Niitto 3.2 m meno paluu taarupilla vm 96. Silppurina 622 taaruppi vm 95. Kolmet 26-30 kuutioiset kippikärry 83-97. Traktorit vm 76-95 mut sentään Foordeja:) Kuskeja 2-5 riippuen tarpeesta ja saatavuudesta. Siilokoneena Lännen c110 joka ketjun tärkein kone. hyvin tehdyllä tiivistyksellä  se rehunlaatu varmistetaan. Happoa käytetään suosituksia vähemmän. Ensimmäistä satoa tehty parhaimillaan 115 ha josta kolmannes luomurehua yhteistyötiloilta. Aina rehut satu tehtyä  vaikkei koneet isoja ja uusia. Teho abaut  1 ha /tunti kun hyvin sujuu eli  noin 8-10 ha päivässä. Viime kesänä toki sai muuuutaman kerran silppuria sepittää.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 02.02.08 - klo:21:38

voi elämän käsi adamin aivoituksilla 70lehmän navettaan täytyisi tehdä 300 lehmää vetävä karuselli

Ah tätä viisautta..... 

2x12 takaalypsyasema ajolaitteella riittää 100 lehmään tunnissa....


Lypsyjärjestelmän valinnassa pitäis ottaa muitakin asioita huomioon kuin oma viitseliäisyys. Robouskovilla on selvä harha perinteisten lypsyasemien kehityksestä, varsinkin ergonomian tasolla......

Jiiwee: kun sais ensin sen parisataa. Katsotaan siitä sitten eteenpäin...

2x12 asemalla kyllä teoriassa varmaan lypsää 100  lehmää tunnissa. Mutta teoria ja käytäntö ihan eri asia. Kun lehmiä 200 niin aina löytyy hitaita lehmiä erikseenlypsettäviä lypsylle opetettavia jne ...

 Montas työnteijää sulla sit aikomus pitää kun sulla on se 800 lehmän navetta pystyssä?

 

Lainaus käyttäjältä: apemies - 01.02.08 - klo:09:29

***Niin ei niitä linkkejä ole, koska mitään virallista tutkimusta ei ole tehty. Taitaa ministeriö tehdä ratkaisuja pahasti mutu-perustein.

Aika tarkoittaako adamin lannanpoistoja. Aika lillukan varsista kehitys rakennetaan, jossa tavoitteena on vastaava. Niin ja ihmistyöhän on ilmaista varsinkin yrittäjän itsensä.

hmm...saattaa olla. Mutta MTT:ltä löytyy työmenekkilaskelmia eri lypsymenetelmistä. Niitä pitäisi löytyä heidän sivuiltaan, itse olen nähnyt vain tulosteita....virallisuudesta en tiedä.

En tarkoita mitään yksittäistä asiaa, vaan mahdollisuutta toimia matalalla energiakulutuksella ja pienellä työmenekillä ja mahdollisuutta kasvattaa tuotantoa tuntuvasti pienemmillä lisäinvestoinneilla em. yksikkökohtaisten kustannuserien samalla pienentyessä.

Ei mun mielestäni automaattilypsy ole mitenkään tuhoontuomittu tämän pohjalta. Se ei vain ole valmis isompiin yksiköihin siksi, että esimerkiksi energiankulutuksessa ei saada mitään skaalaetuja, vaan kulutus kasvaa lineaarisesti. Tätä tuskin sinäkään voit kiistää.

Mttn laskemia kannataa kyllä lukea erittäin varaukselliseti.  Teoria ja käytäntö kun  völillä täysin eri asioita...

 Ollanhan suomessa aikasemminkin rakennettu halpoja tulevaisuuden ratkaisuja. Eipä vaan moni 90 luvun luvun kylmäpihatto enään ole kylmä tai sit eläintenpito jo tilalta loppunut. Tiedän ainakin 5 kylmäpihattoa jotka eristetty tai eläintenpito loppunut kokonaan.  Halpa ja hyvää kun harvoin saa samassa kaupassa. Helsingin yliopisto lienee jo ymmärtänyt että kylmäpihatto tulee kalliiksi ylläpitää ja eikä työskentely ole täysin kylmässä kovin mukavaa.
 

 Tanskaa lian usein verrataan suomeen vaikka toki tanskasta voimme paljon oppia hakea. Täysin eristämätön rakennus ei mielestäni edelleenkään sovi suomeen  vaikka tanskassa se hyvinkin käy. Kun paska jäätyy ja luvataan pari viikkoa 30 astetta pakkasta ei kyllä minua hymylyttäis. Tanskassa voi koko peltopuolen ulkoistaa helpolla ja kohtuuhintaan mikää suomessa monasti täysin mahdotonta. Tanskassa karjakoot ja tilat  isommat joten rakennuskustannukset automattisesti pienemmät per parsipaikka. Tanskassa voi navetan ostaa avaimet käteen periaattella ilman että se maksaa ihan mahottomia mikä suomessa edelleenkin täysin mahdotonta. Tanskassa eläinaines ihan eri maata kun suomessa. Jos suomessa pitää 100 hyvätasoista eläintä ostaa vaatii se todella paljon aikaa ja vaivannäköä.



