Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Oksa - 05.02.14 - klo:08:22
-
uutimissa kertovat että muut kuin vas ja virheät kannattaa määrärahojen korotusta. siinä mulla heräs yks kysymys; miten noissa muissa maissa esm. poh-korea, kiina, vietman, jne, joissa vasemmistolainen hallinto, on armeija suurin rahankäyttäjä. mutta täällä vasemmisto haluaa armeijaa pieneksi ja jopa yhteen kassun kasatuksi. kun sentää tiedetään että nim.om. vasemmisto on aina laulanut, ainakin, taistelusta ja aseista. niin eikö tuossa ole joku ristiriita? ( heh, jotain muutakin kuin vain sitä perse-paska-jutustelua! )
-
Kyllähän vasemmistoki armeijaa kannattaa, se on vaan puna-armeija jota se kannattaa ;D
Tää valkosten paikallinen ja kansallinen perinnejoukko-osasto ei saa niiltä minkäänlaista sympatiaa 8)
-
Jotkut vielä haikailevat NATOn perään, silloin ei kysytä budjettia vaan esitetään laskuja..
-
Puolustusvoimilla tuntuu kyllä rahaa riittävän.
1990-luvulla Suomeen ostettiin DDR:n varastosta satakunta T-72 –panssarivaunua. Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun, kauppahinta oli erittäin edullinen. Näin sanottiin. Uutta vastaavia vehkeitä, tehtaan suojarasvat päällä. Länsimaista automatiikkaa ja kotimaisia viestivermeitä vähän lisäiltiin, mutta lisäkustannus jäi pieneksi.
2000-luvulla huomataan, että 10 vuotta sitten hankittu ja modernisoitu T-72 onkin auttamattoman vanhanaikainen ja joutaa romutettavaksi. Saksasta saisi nyt ostaa käytettyjä Leopard-vaunuja. Puolustusvoimat tilaa 100 vaunua. Rahaa paa paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun, kauppahinta oli erittäin edullinen. Näin sanottiin. Toki Leopardien elektroniikka vaati vähän modernisointia, mutta lisäkustannus jäi kokonaiskustannukseen verrattuna pieneksi.
2000-luvulla T-72 muodosti edelleen Venäjän panssariaseen selkärangan ja oli edelleen ovat maailman yleisin taisteluvaunutyyppi. Parolan panssarimuseon johtaja, majuri evp. Maunu Uoti sanoikin sen mataluutensa, keveytensä ja ketteryytensä vuoksi sopivan Suomen metsäiseen ja soiseen maastoon Leopardia paremmin. Hän piti niiden romuttamista päättömänä tekona.
2010-luvulla T-72 on edelleen Venäjällä ja muutamassa Nato-maassakin käytössä ja yksi maailman yleisimmistä taisteluvaunutyypeistä, mutta Suomellapa on Leopard, joka on raskaammin panssaroitu ja varustettu tehokkaammalla kanuunalla. Paitsi että Hollannista sai nyt ostaa lähes käyttämätöntä, uudemman mallista Leopard-vaunukalustoa. Face Lift –Leopardeja ostettiinkin oitis 100 kpl. Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun, kauppahinta oli erittäin edullinen. Näin sanottiin. Vanha Leopard onkin jo vanhanaikainen ja joutaa jäädä varaosiksi ja harjoituskäyttöön. Toki näitä uusiakin pitää hiukan hienosäätää, suomentaa ja päivittää, mutta lisäkustannus jää suhteellisen pieneksi.
Äkkiseltään tulee mieleen:
- olisiko turvallisuutemme vaarantunut, vaikka olisimme jatkaneet T-72:lla vielä 10 vuotta ja siirtyneet niistä suoraan tähän uudenmalliseen Leopardiin ilman satojen miljoonien eurojen välivaihetta?
- jos Hollanti ei olisi rahapulassaan laittanut uudenkarheita Leopardejaan myyntiin, olisimmeko tietoisia siitä, että omat Leopardimme ovat vanhenemassa käsiin?
-
juuri tuota ihmettelen ittekin! millä lailla nuo panzaarit vanhenee noin saakelin nopsaan kun kerran pasit ja muut rotot oli käytössä paaljon piyempään. eihän toi miun tojokaan ole vielä vanhentunna ollenkaan vaikka on jo 25 vuotta vanha! sillä voi ajaa ja siihen saa osiakin! uusiakin! oisko joku kiho jolla on joku pätemisen tarve? ihan kuin karkialammelta pistivät pois, varusvarastoon kontillisen katkenneita kirvenvarsia hämeenlinnaan kun ei koskaan tiedä milloin tarvii katkinaista vartta! pikkasen tuntuu mopo karanneen hommissa. mutta mutta kukas onkaan nykyäänkin puolustusministeri????? sivari jolla ei ole maksukiintiötä!
-
Jatkan aiheesta.
Kylmän sodan alkaessa sulaa Suomessa havahduttiin ilmavoimien Draken ja Mig –kaluston vanhenevan käsiin. Toki Mig 21 Bis edusti mallisarjansa tuoreinta päivitysversiota ja oli edelleen yleisesti maailmalla käytössä oleva torjuntahävittäjä, jonka etuja oli ketteryys, toimintavarmuus ja kyky operoida tilapäiskentiltä. Sen huippunopeus oli edelleen monia uudempiakin konetyyppejä suurempi, jos kohta aseistus oli rajallinen, tutkavarustus hiukan vanhentunutta ja avioniikka vaatimatonta.
1990-luvun alussa ilmavoimat pyysi ja sai neljä vakavasti otettavaa tarjousta.
- Dassault Mirage 2000 hylättiin kalliina ja hieman jo vanhemman puoleisena konstruktiona, jos kohta kyseinen kone on edelleen Ranskan ilmavoimien käytössä ja osoittanut palvelukelpoisuuttaan niin Persianlahdella kuin Libyassakin. Tarjolla olisi ollut myös uusi Dassault Rafale, mutta se todettiin heti liian kalliiksi.
- Mig 29 hylättiin niin ikään vanhentuvana laitteena, joskin Saksojen yhdistyttyä Luftwaffe totesi koneen olevan yhdistyneen Saksan paras hävittäjäkone lyöden laudalta Phantom- ja Tornado –kaluston. Saksan sitouduttua yhteiseurooppalaiseen Eurofighter-projektiin, se myi Mig 29:t Puolaan. Puolan lisäksi Nato-maista Tsekki, Slovakia, Bulgaria, Romania ja Unkari luottavat edelleen Mig 29:n iskukykyyn, samoin Venäjä, jolla näitä on käytössä yhä 600 kpl.
- Saab Jas 39 Gripen hylättin siksi, että se ei oikein ollut vielä valmis ja lisäksi Suomi ei ollut konekaupoista päätettäessä vielä kertaakaan voittanut jääkiekon maailmanmestaruutta ja Ruotsi oli vaikka kuinka monta kertaa.
Vuonna 1995 Suomeen saatiin sitten ensimmäinen F/A 18 Hornet. Siihen päädyttiin, koska se oli yhtä moderni kuin Mig 29 ja yhtä edullinen kuin Mirage. Tai jostain muusta syystä. Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun kauppahinta oli siedettävä, sillä USA sitoutui jonkinlaisiin vastaostoihin, jos Suomella sattuisi seuraavien 20 vuoden aikana olemaan jotain muuta myytävää kuin puulusikoita ja poronlihaa. Vastaostojen määrästä ei olla ihan tänäkään päivänä selvillä, mutta aika pian selvisi, että kalliiden koneiden mukana tuli vain Mig 21-tasoinen aseistus ja avioniikka kaipasi päivitystä. 2010-luvulla koneisiin saatiin sitten uusi uljas aseistus ja muitakin päivityksiä. Kuitenkin havaittiin koneen itsessään vanhentuvan lähivuosina käsiin. Aloitettiin keskustelu puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa ja siihen liittyen Hornet-kaluston korvaamisesta nykyaikaisemmalla Saab Jas 39 Gripen –kalustolla.
Äkkiseltään tulee mieleen:
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme jatkaneet vielä 1-3 vuotta Draken ja Mig-kalustolla ja siirrytty sitten suoraan Saab Gripen –koneisiin? Jos olisi, niin...
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme Hornetien sijasta hankkineet puolet halvempia Mig 29-koneita ja alettaisiin nyt suunnitella niiden vaihtamista Saab Gripen-koneisiin?
- Kauanko ilmavoimamme pystyisivät oikeasti sotatilanteessa hallitsemaan ilmatilaamme, jos vihollisella on heittää taivaallemme esimerkiksi 600 Mig 29:ä, pari sataa Mig 31:tä ja satamäärin vanhempia Migejä ja uudempaa Sukhoi-kalustoa sekä Tupolev- ja Ilyushin –pommikoneita?
