Jokavuotinen ilmiö näkyy olevan, että syyssadon rehuissa on melk matala kuitu ja olen arvellut sen johtuvan siitä, että timppa/nurminatakasvustossa on syksyllä monesti nadan osuus huomattavasti suurempi ja rehu on melko lehtevää. Analyyseissä ei muuta vikaa olekaan, kuin kuidun puute. Mikä kasvi sopisi paikkaamaan syksyistä kuidun puutetta? Ruokonata kai pitäisi osata korjata melko aikaisin.

Lypsäville siis syötetään.

Näistä onkin ollut jo jonkin verran juttua. Kiikarissa on vanhaa Tumea sekä uudempaa Simultaa ja Jukoa. Onko 90- luvun koneissa jotain kaukaa kierrettävää laitosta? Nähtävästi kaikilla saa siemenet maahan. En tiedä onko ostajan markkinat, mutta kohtalaisesti on koneita tarjolla.

Jos jollakulla on piensiemenlaitteella varustettu huippukuntoinen kone joutilaana, saa nakata yyveenä- eikä tämä sitten ollut ilmoitus. 

Onko kannattavaa? Ilmeisesti pH:n nostossa ei kannata olla niin tavoitteellinen kuin karkeammilla mailla? Eikös ravinnetalous elä turvemailla muutenkin hiukan omaa elämäänsä verrattuna kivennäismaihin, ainakin fosforin osalta? Tarkoitus siis kylvää alsikeapila/nurmiseos suojaviljaan.

Nyt olis kai aika ajatella ensi kesän helteitä. Sain tarjouksen yhdeltä toimittajalta, mutta liki 600 eskoa 700mm tuulettimesta kuulosti hetkellisesti paljolta. Kuinka monta tuollaista pitäisi tunkea 600 neliön halliin, vai pitäiskö olla isompi kooltaan? En pikaisesti löytänyt kovinkaan montaa tahoa, joka kyseisiä härpättimiä kauppaa. 

Eristämätön katto, kesällä mahdollisuus pitää päätyovet auki. Ovet siis vain toisessa päädyssä.

Tässä olisi ideana herätellä vapaamuotoista keskustelua kahden tai useamman viljelijän yhteenliittymään liittyvistä seikoista. Minua on periaatteellisena asiana alkanut yhteistyö kiinnostaa kovasti, mutta potentiallisia kumppaneita ei oikein läheltä löydy. Siitäkin huolimatta pitää puntaroida vaihtoehtoja.

Millaisia ajatuksia tämä herättää? Pahimpia kompastuskiviä, mahdollisuuksia tai vinkkejä mitä kannattaisi erityisesti ruveta ruotimaan? Juridinen järjestäytyminen?

Lähinnä yhteenliittymä syntyisi mahdollisen laajennuksen yhteydessä, mahdollisesti yhteisen tuotantorakennuksen vuoksi. Yhtymänä voisi vastata omista veloistaan, peltopuolella yhteenliittymästä saisi myös etua järkeistyksen kautta. Investointeihin pääsisi helpommin käsiksi.

Kaunis idea vai oikeasti toteuttamiskelpoinen ajatus, jota kannattaisi lähteä työstämään? Vai sittenkin minä itte? 

Mukava ylläri aamunavetalla, lehmät pöydällä ja murskeviljakasa hävinnyt parempiin suihin. Onneksi nuppia kohden mitenkään määrättömästi viljaa ei ole ollut, mutta silti.

Kaikille työnnetään öljy ja tuorehiivaa, mutta miten noiden kanssa kannattaisi pelata nyt jatkossa? Tärkkelys tietysti pois kokonaan. Onko kuivasta heinästä mitään apua? Sitä olis helposti järkättävissä. Entä hiiva, paljonko ja kauanko? Opti-Mellin jämiä olis vielä, olisko sen hiivasta tässä tapauksessa minkään tekijäksi.. 

Millaisia viritelmiä on käytössä paalirehun sulattamiseen? Kaikki paalit jotka ajan kesällä pihaan, tuntuvat jäätyvän huolimatta korkeasta kuiva-aineesta. Hankalinta on verkon jäätyminen paaliin, onnetonta repimistä ja turhaa ajankäyttöä. Lisäksi kunnolla jäätynyt paali ei tahdo edes mennä paalisilppurista läpi. Jäinen rehu rajoittaa syöntiä.

Suunnittelin jo merikontin ja löpölämmittimen tilaamista. Jotain pitäis keksiä, koska ongelma näyttää olevan jokavuotinen.

Argh.. 

Onko joku tehnyt vastikään vertailutyötä iglujen suhteen? Hintaa ja laatua? Pitäis piakkoin saada lisätilaa vasuille, ajattelin ryhmäiglua. Onko tilavaatimus nimenomaan iglun sisällä vai lasketaanko jaloittelualue mukaan?

