Saako tuohon JD:n hydekoukkuun laitettua minkään muun koneen maatalousvetolaitetta vai onko tuossa ihan omansa?

Keväällä kylvin nurmen siementä suojaviljaan, joka on nyt jo ehtinyt tähkälle ennenkuin kyseisellä laitumella on elukoita. Uskaltaako lauman päästää noille "ohrapälville" vai pitäiskö vilja vaikka niittää ensin? Meinaan etteivät ala turhaan pullistella.. 

Saattaa ehkä olla sesongin pitkittymisestä johtuvaa pään pehmenemistä, mutta tuli tuossa mieleen että mahtaisko olla sosiaalipoliittisesti kuinka arvelyttavaa kutsua linja-autollinen esikoululaisia tai ala-asteikäisiä luontoretkelle pellon laitaan.. esimerkiksi peltokanankaali saattaisi olla keväällä aika näppärä kerätä, miettikää mitä tuhoa 50 -päinen lauma saa hetkessä aikaiseksi kun vaan opettaa mitä kasvia kerätään.  Vois järkätä vaikka kilpailun, eniten kerännyt voittaa.

Jos tarjoutuis maksamaan kyydit ja pienen kestityksen, saattais pärjätä kustannuksissa..?    Kaiken maailman puuhapäiviä ja liikuntapäiviä sekä luontoon tutustumista järkätään yhä enemmän, tässähän olis oikea ekoteko joka palvelee ihan jokaista.

Kerättiinhän itsekin ala-asteella puolukoita talven varalle koulussa. Litra piti riipiä kasaan ennenkuin pääsi takas linja-autolle.. 

Onko kenelläkään kyseistä kapistusta etukuormaimessa, vai oliko sellainen tuote vasta tulossa? Paljonkohan tuollainen kapeampi nappaa tehoja, ei vaatine kummoista virtausta?

6420 jd lämmittää peräöljyä niin että mittaristo välkkyy. Voiko peräöljyn lämpeämiseen olla käytännössä muuta syytä kuin lauhduttimen vahatulpan/ termostaatin kyrvähtäminen? Paalaimen vedossa ehti olla pari tuntia, samoilla setupeilla kuin aina ennenkin.

Onko yllättäen viikonloppu.. 

Olen ilmoittanut lohkolla seosviljan + nurmensiemen, tuleeko rapsut jos kylvän pelkän viljan? Eikö vilja ole tässä pääkasvi?

Viimeisillä kynnettävillä lohkoilla on kasvanut aivan järkyttävä nurmi. Kesantomurskainta ei ole käytettävissä, mutta mitähän konstia tuolle kannattaisi kokeilla ettei kaikki vihreä olisi puskemassa heti pintaan? Aurassa on kuorimet, mutta koska päisteitä on paljon niin aika lailla jää massaa viilun ulkopuolelle vaikka yrittäis kyntää huolella syvempään. Kyntökokemusta vähänlaisesti..

Turhaa(ko)? 

Onko 20 -sarjalaisen voimanulosotolle tehtävissä mitään säätöä? Alkaa tuntua aika vammaiselta kun akseli pamahtaa kerrasta pyörimään. Paalaimessa ja paalisilppurissa ketjut huutaa hoosianna ja tärähtää aika ikävästi. Mielestäni vanhemmassa satasarjalaisessa ei noin törkeästi akseli napsahda liikkeelle.. 

Kerran on huollossa putsattu paikat perästä eikä huoltomiehen mukaan (yllättäen) ole koneessa mitään vikaa.

Olen miettinyt vanhaan pakettiautoon (kokonaismassa 3,5t) karkeakuvioisia renkaita. Onko näistä minkäänlaista havaintoa? Ajoa tulee aika vähän, mutta toisaalta niin isolla tiellä kuin kinttupoluillakin. Halvimmat nappulakumit sais lähes keskihintaisen keskumin hinnalla. Ja olis ainakin komeet. 

Joskus oli vanhassa Pajerossa järkyttävän karkeat kumit alla, eikä ne pahemmin tainneet jyristellä asfaltillakaan.

Pihatossa vasikkapuoli kaipaa myös ilmastoinnin tehostamista. Nyt käytössä yksi torvi luonnollisella ilmanvaihdolla. Eli ilma ei liiku mihinkään ja kesällä tilassa on sietämättömän kuuma ja kostea, myös ikkunat ovat kiinteät.