Ilmavoimien tehtävänä onkin nostaa hyökkäyksen hintaa. Koska meillä on ilmavoimat, maahamme ei voi lähettää kuorma-autokolonnia, tiedustelukoneita, helikoptereita ja maahanlaskujoukkoja eliminoimatta ensin ilmavoimia - ja se on kallista ja omiakin tappioita tulee. Eikö täksi pelotteeksi riittäisi aavistuksen vanhentunutkin kalusto. Ei sillä huiipumodernillakaan kukaan ilmaan uskaltaudu, jos taivas on mustana viholliskoneista?
-
Nyt pelotteena on ilmassa tankattava nato yhteensopiva Hornet. Saiko niitä vastoja kukaan myytyä?
-
Nyt pelotteena on ilmassa tankattava nato yhteensopiva Hornet. Saiko niitä vastoja kukaan myytyä?
Ei saatu myytyä paljoa muutakaan.
Ostettua kyllä saatiin.
Kun vastakaupat eivät oikein toteutuneet, sovittiin, että Suomi saa käyttöönsä amerikkalaista tekniikkaa uuden huippuluokan ilmatyynylaivaston perustamiseen.
Merivoimat tilasi Värtsilä Meriteollisuudelta neljä huippunykyaikaista Tuuli-luokan ilmatyynyalusta, yhteisarvoltaan 170 miljoonaa euroa. Aluksia oli tarkoitus käyttää liikkuvina ohjuslavetteina, jotka kykenevät toimimaan kaikkina vuodenaikoina, kaikissa olosuhteissa ja jopa ylittämään maakannaksia. Koeajoissa ensimmäinen ITA Tuuli ylitti kaikki sille asetetut vaatimukset, mutta ilmatyynyaluksista luovuttiin merivoimien tehtävien muuttuneen doktriinin takia, joka oli siirtynyt suorasta iskukyvystä meriliikenteen suojaamiseen. Meriliikenteen suojaamiseen kiinteärunkoiset ohjusveneet ovat sopivampia niiden pitkän toiminta-ajan takia. Enempää ei aluksia tilattu, loput peruttiin. Niiden sijaan hankittiin neljä Hamina-luokan ohjusvenettä.
Tuuli poistettiin käytöstä vuonna 2005, alle kaksi vuotta käyttöönotosta. Halukkaita ostajia ilmeni, mutta ei haluttuja. Koska Tuuli sisälsi Hornetien "vastakauppoina" hankittua amerikkalaista teknologiaa, sitä ei saanut myydä kelle tahansa. Vuodet kuluivat, mutta sopivaa asiakasta ei löytynyt. Vuonna 2013 Tuuli päätettiin romuttaa.
Äkkiseltään tulee mieleen: mitä seuraavaksi?
- tilaako puolustusvoimat 100 miljoonalla eurolla 155-millimetrin tykinammuksia ja päättää seuraavana vuonna siirtyä 160-milliseen tykkikalustoon?
- kuinka paljon puolustusbudjetissa on löysää, kun tällainen pelleily on mahdollista?
-
onkohan eräälle taholle iskenyt ns. norsutauti? ei todellakaan mietitä mitä seuraavan 10 vuoden sisällä vaan ainoastaan 2-3 vuoden säteellä katse! hitto, mutta mehän masketaan kaikki tuo ja veeti ei siitä älähdä ollenkaan. halvempaa kuin lomitus, vai?
-
Ruotsihan varastoi aikanaan Drakeneita Suomen ilmavoimia varten ja suomi koulutti samalla ylimääräisiä lentäjiä .
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288377876950.html
Sitä miksi Suomi osti Hornetit eikä Jassia on kai varmaankin strategisesti perusteltu hanke ,mutta emme me tietenkään tiedä mikä se strategia oikein on . Jössen analyysi ovat kyllä kieltämättä mielenkiintoine ja perusteltu.
Noissa Leopard 2a6 panssarivaunuissa on kyllä paranneltuja ominaisuuksia panssaroinnissa ja kanuunassa vanhempiin malleihin verrattuna ja uudella mallilla pystyy tuhoamaan T-80 vaunun jopa 4km päähän .
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leopard_2 .
Mutta toisaalta kun lukee T-90 vaunun kehityskulusta niin se pohjautuu vanhaan T-72 vaunuun ja on hinnaltaan edullisempi kuin T-80 joka on kehitetty taas T-65 vaunusta .
http://fi.wikipedia.org/wiki/T-90
Jössen kysymykset vaunuhankinnoista ovat niin ikään mielenkiintoisia .
-
Täällä on varmaan sisäpiirin tietoja muutamilla, mutta ihmetyttää, miksei Jössejänis voinut silloin puuttua asiaan, jos oli mukana komiteassa tekemässä päätöksiä.
Minä ainakin olen sen verran huono missään, että en olisi esimerkiksi yritystoimintaan lähellekään uskaltanut tilata sellaista laitetta, joka TV-kameroiden edessä putoaa platalle selällään ohjelmistojen keskeneräisyyden takia, olihan vasta muutama kone tehty, ja paikalliset poliitikot vahvasti vaativat koko projektin keskeyttämistä.
http://www.youtube.com/watch?v=vgTQ3eDkCn0
http://www.youtube.com/watch?v=mkgShfxTzmo
-SS-
-
montako hornettia net ajeli paskoiks koeajoissa? eikös joku piruparkavaltio tilannu just äsken muutaman grippenin?
-
Täällä on varmaan sisäpiirin tietoja muutamilla, mutta ihmetyttää, miksei Jössejänis voinut silloin puuttua asiaan, jos oli mukana komiteassa tekemässä päätöksiä.
Minä ainakin olen sen verran huono missään, että en olisi esimerkiksi yritystoimintaan lähellekään uskaltanut tilata sellaista laitetta, joka TV-kameroiden edessä putoaa platalle selällään ohjelmistojen keskeneräisyyden takia, olihan vasta muutama kone tehty, ja paikalliset poliitikot vahvasti vaativat koko projektin keskeyttämistä.
http://www.youtube.com/watch?v=vgTQ3eDkCn0
http://www.youtube.com/watch?v=mkgShfxTzmo
-SS-
Jos toi jälkimmäinen kone olis tippunu yleisön joukkoon, olis takatuuppariserkkumme kuopanneet koko projektin, ja ostaneet länsikoneita.
-
montako hornettia net ajeli paskoiks koeajoissa? eikös joku piruparkavaltio tilannu just äsken muutaman grippenin?
No tässähän pitää ottaa huomioon se tilanne 1990-luvun alussa: Hornetteja oli siinä vaiheessa silloin lennetty jo kahdenkymmenen vuoden ajan, koelennot lähes neljännevuosisata aikaisemmin.
-SS-
-
Täällä on varmaan sisäpiirin tietoja muutamilla, mutta ihmetyttää, miksei Jössejänis voinut silloin puuttua asiaan, jos oli mukana komiteassa tekemässä päätöksiä.
Minä ainakin olen sen verran huono missään, että en olisi esimerkiksi yritystoimintaan lähellekään uskaltanut tilata sellaista laitetta, joka TV-kameroiden edessä putoaa platalle selällään ohjelmistojen keskeneräisyyden takia, olihan vasta muutama kone tehty, ja paikalliset poliitikot vahvasti vaativat koko projektin keskeyttämistä.
http://www.youtube.com/watch?v=vgTQ3eDkCn0
http://www.youtube.com/watch?v=mkgShfxTzmo
-SS-
Ei minua kuunneltu silloin, eikä tänä päivänäkään ole kovin helppoa saada sanomaansa läpi. Siispä pieni kertaus, se on opintojen äiti:
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme jatkaneet vielä 1-3 vuotta Draken ja Mig-kalustolla ja siirrytty sitten suoraan Saab Gripen –koneisiin?
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme Hornetien sijasta hankkineet puolet halvempia Mig 29-koneita ja alettaisiin nyt suunnitella niiden vaihtamista Saab Gripen-koneisiin?
Tämä Jas Gripeneiden putoaminen on kummallinen myytti. Se tuntuu olevan monille aivan eri asia kuin minkään muiden koneiden onnettomuudet. Sen kohdalla tuntuu unohtuvan, että sotilasilmailu on vaarallinen laji. Siinä lentäjä ja kone ovat melkein yhtä vaarallisia itselleen kuin vihollinen. Pelkästään jatkosodassa Suomen ilmavoimille sattui lähes kuolemaan johtanutta lento-onnettomuutta, joissa kuoli toista sataa lentäjää ilman, että vihollisen tarvitsi ampua laukaustakaan.
