Kaivurissa kannattaa muistaa ensin se, että siinä on voimaa kuin pienessä kylässä. Eli kaikki rimpulasakset ja jatkopuomit saa rikki helpostikin, jos on vähän reippaampi kuski. Ainahan saa hommattua laitteisiin isompaa rautaa, mutta sitten tulee paino vastaan.

Pyöristetyt laput ovat varmasti ihan hyvä juttu, mutta eri asia, kannattaako sellaisia hommata tuota varten. Säästää ne tosin puun juuria, mutta ajouria on yleensä turha tehdä liian kapeaksi. Tällöin tulee plussapisteitä tavalliselle motolle suurella ulottuvuudella.

Viimeistään puiden pois ajo rikkoo juuret. Paitsi mönkijällä tai hevosella.


Metsävarustelu on vähän sellainen laaja käsite. Joillakin on turvapuskuria ympäri konetta. Se onkin hyvä, jos vain on tarpeeksi leveä. Mukava kävellä.

Ritilät katossa ja etuikkunassa ovat kanssa "metsävarustelua". Puunkaatohommissa kattoristikko ei ole ollenkaan huono juttu. Ettei tule jonkun kuivasen latva kyläilemään kun se katkee.

Joillakin on korkeampi kääntökehän "putki", jolloin ylävaunu nousee korkeammalle. Peräpuntti tai ylävaunun pohja ei sitten niin herkästi juustohöylää tannerta, jos vaikka on vähän epämukava asento tai teloja myöten pehmeämmällä maaperällä työskennellessä.

Kuitenkin tärkein kaivurin toiminnan kannalta on telakoneiston modifiointi. Telan vääntelyn kivikoissa ja kannikoissa estämiseksi koneessa pitää olla tarpeeksi järeät "telasukset". Mitä leveämmät telat, sen järeämmät sukset on hyvä olla.

Tällöin myös telalapun kääntöpuolelle kannattaa hitsailla kulutuspaloja, joita vasten sukset hinkkaavat. Ei niitä joka lapussa tarvitse olla. Joka kolmannessakin riittää hyvin.

Tärkeimpänä pidän itse kuintenkin perusketjulle tarkoitettuja ohjureita. Joissakin on näillä perus ohjurilätkillä toteutettuja ratkaisuja, joissa ohjureita on miltei joka alarullassa. Itse suosin koko telan pituudella olevaa ohjuria, joka tukee koko perusketjua ja suojaa alarullia.





Mitä tapahtuu, jos ei ole suksia tai ohjureita. Ilman suksia tela vääntyilee ja perusketjut menevät pilalle hyvinkin nopeasti. Sanaa nopeasti ei voi kyllin korostaa. Tapit löystyvät ja tela saattaa katketa tapin irrotessa.

Ilman telaohjuria perusketju pääsee liikkumaan sivusuunnassa. Se kuluttaa perusketjua myös.

Suurin ongelma kuitenkin syntyy siitä, kun perusketju pääsee liikkumaan sivuttain aivan liikaa. Ketjun siirtyessä alarullien reunoille laakeroinnin kohdalle, se pikku hiljaa "niittaa" tai "kaulii" rullan jumiin. Niitä sitten saa vaihdella useammin, ennen kuin hokaa että nyt on joku pielessä.

Sitten vielä johtopyörän ja telarungon välinen hahlo. Eli se jossa johtopyöräviritys liikkuu edestakaisin. Se kannattaa tarkastaa, että se on sen verran jämpti, ettei johtopyörä pääse kallistelemaan. Toki telan hyppäämistä pois päältä voi eliminoida yläohjurila, joka on johtopyörän läheisyydessä telarungon yläosassa.

Siinäpä noita tärkeämpiä. En tiedä unohtuiko siitä jotain.

--työmukavuus, rinnemetsä, kivistä maapohjaa, luntakin reilusti, niin kaivurilla ei pääse kuin alamäkeen,, ..kaivuri varmaa hyvä pellonreunalta kerätä reunapuuta

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.02.16 - klo:08:44

Lainaus käyttäjältä: wtf - 24.02.16 - klo:08:26

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.02.16 - klo:08:19

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 24.02.16 - klo:07:53

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.02.16 - klo:21:57

Äkkiseltään niin kokemus sanoo että jos meinaa urakoida maataloushommia niin ainut taloudellisesti järkevä vaihtoehto on vaihtotyö jossa tekee yhtä tai muutamaa homma koko oman tilan peltotyömäärän verran ja sitten muut tekee vaihtotyönä ne muut tilan työt. Tällä säästää valtavasti investoinneissa.

