Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kuinkas se onkaan? Ostovilja maksaa esim. 150-200 euroa/tonni ja tuotantokustannus on luokkaa 280 euroa/tonni ja nousussa esim. Kemiran(norjalaiset) taholta. Puhumattakaan nousevista maanhinnoista/vuokrista. 
Siis ensin kannattaa laskea oman viljan tuotantokustannus, josta saa selville ylimmän hinnan, joka vielä kannattaa maksaa ostoviljasta? -> Rehuvilja on edelleen halpaa ostettunakin...
No enpä sanois halvaksi ... Viljan tuotantokustannus useiten karjatiloilla todella alhainen jollei ostettu mitään viljanviljelykoneita. Lannotetta kun ei tarvitse ostaa yhtään ja useiten riittää pelkkä rikkaruiskutus kun viljelykierto kunnossa. Ei vältämättä tarvitse edes kuivuria kun voi hapottaa / murkesäilöä viljat.
Itse ainakin tehostan nurmenviljelyä saadakseni lisää viljaalaa kun ostettuna se tulee paljona kallimmaksi ja viljaa kun viljelee saa lannankin paremmin hyödynettyä.
Ei millään pahalla, mutta paskapuhetta, jotta viljan tuotantokustannus on karjatiloilla sen alhaisempi, kuin viljanviljelytiloillakaan. Kustannuksia tulee joka vaiheessa ja on turha pettää itseään, että eihän tämä ja tämä työvaihe maksa mitään. Eikä maakaan ole ilmaista, oli se ostettua tai vuokrattua.
Edelleen tuotantokustannus on korkeampi, kuin tuotteesta saatu hinta. Tuskin siankasvattajatkaan ovat miettineet viljanhintaa aikaisemmin, mutta nyt kun markkinahinta on noussut, aletaan laskea kannattaako jättää sikala tyhjäksi ja myydä viljat, kun niistä saa niin hyvää hintaa.
Lannoite ilmaista ja kasvinsuojelua ei tarvita joten olis jopa varaa laitta ylijääviä euroja koneisiin niin aikas uskomatonta jos tulis kallista viljaa. Meillä ei käytetty yhtään kemiraliasta vuosiin viljalle ja ikinä ei käytetty tautiaineita . Nyt kun kalkitus kunnossa niin kyllä kasvaa siinä missä kemiralaista ja myrkkyjä käyttävillä naapureilla. Viljanviljelykoneet kun 70-80 luvulta niin eipä nekään rasita tuotantokustannuksia. Myrkytyksen tekee urakoitsia joka myös myy aineet ja saa siitä osan katteestaan joten hinta halvempi mihin muut pystyvät tekeen vastaavan homma.
Lannanajon kustannukset kuuluu 100% navetan puolelle koska johonkin lanta ajettava viljeli sit viljaa tai ei.
Nooh. Taitaa tulla pelkällä lannalla lannoittamalla kovin epätasainen kasvusto, ellei ole tasalaatuista lietelantaa. Lakoontumisvaara paikoin, tuleentuu epätasaisesti, nämä riippuu toki käyttömääristä ja voipi mennä fosforiarvot "pikkuisen" yli. Satomäärissäkään ei päästä "kemiralaisella" tuotettuun. (Ei ole lannoitefirman osakkeita 
Tuskinpa ne naapuritkaan sinne peltoonsa myrkkyjä kylvävät. Siemenkin pitää joskus uusia ja oman siemenen käyttö on "tautista" hommaa ilman peittausta. Lanta ei ole ilmaista (joku laski joskus, että lantakuution arvo olisi 3 euroa) ja lisäksi lannankäsittelyn kustannukset. Ja se pellon hinta!!! Joten kyllä viljalle tuotantokustannuksia tulee.
Ihan kohtuutasanen oli kasvusto tänäkin vuonna. Lietettä pyritään laittaan niin ettei tule laaakoviljaa märkänäkään vuonna ja hyvin tänäkinvuonna onnistuttiin. Liete sekotetaan niin hyvin kun traktoripumpulla pystyy. Satotaso ollut parempi kun ennen jolloin käytimme liettettä + kemiralaista. Laatu nyt ei ainakaan ole ollut huonompaa .
Lannanlevityksen kustannukset laskelmieni mukaan 2 euron paikkelilla kuutiolle mut ne kustannukset eivät todellakaan kuulu viljanviljelyyn vaan 100% lehmäpuolelle.
