Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 11.06.13 - klo:17:43

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.06.13 - klo:20:01

Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?

Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?

11 vuoden suorakylvökokemuksella sanoisin, että ainakin kevyemmillä mailla suorakylvön ajankohta ei paljoa poikkea muokatun kylvön ajankohdasta. Siis kylvön. Ei silloin tarvitse vielä kylvää, kun muut muokkaavat. Mutta...

Hiesu on kyllä sellaista maata, että se ei välttämättä kuivu koskaan, jos ei pintaa raavi jollain rikki. Itsellä on myös kokonaan ojattomia vuokralohkoja, jotka eivät myöskään kuivu, mutta ne ovat hietaa ja ja multaa; kun matalaan kylvää, niin ne itävät aina, vaikka ns. liian märkänä pellolle menisikin.

Seikka, jota en itsekään aluksi meinannut uskoa, on se, että maa vaatii sen muutaman vuoden ennen kuin se oppii suorakylvöön. Maan rakenne muuttuu, kun kääntäminen ja hiertäminen loppuu, mutta siinä menee 3 - 4 - 5 vuotta. Siihen asti voi joutua odottelemaan kuivumista, tai kylvövaot jäävät auki eikä maa murustu vakoon.

Ja otetaan nyt sen verran kantaa koneisiin, että Tumen Nova Combi 4 m. on nyt työkaluna ja yleisesti ottaen se on hyvä kone. Edellinen Junkkarin Simulta Super Seed oli kömpelö, vantaistoltaan huonompi ja ennen kaikkea niin ala-arvoisesti tehty kone, että siinä ei hermo vain meinannut mennä - se myös meni. Myöskään suorakylvön kuviteltu työmäärän säästö ei siinä toiminut, koska se vaati aina jonkun kävelemään perässä ja keräämään irronneet osat. Olisi pitänyt uskoa kokeneempia, jotka sanoivat, ettei rauta siitä parane, että se tekee Härmässä mutkan.

Millaisella säädöllä JosseJänis Nova Combillaan viljaa kylveksi?  Entä rypsiä?

Mitä säätöjä tarkoittaa hän? Rypsi matalimmassa syvyyssäädössä ja vilja toisessa tai kolmannessa kolossa. Vannaspainoa ei paljoa tarvita, menee maahan aika mukavasti pienelläkin painolla. Syötön säädöt löytyvät kiertämällä, suunta haetaan taulukosta. Kun rypsiä laittaa isoon laatikkoon muutaman pussin ja säätää syötön 5,8 kg:n / ha, niin aluksi hirvittää, kun laatikon pohjalla ei ole juuri mitään ja ajattelee, että tuo saattaa varista tyhjäksi jo ensikierroksella. Vaan, kun on kylvöt tehty ja punnitsee säiliöön jääneen siemenen ja laskee menekin, niin huomaa, että että tavaraa meni 5,7 - 5,9 kg / ha. siitä riippuen, kuinka paljon tuli raitoja / päällekkäin ajoa. Hämmästyn joka kerta itsekin siemenpuolen tarkkuudesta.

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 11.06.13 - klo:17:43

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.06.13 - klo:20:01

Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?

Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?

Seikka, jota en itsekään aluksi meinannut uskoa, on se, että maa vaatii sen muutaman vuoden ennen kuin se oppii suorakylvöön. Maan rakenne muuttuu, kun kääntäminen ja hiertäminen loppuu, mutta siinä menee 3 - 4 - 5 vuotta. Siihen asti voi joutua odottelemaan kuivumista, tai kylvövaot jäävät auki eikä maa murustu vakoon.

Vai niin. Monet uskoon tulleet ovat juurikin tuon ajan puitteissa poikenneet uskon tieltä, ja ostaneet lautastinttarin, aurat ja äkeen. Siis sen jälkeen kun talon ainoat kylvölaitteet ovat olleet suorakylvin ja ruisku tuon 3-4-5 vuotta. Ja nuo muut ylijäämälaitteet on myyty pois ja paukuteltu kylällä henkseleitä kun tulee kustannussäästöä niin ja niin paljon...

