Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Eihän tuo Vääderi kovin raskas oo, mutta ei sen paino oo pullonkaula. Piikki on, selvästi vetelin mitä markkinoilta löytyy. Kestää toki kahden pään kokoosia kiviä aika hyvin, mutta jos niitä on vielä äestäes pellolla niin se äes kannattaa vaihtaa pottiputkehen.
Eroaako tuommonen perus JD kurottaja tekniikaltaan paljoakaan JCB:stä?
http://www.mascus.fi/maarakennus/kaytetyt-kurottajat/john-deere-3220-klimaanlage/7cgaea9m.html
Ainakin sen verran että ovat teknisesti tunnetusti tosi huonoja.
Muutama täsmäkysymys Agrineuvoksen käyttäjille (ennen kun testaan demoversiota):
-Jos Wisus lisää ryhmäsyötöllä kaikki tankkiseoksen aineet tietyille lohkoille, ja haluaa myöhemmin vaihtaa esim. tautiaineen toiseen joka lohkolle, se ei onnistu kootusti, vaan käsipelillä yksitellen. Onnistuuko tuo Neuvoksella?
-Jos kasvinsuojeluainelistaan haluaa jotain mitä listalta ei löydy, voiko uusia aineita lisätä itse? Wisulla ei onnistu. Löytyy kyllä "Muu kasvinsuojeluaine", mutta sitten on esim. Multiple, Mn-kelaatti ja Zoom kaikki saman nimikkeen takana kauppalistassa.
-Edelliseen ongelmaan liittyen, hivenravinteet löytyy Wisussa kyllä lannoitepuolella, mutta eivät siten tulostu ks-aineiden kauppalistaan, eikä ole lohkokorteilla siellä missä muut ruiskuun kaadettavat aineet. Miten Neuvoksessa?
-Ehkä eniten päänvaivaa ovat aiheuttaneet fosforin tasaukset. Vaikka aina pyrkisi siihen, ettei tasauksia tarvita, silti muutaman päivityksen ja parin vuoden jälkeen lohkohistorioista löytyy punaista vaikka millä mitalla. Ehkä vika on käyttäjän, mutta siinä tapaukses tuo on liian hankala käyttää kun mitään järkevää selitystä ei löydy.
Kemppi Minarc, niin palaa 4mm puikko pidemmänki 1,5mm2 roikan peräs.
Minkälaista mallia raati suosittelee? Tarve olis rakennushommissa ja sit kaikki mitä karjatilalla kurottajalla voi tehdä. Eli appeet, siilolla rehun levitys yms.Uutta en ole hankimassa. Hyvä mutta edullinen pitäis olla 
Ei muuta väliä, mutta -70-rungolla. Eli esim. 530-70, 540-70, 531-70, 541-70 tms. Riittävän painava, hyvä näkyvyys, ripeä, ja yleinen malli johonka saa osia. Tuota ekaa mallia saa paikoon tosi halavallakin.
Onko kellään kokemuksia molemmista ohojelmista? Wisu ollu käytös piremmän aikaa, ja jotkut asiat tympii pahasti. Jos joku osaa vertaalla ominaisuuksia ja toimivuutta, niin antakaa tulla.
Kuinka olette toteuttaneet käytännössä? Ilmeisesti hygrostaatilta -tai termostaatilta käskyt lämpökeskukselle, ennakoiden, että tiputtaa lämpöjä pannusta ennen jäähdytystä?
En pysty hyödyntämään lämpökeskuksen ns. hukkalämpöä erän kuivuttua. Mikä olisi viisain ratkaisu kiehumisen estämiseksi? Pannu on kyllä 6 barin pannu, että kärsii hieman lämpöjä nostella.
Kattila on arimaxin ja mitsubishin logiikalla.
Kuivurin koneikosta -ja keskuksesta en ole vielä kauppaa tehnyt mutta olisi hyvä tietää mitä tarvitsisi/ voisi jättää pois kuivurin keskuksesta, koska kattilan keskus pystyy monta toimintoa niistä hoitamaan.
Onko antaa vinkkejä viikoksi, kuka "kyläseppä" olisi näitä kuivureiden ja lämpökeskusten logiikkoja yhdistellyt/ rakentanut.
Ookko Aritermiltä kysyny, pystyiskl keskuksen silloonen alihankkija tekemähän asialle nätisti mitään? Nykyyset Siemensit saa aika hyvällä kuivuriohjelmistolla suoraan tehtaalta.
Taitaa potilan masterin ja väderin piikit olla samoja. Mulle möivät K-kaupassa kerran piikejä masteriin missä luki että väderstad. 
Onhan niis sen verran samaa jotta molemmat tuntuu pakkaasella kylymältä kätehen.
Jos nimenomaan pikkuinvertteriä ostat, älä eres harkitte muuta kun Kemppiä. Kokemusta Minarc 140:stä ja Minarc 150:stä (eka hajos kun ajoo kurottajalla yli). 3.25 Puikko palaa hienosti vaikka on 20 metriä 1,5mm2 roikan pääs. Jos joku muu toimii yhtä hyvin niin sitte ei oo merkillä niin väliä. Ja tuo ei oo juuri sen kallihimpi ku muutkaan merkit (paitsi se SKN:n paska Hakas).