Rauhan oloissa Suomen ilmavoimien suihkukoneitakin on pudonnut melkoinen määrä. Noin puolessa näistä onnettomuuksista myös vähintään yksi lentäjä kuoli:
- Vampire: 1 kpl
- Gnat: 3 kpl
- Fouga Magister: 21 kpl
- Mig 15: 1 kpl
- Mig 21 F: 4 kpl
- Hawk: 12 kpl
- Saab Draken: 1 kpl
- Mig 21 Bis: 5 kpl
- Hornet: 3 kpl.
Suhteessa lentotunteihin Saab on näistä ollut turvallisin kone. Tämäkin ainoa vahinko johtui vääristä mittariasetuksista, ei mekaanisesta viasta. Lisäksi ilmavoimat on viime sotien jälkeen pudotellut erilaisia potkurikoineita ja yhden helokopterinkin kuolettavin seurauksin. Tai ei niitä mitään pudoteltu ole, ne ovat pudonneet. Välillä loppuvat taidot, välillä koneen ominaisuudet ja toisinaan tulee teknisiä vikoja.
Kotimaisen lentokoneteollisuutemme joutsenlaulu muodostui alkeiskoulutuskoneiden sarjasta Leko 70 - Vinka - Turbo-Vinha ja Redigo. Sinänsä mainioita koneita, mutta eivät kaupallisia menestyksiä. Yksi Turbo-Vinha putosi testeissä ja yksi Redigo lentonäytöksessä, Bruggessa, Belgiassa. Molemmissa onnettomuuksissa menetettiin ihmishenkiä. Sotilaslentäjät ottavat riskejä.
Venäläiset ovat erityisen kunnostautuneita huippuhävittäjiensä romuttamisessa ilmailunäytöksissä. Venäläiskoneilla pystytään tekemään liikkeitä, joihin länsikoneet eivät pysty. Ne ovat kuitenkin erittäin korkeariskisiä. Esimerkiksi kuuluisassa kobraksi kutsutussa liikkeessä, jossa kone jarruttaa siten, että nokka nousee ilmaan ja perä laskeutuu lähes kohtisuoraan maan pintaa vasten, on kone lentonäytöksessä kaatunut selälleen. Missään asiantuntijapiireissä ei ole silti sanottu, että Migit ja Sukhoit olisivat huonoja koneita.
Tänä päivänä edes melko itsenäiseen hävittäjäkonetuotantoon pystyy viisi maata: USA, Venäjä, Ranska, Kiina ja Ruotsi. Saksa, Italia ja Iso Britannia eivät enää ole aikoihin kehitelleet omia koneita, mutta ovat toki mukana Eurofighter-projektissa ja sitä ennen Tornadossa. Tornadon kilpailijaksi Ruotsalaiset kykenivät yksinään tuottamaan Viggenin ja Eurofigterin kanssa täysin kilpailukykyisen Gripenin. Aika poikia. Esimerkiksi Israelin ja Japanin konetuotanto nojaa ranskalaisiin ja amerikkalaisiin, valmiisiin ratkaisuihin. Jas Gripen on myös yksi maailman parhaista aktiivipalveluksessa ja yleisessä myynnissä olevista hävittäjistä tänä päivänä. Se on pieneltä, liittoutumattomalta, pohjoiselta maalta aivan käsittämätön suoritus, mutta suomalaisten mielestä tietenkin yksiselitteisesti huono juttu. Oikeasti huono juttu on se, että Gripen jäänee Ruotsin viimeiseksi ponnistukseksi tällä saralla. Seuraavan sukupolven hävittäjissä on taas diversiteettiä vähemmän. Saa nähdä, pysyykä Ranskakaan enää mukana. Osaamista varmaan olisi, mutta rahat loppunevat kesken.
Vaikka Ruotsi on saanut varsin rajallisesti hävittäjäänsä kaupaksi, se kuitenkin pelkällä olemassaolollaan vaikuttaa alentavasti hävittäjäkoneiden hintatasoon. Monta kauppaa Ruotsi onkin hävinnyt siksi, että USA on dumpannut vanhentuvaa F16 ja F/A18 -kalustoaan puoli-ilmaiseksi maille, jotka ovat olleet tekemäisillään kaupan Saabin kanssa. Toki myös kauppapoliittinen painostus ja Nato-kortti ovat olleet käytössä.
Mutta nyt tämä meni sivuraiteille. Tarkoitus oli keskustella Suomen puolustusvoimien rahoista ja niiden käytöstä, ja siinä totta vie riittää lisääkin ihmeteltävää. Tosin kaikki ei ole pv;n syytä. Myös poliitikot saisivat mennä itseensä.
-
Kuulostaa, että kirjoituspöydällä pystyy tämänkokoisen valtion sotilasstrategian ja budjettianalyysin tekemään noin vain. Poliitikkoihinhan olisit pystynyt vaikuttamaan mm. maanpuolustuskursseilla, kutsutilaisuuksia ovat.
Jos taas tuo suunnitelma on lentäjien lelumaailmaa, Janesia lukemalla aikaansaatu, niin se ei juurikaan erotu lennoston kahvihuonerupattelun tasosta.
Niin vain Jassiinkin General Electricin moottorit tulivat.
-SS-
-
eikös venttikin käytä erästä moottoria? mutta kyllä tollasella rahan käytöllä pitäis edes joku valvonta olla, vai oletko eri mieltä? mitä se nyt jos muutama kymmenen miljoonaa hassataan vuosittain joutavaan kierrätykseen.
-
eikös venttikin käytä erästä moottoria? mutta kyllä tollasella rahan käytöllä pitäis edes joku valvonta olla, vai oletko eri mieltä?
Mitä se nyt jos muutama kymmenen miljoonaa hassataan vuosittain joutavaan kierrätykseen.
Sanos muuta.
Jakovahvuuksissa ei vielä 1990-luvulle tultaessa ollut kaikille reserviläisille rynnäkkökivääriä. Sen sijaan varastoissa oli runsaasti pikakivääreitä, Suomi-konepistooleita ja ei-automaattisia sotilaskivääreitä. Suomi-konepistooli on hieman rynnäkkökivääriä pienempi, mutta painavampi. Luodin lähtönopeus ja iskuvoima, tehokas taisteluetäisyys ja tarkkuus ovat rynnäkkökivääriä huonompia ja rumpulippaan täyttäminen on hidasta. Toisaalta rumpulippaaseen mahtuu enemmän patruunoita ja Suomi-kp:n tulinopeus on rynnäkkökivääriä suurempi. Se on erinomainen ase esimerkiksi taisteluhautojen vyörytyksessä ja rakennusten valtaamisessa.
Suomen puolustusvoimat hankki 1990-luvulla Kiinasta 100 000 Kalashnikovin kopiota, Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun kauppahinta oli erittäin edullinen. Näin sanottiin.
2010-luvulla rynnäkkökivääreitä on alettu puhdistaa varastorasvasta romuttamista varten. Rynnäkkökiväärit tuhotaan, koska uuden doktriinin mukaan reserviläisiä ei enää tarvita niin paljon kuin ennen.
Äkkiseltään tulee mieleen:
- eikö reservien pieneneminen ollut mitenkään ennakoitavissa?
- olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme tämän välivaiheen varautuneet aseistamaan pienenevät reservimme edelleenkin Suomi-konepistoolein?
- kuinka paljon 100 000 ylimääräisen rynnäkkökiväärin varastoiminen oikein maksaa, kun toimivat, käyttämättömät aseet kannattaa ennemmin romuttaa?
-
Jatkan aiheesta.
Kylmän sodan alkaessa sulaa Suomessa havahduttiin ilmavoimien Draken ja Mig –kaluston vanhenevan käsiin. Toki Mig 21 Bis edusti mallisarjansa tuoreinta päivitysversiota ja oli edelleen yleisesti maailmalla käytössä oleva torjuntahävittäjä, jonka etuja oli ketteryys, toimintavarmuus ja kyky operoida tilapäiskentiltä. Sen huippunopeus oli edelleen monia uudempiakin konetyyppejä suurempi, jos kohta aseistus oli rajallinen, tutkavarustus hiukan vanhentunutta ja avioniikka vaatimatonta.
1990-luvun alussa ilmavoimat pyysi ja sai neljä vakavasti otettavaa tarjousta.
- Dassault Mirage 2000 hylättiin kalliina ja hieman jo vanhemman puoleisena konstruktiona, jos kohta kyseinen kone on edelleen Ranskan ilmavoimien käytössä ja osoittanut palvelukelpoisuuttaan niin Persianlahdella kuin Libyassakin. Tarjolla olisi ollut myös uusi Dassault Rafale, mutta se todettiin heti liian kalliiksi.
