Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mihin asti noin yleensä rukiinkylvö luonnistuu? Nää vetelee täälläpäin vielä kuun puoliväliin yleensä ruista. Ennenhän puhuttiin jostain elokuun 20 päivä mennessä
15.9 asti voi hyvin kylvää ainakin lounais suomessa.
Tänä vuonna (siis viime vuonna kylvetyistä) kaikki syyskuun puolella kylvetyt jäivät liian harvaksi. Nämä kokemukset ovat Pohjanmaalta.
Ei kyllä ole ohravuosi. Fennicassa kasvaa kaikki mahdollinen lävitse, jälkiversontaa myös paljon. Sato varmaan jossain 2000kg/ha paikkeilla.
Muutenkin tämä satovuosi ihan hanurista. Ruis oli harvaa ja torajyvää paljon. Mahtaakohan kelvata myllylle ilman laijittelua. Tuli sitä ~15ha ajettua kesantomurskalla kun jäi niin harvaksi.
Jotain positiivista sentään, rypsi näyttää hyvältä, jos se toisi vähän helpotusta tähän kurimukseen.
Ruis oli kyllä huonoa. Puolet alasta onnistui jotenkin, mutta harvaa oli sekin. 4-5t/ha kuitenkin. Toinen puoli parempi ajaa murskaimella
Toukokuun alkupuolella tuli yhdessä sateessa muutama milli ja viime torstaina 8 milliä. Muuten on aurinko paistanut Kyrönmaalla. Vaasan ympäristössä ei tosin tullut edes tuota viime viikon sadetta. No ei parane valittaa, ikävämpi se olis, jos joka päivä sataisi
Ei oo ollut Yarassa taaskaan kokkareen kokkaretta. Mutta y-20 ja seleeni saltun ero kiertokokeessa on järisyttävä. Sitä en edes tiedä mitä niitä on mennyt. Mielestäni selvästi vähemmän kuin kiertokoe osoittaa. Tämä siis peltikantisella jyräkompilla. Oon lannoitepuolen arvonta laitteistoa kyllä kommentoinut ennenkin. Siemen puoli on ollut kokeessa hyvinkin tasainen koko kevään ( sama sampo puhdas tavara). Naapuri soitteli, että lannoitteen kiertokoe heittää julmetusti (y-20) ja käytännössä on mennyt reilusti enemmän kuin koe osoittaa (Junkkari-Simulta).
Sama juttu y20:lla, kiertokokeen mukaan piti pienentää syöttöä rajusti y3 jälkeen mutta sitten käytännössä meni peltoon reilusti enemmän kuin kiertokoe näytti. Y3:lla kiertokoe piti tosi hyvin paikkansa.
Y20 meni yli 20 vuotta vanhalla Simultalla lähes se mitä pitikin. Reilu kymmenen hehtaaria kylvin ja olisiko viidestä säkistä jäänyt reilu 100 kiloa. Sen huomion tein, että lähes samalla asetuksella sai ajaa, mitä Beloria on mennyt melkein 50kg enemmän, että kyllä noissa laaduissa on eroja. Kai te muuten kierrätte kireämmälle päin tyhjät pois säädöstä ja hetken pyöritätte ennen virallista kiertokoetta? Nämä kun tekee, niin ainakin mulla on suht tarkka. Toki aina vähän vähemmän todellisuudessa menee kuin kokeessa, mutta sehän sanotaan ohjekirjassakin.
Kyrönmaalla näkyi tänään muokkaajia ja pari kylvökonettakin jo liikkeellä.
Mulla ainakin menee putket sinne siemenpuolen syöttölaitteisiin, rullan takapuolelle. Eli menee sitä kautta samaan vantaaseen siemenen kanssa. Putket on kyllä pitänyt loveta säiliössä olevan pokkauksen kohdalta tai muuten ovat liian loivassa. Toimii ihan hyvin startilla. Jotkut kevyet heinän siemenet pakkaa jumittaa, mutta jos on jotain painavampaa seassa, niin sitten välttyy tukoksilta niidenkin kanssa. Kevyillä siemenillä olen monesti nypännyt nuo putket irtisyöttölaitteista ja jättänyt roikkumaan vapaasti.
eilen korjasin valumöntin sivurajoitinta ja siinä naapuri ihmetteli kuinka paljon hyötyä olisi hyd.sivurajoittimesta. kun katottiin kuin punavanteen sivunuo oli kulunu.. toinen on semmonen ruuvattava ( alkuperäinen ) ja toinen on teleskooppitarvike.. jossa on yksi reikä joka hieman soikea jo. siis koneet on kytkettävissä vain yhtellä säätöllä.. ja nuita värkkejä on aikas monta erilaista mutta vetopisteet on näköjään aika stantartia.. leveys on senttien sisällä.. piippolaisesta oli puhetta. kuinka paljon joututte säätämään yleensä noita kun konetta vaihtatte?
Ei noita paljo tule vaihdeltua, kun vetovarret on pikalukoilla. Perään ottaessa peruutetaan kone kohdalleen ja nostetaan varret ylös, pois otettaessa avataan lukot ja lasketaan. Kyntöaurat on ainut, missä on leveämmällä, mutta niissä muutenkin käytän pitkää reikää. Kaikki muut koneet menee samalla asetuksella pois lukien vanha klapisirkkeli. En näe oikein mitään syytä investoida noihin omalla kohdallani.
