Onko kellään kokemuksia molemmista ohojelmista? Wisu ollu käytös piremmän aikaa, ja jotkut asiat tympii pahasti. Jos joku osaa vertaalla ominaisuuksia ja toimivuutta, niin antakaa tulla.

Projekti kesken, nyt tarvittis tietää Sampon 2000/3000-sarjan (miel. Wobblebox) terän iskunpituus. 90mm veikkaus, mutta voisko joku tarkistaa? Esitteistä en löydä. Kiitos etukätehen!

Korjailin jotakin pahasti selkäänsä saanutta härveliä, kotelon sisällä oli ylimäärääsiä irtonaasia osia. Tuollaaset sieltä löytyi, halkaisija noin 8mm, ja tuo musta osa ei oo kumia vaan jotain kovaa valettua ainetta (ei siis oo mikään näppäin tai kytkin). Melekeen maharotoon sanoa edes mistä kohtaa tuo on ollut kiinni (tinattu??), enkä löyrä piirilevyiltäkään kovin helposti noille sopivaa paikkaa. Epäälen vahvasti, ettei nuo oo täysin turhia, mitä nämä siis on?

Saavuumma Jyväskylän Agriaan eileen, siitä Kjellmanin osaston viereisestä sisäänkäynnistä. Etukuormaimen kauhojen päällä oli kahdesta eri metallista tehtyjä liuskoja, jotka hienosti havainnollistivat kauhoos käytettyä S650 terästä verrattuna johonkin huonompahan. Taivuttelin metalliliuskoja, kun viereeni tuli kiitettävän aktiivinen esittelijä, jonka kanssa tilanne eteni jotenkin näin (Hahmot: P=Pohojalaanen, OM=Oranssipaitainen myyjä):

OM: -Miltäs vaikuttaa?
P: -Mielenkiintoosta, mitä materiaalia tämä pehemiämpi on?
OM: -Se on Multiva-rautaa, sitä joka tulee Virosta, aivan niinkun kärrytkin (Pohojalaasella oli yllään Multiva- fleese)
P: (???Mitenkäs tuo tähän liittyy???) -Ai Virosta?
OM: -Ja ovat aina tulleet!
P: -Eiköhän ne oo suomalaasia. Onko tämä liuska S235:sta vai S355:sta?
OM: -En minä tiedä, tavallista rautaa.
P: -Ei kai Rautaruukilta saakkaan "tavallista rautaa". Ai nämä kauhat on tehty 650:stä, sehän on fiksua, ei tuu painoa liikaa.
OM: -Joo ja kestää hyvin. Kyllähän me molemmat tiedämme, että aina se Multiva on Virossa tehty.
P: (hämmästyy taas aiheen vaihdosta) -Tieräkkö mitä, meillä taitaa olla vedonlyönnin aika. Saat valita summan?
OM: -Minä en mitään vetoa lyö, molemmat tiedämme tuon asian.
P: -Voi hyvä mies, kaksi asiaa: Opettele esittelemäs tuote, äläkä valehtele.

Oranssipaitainen esittelijä kohottaa kädessään olleen esitenipun, lyö sillä Pohojalaasta ja huutaa: "Painukaa sinne mistä olette tulleet".

Tämän jäläkehen OM juoksi kollegansa luo, ja alkoi toisella kotimaisella kuuluvaan ääneen mollata Pohojalaasta. Vaikka Pohojalaanen ymmärtääkin sujuvasti ruåttia, päätti Pohojalaanen jättää puolinelssonit tekemättä ja tilanne jäi siihen.

Vielä tieroksi, arvostan kyseistä firmaa paljon, ja tekevät hienoa työtä. Tällä kertaa joukosta löytyi totaalisen ammattitaidoton idiootti.

