Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 179

Viestit - JösseJänis

Verottajan nettisivuilla on hyviä ohjeita moneen pulmaan. Joskus kaipaisi kuitenkin
selvennystä johonkin yksityiskohtaan. Verottajan sivulla chatti, joka on kuitenkin aina
tukossa. Jos chattiin onnistuu pääsemään, saattaa kysymykseen saada vastauksena
sisälukuna jotain kysymykseen liittyvää verottajan nettisivulta. Neuvontapuhelinnumeroita
on eri osa-alueilta. Ne kaikki ovat kuitenkin kokoajan täynnä. Jonossa 7 tai yli 10 puhelua.
Jossain tilanteessa voi päästä jättämään soittopyynnön. Jonotusaika on maksullinen. Miksi
piti purkaa verotoimisto verkosto, kun ei mitään ole tilalle?
Noottaa, verovelvollinen vastaa
virheistä. Aina.

On tullut tilalle. Helsinkiin uusia virkoja. Verohallintokin muutti upouusiin tilohin Vallilaan, OP:n vuokralaiseksi, kun ei enää vanhoihin mahtunut. Taajamien verotoimistojen merkonomit siirrettiin maakuntakeskuksiin. Sinne menivät käpykylien parhaat palkkatyöpaikat.

Maakuntakeskuksesta taas siirrettiin maisterit ja tradenomit Helsinkiin, jolloin maakuntakeskuksen keskipalkat putosivat tonnilla. Samanlainen keikaus on tapahtunut työvoimatoimistoissa, poliisikonttoreissa posteissa jne. Samaan aikaan, kun työn tekemisen kannalta on entistä vähemmän merkitystä, missä sitä tehdään, valtio on siirtänyt tuhansittain keskiasteen koulutettujen työpaikkoja pikkukunnista keskuksiin ja keskuksista korkeakoulutettujen paikkoja pääkaupunkiin.

