Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Maaseudun tulevaisuudesta siteerattua: Kesannot voidaan päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1.9 alkaen tai 15.7, jos kesannolle kylvetään syksyllä kylvettävä kasvi. Kommentti : Auttamatta myöhässä aloittaa 15.7 jälkeen "tekemään" syyskylvettävää kylvöalaa. Ja silloin pitää toimia kun on kuivaa, varsin vesivaivaavilla lohkoilla. Nyt alkaa losottaan vettä ja ei sinne märille peloille olo mitään asiaa 15.7 jälkeen tekemään raiteita. Seuraavaan ohjelmakauteen saataisiin ehtoihin, että 1.7 alkaen saa alkaa valmistelee lohkoo syyskylvöjä varten, niin paremmin varmistettaisiin niiden onnistuminen. Ja mitä kuivuuteen tulee niin kyllä se oli nyt tässä..
Syysrapsin viljely onnistuu etelän pelloilla, mutta kun puhutaan koko Suomen välikasveista, niin silloin se ei ole vaihtoehto kannattavaan viljelyyn joka vuosi. Vai olisiko normi viljelyyn mahdollista saada välikasvitukea, jolloin tuki tulisi kasvista, jonka ainoa tavoite oli katkaista viljan monokulttuuri viljely. Luomussa saa tukea siitä että on apilanurmi jolla lataat luomupeltoa typellä tulevia kasveja varten. Mutta ongelma neonitoidin poistuessa on olemassa. Eli ongelma : Valkuaiskasvien puuttuminen lehmien rehuista. Ja se ei ratkea soijalle. Öljykasvista puristetta rypsiöljy ihmisravinnoksi on kumminkin pieni osta siitä miten öljykasveja käytetään. Rypsi/rapsirouhe on se jolla on merkitystä.
25 milliä tuli vuorokauteen..jippii..sorry jos olen maalaillut uhkakuvia kuivuudesta. Nyt näyttää siltä että kohtuullinen määrä tulee vettä. Mutta jyvääkään ei olla puitu joten sato on vie pellossa ja peliliikket täytyy olla sen mukaiset..Aloin pohtiin jo 2020 kylvöjä..onko rypsiä, jos neonitikoidit kielletäänn ,niin suuressa kuvassa joudutaan jättämään se pois. No mikä viljojen välikasviksi? Härkäpapu..hankala kuivattava..herne..vielä hankalampii kuivattava. No se porukka joka päättää ettei enään neonitikoideja rypsin peittausaineeks. Vois samalla päättää mikä viljojen välikasviksi kävis.
Olen tänä kuivana kesänä, murskannut, kyntänyt ja tasoittanut peltoalueen, johon "normaali" vuonna ei ole märkyyden takia mitään asiaa, mutta tänä vuonna se on mitä mainioin peltolohko. Ajattelin kylvää siihen rukiin, jos ensi vuosi on vieläkin kuivempi, niin siitä pääsee myymään 400 Euron/ton ruista. Muistakaa viljelyveljet, että ilmastonmuutoksen takia "normaalivuosia" on entistä vähemmän ja näitä ääri ilmiövuosia tulee. Mietitään mitenkä näihin voisi varautua ? Eli märät lohkot ylös ja joko syysvehnälle, syysrukiille, syysrypsille tai rapsille.
Rgt Planetissa 20 jyvää siistissä rivissä, laskeskelin tuossa että noin 4000 kg/ha sato olisi tulossa..se on kylvetty toukokuun 7 päivä käyttämään kevät kosteuden itämiseen. Kylvömäärä tossilla n. 250 kg/ ha, oma idätyskoe oli 95 % ja itse lajiteltua siementä. Y-1 laitoin noin 270 kg/ha. Aika maltillisilla ämneillä mennään. Puida meinasin 25. elokuuta. Ja ensimmäinen mallasohra kuorma lähtee 21.9. Ja rahat tilillä 22.10
Tänään jo aloittelin ruismaan tekoa murskaamalla sänkikesantoja (lue torjumalla pahoja rikkakasvipeltoja niitämällä). Sit ne saa kasvaa juolavehnänsä ja 20.7 glyfosaattiruiskutus..sit 10.8 kyntö ja 15.8 kylvö. Sopivasti ennen puinteja. Tuohon aikaan kun kylvää riittää Livadolle 65 kg/ ha. Osa ruismaista perustan ohran sängen jälkeen lautasmuokkaimella..silloin noin 20.8 kylvetyille Livadoille laitan noin 80 kg/ha siementä. Sit vaan odotellaan rukiin avaushintoja 200 e/ton.