Itsellenikin kävi näin. Ensin hävitin aurat ja äkeen, sitten hommasin lautasmuokkarin, kun tuntui, etteivät pellot millään kuivu kylvökuntoon. No eivät ne hiesut kuivukaan, niistä raapasen lautasmuokkarilla pinnan rikki useimpina keväinä. Syksyllä moista värkkiä ei pidä käyttää lainkaan, jollei sitten syksyllä jotain kylvä. Vaikka kuivana syksynä jälki on hienoa, pinta on keväällä kuin kipsiä. Nykyisin siis muokkaria tulee käytettyä hiesuihin (eikä aina niihinkään) sekä kaksivuotisen viherlannoitusnurmen pilkkomiseen. Siinä Amazonen Catros on etevä peli. Samoin, kun talvisen puunkorjuun jäljiltä tuppaa tulemaan älyttömästi risua ja oksaa pelloille, joiden läpi ajetaan tai joilla on pinoja, niin pari kertaa Catroksella yli. Siinä menee sen verran pieniksi ranteen paksuinenkin kuusen oksa, että lautasvantainen kylvökone sen selvittää ja takapyörät painavat maahan.

Normaalivuosi meillä on sellainen, että 20 % muokataan ja loput suorakylvetään.

... Vaan naapuri on ruvennut voimallisesti kauppaamaan erittäin vähän käytettyä Junkkari 8000 rehukärryään....

Pitkän johdannon jälkeen kysymys kuuluukin: onko kärry sellainen, että siihen kannattaa sekaantua?

Kannattaa kitenkin muistaa: rauta ei parane siitä, että se tekee Härmässä mutkan.

Voiskos tästä päätellä että ne miehet meisseleineen/puukkoineen tonkimassa pintamaata kevätauringossa, ja manailemassa että "Liian märkää", saavat haistaa pitkän *****?

Kun suorakylväjä istuu vielä Lanzaroten auringossa, ja laahavannas-uunot kylvää, pitäs kuitenkin tulla kipin kapin suorakylväjienkin kotipuoleen laittamaan siementä maahan?

11 vuoden suorakylvökokemuksella sanoisin, että ainakin kevyemmillä mailla suorakylvön ajankohta ei paljoa poikkea muokatun kylvön ajankohdasta. Siis kylvön. Ei silloin tarvitse vielä kylvää, kun muut muokkaavat. Mutta...

Hiesu on kyllä sellaista maata, että se ei välttämättä kuivu koskaan, jos ei pintaa raavi jollain rikki. Itsellä on myös kokonaan ojattomia vuokralohkoja, jotka eivät myöskään kuivu, mutta ne ovat hietaa ja ja multaa; kun matalaan kylvää, niin ne itävät aina, vaikka ns. liian märkänä pellolle menisikin.

Seikka, jota en itsekään aluksi meinannut uskoa, on se, että maa vaatii sen muutaman vuoden ennen kuin se oppii suorakylvöön. Maan rakenne muuttuu, kun kääntäminen ja hiertäminen loppuu, mutta siinä menee 3 - 4 - 5 vuotta. Siihen asti voi joutua odottelemaan kuivumista, tai kylvövaot jäävät auki eikä maa murustu vakoon.

Ja otetaan nyt sen verran kantaa koneisiin, että Tumen Nova Combi 4 m. on nyt työkaluna ja yleisesti ottaen se on hyvä kone. Edellinen Junkkarin Simulta Super Seed oli kömpelö, vantaistoltaan huonompi ja ennen kaikkea niin ala-arvoisesti tehty kone, että siinä ei hermo vain meinannut mennä - se myös meni. Myöskään suorakylvön kuviteltu työmäärän säästö ei siinä toiminut, koska se vaati aina jonkun kävelemään perässä ja keräämään irronneet osat. Olisi pitänyt uskoa kokeneempia, jotka sanoivat, ettei rauta siitä parane, että se tekee Härmässä mutkan.

Traktori... JD 2040 vm. ehkä 84 tai jotain... kantaa mukanaan samanikäistä etukuormaajaa... Käytetään n. 400 h vuodessa..