- Mig 29 hylättiin niin ikään vanhentuvana laitteena, joskin Saksojen yhdistyttyä Luftwaffe totesi koneen olevan yhdistyneen Saksan paras hävittäjäkone lyöden laudalta Phantom- ja Tornado –kaluston. Saksan sitouduttua yhteiseurooppalaiseen Eurofighter-projektiin, se myi Mig 29:t Puolaan. Puolan lisäksi Nato-maista Tsekki, Slovakia, Bulgaria, Romania ja Unkari luottavat edelleen Mig 29:n iskukykyyn, samoin Venäjä, jolla näitä on käytössä yhä 600 kpl.
- Saab Jas 39 Gripen hylättin siksi, että se ei oikein ollut vielä valmis ja lisäksi Suomi ei ollut konekaupoista päätettäessä vielä kertaakaan voittanut jääkiekon maailmanmestaruutta ja Ruotsi oli vaikka kuinka monta kertaa.
Vuonna 1995 Suomeen saatiin sitten ensimmäinen F/A 18 Hornet. Siihen päädyttiin, koska se oli yhtä moderni kuin Mig 29 ja yhtä edullinen kuin Mirage. Tai jostain muusta syystä. Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun kauppahinta oli siedettävä, sillä USA sitoutui jonkinlaisiin vastaostoihin, jos Suomella sattuisi seuraavien 20 vuoden aikana olemaan jotain muuta myytävää kuin puulusikoita ja poronlihaa. Vastaostojen määrästä ei olla ihan tänäkään päivänä selvillä, mutta aika pian selvisi, että kalliiden koneiden mukana tuli vain Mig 21-tasoinen aseistus ja avioniikka kaipasi päivitystä. 2010-luvulla koneisiin saatiin sitten uusi uljas aseistus ja muitakin päivityksiä. Kuitenkin havaittiin koneen itsessään vanhentuvan lähivuosina käsiin. Aloitettiin keskustelu puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa ja siihen liittyen Hornet-kaluston korvaamisesta nykyaikaisemmalla Saab Jas 39 Gripen –kalustolla.
Äkkiseltään tulee mieleen:
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme jatkaneet vielä 1-3 vuotta Draken ja Mig-kalustolla ja siirrytty sitten suoraan Saab Gripen –koneisiin? Jos olisi, niin...
- Olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme Hornetien sijasta hankkineet puolet halvempia Mig 29-koneita ja alettaisiin nyt suunnitella niiden vaihtamista Saab Gripen-koneisiin?
- Kauanko ilmavoimamme pystyisivät oikeasti sotatilanteessa hallitsemaan ilmatilaamme, jos vihollisella on heittää taivaallemme esimerkiksi 600 Mig 29:ä, pari sataa Mig 31:tä ja satamäärin vanhempia Migejä ja uudempaa Sukhoi-kalustoa sekä Tupolev- ja Ilyushin –pommikoneita?
Ilmavoimien tehtävänä onkin nostaa hyökkäyksen hintaa. Koska meillä on ilmavoimat, maahamme ei voi lähettää kuorma-autokolonnia, tiedustelukoneita, helikoptereita ja maahanlaskujoukkoja eliminoimatta ensin ilmavoimia - ja se on kallista ja omiakin tappioita tulee. Eikö täksi pelotteeksi riittäisi aavistuksen vanhentunutkin kalusto. Ei sillä huiipumodernillakaan kukaan ilmaan uskaltaudu, jos taivas on mustana viholliskoneista?
Pari kommenttia, ensinnäkin sotavehkeissä ei pidä olla ruotsalaisten varassa, tästä on liian huonoja kokemuksia :o
Asia vaan on näin, eikä siinä selittelyt auta, on käyty sotia ja nähty naapurin luotettavuus :(
Sitten toinen asia, lentokone ei itsessään kyllä hommaa ratkaise, vaan sen ratkaisee se, mitkä asejärjestelmät siinä on, sekä mitä muita järjestelmiä on käytössä, lentokone on vain alusta, mistä ne aseet ammutaan ;)
Suomi ei varmasti pysty pitämään yksin ilmaherruutta, montakaan päivää, mutta en usko sen yksin siihen pyrkivänkään, paras hyöty saadaan kun ilmapuolustus yhdistetään yhden esikunnan alle skandinaviassa ja näin varmaan tulee myös tapahtumaan. 8)
-
eikös venttikin käytä erästä moottoria? mutta kyllä tollasella rahan käytöllä pitäis edes joku valvonta olla, vai oletko eri mieltä?
Mitä se nyt jos muutama kymmenen miljoonaa hassataan vuosittain joutavaan kierrätykseen.
Sanos muuta.
Jakovahvuuksissa ei vielä 1990-luvulle tultaessa ollut kaikille reserviläisille rynnäkkökivääriä. Sen sijaan varastoissa oli runsaasti pikakivääreitä, Suomi-konepistooleita ja ei-automaattisia sotilaskivääreitä. Suomi-konepistooli on hieman rynnäkkökivääriä pienempi, mutta painavampi. Luodin lähtönopeus ja iskuvoima, tehokas taisteluetäisyys ja tarkkuus ovat rynnäkkökivääriä huonompia ja rumpulippaan täyttäminen on hidasta. Toisaalta rumpulippaaseen mahtuu enemmän patruunoita ja Suomi-kp:n tulinopeus on rynnäkkökivääriä suurempi. Se on erinomainen ase esimerkiksi taisteluhautojen vyörytyksessä ja rakennusten valtaamisessa.
Suomen puolustusvoimat hankki 1990-luvulla Kiinasta 100 000 Kalashnikovin kopiota, Rahaa paloi paljon, mutta suhteessa tavaran määrään ja laatuun kauppahinta oli erittäin edullinen. Näin sanottiin.
2010-luvulla rynnäkkökivääreitä on alettu puhdistaa varastorasvasta romuttamista varten. Rynnäkkökiväärit tuhotaan, koska uuden doktriinin mukaan reserviläisiä ei enää tarvita niin paljon kuin ennen.
Äkkiseltään tulee mieleen:
- eikö reservien pieneneminen ollut mitenkään ennakoitavissa?
- olisiko turvallisuutemme vaarantunut, jos olisimme tämän välivaiheen varautuneet aseistamaan pienenevät reservimme edelleenkin Suomi-konepistoolein?
- kuinka paljon 100 000 ylimääräisen rynnäkkökiväärin varastoiminen oikein maksaa, kun toimivat, käyttämättömät aseet kannattaa ennemmin romuttaa?
Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta :o
-
Aika vaikeaa on meikäläisen pohjatiedoilla vastata noihin Jössen kirjoituksiin ,mutta yritetään nyt jotenkin spekuloida tuota hävittäjähankintaa.
Ehkä Gripen on jäi hankinnoista pois sen vuoksi että pohjola on kokonaisuudessaan strategisesti huono paikka hävittäjätuotannolle. Sotatilanteessa 60 hävittäjää ei ole paljon mitään ja niitä olisi hyvinkin pian hankittava lisää ja jos meillä on vain riittävästi lentäjiä niin kyllä Horneteja saadaan paljon nopeammin käyttöön kuin Ruotsalaisia. Jos taasen olisimme ostaneet esim 150-200 ruotsalaista hävittäjää niin lähtökohta olisi alun alkaen parempi ,mutta tuommoinen hankinta olisi kaatunut heti alkuunsa eduskunnassa.
Köyhän miehen puolustusvoimissa on kai tärkeää osoittaa mahdollisille vihollisille että meillä on saatavilla nopeasti lisää kalustoa jos tarvitaan, kun taas rauhan aikana sellaiset rahamäärät hankintoihin eivät tulisi koskaan kuuloonkaan Suomen poliittisessa ilmapiirissä.
-
Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta :o
[/quote]
Mut jos aletaan partisaaneiksi tai mettäveljiksi niin on hyvä olla edes jotain..
-
Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta :o
Mut jos aletaan partisaaneiksi tai mettäveljiksi niin on hyvä olla edes jotain..
[/quote]
Tämä suomalaisen miehen ja kansan luonne, ei oikein hyväksy sitä, että naiset ja lapset jää vihollisen armoille ja itte lymyillään joissakin takametsissä :o
-
Tämä suomalaisen miehen ja kansan luonne, ei oikein hyväksy sitä, että naiset ja lapset jää vihollisen armoille ja itte lymyillään joissakin takametsissä :o
[/quote]
Saati lähtäis käpykaartiin jonnekin kaukomaille..
-
Aika vaikeaa on meikäläisen pohjatiedoilla vastata noihin Jössen kirjoituksiin ,mutta yritetään nyt jotenkin spekuloida tuota hävittäjähankintaa.
Jussi Niinistön ääni ja Perussuomalaisten agenda ei vaadi sen enempää pohjatietoa mistään. Joo juu ja mut kun siis kasapanos ja Talvisodan Ihme. Kyllä suomalaisella reserviläisellä on oma oikeutensa sanoa, mitä käteen laitetaan, jos ja kun pitää lähteä, mahdollisesti ottamaan jonkun vieraan vihulaisen luoti / ammus nahkaansa. Koskee myös panssarimiehistöä, jotka on meidän poikia. Oman poikani pistän mieluummin Leopardin kyytiin, sitten jos se aika tulee. Täällä julistavat kirjoituspöytäkenraalit eivät sinne enää joudu.
