Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 11 12 [13]

Aiheet - Peurajussi


Elikkä parin yhteistyökumppanin (perikuntia) pelloilta on ostettu rehusato vuosittain jo pidemmän aikaa. Tilalliset ottavat itse tuet, enkä oikeastaan edes tiedä mihin ovat sitoutuneet- me puolestamme olemme hyvässä hengessä niittäneet myös pientareet jne, vaikkei sellaiset hommat meille kuuluisi. Nämä tapaukset eivät tahdo tehdä vuokrasopimuksia, koska näennäisesti heidän tulonsa siinä pienenisivät.

Olemme myös säännöllisesti uudistaneet nurmia, josta kustannus siis täysin meillä. Emme sitä ole suureksi ongelmaksi kokeneet, koska pellot ovat tuottavia ja sato on ollut hyvää tasoa. MUTTA.

Eihän tuota lopun ikäänsä viitsisi. Kohonneiden kustannusten vuoksi on vähän kyseenalaista ottaa toiminnasta kaikki kustannukset, kun myyjälle kaikki on vaan tuloa. Eniten harmittaa se, että jos joku päivä joku innokas tulee ja vuokraa juuri kunnostamamme pellot itselleen ylihintaan, siinä otamme mekin takkiimme.

Voiko rehun ostosta tehdä päteviä sopimuksia? Sellaisella voisi ikäänkuin edes varmistaa sen, että sadosta saatava hyöty tulisi pitkällä aikavälillä. Peltojen osto ei käypään hintaan tule kysymykseen, kokeiltu on. Ylihinta vielä kokeilematta.  ;D

Vapolta ei irtona turvetta saatavilla koko talvena. Pyöröpaalit perin edullisia, 60e/ kpl ja vähintään nupillinen otettava. Eikä edes lastaus kuulu hintaan. Noilla kun talven porskuttaa niin jää lannoitteet tilaamatta..

Onko minkälaisia havaintoja kotikulmilta? Täällä seuraavanlaisia havaintoja, joita tehty objektiivisesti tukimäärien julkistamisen jälkeen:

-Vähäosaisten keskuudessa mustamaalaaminen lisääntynyt merkittävästi
-Vuokraisännät pääosin järkyttyneitä, tyytymättömyyden kasvu
-Entiset puolitutut ei käy kylässä, eivätkä juttele sääasioita kummempia
-Kollegoihin ei pääosin mitään vaikutusta

Että tällaista pienellä paikkakunnalla. Kertoo tietysti karua kieltään siitä, kuinka keskivertoäänestäjä osoittaa täydellisen tietämättömyyden maatalousasioita kohtaan. Lopputulemana jopa paikoin kulminoituvaa v*tutusta, jonka vuoksi koko lista olisi saanut olla tulematta ennen kuin asiasta olisi politiikan keinoin osattu tehdä edes jokseenkin ymmärrettävä sille normikansalaiselle.


Huom. Kaikki kokemukset ei siis empiirisiä, vaan toistenkin kertomaa.

Eli kannattaako edes harkita kelajyrsintä? Kauan viljelemättä ollutta peltoa, jossa paikoin helpijuurakkoa, muualla korkeaa tupasta, eli nurmilauhaa jne. Lisäksi tietysti lehtipuun juurta ja pientä kantoa. Onko kelajyrsimestä hommaan, vai pitääkö tilata kunnostusjyrsin koko alalle?
Vapaa sana / JIM D tänään 21:00
: 26.08.08 - klo:14:50

Mielenkiinnolla odotan, ikään kuin jatkona Monsanton tapaukselle:


"Tässä jaksossa tehomaatalouden varjopuolia käsittelevän jakson ensimmäisessä osassa perehdytään muun muassa tuholaismyrkkyjen ja kemiallisten lannoitteiden aiheuttamiin vahinkoihin. Lisäksi keskustellaan karjankasvatuksesta ja eläinten kohtelusta."
Lainaus: Telkku.com