 Robottilypsystä minäkin kaipaan tutkimusta jossa ilmanee onko se lopulta niin kallista. Asemalla 3 kertaa päiväsä lypsy kun vaatii työvoimaa ja hyviä lypsäjiä ei helpolla löydy.

 

 Ja eikun robottipihattoa katsomaan

meidän altaaseen tulee joka kulmalle pohjaan tuplakumi ja sen päälle betonilaatat, jotka toimii sekoituskohtina. takuuta kumilla joka meille tulee on 30 vuotta, joten eiköhän se aluksi riitä... betoniallas ois maksanu 40-50 000 ja kuminen allas kaikkine tykötarpeineen 11 000...
jos kaivurityötä ei lasketa, niin altaan pitäis olla pystyssä kolmessa tunnissa.

Mikä firma antaa 30 vuoden takuun lietealtaalle? Onko takuu voimassa jos firma nurin ja omistajat asuu Bahamalla    Vaatinee potkurisekottimen että sekotus onnistuu kumialtaassa oli minkä kokoinen allas tahansa?

 Kumiallas halpa rakentaessa mut hieman kalliimpi käyttää. Onko edes teoriassa mahdollista saada  2500  kuution kumi/betonisäiliö sekasin tavallisella traktoripumpulla vai tarvitaanko siihen erillinen vispilä? Pitäs ens kesänä tehdä säiliö mut en sit tiedä voiko näihin kortsuihin luottaa;)
 
 Kumiallasta en usko että kukaan siirtänyt vaikka myyjät ainakin sanoo että se mahollista? Naapuri täytti kumisäiliön maalla ja teki viereen isomman betonista.

Syy, ettei lehmät kestä on aivan liian usein jalostuksellinen. Suomalainen jalostus rämpii ja todella syvällä. Faban linjaukset kusee ja pahasti. Jalostetaan heikosti periytyviä hedelmällisyyttä ja utareterveyttä, vaikka rakenne on lähes poikkeuksetta karjojen suurin ongelma. Kun karjat suurenevat pihatot yleistyvät jolloin aperuokinta valtaa alaa. Vaatimukset runko- ja jalkarakenteelle ihan erillaiset pihatoissa. Utarerakenne nyt aina yhtä tärkeä paitsi kravattijalostajilla, jotka eivät juurikaan edes vaivaudu kentälle katsomaan tätä katastrofaalista tilannetta. Onneksi on oma pytty ja saa siementä Semexiltä ja Huiteilta. Haluaisin joskus olla ylpeä suomalaisesta jalostuksesta mut näillä linjauksilla ei ole edes valoa näkyvissä.

en välttämättä ottaisi 65 kuikkaa ännään,55 sopivampi ellei aivan välttämättä pientä lisäystä nostokorkeuteen tarvii.suurimmat puutteet valtrassa yhä aiemmin mainitsemieni lisäksi ettei sovitteita taka-akselille asti ja ei vahvempaa etuakselia. 

Apeen päiväkulutus ei kyllä kerro paljoa . Pitäs ainakin tietää appeen kuivaaine että saa jonkun käsityksen syönnistä verrattuna maitomääriin.  Meillä kun säilörehu märkää niin syönti kiloina suhteessa tuotettuun maitoon iso.

 Onko moni mitannut appeen kuivaaineen vai perustuuku syönti/ appeenkuivaaine % pelkkään arvioon?

 Tuotostaso ei todellakaan kerro kellä on taloudellisesti tuottavin ja helppohoitosin karja mut toki huipputuotoksella se helpompaa. Kuinkakohan lehmät kestävät kyseisellä tilallaa? 

 Onko tärkeämpää että  seos paperilla näyttä toimivalta kun se että lehmä hyödyntää rehussa olevat ravinteet tehokkaasti ja näinollen tuotta paljon maitoa maltillisen vahvalla ruokinnalla. Näillä väkirehun hinnoilla ei todellakaan ole järkeä syöttää lehmille mitään ydinpolttoainetta saamatta rehusta kaiken irti.

 Meillä tästä hyviä esimerkkijä.  Tämävuotinen säilörehu  turhan märkää (28% kuivaainetta) ja seos oli turhan puuromaista vaikka sekotusta tehtiin minimaalisesti. Lisämällä seokseen puolipaalia pyöräpaalirehua tuli maitoa lisää vaikka seoksen arvot heikkenivät. Samansuuntaisia  kokemuksia viimevuodelta kun vehnänolki vaihtui ohranoljeksi. Maitotuotos tippui vaikka arvot eivät muuttuneet. Oli taloudellisempaa ostaa vehnänolkea kun että olis käyttänyt omaa ohranolkea appeeseen.