Mitä ominaisuutta haluat muuttaa nykyises piikkimallis? Väderstadin piikkimalli on markkinoiden löysin mutta sen seurauksena tosi luja, kärkilappu väistää melekeen piikkiakselin tasalle ilman ongelmia. Tumen ”normaali” 40mm leviä piikki on huomattavasti jäykempi, mutta ei kestoltansa paras maharollinen. Uusien äkehien piikiistä Potilan piikki on jäykin, ja sietää n. pään kokoosen kiven, mutta kyllä se katkee tai menöö poikki jos kivi on niin suuri ku rungon alle sopii. Multivan piikki (Terraflex) on Potilan piikistä perstuntumalla 20% Väderin suuntahan, väistökorkeus tosi hyvä, mutta ei ihan yhtä jäykkä kun Potilalla.
Suurin merkitys tuolla itelle ainakin on tieajo eli kokonaisleveys, ei kait tuo pellolla haittaa jos terä ei ihan keskellä.
Näin on. Mä tykkäsin tieajos enemmän 3,9m pöydästä kun nelikakkosesta, se oli tosi rajusti (~30cm) toispuoleenen, ja se oli pientareen puolelta yli. Tiellä melekeen helepompi ajaa kun sitä edellinen 3,45m pöytä.
Kaatokelan keskilevy on keskellä terää, ja se on puimurin keskilinjasta sivus. Eli vasemman puolen kylyki kun on paksumpi, kuljetusmittojen puolesta pöytä on ehkä 5cm tarkkuudella keskellä. 4500 pöydäs kaatokelahan on kahdella keskilevyllä, siitä on hytistä päin vähä vaikiampi arvioora keskikohtaa.
Ei 4200 ihan keskellä oo, on about 10-15cm sivus.
Onko teillä autoissanne Ebereitä tai Webastoja? Ootteko ihan ite laittanu vai ollu jo ostettaessa paikalla?
Itse olen vähän skeptinen sen virran riittävyyden suhteen henkilöautopuolella. Työkonekäytössäkin on ajoittain ongelmia. Kone on tulessa mutta akku tyhjä. Autoon vois tietysti laittaa toisen akun ja erottaa systeemin releellä sillai et käynnissä laturi lataa molempia akkuja ja auton ollessa sammuksissa starttiakku ja lisäakku on omana piirinään.
Bensavehkeeseen tarvis laittaa varmaan ens talveks kun autoa pidetään sähköttömässä paikassa............
Kahdes henkilöautos 5kW Eberi, pakettiautos ja kaivuris Webasto. Ja autojen käyttö justihin sellaasta kun se ei saisi olla, eli esim. 20min. lämmitystä ja vartti ajoa. Normaalin happoakun kestoikä muutaman vuoden, Optima yhdes autos kestäny nyt kolmisen vuotta ilman hyytymisen merkkiä, paris muus Boschin S6-sarjalainen AMG-akut, ikää sama noin 3 vuotta. Hyytelöakut latautuvat niin lyhkääsestä ajosta täytehen jottei sitä kummemmin tuu murehdittua. Eberi käy perusasetuksillaan maksimi tunnin, ja aina joskus ei pääsekkään lähtemähän silloon kun on aikonu, niin pannu tohisee tunnin + ennen lähtöä vielä normi ~20min, hyvin starttaa jopa tuolla 55Ah Optimalla.
Tätä on kaivattu tänne kirjakieli ja oikeinkirjotuspellejen mekkaan. Notta sellaaaaasta.... on se vaan niiiiiin ihquu toi murre. 
BTW, torstaina laitoin tarjouskyselyn lähimmille asennusliikkeille. Saas nährä kumpi si on erukkaampi, bähher vai libasto.
...ja ostat sen kallehemman? Siitä vois paikallislehti kirioottaa lyhkääsen jutun.
Sampon kohlinten pohjat täytyy ottaa usein pois niin silai ne säilyy irrotettavina.
Tucanon kohlimiin ei mitään kerry.
Höpöhöpö. Tänä vuonna märän herne-härkäpapumoskan jälkeen vilkaisin seuran koneen kohlinten pohjaa eikä mitään hätää. Ja sekin oli helppoa katsoa kunnolla, siipimutteri auki, pienellä liinalla nykäisin pohjan käsin näkyviin, 10min homma kaikkiaan.
Taannoin oli syksy kun kaikki puimurit täälläpäin vaati kohlinten puhdistamista, seuran konekin 3 kertaa. Siinä vaiheessa osaa tuota arvostaa.
Kyl huomaa että weijolla ei ole samposta riittävää kokemusta.
Vaikka olis aivan kuivat olosuhteet niin sampon kohlinten pohjat täytyy irrottaa
usein.
Muuten siinä vetoliinan päässä saa olla kaivinkone tai kuormaaja vetämässä.
Niinno, on noita sampoja täällä kylällä pyöriny 70 luvun alusta asti seuralla....
Onkos se sitten joku ongelma vetää ne etukuormaajalla jos tiukassa? Ihme juttuja....
Musta tuntuu jotta teistä toinen puhuu RST-pohojaasista koholimista ja toinen sinkityystä. Täs vaihees tuntuus jotta nuo rosteriset irtuaa oikiasti käsin, ainakaan 150ha puintia kurjis olosuhteis ei niitä saanu jumihin.