-SS-
-
Kai jokaisella kirjoittajalla on jokin poliittinen tausta ,minullakin ,vaikkakin melko epäpoliittinen ,ainakin ilman sen enempää tietoa minkään poliittisen tahon sisä tai muista renkaista.
Omat pohdiskelut perustuu siten omaan mutu tuntumaan ja sinänsä kenenkään toisen mahdollinen poliittinen tausta ei paljon vaikuta pohdiskeluihini kunhan jokaiselle kirjoittajalle jää pohdiskelun mahdollisuus
-
Aika vaikeaa on meikäläisen pohjatiedoilla vastata noihin Jössen kirjoituksiin ,mutta yritetään nyt jotenkin spekuloida tuota hävittäjähankintaa.
Ehkä Gripen on jäi hankinnoista pois sen vuoksi että pohjola on kokonaisuudessaan strategisesti huono paikka hävittäjätuotannolle. Sotatilanteessa 60 hävittäjää ei ole paljon mitään ja niitä olisi hyvinkin pian hankittava lisää ja jos meillä on vain riittävästi lentäjiä niin kyllä Horneteja saadaan paljon nopeammin käyttöön kuin Ruotsalaisia. Jos taasen olisimme ostaneet esim 150-200 ruotsalaista hävittäjää niin lähtökohta olisi alun alkaen parempi ,mutta tuommoinen hankinta olisi kaatunut heti alkuunsa eduskunnassa.
Köyhän miehen puolustusvoimissa on kai tärkeää osoittaa mahdollisille vihollisille että meillä on saatavilla nopeasti lisää kalustoa jos tarvitaan, kun taas rauhan aikana sellaiset rahamäärät hankintoihin eivät tulisi koskaan kuuloonkaan Suomen poliittisessa ilmapiirissä.
Hornetista oli vuonna 1990 jo tuotettu a,b,c,d versiot ja Giben oli vielä proto asteella. 3 tuotetusta Gribenistä 2 oli tullut kenttään kesken lennon.
Miksi ostaa 4:n sukupolven kone joka on tuotannossa vasta 5-10 vuoden päästä kun markkinoilla on jo 4 sukupolven hävittäjiä?
Migissä oli ongelma se että varaosien saatavuus oli tuolloin heikko. Huonoimat Migit oli purettu jo varaosiksi.
T-72 panssarivaunu oli jo vanhentunut niitä itä-saksasta ostettaessa. Ruotsi osti samaan aikaan Leobardeja ja ne on Ruotsissa käytössä.
Liitoutuneet teki Saddamin T-72 emmentaalia Perianlahdella M1A2 Abrams panssareilla. Amerikkalaisten Ambrams panssarilla on sama pääase kuin Leobardissa.
Venäjältä ostettiin BUK-ilmatorjuntaohjuksia mistä jössejänis ei puhunut halaistua sanaa. Nämä Lipposen hallituksen aikana ostetut ilmatorjuntaohjukset jostain syystä poistettiin nopeutetussa aikataulussa. Tilalle hankittiin suorituskyvyltään heikompi Norjalainen järjestelmä. Miksi?
Samoin jössejänis unohtaa mainita tämän heko-hankinnan. Vuosia myöhässä kun käyttöön ostetaan kone mikä löytyy vasta suunittelupöydältä.
-
Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta :o
Mut jos aletaan partisaaneiksi tai mettäveljiksi niin on hyvä olla edes jotain..
Tämä suomalaisen miehen ja kansan luonne, ei oikein hyväksy sitä, että naiset ja lapset jää vihollisen armoille ja itte lymyillään joissakin takametsissä :o
[/quote]
Kyllä se Isovihan aikana sen hyvinkin hyväksyi, mutta seuraukset olivat huonot. Suomensodassa venäläisillä joukoilla oli jo toinen käsky: siviilit pitää jättää rauhaan.
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä, joten rynkylle on edelleen käyttöä. Ja jos ei ole, miksi niitä piti saada se 100 000 lisää?
-
Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta :o
Mut jos aletaan partisaaneiksi tai mettäveljiksi niin on hyvä olla edes jotain..
Tämä suomalaisen miehen ja kansan luonne, ei oikein hyväksy sitä, että naiset ja lapset jää vihollisen armoille ja itte lymyillään joissakin takametsissä :o
Kyllä se Isovihan aikana sen hyvinkin hyväksyi, mutta seuraukset olivat huonot. Suomensodassa venäläisillä joukoilla oli jo toinen käsky: siviilit pitää jättää rauhaan.
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä, joten rynkylle on edelleen käyttöä. Ja jos ei ole, miksi niitä piti saada se 100 000 lisää?
[/quote]
Siihen aikaan rauhanaikainen sodanajan reservi oli 100000 jätkää suurempi. Puolustusvoimilla kun on aina rahasta pula, niin puolustusvoimien kannattaa realisoida kaikki mikä on realisoitavissa.
-
mutta ootteko tietoisia kuin motivoituneita nuo naiset on armeijan jälkeen? ei pahemmin intin käyneelle mirkulle ryttyillä vaan hän vetelee kunnolla kulkusille ja ei edes ole pahoillaan tuosta! ja nää nykysällit jotka sa-int potkii sen puolen vuoden jälkeen pihalle, eivät osaa edes kengännauhojaan sitoa saati sitten puolustaa edes itseään; näin kertoi suvusta löytyvä kersantti-maire! nähny näitä löllöjä, kuten ilmaisi, ihan tarpeeksi!
-
Aika vaikeaa on meikäläisen pohjatiedoilla vastata noihin Jössen kirjoituksiin ,mutta yritetään nyt jotenkin spekuloida tuota hävittäjähankintaa.
Ehkä Gripen on jäi hankinnoista pois sen vuoksi että pohjola on kokonaisuudessaan strategisesti huono paikka hävittäjätuotannolle. Sotatilanteessa 60 hävittäjää ei ole paljon mitään ja niitä olisi hyvinkin pian hankittava lisää ja jos meillä on vain riittävästi lentäjiä niin kyllä Horneteja saadaan paljon nopeammin käyttöön kuin Ruotsalaisia. Jos taasen olisimme ostaneet esim 150-200 ruotsalaista hävittäjää niin lähtökohta olisi alun alkaen parempi ,mutta tuommoinen hankinta olisi kaatunut heti alkuunsa eduskunnassa.
Köyhän miehen puolustusvoimissa on kai tärkeää osoittaa mahdollisille vihollisille että meillä on saatavilla nopeasti lisää kalustoa jos tarvitaan, kun taas rauhan aikana sellaiset rahamäärät hankintoihin eivät tulisi koskaan kuuloonkaan Suomen poliittisessa ilmapiirissä.
Hornetista oli vuonna 1990 jo tuotettu a,b,c,d versiot ja Giben oli vielä proto asteella. 3 tuotetusta Gribenistä 2 oli tullut kenttään kesken lennon.
Miksi ostaa 4:n sukupolven kone joka on tuotannossa vasta 5-10 vuoden päästä kun markkinoilla on jo 4 sukupolven hävittäjiä?
Migissä oli ongelma se että varaosien saatavuus oli tuolloin heikko. Huonoimat Migit oli purettu jo varaosiksi.
T-72 panssarivaunu oli jo vanhentunut niitä itä-saksasta ostettaessa. Ruotsi osti samaan aikaan Leobardeja ja ne on Ruotsissa käytössä.
Liitoutuneet teki Saddamin T-72 emmentaalia Perianlahdella M1A2 Abrams panssareilla. Amerikkalaisten Ambrams panssarilla on sama pääase kuin Leobardissa.
Venäjältä ostettiin BUK-ilmatorjuntaohjuksia mistä jössejänis ei puhunut halaistua sanaa. Nämä Lipposen hallituksen aikana ostetut ilmatorjuntaohjukset jostain syystä poistettiin nopeutetussa aikataulussa. Tilalle hankittiin suorituskyvyltään heikompi Norjalainen järjestelmä. Miksi?
Samoin jössejänis unohtaa mainita tämän heko-hankinnan. Vuosia myöhässä kun käyttöön ostetaan kone mikä löytyy vasta suunittelupöydältä.
Syntyyhän tähän keskustelua. Ja vieläpä asiasta eikä asian esittäjästä.
