Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kylmällä ilmalla kuivauksen vaikeutta ja riskejä pelätään. Automatiikalla saadaan kaikki kuivausteho irti ilmasta sellaisenaan, ja maalaisjärki auttaa muuten, ettei laiteta mitään yli 22% märkää sinne siiloon. Onpa jossakin niitä viljelijöitä, jotka muutenkin jättävät peltoon yli 18% kosteat vai miten se nyt oli.
Elokuussa puitavat on hyvä kuivata , syyskuun puolella on ilmat paljon kosteampia ja päivä lyhyempi.
-SS-
Mä en ilman lisälämpöä kuivaussiiloa suosittele Suomen olosuhteisiin. Meillä lämmön nosto noin 20C, ja sinne on mätetty kaikki pellolta puitava tavara, yli 30%:stakin. Ja mollierin taulukkokin sen kertoo, kuivumista tapahtuu tuolla lämmönnousulla vaikka ulkoilman suhteellinen kosteus olis 100%.
Analyysin mukaan sisällön kosteus nyt 13,2%, ohra/kaura seos.
--periaatteessa 6 astetta riittää 10 oikein hyvä.Eihän 20 mitään vikaa ole,mutta sekoitus kait välttämätön?Vai?
--muistaakseni joskus varoteltiin ainakin tasokuivurissa antamasta yli 10 astetta ilman sekoitusta
Kyllä, sekoitus ihan välttämätön koko prosessille kun lisälämpöjen kans kikkaillaan, koko viljakerrosta kuivataan näin samanaikaisesti, eikä tasokuivurityylillä pohjalta pikkuhiljaa pintaa kohti.
Naapuri kokeeli noin +45C lämmönnousujakin vehnän kuivaukses, mutta kosteutta tiivistyi tosi paljon kattoon ja seinille. Lietson ilmavirtahan sen ratkaasoo kuinka paljon jyvistä hikoillutta kosteutta saadaa pihalle, ja se onkin haasteellista kun viljapatsas on noin 7m paksu. Täytyy siis sekoottaa jo senkin takia, että jenkkien propagandan mukaan alhaalta ylös nostamalla sekootetun viljan ilman läpäisykyky on melkein tuplaten parempi kuin sekoittamattoman. Sekoottaminen taidelaji muutenkin, yksinkertaisimmat kuivaussiilot sekoottaa keskiosaa enemmän kuin ulkokehää, jolloon ilma kulkeutuu helpointa reittiä pintaan. Näin äkkiä laskien, halkaisijasta riippumatta siiloin uloimmalla neljänneksellä on kuitenkin vajaa puolet viljasta, sekoottaminen pitäis tapahtua tuos suhtees...
Kylmällä ilmalla kuivauksen vaikeutta ja riskejä pelätään. Automatiikalla saadaan kaikki kuivausteho irti ilmasta sellaisenaan, ja maalaisjärki auttaa muuten, ettei laiteta mitään yli 22% märkää sinne siiloon. Onpa jossakin niitä viljelijöitä, jotka muutenkin jättävät peltoon yli 18% kosteat vai miten se nyt oli.
Elokuussa puitavat on hyvä kuivata , syyskuun puolella on ilmat paljon kosteampia ja päivä lyhyempi.
-SS-
Mä en ilman lisälämpöä kuivaussiiloa suosittele Suomen olosuhteisiin. Meillä lämmön nosto noin 20C, ja sinne on mätetty kaikki pellolta puitava tavara, yli 30%:stakin. Ja mollierin taulukkokin sen kertoo, kuivumista tapahtuu tuolla lämmönnousulla vaikka ulkoilman suhteellinen kosteus olis 100%.
Analyysin mukaan sisällön kosteus nyt 13,2%, ohra/kaura seos.
Onkos täällä kokemuksia noista vilja ilmatiivisiiloista? lihasikalan kylkeen.. mikä on hyvä, Harvestore vai assentoft...? kokemuksia?
Ookko ilmakuivaussiiloa miettiny? Oon ollu itte tyytyväänen kun ei tullu sellaasta muutama vuosi sitte hommattua.
