halvempaa säilörehua (D-arvo 60 %, hinta 1,51 snt/kg) lypsykauden ensimmäisiä päiviä lukuun ottamatta. Perusoletusten mukaisilla rehujen ja maidon komponenttien hintasuhteilla rypsirouheen käyttö oli runsasta, koska sen antama valkuaistuotosvaste on erittäin hyvä. Korkea valkuaispitoisuus nosti maidon hintaa, joten valkuaisrehua kannatti käyttää suhteellisen paljon."
Tutkimuksessa on tietenkin puutteensa, suurimpana tuo syöntikyky sekä säilörehun hinta. Säilörehun hinnakin kun voi laskea niin monella tapaa, mutta voi tuo Enrothin laskema 1,51 snt/kg päteäkin keskimäärin. Tehokkaat tilat toki pääsevät tuon alle
Suurin ongelma tuloksessa lienee, että se on ristiriidassa vallitsevan käytännön kanssa..
En nyt muista mallinumeroa, mutta meillä kahden talon kimppakonenna 6 metrinen (n.1 m jatke) Farmin kuormain 90-luvun alkupuolelta. Hitsattu on ainoastaan tukijaloista ja nekin remontit käyttäjien syytä. Erittäin luja kuormain niin metsä- kuin muussakin käytössä. Vuosi sitten vaihdettiin alkuperäinen monivipuhelvetti kaksivipuiseen, jossa jatko ja koura sähkönapeilla. Entiseen pöytään ois pitäny vaihtaa muutama lohko, joten tuli halvemmaksi vaihtaa koko pöytä vähän käytettyyn tehdaskunnostettuun.
Uutta kuormainta valitessa on Farmi vahvoilla.
Kun ja jos pellonverotusarvoa nostetaan, niin kiinnostus osakeyhtiöitä kohtaan tulee hiipumaan. Kun verotusmotiivi häviää, niin jäljelle jää oikeastaan tapa hallita riskejä osakeyhtiön kautta.
Kauppalehdessä oli jokin aika sitten, muistaakseni lokakuussa, artikkeli tähän osakeyhtiön verotukseen liittyen. Pointti oli se, että verotusta oltaisiin muuttamassa parin vuoden sisällä pääomaveroa nostetaan aika raakasti. Mikäli näin on, into yhtiöittämiseen hiipunee ennestään.
Teutsin ymmärsi yskän ei kannata rakentaa valamiiksi liian pientä yksikköä.
Kannattaa ottaa huomioon lähtötilanne, 20 lehmästä 100 on aika iso muutos ja vaatii hieman erilaisia liikkeenjohdollisia kykyjä. Korkojen osuus liikevaihdosta nousee tähtiin ja maksuvalmiusongelmat ovat ovella koputtelemassa. Pitää olla melkonen seppä, että ongelmat välttää. Liian nopea kasvu ei ole oikotie onneen, kuten viimeaikoina on valitettavasti käynyt ilmi.