Loanneksen teoriassa lisäkoneiden nopeasta saannista on puolensa. On kuitenkin käynyt ilmi, että Ruotsi oli varannut kylmän sodan aikana Suomelle lisäkoneita, koska niitä ei rauhansopimuksen mukaan voinut olla määräänsä enempää Suomen alueella ja virallisessa kalustoluettelossa. Erilaisin sopimuksin kaluston saatavuutta voitaisiin, jos ei nyt varmistaa, niin todennäköistää kuitenkin. Toisaalta täysimittainen sota on niin hupaa lentokalustolle, että melkein sama sitten alkaa olla, onko hävittäjiä 60 vai 160, jos naapuri tosiaan ottaa asiakseen niiden tuhoamisen. Suomen mittakaavassa koneiden tärkein tehtävä on nostaa hyökkäyksen hintaa. Lisäksi hävittäjillä on myös suuri imagoarvo, jolla pönkitetään omien kansalaisten itsetuntoa ja annetaan ulkomaiden suuntaan erilaisia viestejä. Tämä viestiefekti on aika vähille jäänyt Hornet-keskustelussa niin tässä kuin yleisemminkin. Kuitenkin sillä oli erittäin suuri merkitys näiden koneiden hankinnassa. Nyt haluttiin amerikkalaista rautaa.
Gripeneiden hylkimiselle oli varmasti osasyynä epävarmuus siitä, millaisia koneita lopulta tuotantoon tulisi. Tuossa vaiheessa tuotekehitykseen oli kulunut jo niin paljon rahaa, että tuskin hanketta enää olisi voinut kokonaan peruuttaa. Hyvin myös tiedettiin, että Suomen tilaus olisi antanut Gripen-valmistukselle taloudellisia lisäresursseja ja kaupallista uskottavuutta.
Esitinkin tuossa aiemmin kysymyksen, olisiko ollut uhka maamme turvallisuudelle, jos olisimme lykänneet hankintaa vielä parilla vuodella ja tehneet päätöksen sitten.
Gripenin lisäksi olisi tällöin voinut tarjousta kysyä myös EuroFighter Typhoonista ja Dassault Rafalesta, joita pidetään mm. Gripenin ja SU:35:n ohella 4.5 tai 4++ -sukupolven hävittäjinä, joiden tärkein 5. polven hävittäjistä erottava ominaisuus on häiveominaisuuden puuttuminen. Se, että tämän tyyppisten hävittäjien hankinnasta aletaan puhua nyt, on mielestäni vähän outoa, kun näitä koneita kuitenkin kaupiteltiin jo silloin, kun Hornet-kauppa lyötiin lukkoon.
Mitä panssareihin tulee, niin T- 72:n heikkoa menestystä Persianlahden sodassa voi paikata kyseisen laitteen menestyksellä Georgian sodassa. Kummassakaan ei ole suoranaisesti kyse vain pelkästä panssarivaunusta, vaan myös kaikesta muusta. Miten vaunu soveltuu taktiikkaan ja maastoon, miten sen miehistö on koulutettu ja millaista tiedustelu- ja ilmatukea kumpikin osapuoli saa. Vaunuilla on erilaisia käyttötarkoituksia ja tapoja. Meille on hankittu myös Ruotsalaisia CV 90 rynnäkköpanssarivaunuja. Se ei tee niistä huonoja, että Irakin aavikolla niistä olisi tullut reikäjuustoa sekä Abramsien, että T-72:sten toimesta. (sen sijaan CV:kin on varmasti jonkun mielestä huono siksi, että se on ruotsalainen. Jokuhan täällä jo totesi, ettei ruotsalaiseen kalustoon voi luottaa, se on kuulemma niin moneen kertaan nähty.) Niitä olisi puhkonut myös T-55, joka oli Irakin määrällisesti tärkein panssarivaunu.
Kuten aiemmin jo kirjoitin, Leopard on paksummin panssaroitu ja siinä on järeämpi ase kuin 72:ssa, mutta 72:n silhuetti ja keveys sopivat erinomaisesti Suomalaiseen maastoon. Panssarivaunussa yhdistyy suoja, tuli ja liike. Suojasta ja tulesta ei ole iloa, jos on uponneena suohon.
Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole tässä varsinaisesti vertailla kalustoa, vaan tuoda esiin rahan käyttöön liittyviä kysymyksiä tilanteessa, jossa jatkuvasti kerrotaan puolustusvoimien taloudellisesta ahdingosta.
On tosiaan paljon muutakin, mihin en ole ehtinyt, muistanut tai osannut ottaa kantaa. Mainitsit ilmatorjuntajärjestelmät. Niissä on kanssa myös soudettu ja huovattu. Olalta-ammuttaviin vuoroin uskotaan, vuoroin ei. Nyt taas uskotaan. Bukeista ja Marksmannista luopumisen kiirettä en ymmärrä. Bukeilla ammuttiin alas venäläisiä koneita Georgian sodassa.
-
Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta :o
Mut jos aletaan partisaaneiksi tai mettäveljiksi niin on hyvä olla edes jotain..
Tämä suomalaisen miehen ja kansan luonne, ei oikein hyväksy sitä, että naiset ja lapset jää vihollisen armoille ja itte lymyillään joissakin takametsissä :o
Kyllä se Isovihan aikana sen hyvinkin hyväksyi, mutta seuraukset olivat huonot. Suomensodassa venäläisillä joukoilla oli jo toinen käsky: siviilit pitää jättää rauhaan.
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä, joten rynkylle on edelleen käyttöä. Ja jos ei ole, miksi niitä piti saada se 100 000 lisää?
Siihen aikaan rauhanaikainen sodanajan reservi oli 100000 jätkää suurempi. Puolustusvoimilla kun on aina rahasta pula, niin puolustusvoimien kannattaa realisoida kaikki mikä on realisoitavissa.
[/quote]
Joku tilastokeskuksen väestötutkija olisi voinut kertoa, että reservit pienenevät ikäluokkien pienetessä ja sosiologi kertoa, että yhä harvempaa nappaa. Rahasta on krooninen pula, mutta mutta kuitenkin ostetaan kalustoa varastoon ja romutetaan suraan varastosta. Rahaksi noita ei voi muuttaa, kun Suomi ei myy aseita sotaa käyville maille, diktatuureille ja epävakaille valtioille. Kaikilla muilla torrakoita jo onkin kotimaisiin ja vientitarpeisiin. Olisi nyt vain nojattu niihin konepistooleihin. Kyllä ne olisivat nostoväen tehtävissä asiansa ajaneet. Rynnäritäydennyksen hankinnan aikaan reservissä oli vielä porukkaa, joilla KP oli ollut palvelusaseena.
-
Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta :o
Mut jos aletaan partisaaneiksi tai mettäveljiksi niin on hyvä olla edes jotain..
Tämä suomalaisen miehen ja kansan luonne, ei oikein hyväksy sitä, että naiset ja lapset jää vihollisen armoille ja itte lymyillään joissakin takametsissä :o
Kyllä se Isovihan aikana sen hyvinkin hyväksyi, mutta seuraukset olivat huonot. Suomensodassa venäläisillä joukoilla oli jo toinen käsky: siviilit pitää jättää rauhaan.
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä, joten rynkylle on edelleen käyttöä. Ja jos ei ole, miksi niitä piti saada se 100 000 lisää?
Siihen aikaan rauhanaikainen sodanajan reservi oli 100000 jätkää suurempi. Puolustusvoimilla kun on aina rahasta pula, niin puolustusvoimien kannattaa realisoida kaikki mikä on realisoitavissa.
Joku tilastokeskuksen väestötutkija olisi voinut kertoa, että reservit pienenevät ikäluokkien pienetessä ja sosiologi kertoa, että yhä harvempaa nappaa. Rahasta on krooninen pula, mutta mutta kuitenkin ostetaan kalustoa varastoon ja romutetaan suraan varastosta. Rahaksi noita ei voi muuttaa, kun Suomi ei myy aseita sotaa käyville maille, diktatuureille ja epävakaille valtioille. Kaikilla muilla torrakoita jo onkin kotimaisiin ja vientitarpeisiin. Olisi nyt vain nojattu niihin konepistooleihin. Kyllä ne olisivat nostoväen tehtävissä asiansa ajaneet. Rynnäritäydennyksen hankinnan aikaan reservissä oli vielä porukkaa, joilla KP oli ollut palvelusaseena.
[/quote]
En minä rynkkyä huonona aseena pidä, mutta se vaan on niin, että muilla aseilla taistelut on jo ratkaistu siinä vaiheessa, kun tullaan rynkyn tai konepistoolin kantama-alueelle :D
Suomen akilleen kantapää on todennäköisesti toi tulivoima 70 km ylöspäin, tykistö ei oikein yllä, lentokoneissa vasta nyt on semmonenkin ohjus jolla voi ampua ilmasta maahan ja raketinheittimiä taisi olla yksi patteri, varsinaisia lyhyen kantaman ohjuksia ei suomen armeijalla ole ollenkaan ... :o
-
Onhan se noinkin, mutta nyky-sodankäynti on niin teknistä hommaa, että siinä vaiheessa kun taistellaan rynkyillä, niin se taistelu on jo hävitty, taistelu ratkeaa ennen tätä vaihetta :o
Mut jos aletaan partisaaneiksi tai mettäveljiksi niin on hyvä olla edes jotain..