Kysymyksesi kuului, miksi? Vastaus kuuluu: aluepoliittisista, ideologisista ja vaalitaktisista syistä. Ei varuskuntiakaan lakkauteta Helsingistä, vaan paikkakunnilta, joilla ne ovat suurimpia työnantajia. Lakkautuksen yhteydessä sanotaan, että ei vaikuta turvallisuuteen, ei maata puolusteta varuskunnista käsin. Miksi sitten ei lakkauteta Helsingistä - tai edes supisteta? No, mutta pitäähän pääkaupunkia puolustaa (varuskunnasta käsin).
Kriisituki maksetaan De Minimis- eli ns.vähämerkityksellisenä tukena AB alueelle, koska mitään muuta sellaista tukielementtiä ei eteläisellä alueella ole käytössä, jossa olisi vapaana käyttämätöntaä maksuvaltuutta, ja että se ei erottelisi kategorisesti kotieläin- ja kasvinviljelytiloja.
MMM esitti tukineuvotteluissa, että kriisituki olisi kohdistettu ainoastaan kotieläintiloille, mutta tuottajajärjestöt tyrmäsivät tämän. Esillä ollut malli olisi ohjannut lähes kaiken maito-ja nautatiloille. MMM perusteli esitystä sillä, että se olisi ollut hallinnollisesti yksinkertainen.
Koska myös sika-ja siipikarjatiloilla oli kuivuuden aiheuttamia tuhoja, oli vähintäänkin kohtuullista, että nämäkin saatiin mukaan.
Oman tilan rehustukseen iskevä kuivuus  ja siitä syntyvä rehukustannusten nousu jää lihantuotannossa vaille minkäänlaista kompensaatiota, koska lopputuotteen hinta ei jousta. Koska omaan rehustukseen nojaavat lihantuotantotilat käyttävät ja tuottavat pääosin rehuohraa ja vehnää rehuseoksiina, voidaan katsoa kriisituen ohjautuvan edes siedettävästi maaliin näiden tilojen osalta.
On totta, että kuivuus "puraisi myös kasvinviljelytiloja, toisia enemmän, toisia vähemmän. Näidenkin tilojen osalta, edes rehuohraksi ja vehnäksi merkityt lohkot pääsevät tuen piiriin. En vähättele sitä tosiasiaa, että monella tilalla iso osa peltoalasta jää kriisituen ulkopuolelle. Viljojen osalta tilannetta kyllä osittain kompensoi kohonneet markkinahinnat, toisin kuin em.sika- ja siipikarjatiloilla.
Lisäksi keskeisellä mallasohran tuotantoalueella paikoin kuivuus tuhosi koko sadon, joten hintojen kautta saatava kompensaatiokin jää nollaan, toisaalta osalla eteläistä aluetta ei kuivuus aiheuttanut pahoja tuhoja ja näille alueille silti maksetaan kriisitukea.  On vaan mahdoton rajata maantieteellä niin paikallisia vaihteluita tukijaon perusteeksi.
Hallitus määritteli valtionvarainministeriön raamin perusteella koko kriisipaketin jaon suoriin tukiin, energiaveronpalautuksen hiilikomponenttiosan kompensaation määräaikaiseen palauttamiseen käytettävän osuuden, sekä muihin, enemmän ja vähemmän huuhaahan käytettävän osuuden. Tämän jaon teki hallitus, ei MTK, ei Kepu, eivät Siniset, eikä Kokoomus, vaan hallitus yhdessä.
On totta, että kaltaiseni, kaikki ohransa mallasohraksi ilmoittaneet viljelijät jäävät vaille kriisitukea ohriensa osalta, niin myös sokerijuurikkaan ym. Valitettavasti käytettävissä ollut rahamäärä vaan oli niin pieni vahinkoihin nähden, ettei rahasta ollut enempää jakaa. Tai olisihan sen tietenkin voinut jakaa vaikka kaikille peltohehtaareille perinnebiotooppeja myöden, mutta olisiko siitä sitten ollut mitään iloa kenellekkään? Nyt voi kenties jollekin olla, ehkä. Olisinhan minäkin ollut saamapuolella, jos olisin merkinnyt kaiken ohran rehuksi, eteenkin kun puolet myin rehuksi vaikka maltaaksikin olisi kelvannut. Ihan itse laitoin rastin ruutuun, mallasohra.
Kuten olemme huomanneet, enemmän kuin se, että jäämme itse tukea vaille, kismittää se, että joku muu saa. Kun MTK alkoi vaatia kriisitukea, tälläkin palstalla irvailtiin tuottajajärjestön nillittävän tyhjästä. Oltiin niin yrittäjää, että. Yrittäjäriski pitää kestää, oli vallitseva henki. Nyt kun joku jotain on kenties saamassa, ollaan kuorossa huutamassa, että mulle kanssa.
Eihän tämä nyt tasan mennyt, eikä koskaan tule menemäänkään. Tosiasia vaan on se, ettei yksikään poliittinen puolue olisi tätäkään pakettia ajanut maaliin, ellei MTK ja SLC olisivat sitä vaatineet. Joku sentään saa jotakin. Parhaiten kohdistunee etelän kotieläintiloille, siis niille, jotka Veemelin mukaan ovat aina olleet eniten päähänpotkittuja, ainakin tähän saakka. Ehkä nyt on sitten hyvä.
Mikäli valtionvarainministeri ministeriönsä kanssa olisi ollut hellämielisempi rahamäärän suhteen, ei ongelmaa olisi.
Huolimatta siitä, että voin hakea kriisitukea ainoastaan 7,9 %:lle peltopinta-alastani, teen sen hyvillä mielin. Saanhan edes jotain, naapuri saa enemmän kuin minä, vaikka viljelee pienempää alaa kuin minä, so what.
Ja lopuksi: Velkaisten tilojen taannoin maksetut ylimääräiset tuet olivat De Minimistukia, samoin niihin kuuluvat esim. sokerijuurikkaan kuljetustuki. Voihan se kolmen vuoden enimmäismäärä tulla tietenkin jossakin tapauksessa vielä rajoitteeksi kriisituen saamiselle, mutta tuskin kovinkaan monelle. Suurempi määrä todennäköisesti tekee vuodenvaihteessa kannattamattoman tilinpäätösinvestoinnin kuin memettää tukensa tämän rajoitteen takia.
Mukavaa joulua kaikille:
terv. Viljo-Ilmari