Huskuun saa niin monen kokoista akkua, että kyse on lähinnä siitä, mitä siitä haluaa maksaa. Voihan toinen täys akku olla vaikka koko ajan taskussa. On nopea tankkaus, kun sen vaihtaa 😉
Husqvarna 535 ollut muutaman vuoden käytössä lähinnä polttopuiden teossa ja pellon reunojen siivouksessa. Tilasin ruotsalaisen verkkokaupan poistomyynnistä, kun mallinumero tais vaihtua 540een ja halvalla sai. Teränopeus pitäis olla 20m/s ja tuo kapea alkuperäisketju (x-cut) kyllä puree tosi hyvin. Nuukuuksissani olen pärjännyt yhdellä keskikokoisella akulla (5.2ah). Raivushommissa kestää pitkään, mutta toki jos järeää puuta pätkii pelkästään, niin ei mene kuin reilu puoli tuntia akulla. Muuten tosi tyytyväinen laitteeseen, kun on aina heti käyttövalmis. Vaihdoin myös pidemmän laipan, ettei tarvitse niin kurkotella. Isoa puuta sahatessa pitää muistaa olla painamatta sahaa, kyllä se ketju kunnossa ollessaan puree ja imee lähes itsestään
Akku latautuu tosi nopeasti, että kahdella akulla saisi jo sahata koko ajan, jos toinen on samaan aikaan latauksessa.
Minkä siiven taakse laittaisit piikin ja kuinka pitkän eli syvän?
Ekan?
Perustelut:
- jää mahdollisimman kauas seuraavasta tiivistävästä pyöränjäljestä
- saattaa hitusen jopa vaikuttaa juuri tehtyyn jälkeen
Ongelmaksi 1. terässä voi tulla nostolaitteen nostokorkeus jos se on tarkalla?
Kuitenkaan ei ainakaan viimeiseen jolloin seuraavan ajokerran pyörä tiivistäisi sen heti uudellen.
Syyvyydessä olisin maltiillinen, en osaa sanoa tarkkaa mittaa.
Joskus muistan nähneeni jonkun ohjeen ja siinä se oli kolmannessa siivessä. Tiedä sitten onko idea se, kun toinen pyörä menee just siinä edellä, niin avaa heti perässä sen kohdan?
Eikö jossakin aiemmin sanottu, että ei koske junaliikennettä. Vai onko se nyt muuttunut. Kaipa lannoitteet liikkuu paljolti kiskoilla.
tuostapa tuli mieleen; onko piipon hydesivurajoittimia käytössä? ite nuita katellu mut aika arvokkaita ja sitää hyin ulosottoja.. ja olen tässä huomannu vuosien saatossa että nuo vetovarsien väli on pysyny samana monessa koneessa. ainakin punavanteen mekaniset rajottimet jo vuosia samoissa reijissään.. liekö enää tapit etes irti lähtis, hakkautuneet kii...
Uudemmissa koneissa aika monessa on 90cm pallojen keskipisteestä väli, vanhemmissa on kyllä lähes kaikissa eri mitta mikä on kyllä ärsyttävää..
Itse laitan varret kohdilleen aina rullamitalla ennenkun lähemmäs alan peruuttelemaan.
Kyllä näin on, että nykykoneilla saa varret olla aina samassa asennossa ja myös työntövarsi samassa pituudessa. Kärryjen edessä tapaan varret laittaa leveälle, mutta normaaliasento on muistissa ja näkyy myös, mistä kohtaa maali on kulunut. Olen luopunut hydraulisen työntövarren käytöstä, koska tuntui hankalalta käydä aina hytistä sitä säätämässä, kun konetta laittoi perään ja toisekseen siihen olisi pitänyt tehdä kunnollinen lukitus, kun ei ole käytössä. Letkut myös tiellä ja varaa yhden lohkon. Mieluummin käytän ylimääräisen hydelohkon kaltevuuden säätimessä. Käytössä lana, äes, kylvökone, ruisku ja renki 500. Kyntöauroihin pitää vähän säätää ja niissä tapaan laittaa uivaan asentoon.
Mikä kauhia on syyskuus puida. Mulle iha normi setti.
On sellaisia lajikkeita, mitkä ei kestä syyskuuhun odotella. Vaikka vihreää pukkaa, niin pääsato ränsistyy nopeasti. Toiset tarvitsee maata vapaaksi myös syysviljoille. Tämä on toki tilakohtainen kysymys, mikä kannattaa ja mikä ei, mutta on hyvä muistaa, että kaikilla ei ole sama näkökulma asioihin.
Itselle kans kävi niin, että vuosi sitten onnistui ongelmitta olla osittaisella hoitovapaalla (maks 30h/viikko töissä) ja Kela maksoi osittaista hoitorahaa. Viime syksynä, kun aloitin sen uudelleen, niin eipä enää tuota hoitorahaa maksaneetkaan. Monta selvitystä pyysivät ja lopulta vastaus oli lyhyesti se, että vaikka teen maks 30h/viikko päivätöissä, niin työaikani on yli 30h/viikko, koska minulla on sivutoimista maataloutta. Eipä se nyt iso raha ollutkaan, mutta tuo periaate on kyllä hanurista. Eipä sitä talviaikaan tarvitse pienen viljatilan töitä läheskään joka viikko tehdä ja pointti muutenkin oli minulla siinä, että ehtii lapsia kuskata kouluun ja päivätöiden jälkeen kotiin. Maatalouden töille riittää hyvin tuo sunnuntai, mikä yllä mainitaan