Mä en käsitä koko vaihtotyötä, se on lähinnä jotain sosialismiin viittaavaa shitiä. Miksei sitä hommaa voi ihan reilusti laskuttaa ja sitten kun toinen kaveri tulee omiiin hommiin, niin se lähettää vastavuoroisesti oman laskun työstään. Ei tarvii sitten kinata että kumpi teki enemmän ja millä koneilla. Jos toinen hinnoittelee itsensä ylös, niin toinen kumppani voi silti mennä tekeen oman urakkansa.

Näinhän vaihtotyössä toimitaankin. Eli joka hommasta minkä tekee niin laitetaan lasku. Hommat vaan sovitaan tilallisten välillä että menevät vähän ristiin. Sitten kun laskut liikkuu suht samaan aikaan niin itse olen kirjoittanut ns. Miinusrivin omaan laskuun missä toisen viljelijän lähettämä lasku vähennetään omasta loppusummasta. Tällöin päästään tilanteeseen että tilalla tulee kaikki hommat tehtyä vaikka ei olekaan ostanut kaikkia koneita ja tärkeintä eli sitä maksettavaa ei kerry aivan valtavasti.

Voi helvete, se laskutaito jonka oot täällä tuonu esille, lupaa vähän huonoa. Huoletonta pyöristämistä sattuman varaiseen suuntaan.

Vaihtotalous on sitä, kun A antaa B:lle jauhoja leipään ja B onkii A:lle ahvenia maksuksi. Ei siinä raha liiku. Oravan nahkoja korkeintaan.

Maataloustyön ollessa kyseessä niin nää hommat on pakko laskea auki ja laskuttaa jotta päästään tilanteeseen jossa oikeus toteutuu. Ne työt kun ei vaan ikinä oikein osu täysin tasan jolloin jompikumpi joutuu aina hieman kompensoimaan euroilla.

Kyllä jonkinlainen kirjanpito pitää olla mitä on tehty ja mitä homma maksaa. Kaikein kätevintä on että kumpikin laittaa tunnit ylös mitä on tehnyt ja vuoden lopussa tasaa homman. Se kirjoittaa laskun sitten kumpi on saama puolella. Kirjanpitäjä vain rikastuu jos kumpikin laskuttaa.

Eikös verottaja ole joskus vaihtotyöstä kirjoittanut-tilojen välinen vaihtotyö on laskutettava molemmin puolin-jotenkin osapuolin asia on,,
Itse tilan urakoinnista, eikös maitotilan tärkein kone ole lypsykone(roboott) ja toinen kahvinkeitin,jos urakkaa aikoo tehdä ja saada tuottoa niin on
paras alkaa pelkästään urakoimaan, kuinka ensinnäkin karjatilallisen aika riittää kun nytkin tilat kuitenkin "tarvii"" lisätyövoimaa. pitäiskö vaan keskittyä
olennaiseen?? ja siihen minkä osaa, näin kirjoitti ent pankin johtajakin!!

No eihän tollasella muutakaan virkaa ole 

Jos tollasen sahaa, niin laudan tms. latvapää on tiukkaa ja tyvi höttöä. Kelpaa metrin päätkinä apulantalavoihin 

Jos puu hyvin "juoksevaa" niin yleensä latva osa rungosta suoraa-ja paras esim kakkosnelonen tulee 15 cm puusta..
Jos siemenpuita tehdään niin yleensä etenkin männyllä tukki "loppuu" 16-18 välillä.
Suurin menetys tukin suhteeen tulee pitkäkasvuisella suht tiheässä kasvaneella metsällä, sieltä hakataan harvennuksella n.3 tukin runkoja,
ja tällaisella rungolla se viimeinen tukin osuus on koko tukilla alle 18 cm, tuollaisesta pölkystä tulee myös nättiä terve-oksaista paneelilautaa-
  --toki harvennus metsä missä rungosta tulle yksi tukkipöllky, sen laatu on sitten taas asia erikseen, poistopuut yleensä vikaisia-eli ne kuitupinoon--
Vaikka metsäteolliuus puun ostaisikin jatkossa puun >18 tukin mitalla-tuskin hinta nousee.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 18.12.15 - klo:12:50

Ei kyse nyt hirveesti ole tehostamisesta vaan enemminkin ajomielekkyydestä. Jos viettää tiellä tuhansia kilometrejä niin kyllä koneet saisi hieman kulkea.