Elhon voimansiirtoratkaasu on sinänsä toimiva, vanhemmat punaaset koneet ovat pääperiaatteeltansa hyvin samanlaasia ja voimansiirroltansa tosi lujia. Jos vertaa kaksoiskulmavaihteellisihin koneisihin, ongelmana on kuitenkin hyvien puolien vastapainoksi tehontarpeen nousu ja teräpalkin pystysuuntaasen liikeradan selevä pieneneminen, toinen kulmavaihde kun pienentää korkeutta noin 20cm.
Arrow 3700:n nivelakselin laajakulman sai rikottua poikkeuksellisen kovas kuormitukses, jos voitelu ei ollut tasan tarkkahan sellaasta kun nivelakselivalmistaja suositteli. Ja eihän koneen huollettavuus saa tietenkään olla nuon tarkka ohjekirjan suosituksille. Punaasten konehien kohdalla käyttäjäkunta toivoi useen lyhyempää vetoaisaa, ja sen liiallinen lyhentäminen Arrow 3700:s johti tuohon koneen toisen pyörän nouseskeluhun ja tuon laajakulman kuormittumiselle. Toki tuon koneen kääntöä oli nopeutettukin aika palio päätyvaimennettujen sylinterien ansiosta, mutta se ei oo se varsinaanen syy.
Uusis koneis on siirrytty pykälää lähemmäs vanhoja punaasia koneita, eli aisaa on jatkettu sen verran jotta sen kääntökulma on nyt tasan tarkkahan sama kun Arrow 3200-mallis. Luulisin jotta vanhatkin on päivitetty vastaavaksi. Päivitetyllä rakenteella laajakulman lämpötilat ei nouse juuri mihinään oloos yli 40C asteen.
Puimaajasta en tiedä, mutta Challengerista oli joku tutkimuskin, jossa todettiin että rankassa vedossa se pyrkii kulkemaan lähinnä telojen takaosien varassa, ja kantavaa pintaa on silloin lähinnä se iso mutta kova vetopyörä. Eli pintapaine saattoi huonoimmillaan olla aika hurjakin. Eli laite tavallaan keulii kuin vanha takapotku vaikkei keula ilmaan saakka kevenekään.
Painojakaumaa voi toki muuttaa etupainoilla ja vetopisteen sijannilla, jos kuormitus on muuten vakio.
Puimurin luulisi olevan parempi tuossa suhteessa, kun on tavallaan etuveto, ja painonsiirto ei toimi samalla tavalla vetävän akselin kuormaa lisäävänä kun ajetaan eteenpäin.
Sepä on hävinnyt netistä MTT:n tutkimus jossa vertailtiin Challengeria, Valmet 705 ja olikohan Tela-Modulaire kolmantena. Google melkein löysi, muttei aukea:
www2.mtt.fi/cgi-bin/thw/?$%7BAPPL%7D..
"Telatraktorin veto- ja tukipyörien kohdalta maahan välittyi selvät jännityshuiput ... Lisäksi telatraktorin yhtäjaksoinen kuormitusaika oli pidempi kuin pyörätraktorin ..."
Tässä on sohlattu pelkällä Modulairella ja 602:lla:
http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja63.pdf
Tuo on muuten justihin se jota tuola ylempänä muistelin...
Mutta yksi täysin poissulkeva tekijä aina vain, siinä ei oo hydraulista työsyvyyssäätöä. Se on ainaki meidän taloos ollu äkehen tärkein varuste nyt 21 vuotta.
Kuinkas se sitte toimii, ainakin esitteen mukaan siinä on ihan normaali hydraulinen työsyvyyssäätö.
Onhan siinä hydraulisesti säätyvät pyörät, mutta sylinterit ei oo sarjaan kytkettyjä. Eli joka lohkos on oma toppari mitä vasten se lasketahan pellolla, ja jos sitä yrittää nostaa niin kevyin lohko nousee ensi jne. Eli toppareita (x3!) säätämällä syvyyttä voi säätää, muttei hydrauliikalla ajon aikana.