Onko tilatukioikeus mitenkään sidottu tukialueeseen, eli voiko toiselta tukialueelta ostaa tilatukioikeuksia?
Rupesi sen verran potutus kulminoitumaan, että ajattelin kysyä onko muut törmänneet vastaavaan. Asia on lyhykäisyydessään se, että vuokraisäntämme on vuoden verran levitellyt perättömiä juttuja kylillä koskien kyseisen tilan peltoja. Myös täysin tuntemattomille on huudeltu asioita, jotka pitäisi selvittää kahden kesken -siis jos niitä ongelmia olisi. Ongelmia ei nimittäin oikeasti pitäisi olla, olemme ystävällisesti panostaneet heidän peltojensa viljelyyn enemmän kuin vuokraisäntä itse koskaan viljelyaikoinaan. Tästä huolimatta olen kuullut arviolta kymmeneltä kyläläiseltä hämmästyneitä kommentteja näistä jutuista, jotka koskevat myös henkilökohtaisia asioita.

Asian luulisi olevan helppo, muttei ole. Tahtoisin jotenkin asiallisesti "napauttaa" näitä henkisesti ehkä hieman arveluttavassa statuksessa olevia henkilöitä, mutta peltoihin on panostettu niin paljon ettei tahtoisi niiden tuotosta nyt luopua. Toki olen menossa lähiakoina kysymään, että mistä panta puristaa. Mutta jokin oppiraha olisi niillekin mukava sälyttää.

Ohimoon ottaa moinen paskan jauhanta..  :-\

Tulipa tuossa mieleeni aloittaa aihe, josta kenties suurin osa tietää paljon, mutta osa vähemmän. Asia ei ole ajankohtainen itselle, mutta koska sen verran noviisi olen, rohkeudun kysymään viisaampien perusteluja ja mielipiteitä.

Kysymys kuuluukin siis yksinkertaisuudessaan, mahtaako olla jotakin taloudellisesti järkevintä tapaa hahmotella koneen käyttöikää ja vaihtoa, myös verotuksellisesti. Tässä tapauksessa luonnollisesti oletetaan, ettei niitä täpinäreiskoja kylällä ole, ja oman koneen osto on siten joka tapauksessa perusteltua -vaikkei niitä tunteja niin tulisikaan.  ;D

Aika monet ajaa yli 5000 tuntia mittariin ennen vaihtoa uuteen. Koska tällainen on järkevää? Silloin, kun nuo tunnit tulevat koneen poistoaikana? 
Mitkä tekijät käytännössä ovat merkittäviä? Oletetaan, että se hankittavan koneen jälleenmyyntiarvo on hyvin ennustettavissa ja se laskee tasaisesti.

Ja nyt sitä vääntöä.  :)

Onko hyviä ehdotuksia talousasioiden itseopiskelua varten? Hakusessa tietysti maatalouteen relevantteja teoksia, mutta muutkin tietysti käy. Sen puolen kirjahylly on vielä melko tavalla tyhjillään, löytyy ainoastaan "Maatila liikeyrityksenä" sekä joitakin satunnaisia Tieto tuottamaan- sarjan kirjasia. Summassa ei viitsi mennä mitään sadan euron niteitä tilaamaan..

Saa ehdottaa.  :)
Koneet, laitteet ja tekniikka / MF 25
: 06.02.08 - klo:18:14

Ongelma: pihalla seisoo käymätön MF 25, motti ilmeisesti 108 UD kuivaputkikone. Käyköhän tilalle uudempi A4.107? Periaatteessa luulisi käyvän, mutta eipä se niin aina kuitenkaan ole. Massikkamasinistit, nyt apuja..  ;D

Onkos foorumilla kenties tilansa yhtiöittänyttä tuottajaa? Tai osan toiminnasta yhtiöittänyttä?
Jonkun aikaa on jo kiinnostanut miettiä vaihtoehtoja. Lähinnä tuo pääoman siirtäminen apporttina, taloa ja ainakaan osaa metsistä ei tahtoisi yhtiöön viedä. Tunneasioita?  :P
Onnistuisikohan peltojen vuokraus, vai onko ainut mahdollisuus viedä kaikki pellot yhtiöön?

Intresseissä olisi siis saada toimia mvl:n alla, eli tuotanto liki kokonaisuudessaan siirtyisi osakeyhtiön nimiin.
Mielipiteitä?  :)
Sivuja: 1 ... 11 12 [13]