Kanin kaupunki on viime päivinä ollut runsaasti julkisuudessa. Valitettavasti vain keskustelu on ollut kielteistä ja suurelta osin asiatonta. Julkisuudessa on vellonut väitteitä kuntamme totaalisesta surkeudesta (vain Kajaanissa on kauheampaa) ja esimerkiksi nostettu niin todellisia kuin keksittyjäkin ongelmia, jotka kaupunkiamme vaivaavat.

On toki totta, että kaunis kaupunkimme on kärsinyt viime vuosina viime vuosikymmeninä ...vuosisatoina muustakin kuin teollisuuden rakennemuutoksesta. Esimerkiksi työttömyys, lapsettomuus, toivottomuus, unettomuus, kädettömyys, kolera, heinäsirkat ja Veeti ovat olleet vieraanamme jo niin usein ja pitkään, että kaupungin ympäristötoimi on poistanut ne vieraslajilistalta ja niiden katsotaan nykyisin kuuluvan jo kotoperäiseen faunaan, joskin niiden hävittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin kannustetaan edelleen kunnallisen apurahan, ns. Kani-lisän avulla.

Sen sijaan about.com:in, kansainvälisen arvostetun matkailusivuston listaamista, kaupunkiamme luonnehtimaan väitetyistä negatiivista ilmiöistä valtaosa on täysin tai ainakin osittain tuulesta temmattuja. http://goscandinavia.about.com/od/finland/fl/The-Worst-Cities-in-Finland.htm

Esimerkiksi rikostilastot meillä kestävät oikein hyvin kansainvälisen vertailun. 1930-luvulla Chicagossa ammuttiin yhtä paljon poliiseja kuin meidän kaupungissamme viime vuonna. Myöskin Caracas ja Mogadishu ovat vähintään lähes yhtä väkivaltaisia ja vaarallisia kaupunkeja ja silti ne ovat olleet hyvinkin merkittävän kansainvälisen kiinnostuksen kohteina viime vuosina. Kani ei ole myöskään sen vaarallisempi paikka turistille kuin vaikkapa Bagdad tai Kabul, jotka molemmat ovat saaneet 2000-luvulla nauttia merkittävistä amerikkalaisista turistivirroista ja esimerkiksi USA:n ja Britannian hallitukset ovat suorastaan kustantaneet nuoria ihmisiä tutustumaan näihin eksoottisiin kaupunkeihin, vaikka niiden infrastruktuuri on joiltain osin vielä Kaniakin huonommassa kunnossa.

Matkailusivusto antaa myös tarpeettoman liioitellun kuvan jengiytymisestä ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä Kanin kaupungissa. Tavallinen kerhotoiminta on tahallaan leimattu jonkinlaiseksi yhteiskunnan marginaalissa toimivaksi out law -ilmiöksi. Esimerkiksi moottoripyöräharrastajien Caninballs tai monokulttuurisia kävelykierroksia kaupungilla järjestävä Solders of Kanin edustavat pohjimmiltaan melko rauhallista harrastetoimintaa. Vaikka yksittäisillä jäsenillä olisikin taustallaan muutama ylinopeussakko tai murhatuomio, on epäreilua, että 99 %:n vuoksi leimataan koko porukka. Aivan samanlaisia, asiastaan innostuneiden miesten harrastekerhoja löytyy maailmasta muualtakin, esimerkiksi Syyrian Raqqasta, Italian Palermosta ja Helsingin Hakaniemestä.

Yksittäisistä aiheista matkailusivusto nosti esiin myös Kanin jätehuollon ongelmat. On totta, että sen jälkeen, kun SYKE kielsi enää kippaamasta kaatopaikkajätteitä läheiseen Jänöjärveen, jätehuoltomme on ollut isojen haasteiden edessä. Jänöjärven kunnan vihamielisestä aloitteesta tehty kippauskielto on kuitenkin parhaillaan hallinto-oikeudessa odottamassa oikaisua ja jos emme sieltäkään oikeutta saa, olemme valmiit palkkaamaan suuren joukon asianajajia asiaamme ajamaan. Neuvotteluja on jo käyty sellaisten kansainvälisten toimistojen, kuten Cosa Nostran ja Hells Angelsin kanssa. Kaupunkimme johtoa on myös vieraillut Napolissa tutustumassa sikäläiseen tapaan ratkaista jätehuolto-ongelma.

Kanin kaupunki katsoo haasteistaan huolimatta luottavaisena tulevaisuuteen. Asukkaamme ovat kokeneet vaikeampiakin asioita, jos kohta helpompiakin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat eittämättä kesäasukkaidemme katiskat.

Kaupungillamme on paljon vahvuuksia ja vetovoimatekijöitä, joita en nyt tässä ala luettelemaan. Taloutemme ei tietenkään ole vielä yhtä vahvalla pohjalla kuin Espoossa tai Arabiemiraateissa, mutta asukaslukuun suhteuttamatta meillä ei ole juurikaan enempää työttömiä tai velkaa kuin vaikkapa Detroitilla.