Vikoja.
1. Mikään sähkölaite ei toimi. Paitsi startti, puhallin ja vasen takavilkku kun painaa jarrua
2. Tehoista 20-30 % kadoksissa
3. Hydrauliikkapumppu "tikittää", tuotto ehkä 60% alkuperäisestä
4. Ulkopuolinen hydrauliikka ei toimi
5. Vuotaa kaikkia nesteitään ulos, mutta nesteet eivät kuitenkaan sekoa koneen sisällä toisiinsa. Paitsi etuakseli ei vuoda 
6. Etukuormaaja nousee itsekseen yläasentoonsa noin minuutissa ja laskee kahdessa.
7. Etupään murroksissa ei ole enää laakereita, itse kardaani on täydellisessä kunnossa 
8. Vaihteisto on ihan asiallisessa kunnossa. Tähän on tehty se prikkaremontti 
9. Kannentiiviste vuotaa vähän
10. Kaikki hytin muovit ja pehmusteet ovat kadonneet maailman tuuliin ja koneen lattialle murskaksi
11. Nostovarret on hitsattu "klimpiksi". Nostolaite kuitenkin toimii ja nostaa ihan kunnolla 
12. Hyvät renkaat 

Eli tuollaisia pikkuvikoja on kertynyt, tai kaikki nuo olivat kun kone tuli joskus 2500 työtuntia sitten. Mikään näistä ominaisuuksista ei ole varsinaisesti haitannut työsuoritetta joten vikoja on vaan sietänyt. Maantiellä tuo ei ole käynyt enää pariin vuoteen...

Mutta nyt tuli ihan uusi ja häiritsevä vika. Hammaskehältä lensi muutama ( ) hammas irti eikä kone lähde starttaamaan ellei sitä vähän keikuta ensin esim. kaivinkoneella tai Massikalla  Hyvin ärsyttävää.. Varsinkin kun tuo etukuormaaja tosiaan nousee itsekseen (-> eli kippaa kauhasta esim. paskaa pakoputkeen yläkuolonkohdan saavutettuaan) ja kone meinaa ylikuumentua pitkään käydessään, joten laitteen sammuttaminen on usein jopa koettu järkeväksi.

Ihan ensiksi ihmetyttää, miten ihmeessä tuollainen kone on saatu tuohon kuntoon! Nuohan ovat miltei ikuisia vekottimia. Itselläni on 1988- ja 1989-malliset Deeret (13 000 ja 6 000 h.) ja jos nyt oikein alan ponnistella vikoja, joita laitteissa on nyt, niin toisesta katkesi ilmastoinnin kompuran remmi vanhuuttaan tänä keväänä ja toisessa on pari vuotta ollut pitkät valot kateissa. Ja kun historiaa kelataan, niin isompia remontteja on ollut yksi kytkinremontti ja that´s it. Ohjaamon verhoilut saa pysymään ehjinä, kun ei tee sisällä hytissä räjäytystöitä.

Toiseksi ihmetyttää, mitä töitä voi tehdä tuolla, jos kolmannes tehoista on kateissa, yli puolet hydrauliikan tuotosta, ulkopuolinen hydrauliikka ei toimi lainkaan, kuormaaja elää omaa elämäänsä, laakereita puuttuu ja nostovarret on hitsattu klimpiksi (mitä se ikinä tarkoittaakaan).

Eli sulla on siellä 50 hv:n tehoinen traktori, jolla ei pysty käyttämään hydrauliikkaa, johon ei pysty kytkemään koneita, jossa ei ole valoja eikä vilkkuja, jonka etuakseli ei vedä, joka ei lähde omin avuin käymään, jonka kuormaaja nousee ja laskee irrationaalisesti ja jonka hytissä oli Hizbollahin tukikohta, kunnen Israel teki sinne ilmaiskun. Mitä ihmettä tuolla voi tehdä 400 h / v. !!!!!!!!!!??!

Jos tyhjästä aloittaa 15 ha:lla viljan taisokerijuurikkaan viljelyn, eipä siitä muuta käteen jää kuin känsiä; eikä kovin paljoa niitäkään.

Toki 15 ha mansikkaa tai muuta marjaa on paljon, mutta mistäpä tempaiset hetkessä poimijat, kylmäsäilytystilat jne. Ja jo pelkästään hehtaarin perustamisessa sinulla menee tämä vuosi.