Tämä suomalaisen miehen ja kansan luonne, ei oikein hyväksy sitä, että naiset ja lapset jää vihollisen armoille ja itte lymyillään joissakin takametsissä :o
Kyllä se Isovihan aikana sen hyvinkin hyväksyi, mutta seuraukset olivat huonot. Suomensodassa venäläisillä joukoilla oli jo toinen käsky: siviilit pitää jättää rauhaan.
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä, joten rynkylle on edelleen käyttöä. Ja jos ei ole, miksi niitä piti saada se 100 000 lisää?
Siihen aikaan rauhanaikainen sodanajan reservi oli 100000 jätkää suurempi. Puolustusvoimilla kun on aina rahasta pula, niin puolustusvoimien kannattaa realisoida kaikki mikä on realisoitavissa.
Joku tilastokeskuksen väestötutkija olisi voinut kertoa, että reservit pienenevät ikäluokkien pienetessä ja sosiologi kertoa, että yhä harvempaa nappaa. Rahasta on krooninen pula, mutta mutta kuitenkin ostetaan kalustoa varastoon ja romutetaan suraan varastosta. Rahaksi noita ei voi muuttaa, kun Suomi ei myy aseita sotaa käyville maille, diktatuureille ja epävakaille valtioille. Kaikilla muilla torrakoita jo onkin kotimaisiin ja vientitarpeisiin. Olisi nyt vain nojattu niihin konepistooleihin. Kyllä ne olisivat nostoväen tehtävissä asiansa ajaneet. Rynnäritäydennyksen hankinnan aikaan reservissä oli vielä porukkaa, joilla KP oli ollut palvelusaseena.
En minä rynkkyä huonona aseena pidä, mutta se vaan on niin, että muilla aseilla taistelut on jo ratkaistu siinä vaiheessa, kun tullaan rynkyn tai konepistoolin kantama-alueelle :D
Suomen akilleen kantapää on todennäköisesti toi tulivoima 70 km ylöspäin, tykistö ei oikein yllä, lentokoneissa vasta nyt on semmonenkin ohjus jolla voi ampua ilmasta maahan ja raketinheittimiä taisi olla yksi patteri, varsinaisia lyhyen kantaman ohjuksia ei suomen armeijalla ole ollenkaan ... :o
[/quote]
Sateliittejako meinaat ruveta metsästämään , kun noin korkealle tavottelet?
-
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä,
Maan valtaaminen ja etenkin hallinta vaatii maajoukkoja, sodan voittaminen ei vaadi. Se riippuu täysin lähtökohteista ja tavotteista. Ylivoimainen valtio pystyy alistamaan heikomman tahtoonsa ilman suurimittaista maavoimaoperaatiota.
Juuri siksi puolustuksessa pitää keskittyä johonkin muuhun, kuin rynkkymiesten koulutukseen. Kun suuret maavoimajoukot on saatu kasaan, niin nykyaikainen sota on jo hävitty.
-
mutta pohjois-korea ei taida huolia meitä omiin porukoihinsa? taitaa olla jo ainoita sen lajin maita. kiina mikään kommunistinen maa enää ole, kerran ryssäkään ei ole enää neukkula!
-
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä,
Maan valtaaminen ja etenkin hallinta vaatii maajoukkoja, sodan voittaminen ei vaadi. Se riippuu täysin lähtökohteista ja tavotteista. Ylivoimainen valtio pystyy alistamaan heikomman tahtoonsa ilman suurimittaista maavoimaoperaatiota.
Juuri siksi puolustuksessa pitää keskittyä johonkin muuhun, kuin rynkkymiesten koulutukseen. Kun suuret maavoimajoukot on saatu kasaan, niin nykyaikainen sota on jo hävitty.
Mutta onko tällaista nykyaikaista sotaa vielä koskaan missään käyty?
No itse tiedän tavallaan yhden tällaisen esimerkin, joka sekin tosin on melko kyseenalainen.
Vaan enpä kerro vielä.
Suurvalta-armeijoiden pelottavin vastus on edelleen yhdistelmä: mies, miina ja kivääri. Tällä teknologisen sodankäynnin huippuunsaviritetyllä asejärjestelmällä on eniten saatu tappioita suurvalta-armeijoiden sotilaille niin Vietnamissa, Irakissa Tsetseniassa kuin Afganistanissakin.
-
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä,
Maan valtaaminen ja etenkin hallinta vaatii maajoukkoja, sodan voittaminen ei vaadi. Se riippuu täysin lähtökohteista ja tavotteista. Ylivoimainen valtio pystyy alistamaan heikomman tahtoonsa ilman suurimittaista maavoimaoperaatiota.
Juuri siksi puolustuksessa pitää keskittyä johonkin muuhun, kuin rynkkymiesten koulutukseen. Kun suuret maavoimajoukot on saatu kasaan, niin nykyaikainen sota on jo hävitty.
Mutta onko tällaista nykyaikaista sotaa vielä koskaan missään käyty?
No itse tiedän tavallaan yhden tällaisen esimerkin, joka sekin tosin on melko kyseenalainen.
Vaan enpä kerro vielä.
Suurvalta-armeijoiden pelottavin vastus on edelleen yhdistelmä: mies, miina ja kivääri. Tällä teknologisen sodankäynnin huippuunsaviritetyllä asejärjestelmällä on eniten saatu tappioita suurvalta-armeijoiden sotilaille niin Vietnamissa, Irakissa Tsetseniassa kuin Afganistanissakin.
Kyllä, kyllä, mutta millä hintaa, paljonko kuoli siviilejä Vietnamissa, Afganistanissa, TsetTseniassa ja Irakissa :o
Kuten jo ylempänä totesin, että suomalainen kansanluonne ei oikein niele sitä, että ensin annetaan vihollisen vallata maa ja sitten ruvetaan vastarintaan kun maa on jo vallattu :(
Irakin sodassa kuoli ensivaiheessa jotain 300 000 ihmistä, jenkkien tappiot oli luokkaa vajaa tuhat sotilasta, osa niistäkin omien luoteihin ja mukana on myös liikenneonnettomuuksissa kuolleet ;)
Ainahan vastarintaa voi tehdä, mutta parempi pysäyttää se vihollinen jo rajalla ;D
-
Aika vaikeaa on meikäläisen pohjatiedoilla vastata noihin Jössen kirjoituksiin ,mutta yritetään nyt jotenkin spekuloida tuota hävittäjähankintaa.
Ehkä Gripen on jäi hankinnoista pois sen vuoksi että pohjola on kokonaisuudessaan strategisesti huono paikka hävittäjätuotannolle. Sotatilanteessa 60 hävittäjää ei ole paljon mitään ja niitä olisi hyvinkin pian hankittava lisää ja jos meillä on vain riittävästi lentäjiä niin kyllä Horneteja saadaan paljon nopeammin käyttöön kuin Ruotsalaisia. Jos taasen olisimme ostaneet esim 150-200 ruotsalaista hävittäjää niin lähtökohta olisi alun alkaen parempi ,mutta tuommoinen hankinta olisi kaatunut heti alkuunsa eduskunnassa.
Köyhän miehen puolustusvoimissa on kai tärkeää osoittaa mahdollisille vihollisille että meillä on saatavilla nopeasti lisää kalustoa jos tarvitaan, kun taas rauhan aikana sellaiset rahamäärät hankintoihin eivät tulisi koskaan kuuloonkaan Suomen poliittisessa ilmapiirissä.
Hornetista oli vuonna 1990 jo tuotettu a,b,c,d versiot ja Giben oli vielä proto asteella. 3 tuotetusta Gribenistä 2 oli tullut kenttään kesken lennon.
Miksi ostaa 4:n sukupolven kone joka on tuotannossa vasta 5-10 vuoden päästä kun markkinoilla on jo 4 sukupolven hävittäjiä?
Migissä oli ongelma se että varaosien saatavuus oli tuolloin heikko. Huonoimat Migit oli purettu jo varaosiksi.
T-72 panssarivaunu oli jo vanhentunut niitä itä-saksasta ostettaessa. Ruotsi osti samaan aikaan Leobardeja ja ne on Ruotsissa käytössä.
Liitoutuneet teki Saddamin T-72 emmentaalia Perianlahdella M1A2 Abrams panssareilla. Amerikkalaisten Ambrams panssarilla on sama pääase kuin Leobardissa.