Kappas kehveliä. Aina joskus joku kirjoittaa asiaakin, eikä vain sen vierestä. Muutama kappalejako vielä ensi kerralla, jos saan pyytää.
Vapaa sana / Vs: ootteko ymmärtäneet
: 22.12.18 - klo:19:24
Mitä yhtäläisyyttä on harjoitetulla maatalouspolitiikalla ja viljelijöiden osuustoimintaliikkeillä, jotka pyllähtävät toinen toisensa perään.
Pitää Eemelille muistuttaa, että Valiolla osuuskuntineen menee olosuhteet huomioiden ihan hyvin. Maksaa melkein eu:n korkeinta hintaa. Osuustoiminta tekisi hyvää myös viljapuolelle....

Eikä vain -isi: https://www.viljatavastia.fi/
Tällä ei pelasteta merta vaan, ilmakehä. Korvaus tulee siitä ettei nurmea syötetä märehtijälle, joka muuntaa siitä lihaa tai maitoa huonolla hyötysyhteella.
Sittenhän vois maksaa myös tukea meikäläiselle joka ei liiemmin lentsikka Thaimaaseen tai muuallekkaan lentele.
Thaimaase lienee joku mielikuvituskohde.  :D

Se on Ahvenanmaaseen ystävyysmaasee.
Niin. Koska raketti ei toimisi tyhjiössä, niin USA:n Apollo-ohjelmakin oli huijausta. Teeskentelivät peräti kuusi kertaa laskeutuvansa kuuhun. Yksi huijaus ei kai sitten riittänyt.

Ja koko muu maailma mukana tuossa huijauksessa  :-\. Nyt pitäisi enää tietää, miksi?
Vapaa sana / Vs: Päästöt.
: 05.12.18 - klo:19:45
Löytyipä hyä demariesimerkki... "tehdään tämä yhdessä". :D



Toi ois kyllä kesämökkikäytössä ihan pätevä ensiapupakkaus. Juttuihin vois toki kyllästyä viikossa.
Vai tuleeko tarinasta yhtä pitkä kuin Ruotalaisista sotasankareista

Ei varmasti yhtä pitkä tule. Ruotsihan teki aikoinaan Itämerestä itselleen sisämeren, eikä se ollut mikään demokratiaprosessi.

Mutta mitä Kepun saavutuksiin tulee, niin toiset haukkuvat saavutusten vähäisyyttä ja toiset sitä, etti Kepu muuta teekään kuin huolehtii maatalouden edunvalvonnasta. Totuus lienee jossain siinä välissä, joka tapauksessa Veemeliteuksen ymmärryksen ulottumattomissa.
Kasvintuotanto / Vs: Somerolla lisämaata
: 02.12.18 - klo:21:41
Obotin että ois noussut 16 Th.n hehtaarilta.

Ne ajat oli ja meni, nyt ollaan 10000-12000€ paikkeilla.

Tässä kylällä tehtiin muutamia 15000-18000€ kauppoja, nyt on vakuudet finaalissa ja korkojen nousu jäytää takaraivossa.

Pankitkin kusessa kun vakuusarvot on pudonnut....

Tuohon sitten vehnää kasvamaan ja kova poru, että on tää maatalous niin huonoa hommaa nykyään, miksei hallitus / EU / MTK tee mitään.
Kasvintuotanto / Vs: Peltovuokra tilanne
: 21.11.18 - klo:19:25
Jiiaasataykkösellä pyyhkii pian hyvin kun ylikylien sadat mopomiehet ovat pian saletisti NOTteja. Peltohehtaareja vapautuu aika reilusti metsittämiseen.

Kaakkois-Suomessa jopa 1 000 maatilaa lopettaa lähivuosien aikana

Epäilen tiedon paikkansa pitävyyttä. Tai ainakin jos ajattelee tätä aluetta missä itse vaikutan niin täältä ei kertakaikkiaan löydy enää kolmannesta tiloja jotka olisi lopettavia. Tai sitten alkaa putoilemaan jo lähemmäs sadan hehtaarin tilat pois rivistä.

