Nu nu nu nu! Minne ei aurinko paista?

Tämä sivusto kannattaa aina silloin tällöin vilasta http://www.anttiheikkila.com/ siksi sen taas laitoin tähän esille!

Tämä Antti kirjoittaa suomalaisesta tuotannosta niin mukavaan sävyyn, että oikein hivelee! Vaikka luomu onkin vahvasti esillä, kyllä järkevä tavanomainenkin viljely on ok, eikö olekin?

Lisäksi tuo rokotusrumba, lukekaa!

^ Minkä ikäinen jyskyttäjä?

304 jälkeläistä bongattu bullsista, löytyykö enemmän?

Olisko jotain kolme kertaa kolme, kolme vuotta per kolmessa talossa? Hyvä ja napakka sonni. Mikä on ennätys ja minkä niminen? Millä sonnilla on eniten jälkeläisiä, nyt tutkimaan http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullSearch.asp?strBreed=&strHBNo=&strBovineID=&strName=&strLang=&strPage=&strSort=&strSelected=&strInterBulls=&strCountry= !

G piste Iin päällä, mitä sitten tapahtuu?

Onneksi olkoon Heksa100! Samaa mieltä JoHaRa:n kanssa olet todella alan ammattilainen ja mukava lukea tuollaista kirjoitusta ja asennetta!

On meilläkin muutama eläin pelastettu "väkisin" ja tunne on palkitseva kun eläin toipuu ja saa vielä elää! Sairas eläin kärsii, totta, mutta kuka oikeasti voi ottaa vastuun lopettamisesta? Tietenkin tuskassa koriseva eläin on selvä tapaus, mutta nämä eläimet joilla vielä elämänvoima silmissä pilkahtelee vaikka ovat kipeitä ja omistaja on valmis tekemään työtä niiden eteen, voi saada melko vaikeankin tapauksen taas takaisin elämään.

Meillä oli astutussonni joka loukkasi jalkansa, siihen tuli märkivät paiseet, aluksi oli vaikeaa tietää missä vika, sen koko jalka oli turvoksissa ja liikkuminen vaikeaa. Hoidettiin monilla konsteilla (ehkä kerron joskus ) myös sai antibioottia ja kipulääkettä, eläinlääkäri "tuomitsi" sen lopetettavaksi jos ei parane. No hyvänen aika, parane, ei siinä kunnossa oleva jalka hetkessä parane!

Sonnia hoidettiin koko kesä navetassa, haavat parani, ontuminen jäi, sorkkaa vuoltiin muutamaan otteeseen talven aikana, sorkkapuolisko ei ollut koskaan enää normaalin muotoinen. Seuraavana kesänä sonni oli ok, se sai olla laumansa kanssa laitumella ja ei ontunut! Tuli syksy ja uusi kevät, sonni alkoi ontua, sorkkaa vuoltiin, ei auttanut, päätettiin luopua siitä silloin. Kannattiko? En tiedä, sonni sai onnellista jatkoaikaa ja me hyviä jälkeläisiä!

Tämänkeväinen pelastusoperaatio vasikan pelastamiseksi on oma tarina, kokoajan pelkäsin milloin joku Hipkun kaltainen hyökkää kuvaamaan

Ja antibiootti sotkee eläimen (suolisto)bakteerikannan ties miten pitkäksi aikaa (ihmisellä jopa vuodeksi)? Sairaus on vastustuskyvyn toimimisen merkki, siitä voi seurata jotain hyvääkin myöhempiä sairausepidemioita ajatellen (niinkuin ihmiselläkin?!).

Eli ei pikkunuhikseen vasikallekkaan kannata voimalääkkeitä käyttää?

Mitkähän hivenet, kivennäiset, vitamiinit ja maitohappobakt. olisi parhaita vastustuskyvyn kohottajia eläimille, stressitekijöitä tasoittamaan?

Tarina ei kerro löytyikö omistaja elossa, nälkiintyneenä, mitä? Ketäpä se kiinnostaakaan 

Lisäruokinnassa paalihäkkeihin laitumella, on koira kyllä kätevä, se ajaa rynnivät eläimet kauemmaksi ja paalin verkon saa irroitella turvallisesti. Olen kuullut myös tapauksista jossa eläimiä on jäänyt puristuksiin paalin ja häkin väliin, ikävin seurauksin.

Miksi maajussin pitää voivotella huonoa kannattavuutta ja tulosta, vaikka menisi hyvinkin ?

"Voit rauhassa säälisi vaimentaa, joku sinuakin lypsää ja paimentaa"

-Perkoila-

 

Nuori äiti tuskaili neuvolassa lasten purkkiruokien kalleutta ja kysyi neuvolan tätiltä "mitä ruokaa voisi laittaa pienokaiselle?" Täti ehdotti, että keitä puuroa. Äiti hetken mietti ja sanoi "pitäisi olla kattila" 

Hyviä elokuvia...no ainakin Jali ja suklaatehdas

Torjunta-ainejäämät kertyvät ravintoketjussa ihmiseen ihteesä, enemmin tai myöhemmin

Rehellistä ja aiheellista pohdiskelua! Kaikkien vierasaineiden yhteisvaikutuksista ei ole eikä tule tietoa.

Siittiötutkimukset (Tanska) osoittavat kuitenkin, että jotain on pahasti pielessä. Hormonijärjestelmä on tosi herkkä reagoimaan ympäristön vaikutuksille. Ei ihme, että 25% amerikkalaisista on ylilihavia. Miksi ihmiset ahmivat itsensä norsuksi? Pikku jenkkakahvat on vielä söpöä sen rinnalla.

Myöskin periaate "iholle ei saa laittaa mitään, mitä ei voi syödä" on just noissa Tanskan tutkimuksissa ilmennyt, yllättävää haitallisten aineiden imeytyminen ihon kautta. Barabeeneja on myös apteekin rasvoissa!

Jos alle (tai yli) 15v ajelee traktorilla pikku juttu, mutta mitään myrkkyjä ei saa levitellä.

Tottahan sekin, että luonnossa on paljon myrkyllisiä kasveja ja eläimiä ja ties mitä. Mutta synteettiset valmisteet ovat luonnolle vieraita ja eivät hajoa ehkä pitkänkään ajan kuluessa jos koskaan.

Monissa maissa on alueita, missä maaperä (pohjavesi) on saastunut viljelykelvottomaksi (Ranska, Kreikka ...), mitä tekee Suomipoika? Haluaako myydä vettä tulevaisuudessa vai hävittää ne pahat rikkakasvit hinnalla millä hyvänsä? Konstit on monet.

Pahimmassa tapauksessa märkivät, merkki on poistettava ja reikä puhdistettava, välttämättä aina ei huomaa mikä vasikkaa vaivaa, kasvu hidasta ja olemus nuhjuinen, lähempi takastus osoittaa, että merkki p....kle. Jos vasikka on syntyessään heikko, poikiminen vaikea tai muuta, ei merkkejä vasikalle kuin vasta viikkojen kuluttua.

Rutiinisti meilläkin merkattu on heti eka tai toka päivänä, ei enää.