Saanen kysyä minkä verran on satoa tullut kg/ha? Onko oma siemen vai kaupan? Entäs ravinnemäärät, riittääkö typpi ja ettei fosfori ylity, kun ottaa huomioon paljonko lietettä laitetaan hehtaarille?
Eli lannan kustannus on noin 5 eeroa/kuutio. Esim 30 kuutiota/ha = 150 €/ha kustannus.Sä nyt turhaan "syyllistät" lehmiä lannan kustannuksista.
Viime vuonna Vehnän sato oli abaut 6000 kiloa hehtarilta..Lietettä laitettin ympäristötuen maksimimäärän mukaan
Lannoite ilmaista ja kasvinsuojelua ei tarvita joten olis jopa varaa laitta ylijääviä euroja koneisiin niin aikas uskomatonta jos tulis kallista viljaa. Meillä ei käytetty yhtään kemiraliasta vuosiin viljalle ja ikinä ei käytetty tautiaineita . Nyt kun kalkitus kunnossa niin kyllä kasvaa siinä missä kemiralaista ja myrkkyjä käyttävillä naapureilla. Viljanviljelykoneet kun 70-80 luvulta niin eipä nekään rasita tuotantokustannuksia. Myrkytyksen tekee urakoitsia joka myös myy aineet ja saa siitä osan katteestaan joten hinta halvempi mihin muut pystyvät tekeen vastaavan homma.
Lannanajon kustannukset kuuluu 100% navetan puolelle koska johonkin lanta ajettava viljeli sit viljaa tai ei.
Tehdäänkö ensi vuodelle kaupat viidestätoista rekallisesta ohraa?
Jos ei sinulla tuottaminen maksa mitään niin sittenhän voidaan sopia vaikka hinnaksi 130€/tonni josta tietenkin vähennetään rahti. Jokaisesta tonnista saat reilu 110€ voittoa. Eikö se olisi jo hyvää pisnestä? Koneet olet kuitenkin jo kaupalle maksanut, lannoitteet ajelet omasta varastosta ja omalla siemenellä kylvät. Eli tuottaminen ei maksa sitten yhtään mitään.
Tottakai viljanviljely maksaa mutta kustannukset meillä todella pienet tällähetkellä johtuen vanhasta konekannasta ja kun lantaa riittää. Siemen ostettu valmiiksi peitattuna kun ala ollut pieni. Ensi vuonna peittan ehkä itse oman siemenen kun ala hieman isompi.
Miksi pitäisi myydä halvemmalla kun muiden vain sikis että saa halvalla tuotettua?
Lannan levityksen kustannuksille saa paremmin katetta käyttämällä sen ensisijaisesti nurmille. Vilja on huono lannanhyödyntäjä, jos verrataan nurmiin. Se ei kykene käyttämään kaikkea kaliumia, vaan suurin osa huuhtoutuu ja vastaavasti nurmille on ostettava sitä lisää. Lannoittamalla viljaa lannalla vain kaliumtarpeen verran ja täyttämällä typen ja mahdollinen fosforintarve lannoitteilla pienenee lannoitelasku mukavasti, sillä kalium on tällä hetkellä kallein makroravinne.
näin varman onkin mutta meillä lähes mahdotonta levittää lantaa multamatta sitä . Sijaintimme lähellä turistirysää ja kaupan päälle kesäasukkaita tois paljon . Nurmille levitetty niille pelloille missä voi letlulevittimellä ensimmäisen sadon jälkeen.
Vaikuttaa teidän kokemuksien perusteella kyllä siltä että, taidan unohtaa valmetit... täytyy varmaa kyttäillä ja etsiä jotain länkkäriä! olen ollut kyllä siinä käsityksessä ennen kuin "innostuin" kaivurista että länkkäri on sellanen peruskestävä ja hyvä kone!?
Meillä c110 lvm 86 13000 ajettu ja olen kyllä tyytyväinen kestävyyteen ja ominaisuuksiin . Varaosapalvelu vaikuttaa toimivalta ja eipä hinnat ole hirvittäneet.
Kaivurilla tehdään täytetään päivittäin apevaunu ,tiivistetään säilörehurehusilot ja lähes kaikki muut karjatilan nosto ja kaivuutyöt paitsi oljen ja satunnaisten säilörehupaalien keruut pellolta tehdään etukuormaintekeleellä kaivurin ison painon takia.
Kuinkas se onkaan? Ostovilja maksaa esim. 150-200 euroa/tonni ja tuotantokustannus on luokkaa 280 euroa/tonni ja nousussa esim. Kemiran(norjalaiset) taholta. Puhumattakaan nousevista maanhinnoista/vuokrista.