Itse en koe joskus tulevaisuudessa kauhean huonona vaihtoehtona 80 kulkevaa raktoria kunnon jousin ja jarruin. Paaliliikennettä, lantarallia ja siirtymiä on niin paljon että olisi se ihan kiva.

kyllä kyllä, mutta se  paalinkuljetus on jo ihan kävelyvauhissakin riittävän vaarallista muille tielläliikkujille maajussien nykyisillä kuormaustavoilla ja sidonnoilla.

sitte tullee nämä uudet nopeudet ja vanhat kärryt ja yleensääkin nuo perävaunujen rengastukset, pelto-ominaisuudet ja tieominaisuudet pakkaa oleen ristiriidassa ja painopisteet korkealla... paripyörätkin päällä ilman muuta mennään lujaa ilman äärivaloja

Tekniset ominaisuudet juuri taitaa monesta tr-yhdistelmästä puuttua jotta 60km/h turvallista ajaa, ja JÄRKEÄ tarvis näille 15v kortin juuri saaneille-
vähän ajokokemusta oleville ettei se tr karkaa käsistä, etenkin kokonais paino hurjat 40tn!

60km vauhdin himoitsijoilla taitaa yksi pointti monella unohtunut--kuinka siinä tr riittää voima jos vauhti nostetaan 50>>60km, ja ajetaan siis reilu kuorma päällä.
siinä voi perä ja navat lämmitä, entä jarrut, voipi myös kärryn laakereista savu nousta..

Lainaus käyttäjältä: Agraaari - 04.12.15 - klo:15:54

onko hömppäheinänviljely jotenki muka muilta pois??

Teoriassa se nostaa rehuviljan hintaa ja sitä ei saa tapahtua 

Teoriassa laskee, entä käytännössä ja kuinka järkevää on ostaa "kevyttä" viljaa???

Pro-agrian laskelma 100ha kannattaa-pitänee hyvin paikkansa-jopa 50ha alkaen, ehkä toiset vaan osaa,
oliskohan ammattitaidolla osuutta asiaan

Siis kirjoituksesta saa kuvan että puut on ajettu-ja nyt mietitään taksaa..

Tähän sopis toinen aihe:'
miksi maajussit tekee suhteessa ilmaista työtä
  --eikös ensin pidä olla taksa laskettuna ja kertoa se työn teettäjälle niin ehkä asiakas ja "yrittäjä" molemmat tyytyväisiä-ehkä

kysymys Heinämäelle><
Liikennetraktoriksi ei kuitenkaan lueta mpö:n sallivaa liikennettä eli silloin ei ole kyseessä
liikennetraktori, joten max nopeus on 40.

Jos mpö:llä sallittua ajoa  niin kuinka monen isännän tiedät ajavan max 40km/h traktorilla joka kulkee 50 ja rek liikennetr??--tästä saisi sakkotuloja
lähes joka tilalta-valtion kassaa rahoo lisää 
   
   Fds on parhaitan varmaan oikeassa-ja eikös ole paras odottaa lakipykälät kun ne viimein tulevat voimaan. MT-lehti välillä kirjoittaa
ennen aikaisia tietämättä asian todellista lopputulosta!

M Peltola ehdottaa mm LT-kortin porrastusta. Mutta miettikääpä sitä jos 16v, juuri saanut LT-kortin, ei kokemusta traktorilla kuorman kanssa
ajosta, 60km/h vauhtia esim noukinvaunu perässä ja kokonaispaino 40tn !! -sopii toivoa ettei kolareita satu. Sitä tässä
eniten tarkoitan-että ei sillä kortin kirjainmäärällä sitä tr-yhdistelmää ajeta/hallita vaan kyllä tuollainen vauhti ja kokonaispaino tarvii myös
rutkasti kokemusta

Olis tarkoitus valaa keväällä siilon pohja sekä hallin anturaa ja vähän laattaa. Betoniahan menee siis aika monta kuutiota. Saako jostain sementtiä isommissa kuin 25kg. ? säkeissä kun paikallisessa rautakaupassa ei ainakaan ollu. Saisko vaikka suursäkissä tms. ?
Toisaalta mietin että säästäiskö omaa ja kavereiden selkää ja tilais betonin valmiina autolla pihaan, mutta mutta missäköhän hinnoissa toi valmisbetoni liikkuu    Tota pikkusäkkisementtiähän taitais mennä parikin lavallista.