Asiasta on toinen juttu paikallisessa kouvolan sanomissa. Näytti olevan maksullista sisältöä niin en viitsi linkata tänne. Pääsee kyllä kokeilujakson ilmaiseksi lukemaan. Ja hakeva löytää kyllä jutun #kasva, erikoistu tai kuole". Tuossa oli muutama pointti mikä pisti silmään. Siinä haastateltiin nuorta pienehkön maitotilan emäntää, joka piti pellonhankintaa haasteellisena kouvolan alueella. Hieman myöhemmin mainittiin, että kouvolan alueella on paljon sivutoimisia viljelijöitä. Ihan kun mä olisi joskus näistä maininnut. Peltoa ei ole tarjolla järkevästi laajentaville vaan ennemmin jäädään sivutoimiseksi viljelijäksi kuin myydään tai vuokrataan pellot pois. Ei kai suomessakaan raivattaisi enää peltoa mikäli sitä olisi järkevästi saatavilla...

Veikkaan, että tällä alueella tulee tapahtumaan niin, että sivutoimisuus lisääntyy. Mitään ryntäystä ei peltotarjontaan tule. Laajennus onnistuu ainoastaan reilulla tukolla rahaa jota ei nykypäivän maatalous kestä. Sivutoimiset laajentelevat viljelyä maatalouden ulkopuolelta tulevalla rahalla haaveena päästä joskus päätoimiseksi viljelijäksi. Ehkä masentavaa ja kyynistä, mutta niin tuo vain menee..

Kyllä täällä Päijät-Hämeessä on jo se tilanne, ettei 100 ha:n tiloille löydy jatkajaa. Molemmin puolin on sen kokoinen naapuri laittanut pillit pussiin. Mutta eivät ne pellot sivutoimisille pääyneet. Ei kukaan palkkarahojaan niin huonosti sijoita.
Lyhyesti löytyy vaunuunsa palanut panssarimies joka ei olekaan kuollut ja viedään hoitoon, kaikkien yllätykseksi tyyppi selvityy, joskin ei tiedä kuka on, no sehän ei ole venäjällä ongelma annetaan sille uusi nimi ja t34/85.

Tyyppi on kuitenkin jollain tapaa kahjo puhuu vaunulleen ja se vastaa – lisäksi hän jahtaa saksalaista vaunua josta muut ei tiedä mitään – jonkinlainen Moby-Dick  tarina siis.

Realistinen elokuva, jossa mies, jonka ihosta on palanyt 95 % jää henkiin ja muutaman viikon kuluttua on jo täydessä taisteluvalmiudessa. Toverilla on ilmiömäinen taito rupatella läpiammuttujen tankkien kanssa, koska hän puhuu sujuvaa panssarivaunua. Tankit on tuhonnut saksalaisten valkoinen (no, harmaa) Tiger, joka onkin perin ponteva poika. Yksi ainoa saksalaisvaunu pysäyttää lähes koko hyökkäysrintaman. Ei sitä tankkia saada hengiltä, koska se on aave. Ei siinä ole edes miehistöä ja se voi paeta vaikka suolampeen ja nousta sieltä muutaman päivän kuluttua jatkamaan taistelua. Mutta onneksi se on myös rehti eikä ammu päähenkilöämme, vaikka tämän T34:n putki on kuoriutunut kuin banaani. Sillä eihän sitä nyt voi tappaa sellaista, joka ainoana puhuu samaa kieltä.

Realismista voi olla montaa mieltä, mutta on tuo ihan kelpo seikkailu ja Paikoin komiaa katsottavaa.

Lehdestä lainattua

https://www.tiede.fi/comment/2553177

” Logiikka siis ilmeisesti menee niin, että maahanmuutosta halutaan kuulla vain positiiviset asiat, mutta ei negatiivisia. Kaksilla korteilla tuossakin pelataan.

Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen ”

Brittien kansainyhteisö sen aloitti. Muuten olisivat pulassa. Myös Ranskaan muutti paljon porukkaa Algeriasta.

Ranskassa tulkittiin Algerian olevan osa Ranskaa, ei siirtomaa. Siksi Algeriasta sai muuttaa Pariisiin siinä missä Previncestakin. Samasta syystä myös Algerian itsenäistyminen otti niin koville, mutta sen jälkeenkin Ranska halusi osoittaa, että olette aina tervetulleita äidin helmoihin. Jälkeenpäin ajatellen olisi ollut ehkä viisaampaa antaa se itsenäisyys hyvällä ja todeta sitten, että kun nyt olette itsenäisiä, niin olkaapa siellä sitten.

Monelta harmilta olisivat säästyneet.
Juu jösse on täysin oikeassa – Ranskassa on ollut aina suurvalta ajattelu, Napoleon jne, tosiasiassa ww2 aikana juoksivat pakoon minkä ehtivät.

Suurimman syyn tässä voi laittaa pöhlökustaa de Gaulle ( suuri johtaja ainakin omasta mielestään ) – sanottakoon etten arvostele ketään muuta joka sattumalta käytäisi samanlaista etuliitettä.

On muuten melkoinen tuulenhalkoja – melkein lentokoneella laskeutuisi.


Eivät ranskalaiset mitenkään erityisesti karkuun juosseet. Paikoin taistelivat hyvinkin uhrautuvasti. Kenraalien opit olivat ensimmäisentä maailmansodasta ja näin ollen oli luja luottamus siihen, että bunkkereista ja taisteluhaudoista käsin sota voitetaan. Ei voitettu, kun salamasotilaat kiersivät kasematit ja vallihaudat.
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 07.11.18 - klo:18:34
Onkos nyt hyvä aika myydä rehuohrat kauppaan vai kannattaako odotella kevääseen? Millaista tonnihintaa olette saaneet?

Kaik' ohrat on myyty. 190 € / t. vapaasti kotipihassa. En edes lähtenyt yrittämään maltaaksi.

Pitäisiköhän myydä rukiitkin rehuksi? Korkein tarjottu hinta on 205 tehtaan portilla.

Lehdestä lainattua

https://www.tiede.fi/comment/2553177

” Logiikka siis ilmeisesti menee niin, että maahanmuutosta halutaan kuulla vain positiiviset asiat, mutta ei negatiivisia. Kaksilla korteilla tuossakin pelataan.

Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen ”

Brittien kansainyhteisö sen aloitti. Muuten olisivat pulassa. Myös Ranskaan muutti paljon porukkaa Algeriasta.

Ranskassa tulkittiin Algerian olevan osa Ranskaa, ei siirtomaa. Siksi Algeriasta sai muuttaa Pariisiin siinä missä Previncestakin. Samasta syystä myös Algerian itsenäistyminen otti niin koville, mutta sen jälkeenkin Ranska halusi osoittaa, että olette aina tervetulleita äidin helmoihin. Jälkeenpäin ajatellen olisi ollut ehkä viisaampaa antaa se itsenäisyys hyvällä ja todeta sitten, että kun nyt olette itsenäisiä, niin olkaapa siellä sitten.
Tokihan 55 % voi olla äärioikeistolaisia yhtälailla kuin äärivasemmistolaisiakin. Äärioikeistolainen puolue tai poliitikko on sellainen, jonka oikealla puolella ei ole enää muita. Mutta mitä se oikealla oleminen sitten on.

Perinteisessä oikeisto - vasemmisto -jaossa oikeistopuolueet (porvarit, kapitalistit) ovat perustaneet politiikkansa yksityiseen omistusoikeuteen, yrittäjyyteen ja yksilön vapauteen ja vastuuseen. Käytännössä oikeistolainen politiikka on kannattanut talouden vähäistä sääntelyä, matalaa verotusta ja valtion vähäistä roolia kaikessa taloudelliseen toimeliaisuutten liittyvässä. Usein oikeistolaiset ovat olleet myös arvokonservatiiveja ja vaikka ovatkin kannattaneet muuten vain valtion vähäistä puuttumista ihmisen elämään, poliisi ja armeija ovat nauttineet oikeiston arvostusta.