Siis ensin kannattaa laskea oman viljan tuotantokustannus, josta saa selville ylimmän hinnan, joka vielä kannattaa maksaa ostoviljasta? -> Rehuvilja on edelleen halpaa ostettunakin...
No enpä sanois halvaksi ... Viljan tuotantokustannus useiten karjatiloilla todella alhainen jollei ostettu mitään viljanviljelykoneita. Lannotetta kun ei tarvitse ostaa yhtään ja useiten riittää pelkkä rikkaruiskutus kun viljelykierto kunnossa. Ei vältämättä tarvitse edes kuivuria kun voi hapottaa / murkesäilöä viljat.
Itse ainakin tehostan nurmenviljelyä saadakseni lisää viljaalaa kun ostettuna se tulee paljona kallimmaksi ja viljaa kun viljelee saa lannankin paremmin hyödynettyä.
Ei millään pahalla, mutta paskapuhetta, jotta viljan tuotantokustannus on karjatiloilla sen alhaisempi, kuin viljanviljelytiloillakaan. Kustannuksia tulee joka vaiheessa ja on turha pettää itseään, että eihän tämä ja tämä työvaihe maksa mitään. Eikä maakaan ole ilmaista, oli se ostettua tai vuokrattua.
Edelleen tuotantokustannus on korkeampi, kuin tuotteesta saatu hinta. Tuskin siankasvattajatkaan ovat miettineet viljanhintaa aikaisemmin, mutta nyt kun markkinahinta on noussut, aletaan laskea kannattaako jättää sikala tyhjäksi ja myydä viljat, kun niistä saa niin hyvää hintaa.
Lannoite ilmaista ja kasvinsuojelua ei tarvita joten olis jopa varaa laitta ylijääviä euroja koneisiin niin aikas uskomatonta jos tulis kallista viljaa. Meillä ei käytetty yhtään kemiraliasta vuosiin viljalle ja ikinä ei käytetty tautiaineita . Nyt kun kalkitus kunnossa niin kyllä kasvaa siinä missä kemiralaista ja myrkkyjä käyttävillä naapureilla. Viljanviljelykoneet kun 70-80 luvulta niin eipä nekään rasita tuotantokustannuksia. Myrkytyksen tekee urakoitsia joka myös myy aineet ja saa siitä osan katteestaan joten hinta halvempi mihin muut pystyvät tekeen vastaavan homma.
Lannanajon kustannukset kuuluu 100% navetan puolelle koska johonkin lanta ajettava viljeli sit viljaa tai ei.
Nooh. Taitaa tulla pelkällä lannalla lannoittamalla kovin epätasainen kasvusto, ellei ole tasalaatuista lietelantaa. Lakoontumisvaara paikoin, tuleentuu epätasaisesti, nämä riippuu toki käyttömääristä ja voipi mennä fosforiarvot "pikkuisen" yli. Satomäärissäkään ei päästä "kemiralaisella" tuotettuun. (Ei ole lannoitefirman osakkeita
Tuskinpa ne naapuritkaan sinne peltoonsa myrkkyjä kylvävät. Siemenkin pitää joskus uusia ja oman siemenen käyttö on "tautista" hommaa ilman peittausta. Lanta ei ole ilmaista (joku laski joskus, että lantakuution arvo olisi 3 euroa) ja lisäksi lannankäsittelyn kustannukset. Ja se pellon hinta!!! Joten kyllä viljalle tuotantokustannuksia tulee.
Ihan kohtuutasanen oli kasvusto tänäkin vuonna. Lietettä pyritään laittaan niin ettei tule laaakoviljaa märkänäkään vuonna ja hyvin tänäkinvuonna onnistuttiin. Liete sekotetaan niin hyvin kun traktoripumpulla pystyy. Satotaso ollut parempi kun ennen jolloin käytimme liettettä + kemiralaista. Laatu nyt ei ainakaan ole ollut huonompaa .
Lannanlevityksen kustannukset laskelmieni mukaan 2 euron paikkelilla kuutiolle mut ne kustannukset eivät todellakaan kuulu viljanviljelyyn vaan 100% lehmäpuolelle.
Itse ainakin tehostan nurmenviljelyä saadakseni lisää viljaalaa kun ostettuna se tulee paljona kallimmaksi ja viljaa kun viljelee saa lannankin paremmin hyödynettyä.
Kuinka alas meinaat sitten nurmialan puristaa? Mulla on ensi vuonna 0,6 ha/lehmä + suojaviljaa tehdään rehuksi noin 0,25 ha/lehmä.