No, sitten lampaita. Kaikki teurastamot eivät ota niitä vastaan. Ne, jotka ottavat, maksavat, mitä jaksavat. Karitsointi, eläinlääkintä, talvisäilytys, lantahuolto... Voi olla tuottoisaakin, kun saa ketjun toimimaan ja jonkinlaisen suoramyyntisysteemin.

Kun laitat maakuntalehteen ja Maaseudun Tulevaisuuteen ilmoituksen, että vuokraat 15 ha peltoa, niin saat ottaa lomaa päivätyöstä ja alkaa kirjata tarjouksia. Aika monella on patterit loppu laskimesta ja ne maksavat vuokraa 500 eurosta ylöspäin,vaikka eivät viljelisi kuin rehuviljaa. Tosiaan joku perunanviljelijä voi maksaa tonninkin.

Sillä välin, kun vuokralainen maksaa sinulle 7 500 - 15 000 euroa / vuosi parina ensimmäisenä vuotena, voit tehdä muutamia yksinkertaisia katetuottolaskelmia ja haarukoida siitä, onko olemassa mitään tuotannonhaaraa, josta jäisi sinulle enemmän käteen kuin vuokralle antamisesta. Ja jos sellaisen sammon löydät, laskepa seuraavaksi tuntipalkka ja tee vertailu: kannattaako ennemmin pysyä palkkatyössä + nostaa vuokratulot vai valvoa karitsointia päivät ja hätistellä susia yöt.

Jos vieläkin kiinnostaa, niin käytä se pari vuotta tuotannon suunnittelemiseen ja sen EU_koulutuksen hankkimiseen. Mutta äkä sinä aikana vielä palkkatyötäsi jätä, jos sitten sen jälkeenkään.

Pienille aloille riittäisi 2 metrinen suorakylväkone, ei olisi turhan painava. Apulantaa ja siemeniä sisään sellainen hehtaarin tarve...

Tai jos levittäisi apulannat huiskalla kynnökselle, sitten jollain värkillä siemenet sekaan. Hyvässä maassa kaikki ohjeet siementen kylvösyvyydestä voi unohtaa yms. Ihan sama onko syvyys 1 tai 6 senttiä, eroa ei huomaa enää juhannuksena kuitenkaan

Paitsi että nelimetrisellä on älyttömän paljon kivempaa ja helpompaa kylvää juuri noita pieniä ja epämääräisen muotoisia lohkoja kuin kolmemetrisellä... kapeammasta nyt puhumattakaan. Kuusimetrisellä se olisi yhtä juhlaa. Ei tarvitse ajella niin lähelle reunoja, käännöksistä tulee loivempia ja sitä nurkissa vatulointia on vähemmän. Vähemmän tulee myös päällekkäisyyttä ja/tai raitoja. Se on tietysti toinen kysymys, onko mitään järkeä siinä, että se neljäs metri maksaa vähintään yhtä paljon kuin ne kolme ensimmäistä.

Koolla on väliä.

On tää merkillinen kauppakevät ollut.

Nyt saa parempaa siementä halvemmalla kuin noita poikkeustavaroita talvella.

Ja noita itävyyspoikkeustavaroita taas saa halvemmalla kuin talvella.

Mistä, mitä ja millä hinnalla?

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 23.04.13 - klo:14:12

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.04.13 - klo:09:09

Lainaus käyttäjältä: bouli - 23.04.13 - klo:07:35

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.04.13 - klo:04:51

Mä olen suunnitellut ostavani 3 metrisen suorakylvökoneen, mutta poistaisin siitä osan vantaista kokonaan (toisesta reunasta tietysti). Eli ajelisin vaikka 2,5 metrin leveydellä. Riittäisi vannaspaino ja traktorin teho "just ja just". Tulisi halvemmaksi kuin koko kaluston vaihtaminen 

Ehkä varmaan kumminkin kummastakin reunasta?  Ikävä vetää toispuoleista konetta. 