Tarvit myös hyvää soraa, vettä, myllyn, ja tuplamäärän miehiä, ja sitä yleensä sementtiä jää-tai säkki uupuu, valmisbetonia saat määrän mitä tarvit ja laatu paljon parempaa
kuin itse tehden

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 25.11.15 - klo:15:46

Joskinilla taisi olla tuollainen bäkspacen kuvailema kärry.

Kyl mun mielestä ison tilan ainoa oikea valinta on multain traktorin perässä ja siitä letku säiliöön. Pellot sitten isoja ja navetan vieressä ja levitettävä aine separoitua.

Vääriä valintoja taitaa olla maailma täynnä

Siis ihan koko maailma. Ei tuollaista kuitenkaan tehdä juuri missään. Jännä että Lapin mitään kasvamattomia ja ilman tukia täysin arvottomia länttejä pitää varjella kuin kukkaa kämmenellä mutta Hollannin 50 000-100 000€/ha pelloilla mennään aika säännönmukaisesti raskaammallakin kalustolla.

Kun katselee ulkomaan ajoja, siellä paljon >20metrinen letkulevitin vaunun perässä, samoja ajouria käyttävät ruiskuttajat, miksei letkulevitin myös
suomessa pätevä laite kevätkylvöjen edellä ajettuna-oreille ehkä haasteellisempi jos kovin märäät kelit, ja jos separoitu liete-sopisi ehkä myös keväällä nurmille.
Kesällä kuivalla kait multain parempi?

Lainaus käyttäjältä: Konemies - 24.11.15 - klo:18:53

1 akselinen 10t, kaksiakselinen 18t. Jos kaksiakselinen on yli 1,83m akselivälillä niin 20t. Kolmiakselinen yli 1,3m akselivälillä 24t ja nämä painorajat koskee myös maatalousajoa. Yksiakselinen kärry ei sovellu oikein mitenkään. Agritechnikassa oli jopa 16m3 yksiakselisia kärryjä joiden omapaino oli kymppitonnin. Akselimassaa tulee kuormattuna noin 23t. Jokainen tietää mitä se tekee tiellä ja varsinkin pellolla.

Eli käytännössä yli 10 tonniset on laittomia pelejä ajaa tiellä kuorman kanssa? Siis jos oletetaan että vaunun omapaino menee suurinpiirtein yksiin 3 tonnin aisapainon kanssa.

Jännä juttu että mv-t usein luulee ettei lait koske maatalousajoa!
Naudan liete saattaa kyllä olla m3 alle 1000kg. sianliete ehkä jopa yli tonnin??
Jos lietevaunu on painava niin taitaa noukinvaunu-rehuvaunu painaa yhtä paljon?
Pitäisikö ongelma kohdan "ydin" ehkä ensin saada vastaamaan nykyhetken tilakoon kasvua--eli toisin sanoen ne pellot pitää olla
siinä kunnossa että lohkot kestää raskaan liikenteen --tuppaa vaan useasti nähdä turhan suuria koneita ojittamattomilla ja pienillä pelloilla

Ei ole mitään syytä lähteä urakoitsian tiputtamaan hintojaan, palkat ja koneet täytyy saada maksettua urakoitsiankin ja kerrytettyä kassaa että voi pitää konekalustonsa tikissä kun sesonki iskee päälle.
Jos ei jollain ole varaa tilata urakoitsiaa tekemään onko sillä sitten varaa laittaa omiakaan koneita seisomaan pihalle, sopii tulla yrittämään, ei tämä mikään kultakaivos ole.
Itse urakoin mutta käytään myös aika paljon urakoitsiaa, koska en näe järkeä laittaa kaikkia koneita missä ajot menee päällekkäin, olen keskittynyt vain muutamiin töihin ja muut hoitaa loput.
Kyllähän se on niin et jos ei pysty hoitamaan kuluja mitä tilanpidosta tulee niin tila on silloin kannattamaton ja saa loppua sen pito silloin.
Sama koskee myös urakointia jos kyliltä ei saa oikeata hintaa urakoinnille niin silloin on parempi lopettaa se touhu.