Esikelallisista koneista peliätellähän jottei ne potki kiviä kivikouruun niin hyvin kun normaali puintikela. Käyttäjien en oo sitä kuullu koskaa moittivan, mutta "varmaa" tietoa aiheesta kumminki kerrotahan. Ei meillä kiviä oo tapana puida, mutta kertokaa kokemuksia aiheesta?

Jos on kokemusta myös puintitehoerosta, esim. 2065 vs. 2085, kommentookaa sitäkin.

En oo huomannu aikaasemmin keskustelua aiheesta, eli jos jollakin on omakohtaasia kokemuksia jankkuroinnista, kirioottakaas vähä.

Ehkä jonkinlaasena porukkahankintana olis eres, eli tietoa lähinnä eri terätyypiistä, teräväliistä jne.

Tehontarpeita vaikia vertaalla, ainakin lokakuun Koneviestin mukaan erot jopa saman lohkon sisällä valtavia, varsinki eri puolella Suomia.

Laitetahanpas listaa eri työkoneiden värisävyistä RAL-koodeille muutettuna, saattaas olla hyötyä monelle. Jotkut värifirmat tietävät koneiden merkin perusteellakin monta väriä, mutta esim. JCB-keltaista en oo löytänyt.

Kertokaa joku JCB keltaanen ja Kobelco sinertävä jos on tiedos!

Jatkakaa listaa!

Deutz harmaa = RAL7005
Deutz vihreä = RAL6018
Ford sininen = RAL5010
John Deere keltainen = RAL1018
John Deere vihreä = RAL6001
Junkkari punainen = RAL3000
Lemken sininen = RAL5012
Massey Ferguson punainen = RAL3000
Multiva keltainen = RAL1003
Multiva vihreä = RAL6005
Potila punainen = RAL3000
Vama keltainen = RAL1021
 

Saatihin taloohin uusi (käytetty) raktori. Ihan suoralla kaupalla, jottei konehet vähene.

Kertokaa mitä pitää ottaa huomiohon ennen käyttöön ottoa, malli on Valmet 15 -54.

Mä ihimettelen oikiasti yksityysen kauppamiehen moraalia. Jos minä olisin saanut joskus vetoapua valtakunnalliselle konekiertueelleni Valtralta, pitääs äänen sävy olla mun mielestä vähän toinen kun joku niemeltämainitsematoon täälä esittää. Vaikka eihän mun toki tartte mitään ihimetellä, kaikesta päätelle kauppa ei valtavalla imulla käy tuon tyyppisellä käytöksellä. On sinänsä sääli kun tuolla tyylillä munaa nimensä ja maineensa, sitä junaa ei enää käännetä.

Yleensä en myönnä olevani vääräs, mutta siihenkin löytyy poikkeus: Arvostan oikiasti pienempiä yksityysiä konekauppiaita, ja toivon aidosti menestystä kaupan käyntihin. Pidin peukkuja takavuosina myös nykyyselle nimeltämainitsemattomalle Simban etc. jälleenmyyjälle, mutta nykyynen Suomalaasen koneteollisuuden ja kilipaalevien merkkien silimitöön parjaaminen on sitä luokkaa, jotta meillä päin tuolla käytöksellä vuoden myynti lähentelis nollaa euroa. Osoottaa uskomatoonta ammattitaidottomuutta. Kokemuksen puutteesta se ei johdu. Onko se typeryyttää, katkeruutta, kateutta, vai kaikkia noita yhyres?

Uutta juttua aiheesta. Onko kokemuksia kaivinkoneisihin tarkootetuusta kourista?

Päivän kokemuksen perusteella "haapavetinen" http://www.nettikone.com/725824 vaikutti sellaaselta kasin arvosanan konehelta. Sovitteen kulma vähä väärä (ja siinä oli pieni mittavirhe), näkyvyys työasennos sais olla vähä paree, terän muoto vois olla vähä paree suurelle puulle (nyt on kait paranneltu).