Muistakaatte arvoisat palkanmaksajat, tehdä tänäkin vuonna vuosi-ilmoitukset verottajalle, Työeläkeyhtiöön (jos vuosimenettely) ja tapaturmavakuutusyhtiöön. 

p.s. jos joku tietää kuinka Myel- vakuutetulle palkka.fi:ssä voi maksaa palkat (onko edes mahdollista?), olisin tiedosta kiitollinen.  Nyt olen käyttänyt sitä kotitaloutena ja satunnaiset Tyel- vakuutetun palkat hoitanut sitä kautta.

Olisko vinkkiä vyötärövaloiksi? Kuukkeli löytää lähinnä jotain Hellan halpiksia, jollaiset juuri asensin. Vaikutelma on hieman... laimea.  Omat ajovalot eivät kuormaimen takia näy laisinkaan, eikä työvaloilla viiti tiellä ajaa jatkuvasti.

Kaapeli on muuten nähtävästi aika kallista, useaan otteeseen olen ihmetellyt kun kaikki sähköjohdot on traktoreissa ja työkoneissa juuri niin lyhyet kuin ne suinkin pystyy olemaan, valoille tulevat kaapelitkin sellaiset että kellosepän ja kätilön koulutus saisi olla uusia valoja asentaessa.. 

Kone korkattu, pari jäistä pyöröpaalia surauttelin läpi. Tai no, yhden surauttelin ja toisella tukin torven kolme kertaa..  Yritin puhaltaa lähelle koneen vasemmalle puolelle, tiedä sitten onnistunko vain syöttämään tavaraa vajaasti pyörivälle lietsolle.

Onko muilla kokemuksia laitteesta? Onnistuuko molemmille puolille purkaminen kunnolla?

Tehoja tuntuis olevan. Jos koneessa paukut riittää, paali ei todellakaan kauaa happane.. kummasti myös keventää koneen keulaa, nelipyttyinen etukuormaajalla ja jarruilla ajelin navetan sisään. 

 
Sain tänään kuulla, että jos noita ei aiemmin ole ottanut rahana, ei niitä makseta enää rahana jatkossakaan. Jäipä sitten isohko pompsi bonuksia sisälle.. 

Asiasta on kuulema tiedotettu verkkopalvelun viestissä, mutta en ainakaan minä sellaista löytänyt. Jo lokakuussa ilmeisesti muutos tullut voimaan. Keskusverolautakunta rulaa. 

..mikä?

kahdeksan kymmenestä menee löysälle, ensimmäiset pari päivää syntymän jälkeen. Uloste on löysää, muttei vaikuta kuitenkaan pahalta ripulilta. Kestää päivästä muutamaan, vasikan yleiskunnossa ei ehdi tapahtua mitään, ainoastaan menevät hieman nuivaksi eivätkä jaksa leikkiä. Vasikkasuolalla ja hiilipastalla (kai) pysähtyy aika pian. Joku saattaa oirehtia viikon-kaksi, mutta syövät ja juovat aina normaalisti.

Maito lämmitetään aina mittarin kanssa, tuttisangot ja vermeet pestään päivittäin ja huuhdellaan joka välissä. Kuivat karsinat, vedoton tila.

Mikä mättää.. 

Nimittäin lantajärjestelmän. Vaihtoehtoina lienee joko kuivalantalan varastokapasiteetin lisääminen tai lietesäiliön rakentaminen ja siirtyminen lietteelle. Kylmäpihatto lypsävillä, turveparret.

Oleellinen seikka ratkaisussa on siinä, kuinka nyt kymmenisen vuotta käytössä ollut rakennus palvelee tulevaisuudessa. Tilaa nyt vajaa 700 neliötä ja parisataa helposti lisää, pihatto muutettavissa läpiajettavaksi ja sisällä mahtuu traktorilla ajamaan. Tarkoituksena siis saneerata rakennus 5-7 vuoden sisällä hiehojen kasvatustilaksi tai ainakin huomioida mahdollisuus jos muutoksia rupeaa tekemään.

Jos ajatellaan hiehokasvatusta, onko väliä lantajärjestelmällä? Pelaako liete edes teoriassa? Raappoja ei ole tälläkään hetkellä, mutta pienkuormaaja varmaan ajaa asian. Vai kenties kestokuivikkeelle kokonaan?

Kertokaas viisaammat kuinka tuollaisia kyseenomaisia juomakuppeja pitäisi osata käyttää? Ostin uusia puolen kymmentä ja neljä viidestä täyttää itsensä jatkuvasti yli vaikka uimurin säätäisi mihin asentoon tahansa. Vesitaso asettuu nätisti halutulle tasolle ja uimuri liikkuu hyvin, mutta kun elukat tyhjentää kupin pari kertaa niin taas alkaa tulla horona yli. Vuotaako tiivisteet uusissa kupeissa..  Ikäänkuin uimuri olisi alimitoitettu tai ei muuten vaan sulkisi vedentuloa riittävän hyvin.

Lachot käytössä yli 10 vuotta eikä ongelmaa..