Kannattaako tuollaiseen läväyttää seinäpuhallinta esimerkiksi katon rajaan, kestääkö esimerkiksi nämä Östbergin pöhisijät yhtään mitään? Tai kanavapuhallinta tuohon torven väliin? Vetoa ei olis tarkoitus tehdä, vaan vasuille raikkaampi ilma.  Ensihoitona meinasin nakata jakkaran ikkunasta pihalle, mutta viimeistään joulukuussa reijän joutuisi kursimaan umpeen.. 

Onko kenelläkään kokemusta toimiiko puun kuorike lehmien kulkualustana? Nyt olis hyvää aikaa suunnitella kujat ja aitaukset kuntoon ennen kevätkiireitä. Ongelmana on helposti liettyvät paikat, hiekkaa ja mursketta on kokeiltu mutta ei tahdo toimia. Tuon kuorikkeen voisi periaatteessa työnnellä lantalaan aina sitä mukaa kun lantaa kertyy liikaa.

Itse kujilla voisi toimia runsas hiekkakerros, mutta laitumelle tultaessa ja niissä paikoissa joissa joudutaan ajamaan koneella (esim. lisärehustus) on paikat jo keskikesällä aivan kuralla. Lopputulos on se, että lehmät tarpoo liejussa, joka on täynnä pikkukiviä.. 

Monenmoista vispilää on tullut katseltua. Mutta kuinka ilmaa kanattaisi yrittää saada liikkeelle? 600 neliön Pihatossa eristämätön ristikkokatto ja harja auki, korvausilma räystäältä. Kesällä pidän päätyovet (vain toisessa ovessa) ja sivuikkunat auki.  Rakennus on matalahko.

Niin notta liikutetaanko sitä ilmaa ees-taas vai ylös-alas..  Mahdollisimman hiljaisesti ja mahdollisimman hyvin liikkuva ilma on tietysti tavoite, mitään puolen metrin pikkuvispilöitä en varmasti hanki.

Mistä tuntee toimivan umpikivennäisen? Onko se yhtä kuin laadukkaat komponentit? Onko hyvän umpikivennäisen merkitys kuinka suuri? Onko kivennäisen tehtävä happamoittaa elimistöä vai kuinka saadaan kunnolla kalkkipumput aktivoitua? Kuinka saadaan tarpeelliset aineet kunnolla imeytymään?

Joissakin valmisteissa näkee melko paljonkin kalsiumia, jopa 60g kilossa. Nähtävästi tämä ei kuitenkaan ole ongelma.. 

Umpiruokintana kuivaheinä + 10-20 % hyvää säilistä, ripaus lypsävien väkirehua ja makukivennäinen. Umpparit totuttelen viikko- pari ennen poikimista lypsävien säilikselle, ilman varsinaista tunnutusta.  Halvauksia 1/100 poikimista, mutta jälkeisiä tahtoo välillä jäädä ja kuntoutuminen on hidasta. On tosin parantunut kun olen ottanut poikivat aiemmin hyvälle säilikselle.

Mielipiteitä?

Ajattelin peruskunnostaa muutamia sarkalohkoja kesän aikana ja ilmoittaa alan avokesantona. Koskaan ennen en ole sitä tehnyt. Onko tässä olemassa jotain kikka-kakkosia, joilla esimerkiksi voisi mahdollisimman tehokkaasti vaikuttaa rikkoihin? Millaisia toimenpiteitä avokesannointi edellyttää tukien kannalta? Hakuopasta selasin mutta en saanut mieleisiäni vastauksia. Pitääkö koko ala olla mustana?

Onko olemassa tuotetta, jolla onnistuisi apilapitoiselta nurmelta rikkakasvien hävitys? Entä nämä MCPA:t, useissa gramma-aineissa suositellaan käytettäväksi esim. puoli litraa kumppanina mutta eri valmistajilla tuntuu nuo MCPA:t eroavan ainakin käyttöohjeen mukaan selkeästi?

Apilapitoisen suojaviljan ruiskutus vaikuttaa haastavalta, Gratilia ajattelin mutta minkälaista kumppania mahtaa apila kestää..? 

Kannattaako voikukka hävittää ruusukeasteella vai tehoaako glyfosaatti kun nurmi lopetetaan?