 
 

 

 

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 25.01.08 - klo:23:56

413 päivää olen apetta sekottanut Keenanilla.

Mä olen taas SEKOttanut reiluna 3000 päivänä, joten eiköhän ne mahavaivat osaa välttää.

Hyvä jos vaakaruuvillakin pärjää mut taitoa se vaatii!

 Moni appeenpyörittäjä ei vaan edelleenkään ymmärrä että seoksen tärkein asia on sen koostumus. Toki rehuarvotkin tärkeitä mut mitä sitä hyvillä rehuarvoilla jos lehmä ei osaa niitä käyttää hyväkseen. Mitä olen kierrellyt tiloja sekä suomessa että ulkomailla niin selvä trendi pois vaakuruuveista pystyruuvviin ja lapasekoittimiin ja syynä juuri vaakuruuvivaunujen lian hyvä  sekotusteho joka sit jos ei todella tarkka tuhoaa rakenteen hetkessä.

Kovin on hätäistä toimintaa kun apeen komponentit ja sekoituajat muuttuvat päivittäin

Lainaus käyttäjältä: JIIWEE - 24.01.08 - klo:23:25

Lainaus käyttäjältä: SKF - 24.01.08 - klo:15:49

Kaverilla 20motin pystyruuviseko pyörii vallan mainiosti 38 kW sähkömoottorilla . Tilalla kaikki rehu paaleissa.
 

Ja kaikki paalit ehtii hakea yksitellen  3 km päästä pellolta, ennenkuin edellinen silputtu.

pystyruuvilla menee liian kauan paalin rikkomiseen..

170 hv kehiin ja paaleja saa ajaa kitaan 2 kpl.minuutti 6 paalin seoksen tekoon menee aikaa noin 20 minuuttia,mutta "voima ei valita" jos kaheli käskee!

Kyllä Sekon 20 kuutioiseen voi laittaa alussa 2 paalia perätysten ilman mitään ongelmia. Seuraavat sit niin nopeesti kun saa muovit pois ja heti perään jauhot rypsit leikkeet... ja   heti valmista jakoon kun traktori saatu parkkiin. Jos sekottaa yhtään ylimäärästä kärsii rakenne heti myös pystyruuvissa.

 Taitaa noilla vaakaruuvijätkillä tulla heti reisille Vatsavaivasia lehmiä esintynee myös keskivertoa enemmän kun rehu sekotetaan niin että varmasti on kaikkii kunnolla sekasin ja muusattu.
[/quote]

paalujen availuhan on muutenki hidasta hommaa..

Tein tossa illalla n,4000kg:n appeen 12 minuuttiin, mukaanluettuna jako pöydälle..
ja rehu on varmasti sekoitettu hyvin..
epäilijät voi tulla itse kellottaan jos ei usko..


[/quote]Kuten sanoin vaakaruuvmiehet  kyllä varsin hätäsiä  kavereita   Nopea  suoritus todellakin  jos lastaat apesekottimeen 4000 kiloa rehua joka koostuu kolmesta eri komponentista ja  lastauksen jälkeen vielä sekoitat apetta 5 min ja vielä jaat appeen  ruokintapöydälle 12 minuutissa.

***Ruuvien päälle jää rehua 50-80 kiloa jos niitä ei käy erikseen putsaamassa.

Käsittääkseni molemmat luukut voivat olla etuosassa, joskin käsittääkseni oikealta (takaapin katsottuna) puolelta rehu purkaantuu nopeampaa.

Kehutaan ja haukutaan vaan vaunuja kilpaa niin pysyy mieli viriänä. Puhtaimman vaunun tähän mennessä ole nähnyt tälläkin palstalla haukutun KEENANin. Pohjalle jos heittää kananmunalätyn niin tarpeen vaatiessa sen ilkiää sieltäkin putsaamatta syödä. Muuten vaunusta voi olla erimieltä, tilavuutta siinä kysytään noin 30 % enemmän kuin pystyruuvissa. Vaakaruuviin ero on jo miltei puolet. Redrock on ajatusena hyvä, mutta kuka viittii joka vaunulliselle keinoreippailla kahteen kertaannivelakselin kanssa!
[/quote]

Keenanai en voi vaununa moittia jos  silorehua mut paaleille se ei sovi sano sit myyjät mitä vaan. Keenani saa todellain viimestä kortta myöten tyhjäksi mikä varsinkin kesällä hyvä ominasuus.

 Tilavuuksia en osaa verrata merkkien ja vaunutyyppien välillä. Mutta tässäkin asiassa  että tässäkin asiassa  Keenanin organisaatio tahallaan kusetta asiakastaan. 20 motin vaunu mikä meillä ei todellakaan riitä 120 lehmän päivän annoksen tekemiseen mitä luvattiin kaupaa tehdessä. Samat luvut löytyivät Keenanin esitteessä.