No meillä ollut eu aikana iso nurmiala kun viljen hinta ollut alhainen. Nyt kynnettin paljon vanhoja nurmia kun tuli säilörehua 1.5 vuoden sato. Viime vuonna oli 0.9 ha / lehmä nurmella ensi vuonna 0.65. Tulevaisuudessa jos tulee huono nurmivuosi tehdään kokoviljaa ja ostetaan sit viljaa mutta nurmikiertoa lyhentämällä uskosin satotason hehtaaria kohti nousevan aikas oleellisesti ja myös laadun uskosin himen parantuvan samlla. Vanhin kynnetty nurmi oli 7 vuotias...
Kuinkas se onkaan? Ostovilja maksaa esim. 150-200 euroa/tonni ja tuotantokustannus on luokkaa 280 euroa/tonni ja nousussa esim. Kemiran(norjalaiset) taholta. Puhumattakaan nousevista maanhinnoista/vuokrista.
Siis ensin kannattaa laskea oman viljan tuotantokustannus, josta saa selville ylimmän hinnan, joka vielä kannattaa maksaa ostoviljasta? -> Rehuvilja on edelleen halpaa ostettunakin...
No enpä sanois halvaksi ... Viljan tuotantokustannus useiten karjatiloilla todella alhainen jollei ostettu mitään viljanviljelykoneita. Lannotetta kun ei tarvitse ostaa yhtään ja useiten riittää pelkkä rikkaruiskutus kun viljelykierto kunnossa. Ei vältämättä tarvitse edes kuivuria kun voi hapottaa / murkesäilöä viljat.
Itse ainakin tehostan nurmenviljelyä saadakseni lisää viljaalaa kun ostettuna se tulee paljona kallimmaksi ja viljaa kun viljelee saa lannankin paremmin hyödynettyä.
Ei millään pahalla, mutta paskapuhetta, jotta viljan tuotantokustannus on karjatiloilla sen alhaisempi, kuin viljanviljelytiloillakaan. Kustannuksia tulee joka vaiheessa ja on turha pettää itseään, että eihän tämä ja tämä työvaihe maksa mitään. Eikä maakaan ole ilmaista, oli se ostettua tai vuokrattua.
Edelleen tuotantokustannus on korkeampi, kuin tuotteesta saatu hinta. Tuskin siankasvattajatkaan ovat miettineet viljanhintaa aikaisemmin, mutta nyt kun markkinahinta on noussut, aletaan laskea kannattaako jättää sikala tyhjäksi ja myydä viljat, kun niistä saa niin hyvää hintaa.
Lannoite ilmaista ja kasvinsuojelua ei tarvita joten olis jopa varaa laitta ylijääviä euroja koneisiin niin aikas uskomatonta jos tulis kallista viljaa. Meillä ei käytetty yhtään kemiraliasta vuosiin viljalle ja ikinä ei käytetty tautiaineita . Nyt kun kalkitus kunnossa niin kyllä kasvaa siinä missä kemiralaista ja myrkkyjä käyttävillä naapureilla. Viljanviljelykoneet kun 70-80 luvulta niin eipä nekään rasita tuotantokustannuksia. Myrkytyksen tekee urakoitsia joka myös myy aineet ja saa siitä osan katteestaan joten hinta halvempi mihin muut pystyvät tekeen vastaavan homma.
Lannanajon kustannukset kuuluu 100% navetan puolelle koska johonkin lanta ajettava viljeli sit viljaa tai ei.
Kuinkas se onkaan? Ostovilja maksaa esim. 150-200 euroa/tonni ja tuotantokustannus on luokkaa 280 euroa/tonni ja nousussa esim. Kemiran(norjalaiset) taholta. Puhumattakaan nousevista maanhinnoista/vuokrista.
Siis ensin kannattaa laskea oman viljan tuotantokustannus, josta saa selville ylimmän hinnan, joka vielä kannattaa maksaa ostoviljasta? -> Rehuvilja on edelleen halpaa ostettunakin...
No enpä sanois halvaksi ... Viljan tuotantokustannus useiten karjatiloilla todella alhainen jollei ostettu mitään viljanviljelykoneita. Lannotetta kun ei tarvitse ostaa yhtään ja useiten riittää pelkkä rikkaruiskutus kun viljelykierto kunnossa. Ei vältämättä tarvitse edes kuivuria kun voi hapottaa / murkesäilöä viljat.
Itse ainakin tehostan nurmenviljelyä saadakseni lisää viljaalaa kun ostettuna se tulee paljona kallimmaksi ja viljaa kun viljelee saa lannankin paremmin hyödynettyä.