Kävin Oulussa tammikuun lopulla kone päivillä, Lakkapää:llä oli Parko 7000 2012 mallia myytävänä,siinä oli työsyvyys sylinterit sarjassa.Ja myös 3x topparit.
Kuinkahan sylinterien tasaus on toteutettu, vai onkohan?
Tractor poweris oli juttua isosta Ruotsalaisesta tilasta jolla oli kaks isoa puimuria joista toinen tela Claassi, väittivät että telaversio tiivistää maata huomattavasti enemmän joten uudempi puimuri oli otettu pyörillä. Aika yllättävää, mainosten mukaanhan sen pitäis olla just toisin päin.
Kyllä Suomeskin tehtyä tutkimusta löytyy Jokioisten suunnalta. Ei se ihan nuon yksiselitteistä ollu, mutta kummitelakonehes pistekuormaa tuloo aina pikkurullien kohoralle ja erityysesti raktorin tyyppisis konehis tosi rajua painatusta etu- ja takapäädyistä jos kone vähäkin yrittää nyökyttää. Ihanteellisinhan olis ilmakumitelat, mutta niitä ei taida sarjatuotantokonehis olla. Taitaa olla toki rahapula tuo ruåttinpoikien oikia syy... Se ei taira seinäjokisia aiva niin pahasti vaivata, mitä huhu kertoo?
Ai niin joo, kiitti hyvistä vinkiistä! Tuuman mittaasilla johdon pätkillä ja näppärällä pikakolvilla osat löysi paikkansa, mahtui vielä kotelokin kiinni, ja kones pelaa hienosti. Taas pysytähän uralla.
Voisiko tuollaisen ylijännitesuojan rakentaa helpommin laitteen ulkopuolelle ? Siis jos palikat ovat sisältä pudonneet niin virittäisi johtoihin uudet ja helpommin kiinnitettävät ??
Onhan tuota kaikenlaista purnukkaa pöydällä käynyt ja uusiakin on tullut rakennettua.. mutta ehkä mä jätän Segan kuitenkin rauhaan. Mikäs sitä vaivaa - ei toimi ? :-)
Periaatteessa suojapalikat voisivat olla hieman kauempanakin, mutta käytännössä voi olla parasta jos ne ovat suurinpiirtein samassa laatikossa.
- siellä voi olla muitakin suojauskokonaisuuteen liittyviä ratkaisuja, ja kokonaisuus toimii parhaiten ehjänä ja suunnitellun oloisena.
- kovin pitkät kaapelit suojan ja laitteen välissä huonontavat muutenkin lopputulosta
Jos siellä printillä ja kotelossa on tilaa johonkin räpellykseen, niin voi myös vaikka liimata ne alkuperäiset suojat johonkin pikaliimalla selälleen, ja johdottaa LYHYILLÄ reiluilla johtimilla alkuperäisiin juotoskohtin. Siis ei mitään 20 sentin piuhoja, vaan max muutama sentti.
Tai juota siihen palikan keskitapin sivuun eristetty lyhyt mutta tukeva johdin, juota palikka johtoineen rungostaan kiinni omalle paikalleen printille ja liitä se 'jatkojohto' samaan linjaan johonkin siihen lähelle mihin se alunperinkin meni. Näin ei tarvitse juottaa keskikontaktia siellä komponentin alla....
Tuota olisin kysyny seuraavaksi, suunnittelinkin sen siirtävän kaiutinjohdoilla vähä kauemmaksi. Onkohan tuollaanen komponentti kuinka maharottoman herkkä tinaamisen aikaiselle lämpenemiselle? Tai tuollaaset teollisesti valmistettavat piirilevyt yleensäottaen?
Kiitoksia hyvistä vastauksista. Laite on rajua kättä saanut TeeJetin ajouraopastin, näytti ensin jotta tämä kannattaa heittää stokerihin, mutta jos hyvin sattuu niin muuta vikaa ei oo. Paikat löytyi osille, ja tuo juottaminen kotikonstein on kyllä tosi hankalaa. Näyttääs jotta toinen pötikkä on virtapuolelle, ja nopeustiedolle. Olisin luullut että tuo nopeustietolinja on lähtevälle signaalille, mutta sittenhän sen pitäis olla saapuvalle? En vain ymmärrä mitä virkaa sillä GPS-laittees on. Mikä tuon anturin toimintaperiaate on selkokielelläilmaisten? Ainakaan se ei kait resistorin tavoin toimi, silloinhan kaikki saapuva virta pitäis virrata tuon läpi? Laite kuitenki tuntuus heräävän normaalisti henkiin kun laittaa (ihan vain nopiaa kokeeksi) pistokkeen seinähän? Eli miten se ylijännitteen poistaa, jos se ei oo mikään suodatin?