2016 kylvettyissä Evolo rukiissa oli mulla kaksi eri tapaa perustaa ne. Eli puolet noin 10 ha ohran jälkeen seuraavana päivänä lautasmuokkaus ja seuraavana kylvö. Toinen tapa oli 10 ha alueella oli roundup ruiskutus heinäkuun puolessa välissä ja kyntö elokuun puolessa välissä. Kylvö molemmissa tapauksissa 25.8 päivän paikkeilla. Mielestäni kokeilun jälkeen paras tapa on puinnin jälkeen lautasmuokkaus ja kylvö. Se on polttoainetaloudellisestikkin edullisin vaihtoehto. Evolossa ei ole ollut mulla torajyväongelmaa. Tänä vuonna puintiin tulee 10 ha Livadoa. Mielenkiintoisen seurata sen käytäytymistä torajyvien suhteen. Kasvustot näyttävät hyviltä. Ja tarkoitus kylvää tänä vuonna n. 30 ha ohran jälkeen lautasmuokattuun peltoon Livadoa.
Ulkomailta näkyvät nuo siemenet saapuvan, vakuustodistuksista päätellen, ei siis syytä syyllistää itseään; olihan siinä ensimmäisen kesän pajatsontyhjennyksessä hiukan semmoinen kansanjuhlan tuntu, kun joka paikasta oli apilat ja heinät loppu ja melkein mellakat varastohallin ovella kun viimeistä pussia jahdattiin.
Nyt kaupoissa on kattoon asti pinottuna valkoapilaa, raiheinä, timoteitä, nurmiseoksia, riistaseoksia ym. Kellekään ei enää kelpaa, kun eipä viitsitä vaivautua, neljännesalalle ainoastaan saa rahastusta.
-SS-
Ainakun ostaa kerääjäkasvin siemeniä, joissa vakuustodistuksesta päätellen ne tulee ulkomailta, valuu Suomalaisen maanviljelijän hiellä ja tuskalla hankkimat valuutat ulkomaille
Kun Kerääjäkasvi tuli valinnaiseksi ympäristötuen toimenpiteeksi, niin ekana vuonna kylvin heinänsiemenlaatikon kautta sen. Ja huomasin kuinka paljon se vaikeutti viljelyä. Sen jälkeen en ole ruksinut koko vaihtoehtoa.( lue tuhansien eurojen tappiot) en kehtaa sanoa kuinka monen. Ehkä tyhmää mutta rehellinen pitää olla ainakin itselleen. By the way, joka vuosi kun on puinut pellot niin ne on ollut sen näköiset että niistä olisi saanut hyvinkin näyttävän kerääjäkasvuston. Jonka tarkastaja olisi hyväksynyt kepposesti. Näkymä ei koskenut kaikkia peltoja vaan vain satunnaisia. Toinen pointti miksi en ole innostunut kerääjäkasvista on mielipiteeni että vähätkin heinänsiemen mitä pakkaajat ovat saaneet kerättyä kuuluvat ainoastaan rehunurmipelloille, rehuntuotannon varmistamiseksi. Siksi toivonkin, että ensi vuonna ei heinänsiemeniä saa käyttää muutakuin rehunurmien perustamiseen ja paikkauskylvöön. Nyt vaaditaan nopeita toimia tässä toisen vuoden perättäisessä katotilanteessa.
Rahat tuli tilille. Kirjanpito ohjelmasta ei kylläkään löytynyt tiliä tulopuolella: Liikaa maksetun koron palautus. Tuloksi tuo merkitään niin kuin energiaveron palautuskin. Kiitos asiaa hoitaneelle.
Jos palautus koskee esim. spv-lainaa, jossa on mukana myös päärakennuksen osuus, ei kai palautusta pelkäksi tuloksi tarvi laittaa.