Reunat olisi ikävä ajaa jos pitäisi ajaa pyörä ojassa  Ehkä pitäisi tehdä pikasäätö vantaille. Hydrauliikalla vantaita ylös laidoilta kun teho alkaa loppumaan 

Suorakylvökone ei kyllä juurikaan muutu kevyemmäksi vetää sillä, että nostat rivivälistä riippuen 6 - 8 vannasta ilmaan. Kiekkovantaiden vetovastus ei järin suuri ole, kun niitä 4 cm:n syvyydellä pyörittää. Kun kone itsessään painaa neljä tonnia, lykkäät sinne puolitoista tonnia apulantaa ja toista tonnia siemeniä, niin siitä se vetovastus tulee. Tottahan ne vantaatkin ovat lisärikkana rokassa, mutta parempaan lopputulokseen pääset, kun jätät säiliöt vajaiksi, mutta ajat täydellä työleveydellä. Riittääkö muuten tuossa traktorissasi hydrauliikassa puhti, että saat koneen nostettua täysin säiliöin?

... En minä tiedä pitäisikö minun saada ne säiliöt täyteen 

Katos kun idea on se, että huvittaisi kokeilla suorakylvöä, mutta en päästä mitään 8+6 tonnista yhdistelmää pilaamaan peltoa  Jos voisin kokeilla tuota kevennetyllä kalustolla niin sitten ehkä.. Säästyisihän siinä muutama työvaihe kuitenkin, vaikka itse kylvötyö olisikin hidas.

Suorakylvökaluston keventäminen on vähän hankalaa. Pitää ottaa valmiiksi kevyt kone. 2,5-metrinen VM painaa sekin 3000 kg tyhjänä. Semeato 2,89-metrisenä liikkuu 80 hv:lla maahantuojan mukaan. Siinä on metrille vähän vähemmän vantaita kuin pohjoismaisissa koneissa. 

Lainaus käyttäjältä: bouli - 23.04.13 - klo:07:35

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.04.13 - klo:04:51

Mä olen suunnitellut ostavani 3 metrisen suorakylvökoneen, mutta poistaisin siitä osan vantaista kokonaan (toisesta reunasta tietysti). Eli ajelisin vaikka 2,5 metrin leveydellä. Riittäisi vannaspaino ja traktorin teho "just ja just". Tulisi halvemmaksi kuin koko kaluston vaihtaminen 

Ehkä varmaan kumminkin kummastakin reunasta?  Ikävä vetää toispuoleista konetta. 

Reunat olisi ikävä ajaa jos pitäisi ajaa pyörä ojassa  Ehkä pitäisi tehdä pikasäätö vantaille. Hydrauliikalla vantaita ylös laidoilta kun teho alkaa loppumaan 

Suorakylvökone ei kyllä juurikaan muutu kevyemmäksi vetää sillä, että nostat rivivälistä riippuen 6 - 8 vannasta ilmaan. Kiekkovantaiden vetovastus ei järin suuri ole, kun niitä 4 cm:n syvyydellä pyörittää. Kun kone itsessään painaa neljä tonnia, lykkäät sinne puolitoista tonnia apulantaa ja toista tonnia siemeniä, niin siitä se vetovastus tulee. Tottahan ne vantaatkin ovat lisärikkana rokassa, mutta parempaan lopputulokseen pääset, kun jätät säiliöt vajaiksi, mutta ajat täydellä työleveydellä. Riittääkö muuten tuossa traktorissasi hydrauliikassa puhti, että saat koneen nostettua täysin säiliöin?

Lainaus käyttäjältä: Usko-Eevertti - 20.04.13 - klo:23:00

Lainaus käyttäjältä: Rajumies - 20.04.13 - klo:22:37

Maestro

    Onko tämä huumoripalsta?? Vai rajua sarkasmia??   Junkkarin valmistama kylvökone ja vielä suorakylvökone....   täys vitsi koko juttu!!

Superseediä vaimikäsenyoli ei taidettu montaa tehdä?

Sellaiseen Superseediin minäkin haksahdin vuonna 2002 tai -3. Ensimmäisen vuoden jälkeen kaikki keltapassivoidut osat (joita oli paljon) olivat aivan umpiruosteessa. Oli kuulemma käyttäjän vika (vääränlaisia lannoitteita). Toisena keväänä siitä tuli laahavannaskone, kun suojaamattomat, ryssäläiset laakerit jumittuivat vuoron perään. Niiden vaihtaminen oli todella hidasta ja vaikeaa, mutta sitä eteenpäin jatkuvaa puuhaa. Vähintään joka toinen kylvöpäivä niitä sai olla uusimassa. Myös etuleikkureiden rasvakuppeja katosi tasaiseen tahtiin. Korkeudensäätöä palvelevat muovikiekot lentelivät ja vetolaitteen ketjut ja  rattaat paukkuivat. Tehdas väitti sittemmin, ettei niitä kiekkoja ollutkaan koskaan tarkotettu korkeuden säätämiseen, vaan säätö tapahtuu kuljetustuilla. Onneksi oli tallella koulutusmateriaali, josta selvisi, että korkeutta niillä piti säätää, mutta eivät kestäneet sitä laatua. Kuljetustuista toinen oli valmiiksi niin mutkalla, ettei se tahtonut liikkua ilman väkivaltaa.