Minkälaasia kokemuksia eri versioosta, ja onko niitä tuon lisäksi muita varteenotettavia kun PH-Works ja Alfa? Pitääs sopia noin 25 puulle, ja noin 15t koneesehen.

Melutasos.

Joku mut täälä haukkui pystyhyn ku kerroin tuttavani moittineen 936:n hyttimelua, verrattuna saman isännän JD:een ja Valtraan.

Profin testis moittivat samaa, ovet suljettuna 76,6dB. Onhan se toki hieno se hytti, mutta raktorien mersuksi tuo on tosi huono lukema. Saihan tuo kone muuten maharottoman hyvän arvostelun, niinku pitääkin.

Onko raati vertaillut kuivurien koneistojen vaakojen todellista tarkkuutta hyvään verrokkiin, esim. leimattuhun kippivaakahan? Vaakavalmistajat tietysti lupaavat vaikka mitä, ja oman kokemukseni perusteella näytön ilimoottamat lukemat vaikuttavat luotettavilta, mutta onko kellään mustaa valakoosella?

Ja jos kokemusta löytyy, niin monellako anturilla kaappi on, ja onko kaikis putkistois liikkuvat saumat?

Kaivurin pikakiinnike pitääs hommata. Kysees olis Kobelco 135 SRLC, eli hyvin tasan 15t painoluokasta olis kyse. Roto olis hyvä mutta hinta karkaa, eli hydraulisesti kallistuva ja lukittava olis kysees. NTP ei oo ehkä se kaikkista paras standardi, mutta käytännön syistä ehkä siihen kannattaa kumminki siirtyä?

Minkälaasia kokemuksia raadilla eri valmistajien kymppikiinnikkeistä, lähinnä kiinnostaa lujuus, paino ja korkeus? Marttiini vaikuttaas mukavimmalta, mutta ei liene ihan kaikkein matalin, ja painoakin noin 450kg, hintakin suht. korkia. Kertokaa mitä teillä on käytös ja minkälaasia havaintoja.

Kommentookaa muitakin standardeja!

Kyllä maakuntaylypeys sen kun nousoo, meiltähän löytyy täältä valtakunnantason imitaattorikin.
Kansalaasopiston videopiirin ylypeys vois varmahan lähtiä keikalle jos jollakin on tarvetta.

http://www.youtube.com/watch?v=RFVff2nBybQ

...Jääny pahasti lautasmuokkarien varjohon Suomes. Mä luulen jotta ongelma on nimitys "kultivaattori", joka sotketahan näihin vanhoohin tiheäpiikkisihin versioohin. Maamiesseuran 3m Lemken Smaragdilla ajettiin tänä syksynä 618 ilmoitettua hehtaaria (mikä on siis todellinen ala?), joten käyttöaste alakaa olla sopiva. Tuollaases käytös tosi joustava, 90hv ja 4000kg nostovoiman kans pärjää, mutta kone pystyy hyödyntää yli 200hv teholuokankin (=lisää vauhtia). Tasausvaikutus lautasmuokkaanta parempi kun kuljettaa maata mukana, ja leikkaa muokkauspohjan läpi. Ja mikä parasta, ei oo tarkka maan märkyydelle niinku monet lautasmuokkaamet.

Oon omakohtaasesti verrannu satunnaasesti Amazonen, Areksen, Dalbon, HeVan, Multivan ja Väderstadin lautasmuokkaamihin, eikä ainakaan nuo hätyyttele kaksirivisen siipikultivaattorin työjälkeä. Kaiken kukkuraksi kevyempi (vähemmän akselipainoa) ja vähemmän liikkuvia osia kun lautasmuokkaames.

Mitä muut mieltä, lähiseudulla tämä tauti on levinnyt kulovalakian lailla, koneita liikkuu ens kesänä jo pitkältä toistakymmentä, onko tähän muualla ihastuttu?

PS. 13 piikkinen, 3 metrinen kultivaattori siipiterillä ei oo siipikultivaattori, se on siipi kultivaattori.