Kaupunki tukee start up -yrittäjyyttä esimerkiksi rajoittamalla poliisien työaikaa minimiin. Tämä on avannut puistokemianteollisuudelle aivan uusia toimintaedellytyksiä. Toisin kuin about.com-sivusto väittää. Alkoholismi ei ole meille uhka, vaan mahdollisuus.

Vanhastaanhan Kani on ollut tunnettu graafisen alan taitajistaan, jotka ovat olleet hyvinkin tuotteliaita omalla kapealla grafiikan sektorillaan, joskin esimerkiksi Jallu-lehden lakkauttaminen vei työtilaisuuksia useammaltakin kaupunkimme eturivin taiteilijalta. Digitalisoitumisen myötä alan painettujen julkaisujen siirtyminen nettimaailmaan on ollut kansainvälinen ilmiö, joka on vaikeuttanut varsinkin pornograafisen materiaalin tuottamisen ansaintalogiikkaa kaikkialla, mutta kansalaisopistomme järjestämillä atk-kursseilla olemme kyenneet kiitettävästi vastaamaan tälläkin sektorilla globalisaation asettamiin haasteisiin. 

Toisaalta taloutemme kivijalkana on myös sellaisia ikivanhoja elinkeinoja, kuten hirvieläinten salakaato, joita eivät talouden taantumat uhkaa eivätkä globalisaation tuulet heiluta.




Jösse Jänis
Kunnanjohtaja
City of Kani
Käpälämäki 1
98765 Kani
jossejanis@gmail.com

Ich bin (auch) ein Berliner - nach einer Weile

Jawohl. Lento Berliiniin starttaa reilun kuuden tunnin kuluttua. Kyllähän sitä voi käydä Agritechnicassa katselemassa niitä samoja koneita kuin Tampereella tai niitä toisia, joihin ei koskaan ole varaa, mutta itse pidän kiinnostavampana käydä katsomassa, mitä niillä koneilla saa aikaan. http://www.gruenewoche.de/DieMesse/

Viime vuonna joku ryhmästämme oli keksinyt julistaa kilpailun, kuka saa eniten merkintöjä linkin takaa löytyvään karttaan. http://cdn.shopify.com/s/files/1/0099/5342/files/P-BeerVarieties_Zoom.jpg?1349

Pahaksi onnekseni hukkasin lomakkeeni joskus 23:nnen rastin jälkeen ja jouduin aloittamaan alusta. Voittoon riitti sillä kertaa 28 suoritusmerkintää. Nyt uusin voimin kohti voittoa!

Suomellakin on osasto Grüne Wochella. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008. Vaan niin loistavat poissaolollaan kaikki suuret elintarvikeyhtiömme. Ei ole Valio, ei Altia, ei Atria... Ilmeisesti Venäjän viennin hiipuminen on saatu korvatuksi ja kaikki on taas hyvin. Niinpä Suomen lippua pitävät korkealla mm. Finn Spring ja Lammin Sahti. Iso hatunnosto niille. Harmi, ettei sahtia ole tuossa olutkartassa, vaikka Koffin Porteri onkin. No, ehkä silti pitää ottaa yksi kisan ulkopuolinen ihan kannatuksen vuoksi.

Kertokaas, diginatiivit, mikä se sellainen prepaid-liittymä on ja miten se toimii. Olen aina luullut, että se toimii niin, että ostetaan R-kioskilta valmiiksi maksettu kortti, puhutaan niin kauan kuin saldoa riittää ja viskataan kortti roskakoriin, kun saldo on loppu tai tyttöystävän puoliso alkaa soitella uhkauspuheluita. Mutta eihän se sellainen olekaan.

Ajattelin nimittäin hommata kuivurin GSM-viestimeen tuollaisen etukäteismaksetun kortin. Se ei soittelisi pitkiä jorinoita Australialaisiin palvelunumeroihin, vaikka siihen tulisi vika tai se kaapattaisiin. http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/iisalmen-sanomat-hakkeri-iski-lypsyrobottiin-ja-soitti-yli-tuhannen-euron-laskun/697605/

Ajattelin, että kun ostaa kympillä puheaikaa ja kone lähettelee parin euron edestä tekstiviestejä, että "nyt jäähtyy" ja "valmista tuli", niin seuraavatkin neljä vuotta mentäisiin samalla kympillä. Mutta eihän se näin ole.

Kun olen tutkaillut noita prepaideja, niin niitähän pitää koko ajan aktiivisesti käytellä ja latailla niihin uutta puheaikaa, jotta ne pysyvät toiminnassa. Mitä ihmeen järkeä siinä on? Ostat kympillä puheaikaa sisältävän kortin, niin muutaman kuukauden kuluttua sen saldo on nollattu, vaikka olet käyttänyt siitä vasta murto-osan. Ja vuoden kuluttua se on suljettu kokonaan. Sitten siihen ei enää saa ladattuakaan mitään, vaan joudut hommaamaan uuden kortin ja taas on puhelinrobotilla uusi puhelinnumero. Eikö ihan oikeasti ole olemassa sellaista liittymää, että osta korti ja unohda; jos saldo loppuu, niin lataa. Eikö tällaiselle liittymälle ole kysyntää vai mikä tässä mättää?