Neljä tai viisi vuotta kärsin tuota romua. Lopulta alkoi jurppia, kun koko ajan jonkun piti kulkea koneen perässä poimimassa irronneet osat. Päätin jo, ettei enää ikinä kotimaista...

Voitin kuitenkin ennakkoluuloni ja ostin pari vuotta käytetyn Tumen Nova Kombin. Koskaan ennen en ollut osannut turenkilaista peltilaatikkoa mieltää laatutuotteetksi, mutta täytyy sanoa, että tämä on ollut hyvä kone. Muutama sähkövika oli valmiiksi, mitkä tehtaan miehet kävi laittamassa kuntoon. Sitten on vain ajettu ilman ensimmäistäkään vikaa. Kylvötarkkuuskin on aivan ällistyttävä. Nelimetrisen koneen säiliöön kun heittää 80 kg rypsin siementä, tekee kiertokokeen kuudelle kilolle ja ajaa 10 ha, niin 200 gramman tarkkuudella löytyy koneen pohjalta 20 kg siementä. Se 200 gr. uppoaa sinne jonnekin koneen uumeniin.

Jokainen ostaa, mitä ostaa, mutta tähän olen ollut tyytyväinen. Ikinä en tule enää pohjalaisia koneita ostamaan. Rauta ei parane siitä, että se tekee Härmässä mutkan. Pahinta on kuitenkin asenne: "toon sun omaa syytäs."

Siinää teille salaseuraa:

http://www.finder.fi/Tukkuliikkeit%C3%A4/Agroy%20Oy/HELSINKI/paattajat/2576715

Juu, eivät nämä mitään hämäriä liikemiehiä ole eivätkä liioin huolettomia taivaanrannanmaalareita.

Toimitusjohtaja on agronomi ja maanviljelijä Tuusulasta. Perustanut putiikin, koska on itse niin nuuka mies, että ei halua maksaa tuotantotarvikkeista ylihintaa. Lisäksi jo kokemusta kansainvälisestä kaupasta. Sama mies, joka on jo kymmenen vuotta tuonut maahan Semeaton kylvökoneita Brasiliasta ja Berthaudin ruiskuja Ranskasta. http://www.suomensuorakylvo.fi.

Hallituksen jäsenistä Aaltonen on agronomi ja maanviljelijä Janakkalasta; ja vähintään samanlainen kitupiikki, joten motivaatio on kohdallaan. Aaltosella on myös rakennustarvikeliike ihan kelpo mittakaavassa http://www.kauppamiehetaaltonen.fi.

Uotila on nuori viljelijä ja yrittäjä Punkalaitumelta http://www.feelfactory.fi

Loput hallituksen jäsenet löytyvät Suomen sadan suurimman maatilan listalta ja sieltä kärkipäästä.

Että sellainen salaseura. Mutta olen minä Kasvinsuojelukaupastakin ostanut ja nytkin on tilaus sisällä. Aika harvoin tarvitsee enää "oikeiden" kauppojen saranoita kuluttaa. Ihmetellä täytyy, että joku viitsii käydä hakemassa vaikka glyfosaattia osuuskaupasta, jos netistä tilaamalla sama tavara tuodaan kotiin 25% halvemmalla.

Mutta miten linkin juttu liittyy Valioon?

Maalla asumisen ympäristövaikutuksia pienentävät mm. rakentamistapa (puu vs. betoni) ja energian tuotanto (uusiutuvia energialähteitä niin laajassa tuotannossa kuin yksityistalouksissakin), mutta mitä suurimmasas määrin myös elämäntavat. Maalaiset viihtyvät enemmän kotona, käyvät harvemmin kaupassa, ostavat vähemmän jalostettuja elintarvikkeita, ostavat lähempänä tuotettuja elintarvikkeita jne. Myös marjastus, sienestys, kalastus ja metsästys ja kotitarveviljely ovat enemmän maalaisia harrastuksia.