Vasemmiston (sosialistien) agendaan taas ovat kuuluneet korkea verotus, keskitetty palveluntuotanto ja julkisen sektorin suosiminen yksityisen kustannuksella. Vasemmisto on yleensä ilmoittanut tavoitteekseen jopa sosialimin (tuotannontekijöiden yhteiskunnallisen omistamisen), vaikka eri aikoina tätä tavoitetta onkin hyvin vaihtelevasti esitetty. Siinä, missä vasemmisto ei ole katsonut hyvällä taloudelliseen toimeliaisuuteen tai vaikkapa asumiseen (omistamiseen) liittyviä vapauksia, se on toisaalta saattanut kannattaa huomattaviakin vapausasteita henkilökohtaisen elämän ratkaisuissa (erilaiset parisuhderatkaisut, sukupuolivähemmistöjen oikeudet, uskonnonvapaus, huumausainepolitiikka jne) aina niin pitkälle, että on pidetty hyväksyttävänä sitä, että osa ihmisistä ei halua osallistua yhteisen kakun kasvattamiseen - ainoastaan sen jakamiseen. Toisaalta, vaikka vasemmisto on esiintynyt arvoliberaalina liikkeenä, eivät vapauden tuulet ole juurikaan puhallelleet niissä maissa, missä vasemmisto / sosialistit on päässyt suvereenisti harjoittamaan politiikkaansa (uusimpana vaikkapa Venezuela). Kommunismin nimeen vannovissa maissa ollaan oltu monissa asioissa myös todellisuudessa hyvin arvokonservatiiveja esimerkiksi mitä tulee sukupuolirooleihin.

Nyt, kun lähes joka maassa raportoidaan olevan äärioikeistolaista liikehdintää, niin mitä oikeistolaisen politiikan tunnusmerkkejä nämä äärioikeistolaiset liikkeet sitten täyttävät? Mielestäni eivät juuri mitään. Puhuvatko uusnatsit yrittäjyyden ja elinkeinovapauden puolesta? Kannattavatko ne tarveharkinnan poistamista ulkomaisen työvoiman värväämiseltä? Ovatko he valmiita vähentämään yhteiskunnan roolia vaatimaan yksilöiltä suurempaa vastuuta? Haluavatko he alentaa verotusta, vaikka se johtaisi työttömyyskorvausten heikkenemiseen? Ovatko he oikeistolaisia, jos jätämme etuliitteen "ääri" pois? Miten äärioikeistolainen talouspolitiikka eroaa vasemmistolaisesta talouspolitiikasta?

Osa äärioikeistolaisiksi leimatuista öyhöttäjistä toki viljelee arvokonservatiivista koti, uskonto, isänmaa -retoriikkaa, mutta onko siinä porukassa yhtään enempää hartiapankkirakentajia, kirkollisveron maksajia tai reservinupseereita kuin sosialidemokraateissakaan? Eikä se poliisin ja oikeuslaitoksen arvostuskaan taida nahkapäiden joukossa olla sen suurempaa kuin anarkistienkaan. Miten äärioikeiston oikeistolaisuus näkyy? Euroopassa ei mitenkään, mutta Brasilian uusi presidentti saattaa kyllä oikeasti olla oikeistolainen. Ja jos ei siellä oikeistolaisempaa politiikkaa kukaan aja, niin sitten hän on äärioikeistolainen.

Oma perkaamisen aiheensa olisivat ns. populistiset puolueet. Jatkuvasti uutisoidaan esim. Italian populistisesta viiden tähden liikkeestä. Kuka määrittelee, onko puolue populistinen? Onko viiden tähden liike itse sitä mieltä, että se on populistinen?

PS: Sepe ei ole ääri- mitään. Hän on vain vähän traumatisoitunut.

     
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 31.10.18 - klo:19:12
Onkos kukaan tarjonnut ruista ostajille? Millaisia hintoja ovat luvanneet?
Sivuja: [1] 2 3 ... 179