Mun periaatteessa pitäisi tietää, kun elektroniikan kanssa olen koko elämäni vehdannut... mutta en tiedä :-(
Mitäpä tuossa päällä lukee - lieneekö sähköisiä osia ollenkaan vai jotain mekaniikkaa?
Ainakaa esim. liikkuvia osia täs ei oo, ja tuo valettu(?) nasta viittais elektroniikkakomponenttihin, mutta en oo varma. Ylimmällä rivillä teksti: ON 292, joista viimeinen kakkonen on alleviivattu, ja ON-teksti on ympyröity. Keskimmäisellä rivillä: MR2835S, alimmalla rivillä: 641G. Eli siis ei voltteja, ampeereita, ohmeja, faradeita ym.
Korjailin jotakin pahasti selkäänsä saanutta härveliä, kotelon sisällä oli ylimäärääsiä irtonaasia osia. Tuollaaset sieltä löytyi, halkaisija noin 8mm, ja tuo musta osa ei oo kumia vaan jotain kovaa valettua ainetta (ei siis oo mikään näppäin tai kytkin). Melekeen maharotoon sanoa edes mistä kohtaa tuo on ollut kiinni (tinattu??), enkä löyrä piirilevyiltäkään kovin helposti noille sopivaa paikkaa. Epäälen vahvasti, ettei nuo oo täysin turhia, mitä nämä siis on?
Ei omakohtaasta kokemusta, mutta joku joka kiskoo raktorilla oikiasti suuria kuormia, siirtyi takaasin perinteiseen vetokoukkuun. Sanoo jotta äes on ainut kelvollinen kuulalla vedettävä (11m Maxer), mutta isompien kuormien kans aivan kauhia tiellä ajettava. Vetokuula kun on välyksetön, niin kaikki kärryltä tuleva sivusuuntaanen kuormitus vispaa raktorin etupäätä sivusuunnas, ei kuulemma meinaa tiellä pysyä. Rakensi yhteen koneeseen kuulan samalle linjalle vetokoukun kans, mutta ei ollut siitä kiinni.
Ehkä toimii paremmin alle 3-akselisis kärryys ja alle 30t kytkentämassoilla.
Mikä tekee hinattavasta ylivoimasen? 
Jos vaikka pellot on tilkkutäkkiä, eikö nostolaitekone ole silloin kätevämpi?
Hinattava on nimenomaan ketterämpi. Ei sitä tietenkään usko, eikä tarvitte uskoa ennen ku itte kokeeloo.
Onko Ähtärissä koskaan kuultu tasausäkeestä?
Potilan classic ja master,niissä ei sitten ole kovin suuria eroja
nykypäivänä paitsi master huomattavasti kalliimpi.
Mä myin 8,4m Patu tasausäkeen tarpeettomana pois parivuotta Multivan hankinnan jälkeen. Tuollaisessa pyörä-äkeessä on huomattavasti monipuolisemmat säädöt kuin tasausäkeessä.
off topic, mutta mä annan silti äänen raskahalle tasausäkeelle, esim. mun Herkulekses on samat hydraulisäädöt etulataa lukuunottamatta kun joustopiikkiäkeis. Yksin sillä ei päriää joka paikas, mutta tosi hyvä pari normaalille äkehelle. Niin ja asiasta sen verran jotta nykyään Multivan etuladalle on sen verran paljo pultinreikiä, jotta sen korkeutta saa säärettyä takuulla riittävästi. Sillä pystyy pelaamahan vähä tuon piikkikulmanki kans, eli onko lata enemmän tasaava vai murustava.