Käsittääkseni sun lainaehdoissa on päärakennuksen osuus koko lainasummasta niin sen osalta ei tarvitse tulouttaa. Mulla lainat koskee pelkästään maataloutta, niin silloin on helppo laittaa kaikki tuloksi. Silloin kun kyseistä lainaa otin oli 2000 luvun alkupuoli, jolloin maatalouden näkymät olivat valoisat. Pystyi investoimaan koneisiin, ja ykstyistalouden puolella tuloja oli normaalin keskipalkan verran. Tilanne muuttui 2015, jolloin tuet putosivat. Ennakoin sen jo pari vuotta aikaisemmin. Lopettamalla investoinnit, jotta viivan alle jäisi normaalipalkan verran verotettavaa tuloa. Sit tuli vuosi 2017, jäi se normaalipalkkatulokin saamatta. Onneksi säästöjä sen verran että normaalikulut saanut maksettu. Ja nyt vuosi 2018 jos tappio jää normaalin palkkatulon suuruiseksi, niin sekin on jo hyvä. Joten päätelmä..Jos tälläinen "Korkotukilainakusetus" olsi selvinnyt vaikka vuonna 2010 niin nämä palautus rahat olisi mennyt koneinvestointeihin, mutta kun ne tulivat tänä vuonna ne menee ruokakaupan kauppiaalle, joka sinänsä tekee tärkeää työtä ja on rahansa ansainnut
Rahat tuli tilille. Kirjanpito ohjelmasta ei kylläkään löytynyt tiliä tulopuolella: Liikaa maksetun koron palautus. Tuloksi tuo merkitään niin kuin energiaveron palautuskin. Kiitos asiaa hoitaneelle.
Eilen Virosta tulleena tuli autosta seurattuna sikäläisiä peltoja. Kuivuudesta kärsitään sielläkin. Huomasi esimerkiksi rehupaalien määrästä pellolla ja huonosti itävistä viljapelloista.
30 mm kahteen tuntiin..on tää lottolaji..tuossa 20 km päässä ei tullut tippaakaan..
Tässä pohdin tätä avokesantopainajaista : Eli Normi kylvö ja lannoitus tänä keväänä tuonne kuiviin kopukoihin, ei ole merkinnyt että sieltä kasvais jotain, on paikkoja joissa ei kasva piipan piippaa. Viimeksi satanut Vappuna. Joten pohdinta jatkuu, mitä ilmoitan tukihakemuksessa, avokesantoa ilmoittamalla saa nukkua yönsä rauhassa. Mutta se näkyy viivan alla. Sit jos ilmoittaa sen kasvin minkä on kylvänyt ja siellä ei mitään kasvakkaan, niin tarkastuksen tullessa on paha selitellä vuosisadan pahimmalla kuivuudella.
Jos sillä tarkastajalla on yhtään järkeä ni se katsoo ainakin maahan josta kaivat jyvät näkyviin, jos se ei itse kaiva niitä esille. Ei kai missään ole sanottu, että pitäisi itää jos on kuivaa niin on kuivaa. Ihmettelen kylläkin, että eikö sieltä kosteutta löydy vai onko kylväjä jättänyt jyvät siihen kuivaan kerrokseen? Tuossa kerääjäkasvissa taisi ainoastaan olla poikkeuksena se, että kasvuston pitää olla itänyt siis sen kerääjäkasvin. Tuskin sitä avokesantoakaan katsotaan hyvällä. Tai ainakin sille pitää olla perustelu. Rikkaisuus kelpasi perusteluksi, mutta kelpaako itämättömyys?
Mavilta tuli tiedote että avokesantoa ei tarvitse ilmoittaa, jos kylvöt eivät ole orastunut kuivuuden takia. Nyt saa nukkua yönsä rauhassa..ja sama koskee myös kerääjäkasvia..viljat ovat orastuneet mielestäni kohtuullisesti. Huippusadot menetetty, mutta jotain on odotettavissa, jos sitä kostetta tulis tuolta ylhäältä. Kevät rypsin osalta olen todella huolissani..juurikaan mitään ei näy kun ajaa autolla ohitse. Eikä se paljon parane jos sinne menee lähemmin tarkastelee.. Tuleehan siellä käytyä kirppatutkimuksissa..eihän nekään pikkuveijarit tuolla kuivuudessa pärjää.
Iltapäivällä satoi kyllä nastolassa ja orimattilassa, siis nelostiellä. Siellä oli nättejä, tasaisia oraita ja surekeita oraita. Sama tilanne halki Suomen?
Hallituksen vika. Sade-eriarvoisuus lisääntyy Suomessa.
-SS-
🤣🤣
Ehdottaisin uutta tukimuotoa Maville:: Se olisi satamattomuus tuki, sen maksuperuste olisi alueellinen sademäärä välillä toukokuu-syyskuun alku. Ja jos määrä alueellasi olisi 0-20 mm koko kesänä voisi hakea 100 e/ha tukea syysilmoituksen yhteydessä. Jos koko kesän sademäärä olisi 20-100 mm, tuki putoaisi 50 e/ha ja 100-500 mm tuki olisi enää kympin hehtaari.