Vai olenko siis ymmärtänyt väärin?

Kertokaas tietämättömälle, mikä on karjatunnus - mistä sen saa, mitä sillä tehdään, mihin sitä tarvitaan ja miksi jollain tilalla on useampi karjatunnus?

Harkinnassa olisi Multiva Topline Super monitoimityökalu. Ajatuksena on, että sillä voisi keväisin raapaista (sinänsä harvinaiset) kynnökset tasaisiksi, tasoitella ehkä lautasmuokkarinkin jälkiä ja ennen kaikkea naarmuttaa sänkipeltojen pintaa sen verran, että saisi pinnan kuivumaan ja pääsisi aikaisemmin suorakylvöille (vaikka eihän se puritaanien mielestä enää sitten mitään suorakylvöä ole).

Kysymys kuuluu: onko kellään kokemusta kyseisestä pelistä, kuinka se soi karkeilla kivennäismailla. Pystyykö kevyillä mailla äestämään sänkeä ilman, että puoli peltoa kulkee piikkien mukana?

Kyseinen äesmalli uudistui hiukan täksi vuodeksi. Maavara kasvoi kuulemma 10 cm. Onko tästä uudemmasta versiosta kokemuksia? Luulisi vähän paremmin läpäisevän.

Samalla hinnalla kaupittelevat Parko Effective -äestä. Vaikka olenkin pyhästi luvannut itselleni, että ei koskaan enää pohjalaista, kyllä tämäkin vähän kiinnostaisi. Sitä paitsi se tehdään Pohjois-Pohjanmaalla eikä Härmässä. Tästä koneksesta ei kai kellään ole kokemusta?

Tekisi mieli käyttää piennarmurskaimessa kuin kesantomurskaimessakin 540:n sijaan 1000 r/min välitystä, jotta saisi
a) ajaa tarpeeksi hitaasti, että murskain ehtisi murskata kaiken tarvittavan
b) ajaa kesantoja pienemmällä metelillä ja kulutuksella.

Sanomattakin on selvää, että traktorin voima riittää kyllä matalammallakin kierrosluvulla työskentelyyn.

Mutta, mutta. Laitevalmistajat vaativat, että jos käytetään tonnista perää, pitää murskainlaitteen välityksiä muuttaa tiheämmiksi rattaita tai siivapyöriä vaihtamalla siten, että suurempi pyörimisnopeus ainakin osittain kompensoituu. Konetta ei missään nimessä saa käyttää nopeammalla ulosotolla ilman, että koneen välityksiä lyhennetään.

Tähän on varmaan jokin luonnollinen selitys, mutta kertokaa, mikä se on.

Ymmärrän, että konetta ei saa pyörittää hulluilla kierroksilla, mutta jos siis 540:llä ajaisi 2200 r/min ja tonnisella 1300 r/min., niin miksi viimeksi mainittu tuhoaa koneen, vaikka koneen pyörimisnopeus on sama? Muistan jostain Koneviestistä tai muusta aviisista lukeneeni jostain koneesta, että "tietenkään" ei saa käyttää nopeammalla ulosotolla ilman, että välityksiä muutetaan.

Minulta tämä itsestäänselvyys on kuitenkin mennyt ohi.
 

Paljonko menetimme työpaikkoja ja vientituloja tällä vapaaehtoisella omaan nuotioon lorottelulla?

http://yle.fi/uutiset/patria-syytteet_kaatuivat_-_syyllistymisesta_jaa_varteenotettava_epaily/7060018

Aikoinaan Martti Tiuri väitti lehmien aiheuttamien metaanipäästöjen olevan merkittävä ilmaston lämpiämisen aiheuttaja, metaani kun on kasvihuoneilmiötä aiheuttavana kaasuna moninkertaisesti hiilidioksiidia pahempi kaasu.

Mutta voi metaanista olla välitöntäkin vaaraa:
http://m.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288646875231.html?fb_action_ids=10201510798518354&fb_action_types=og.recommends&fb_source=other_multiline&action_object_map=%5B724371080915784%5D&action_type_map=%5B%22og.recommends%22%5D&action_ref_map=%5B%5D

Voisko joku selittää, miksi joka tuutista kuuluu nykyään jotain ihme hästäk-mongerrusta? Ylen urheilulähetyksissäkin puolet ajasta hoetaan hästäk sitä, hästäk tätä. Mikä h**vetin hästäk!?!?

Olen kyllä huomannut, että jossain paikassa hästäkillä näytetään viitatavan #-merkkiin, joka on vakiintunut risuaidaksi suomenkieleen joskus 1200-luvulla, kun maahamme alettiin saada lehmiä.

En tiedä, millä kielellä risuaita on hästäk, enkä sitä, miksi tällainen sana on nykyisin, sähköpaimenten aikana, tullut niin kovin tärkeäksi. Joku osaa varmaan selittää.