Sitten, jos aletaan ajatella koko yhteiskuntarakennetta, ei voi päätyä kuin samaan ajatukseen Pentti Linkolan kanssa: Ekologisesti kestävässä yhteiskunnassa kaupunkeja voi Suomen kokoisessa maassa olla ehkä yksi tai kaksi ikään kuin kuriositeetteinä. Niissä voidaan harjoittaa niitä harvoja toimia, joissa ihmisten ja työn keskittämisellä saavutetaan etuja. Kuitenkaan ei voida kuvitella satojen tuhansien ihmisten asuvan keskittymissä, jotka eivät itse tuota ruokaa ja joihin energia ja vesi pitää tuoda kaukaa ja jätteet kuljettaa kauas käsiteltäviksi. Tällaisissa keskittymissä ei ole myöskään ekologisesti kestäviä elinkeinoja. Paitojen pesuhan maksetaan pelloilla, metsissä, tehtaissa ja kaivoksissa tehdyn työn tuloksilla.

Linkola tuli tosin tähän päätelmään jo 1980-luvulla, jolloin tietotekniikan mahdollisuuksista hajauttaa työtä ei tiedetty vielä paljoakaan. Linkolan lisäksi myös professori Eero Paloheimo on niitä vihreiden perustajaisiä, jotka ovat urbanisaation suhteen samoilla linjoilla, mutta jäätyään city-hörhöjen jalkoihin eronneet Vihreästä liikkeestä.

Kyllähän se kunnostaminen on aika varteenotettava vaihtoehto. Rahteineen se tulee jonkin verran halvemmaksi kuin uusi, eikä sitten tarvitse ihmetellä, mitä sille vanhalle romulle tekee. Tärkeintä säiliön kunnostuksessa on, että hitsaustyö on tehty niin, että löpö pysyy sisällä. Juuri siksi kunnostustyö kannattaakin teettää firmassa, joka tekee myös uusia säiliöitä, kuten Farmtools tekee. itse olen kunnostuttanut siellä melkoisen määrän säiliöitä eikä omissa säiliöissäni ole valittamista ollut. Olen myös organisoinut melkoisen kasan muiden säiliöiden kunnostuksia.

Farmtoolsin työn jälkeä kuulee jonkin verran kritisoitavan, mutta kritiikki on kohdistunut lähinnä maalipinnan laatuun ja joskus siihen, että sisäpuolella pohjassa on ollut ruostetta. Maalipinnan valumat ovat kuitenkin vain kosmeettinen haitta. Osa pintavirheistä on myös todennäköisesti syntynyt kuljetuksessa. Kun kuorma-auton lava on täynnä vastamaalattuja säiliöitä, niin jälkiä tahtoo tulla. Säiliöiden pohjalla voi olla vähän pintaruostetta, koska pohjaa ei maalata sisäpuolelta. Rauta alkaa hapettua samana päivänä, kun se on pohjaan asennettu ja säiliö pihaan nostettu. Koska säiliö otetaan kuitenkin pian täyteen öljyä, hapettuminen pysähtyy, kunhan muistaa silloin tällöin laskea kondensoituneen vedes pois säiliön pohjalta.

Nikkasen Konepajan maalipinta tuntuu olevan Farmtoolsin tekemää tasaisempi ja sileämpi, mikä on tietysti hieno asia, mutta ei juurikaan vaikuta säiliön käyttöikään eikä turvallisuuteen. Ainakin muutama vuosi sitten Nikkanen pystyi vlitöinä kunnostamaan vain 20 - 30 säiliötä vuodessa.

Äären Konepajan säiliöt näyttävät hyviltä. Onko kukaan kysynyt, tekisivätkö myös kunnostuksia?

Säiliöthän kannattaa ottaa syksyllä täyteen, ettei kondenssivettä pääse kertymään. Jos pelkää polttoöljyn lajittuvan, niin voihan sitä pumpulla kierrättää, jos letku ylettyy täyttöaukkoon.