--jos poltto-ainee hinnan laskun vaikutusta laskee.toki se hieman tekisi, mutta kuskin palkat vara-osat,huollot vakuutusmaksut koneiden hankinta hinta(näihin ei rahaa saa kuin pankista lainaksi)) mukaan lukien kyllä nousee enemmän. Ja kassassa pitää olla rahaa kun ei laskun eräpäivä aina kaikilta valitettavasti oikein tule luettua.

Lainaus käyttäjältä: GTS - 05.04.12 - klo:09:43

Pitääkö verottajalle olla oikein virallinen ajopäiväkirja vai kelpaako Excel-taulukolla tehty päiväkirja?

"Ajopäiväkirja tai muu luotettava selvitys"

Ellei asiakkaalle ole ollut ajopv-kirjaa, olen kirjannut kirjanpito-ohjelmassa käteiskuiteista selitteeseen kaupannimet tai paikkakunnat, tulostanut käteiskuittisarjan aikajärjestyksessä ja merkannut siihen kilometrit ja laskenut yhteen. Sen lisäksi muutamalle yleisimmälle asiointipaikalle arviointina kuitittomia ajoja tyyliin :  kotikaupunki 1krt/vk, lähin isompi kaupunki 1krt/kk

Kelvannut on. Käteiskuitti on hyvä, kun sitä et saa muuten kuin olemalla paikalla.

Tuon kun pitää kohtuudessa, siis ettei ajoista kerry vähennettävää kohtuuttomasti liikevaihtoon verrattuna niin se on siinä

Käteiskuiteista--monestakaan kaupasta ei saa "oikeea" kuittia-tulee vain kassakuitti-sehän pitää kopioida-kuinka verottaja tarkastuksessa kiinnittää huomion jos käteiskuitista puuttuu maksajan nimi? Läheskään joka kaupan kassa ei "pysty/viitsi/tai osaa kirjoittaa maksajan nimeä kuittiin konekielisenä, jos siihen kuittiin kassa tai itse nimen kirjoittaa-onko se oikein? Toki jos maksaa kortilla-näkyyhän silloin tiliotteella kyseinen tapahtuma..

Kyllä nuo suojat tosiaan hankalioittavat varsin paljon akselin rasvaushuoltoa, siinä tarvitaan kyllä gynegologin koulutus. Kyllä ainakin minulla lingon kohdalla rasvaus tapahtuu käytännössä kerran kaudessa, siis kun keväällä otan lingon pois perästä. Ja hyvin ovat akselit kestäneet, ehkä meritystä myös sillä, että lingon edessä ei ole ylisuuri traktori teholtaan, on 2,6 metrin linko ja traktorin kepin päästä löytyy 66 kilowattia.

Kannattaa ostaa akseli missä on rasvanipat ristikon päässä-helppo rasvata eikä tarvi ottaa akselia pois paikaltaan. Liian monta haalaria jää vaan vuosittain kiinni pyörivään ilman suojia olevaan akseliin!

levittimet on kuin puimurit ei tarvi rekisteröidä

Levittimet-siis itsekulkevat-olkoon sitten kaksi tai kolmi-akselinen,niitä EI VOI rekisteröidä tieliikenteeseen, niillä on luvallista vain siirtyminen tiellä työmaalta seuraavalle-ilman kuormaa.
Tässä tapauksessa kun kuorma ollut päällä, rikottu lakia-1.veroton poltto-aine kyllä maatalous ajossa sallittu-mutta tuossa tapauksessa konetta ei olla hyväksytty/rekisteröity maatalous ajoon yleisellä tiellä-niin tulkinta vaatiisi verollisen aineen.
2.Ylipaino sakko tuosta tulee helposti kun kyseessä kolmi-akselinen kone.

Mitä taas tulee kyseisien koneiden pellon tallaamiseen- niin moni voi katsoa omiakin jälkiä pelloilla, peltoa kun näkee sotkettava pienilläkin kottikärryillä mm.pyöröpaalain-paalinkäärin-noukinvaunu (40tn??)kyntö oikeeeeen märällä kelillä.