Mulla on Lavalin köysikone W-raapalla ollu kohta 7 vuotta. Rakennettiin kuivalantapihattoa ja myyjä varmasti tiesi, että turpeella on tarkoitus kuivittaa. Kun sitten lopulta saatiin koneeseen käyttöohjekin, alko ohjeen että tällä koneella ei navetan kuivituksessa saa käyttää turvetta eikä hiekkaa. 
Köysi on tuolla turvekuivituksella turhan kovilla ja niitä menee muutaman kuukauden välein. Vaihto käy kylläkin nopeasti mutta kaikenkaikkiaan aika kallista lannanluontia tuolla koneella tulee. Sellaisen Mullerupin vaijerikoneen olisin aikoinaan halunnut muta Kesko ei halunnut sellaista silloin (vielä) tuoda.
Sykeraapan toimivuudesta on sillointällöin kuulunut huonoa.
Pitää kai sit useimmin mainita kuis paska Pellonpajan sykerappa on... Tänään se alko ainakin sadannen kerran vuotaan öljyä. Sylinterin tiivisteet tälläkertaa petti. Onneksi sellaset löytyy hyllystä valmiina. Kääntömekanismikin lakkas toimimasta mut sekin helppo onneks korjata. En kyllä kyseistä koneta kattelis päivääkään jos lehmien lannanpoisto olis sen varassa. Meillä siis sykeraappa nuorkarjapuolella lehmillä ritiläpalkit.
Niin sitä sitten kaupat tuli. 7465 dyna VT, 50 km laatikko, etu+ ohjaamojousitus, Ouicke Q65 etukuormain sähköohjauksella, Pirellin 600/65 R38, 480/65R28 renkailla.
Otan osaa
Juu ei kurottaja sovellu äestykseen mut eipä ek traktori sovellu kunnon etukuormaintöihinkään. Luulis sulla olla käyttöä kunnon kurmaimelle. Jätä vaan se vanha massikka ja osta kurottaja niin pääset paljon helpommalla. Takkaan ettet pety.
***Moneen kertaan on toki kurottaja mielessä, mutta en oikein usko, että se on mun juttu ainakaan vielä.
Ootko koskaan testannut kurottajaa? Meinaan van että se tehty lastaustöihin, traktori ei todelllakaan . Luulisin että sinulla riittä ek töitä kunnon koneelle. Millä sä tiivistät säilörehusiloa?
Juu ei kurottaja sovellu äestykseen mut eipä ek traktori sovellu kunnon etukuormaintöihinkään. Luulis sulla olla käyttöä kunnon kurmaimelle. Jätä vaan se vanha massikka ja osta kurottaja niin pääset paljon helpommalla. Takkaan ettet pety.
Laita nyt ihmeessä kurottaja niin ei tarvii pelleillä millään etukuormain tekeleellä.
Täytyisi päivittää etukuormaajakone uuteen. Nykyisessä massikassa on ollut sähköinen ohjaus joysticilla. Tosi kätevä käyttää, mutta pirun kallis korjata. Boshin tekemä venttiilin sähköpää on täytynyt vaihtaa pariin otteeseen.
Millaisen ohjaussysteemin agron porukka valitsisi uuteen vehkeeseen?
Kurottajan.
Ei robotti uuvuta, päinvastoin. Mutta Hesarin kuvan perusteella automaattilypsy tuolla tilalla perustuu vapaastiajettavaan lypsyjärjestelmään, jossa lypsäjältä loppuu voimat. Se sitä vappaasta kierrosta, sillä punaisella.
Viime viikonloppuna olin kolme päivää lomailemassa vapaakiertoa harrastavan robottitilallisen luona. Kolmen päivän aikana ei yhtään ajettavaa lehmää jos juuri poikineita ei lasketa. Nämä poikineet olivat poikimakarsinassa vierailuni aikanan mutta siiretty lypsävien ryhmään ja käyneet jo itse lypsyllä.
Lely vappalla kierrolla toimii jos muutama perusasiaasia kunnossa. Kun pohjaratkaisu, ruokinta, eläinaines, hoito ja olosuhteet asianmukaiset lehmät likkuvat, lypsävät ja voivat hyvin. Ei toimivaan robottipihattoon tarvita mitään portteja, kioskeja käsinkiinityksiä ,odotusalueita.
Uskallan epäillä että Tasangon tilan ongelmat eivät merkittävästi vähenis vaikka olis ohjattu / pakotettu liikenne ja lypsyrobottimerkki vaihtuis vaikka siniseen.