Venäjältä ostettiin BUK-ilmatorjuntaohjuksia mistä jössejänis ei puhunut halaistua sanaa. Nämä Lipposen hallituksen aikana ostetut ilmatorjuntaohjukset jostain syystä poistettiin nopeutetussa aikataulussa. Tilalle hankittiin suorituskyvyltään heikompi Norjalainen järjestelmä. Miksi?
Samoin jössejänis unohtaa mainita tämän heko-hankinnan. Vuosia myöhässä kun käyttöön ostetaan kone mikä löytyy vasta suunittelupöydältä.
Syntyyhän tähän keskustelua. Ja vieläpä asiasta eikä asian esittäjästä.
Loanneksen teoriassa lisäkoneiden nopeasta saannista on puolensa. On kuitenkin käynyt ilmi, että Ruotsi oli varannut kylmän sodan aikana Suomelle lisäkoneita, koska niitä ei rauhansopimuksen mukaan voinut olla määräänsä enempää Suomen alueella ja virallisessa kalustoluettelossa. Erilaisin sopimuksin kaluston saatavuutta voitaisiin, jos ei nyt varmistaa, niin todennäköistää kuitenkin. Toisaalta täysimittainen sota on niin hupaa lentokalustolle, että melkein sama sitten alkaa olla, onko hävittäjiä 60 vai 160, jos naapuri tosiaan ottaa asiakseen niiden tuhoamisen. Suomen mittakaavassa koneiden tärkein tehtävä on nostaa hyökkäyksen hintaa. Lisäksi hävittäjillä on myös suuri imagoarvo, jolla pönkitetään omien kansalaisten itsetuntoa ja annetaan ulkomaiden suuntaan erilaisia viestejä. Tämä viestiefekti on aika vähille jäänyt Hornet-keskustelussa niin tässä kuin yleisemminkin. Kuitenkin sillä oli erittäin suuri merkitys näiden koneiden hankinnassa. Nyt haluttiin amerikkalaista rautaa.
Gripeneiden hylkimiselle oli varmasti osasyynä epävarmuus siitä, millaisia koneita lopulta tuotantoon tulisi. Tuossa vaiheessa tuotekehitykseen oli kulunut jo niin paljon rahaa, että tuskin hanketta enää olisi voinut kokonaan peruuttaa. Hyvin myös tiedettiin, että Suomen tilaus olisi antanut Gripen-valmistukselle taloudellisia lisäresursseja ja kaupallista uskottavuutta.
Esitinkin tuossa aiemmin kysymyksen, olisiko ollut uhka maamme turvallisuudelle, jos olisimme lykänneet hankintaa vielä parilla vuodella ja tehneet päätöksen sitten.
Gripenin lisäksi olisi tällöin voinut tarjousta kysyä myös EuroFighter Typhoonista ja Dassault Rafalesta, joita pidetään mm. Gripenin ja SU:35:n ohella 4.5 tai 4++ -sukupolven hävittäjinä, joiden tärkein 5. polven hävittäjistä erottava ominaisuus on häiveominaisuuden puuttuminen. Se, että tämän tyyppisten hävittäjien hankinnasta aletaan puhua nyt, on mielestäni vähän outoa, kun näitä koneita kuitenkin kaupiteltiin jo silloin, kun Hornet-kauppa lyötiin lukkoon.
Mitä panssareihin tulee, niin T- 72:n heikkoa menestystä Persianlahden sodassa voi paikata kyseisen laitteen menestyksellä Georgian sodassa. Kummassakaan ei ole suoranaisesti kyse vain pelkästä panssarivaunusta, vaan myös kaikesta muusta. Miten vaunu soveltuu taktiikkaan ja maastoon, miten sen miehistö on koulutettu ja millaista tiedustelu- ja ilmatukea kumpikin osapuoli saa. Vaunuilla on erilaisia käyttötarkoituksia ja tapoja. Meille on hankittu myös Ruotsalaisia CV 90 rynnäkköpanssarivaunuja. Se ei tee niistä huonoja, että Irakin aavikolla niistä olisi tullut reikäjuustoa sekä Abramsien, että T-72:sten toimesta. (sen sijaan CV:kin on varmasti jonkun mielestä huono siksi, että se on ruotsalainen. Jokuhan täällä jo totesi, ettei ruotsalaiseen kalustoon voi luottaa, se on kuulemma niin moneen kertaan nähty.) Niitä olisi puhkonut myös T-55, joka oli Irakin määrällisesti tärkein panssarivaunu.
Kuten aiemmin jo kirjoitin, Leopard on paksummin panssaroitu ja siinä on järeämpi ase kuin 72:ssa, mutta 72:n silhuetti ja keveys sopivat erinomaisesti Suomalaiseen maastoon. Panssarivaunussa yhdistyy suoja, tuli ja liike. Suojasta ja tulesta ei ole iloa, jos on uponneena suohon.
Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole tässä varsinaisesti vertailla kalustoa, vaan tuoda esiin rahan käyttöön liittyviä kysymyksiä tilanteessa, jossa jatkuvasti kerrotaan puolustusvoimien taloudellisesta ahdingosta.
On tosiaan paljon muutakin, mihin en ole ehtinyt, muistanut tai osannut ottaa kantaa. Mainitsit ilmatorjuntajärjestelmät. Niissä on kanssa myös soudettu ja huovattu. Olalta-ammuttaviin vuoroin uskotaan, vuoroin ei. Nyt taas uskotaan. Bukeista ja Marksmannista luopumisen kiirettä en ymmärrä. Bukeilla ammuttiin alas venäläisiä koneita Georgian sodassa.
Kuten sanoin, niin osa migeistä oli jo purettu varaosiksi. Se ei paljon Karjalan lennostossa tai muualla mitkä nojasi mig kalustoon lämitä jos pitää lähteä vierasta konetta tunnistamaan ja ainoa lentokelpoinen kone on Cesna! ;D
No tuolloin tuli tuotantoon Super Hornet että olisiko sitten ollut sama ostaa nuita, niin olisi ollut se 4,5 ja ei tarvii odottaa 5 vuotta? Näkeehän tuon eurooppalaisen toimitust tyylin kaikki mitä on eu:sta ostettu on enemmämän tai vähemmän myöhässä! Olkiluoto taitaa valmistua siihen mennessä kun sen käyttöikä tulee jo täyteen ja nämä eurokopterit saadaan toimitettua Suomen ilmavoimille siihen mennessä kun ostetaan jo uusia. ;D
-
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä,
Maan valtaaminen ja etenkin hallinta vaatii maajoukkoja, sodan voittaminen ei vaadi. Se riippuu täysin lähtökohteista ja tavotteista. Ylivoimainen valtio pystyy alistamaan heikomman tahtoonsa ilman suurimittaista maavoimaoperaatiota.
Juuri siksi puolustuksessa pitää keskittyä johonkin muuhun, kuin rynkkymiesten koulutukseen. Kun suuret maavoimajoukot on saatu kasaan, niin nykyaikainen sota on jo hävitty.
Mutta onko tällaista nykyaikaista sotaa vielä koskaan missään käyty?
No itse tiedän tavallaan yhden tällaisen esimerkin, joka sekin tosin on melko kyseenalainen.
Vaan enpä kerro vielä.
Suurvalta-armeijoiden pelottavin vastus on edelleen yhdistelmä: mies, miina ja kivääri. Tällä teknologisen sodankäynnin huippuunsaviritetyllä asejärjestelmällä on eniten saatu tappioita suurvalta-armeijoiden sotilaille niin Vietnamissa, Irakissa Tsetseniassa kuin Afganistanissakin.
Maailmassa ei, onneksi, ole ollut totaalista sotaa pitkään aikaan.
Miinoilla ei ole mitään merkitystä jos maa pommitetaan paskaksi ja joukot kuljetetaan ilmateitse. On totta, että mies ja kivääri ovat aiheuttaneet tappioita maailman kriisipesäkkeissä, mutta mitä luulet, saisiko jenkit vaikka Afganistanin hgaltuunsa jos tahtoisivat? Kyse on vain resursseista, mitä tahdotaan asian eteen uhrata. Toinen maailmansota ratkaistiin lopulta resurssien riittävyydellä, samoin Vietnamin sota, jenkit ei vain poliittisesti saaneet sinne riittäviä resursseja.
Samoin Suomen kohdalla, on täysin selvä asia että ennen pitkää olisimme joutuneet alistumaan Neuvostoliiton resurssien alle. Onneksi politiikka ja se, että neukuilla oli tarve kohdistaa resurssejaan muualle, pelasti meidät. Sota ei ole pelkkää voimaa.
-
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä,
Maan valtaaminen ja etenkin hallinta vaatii maajoukkoja, sodan voittaminen ei vaadi. Se riippuu täysin lähtökohteista ja tavotteista. Ylivoimainen valtio pystyy alistamaan heikomman tahtoonsa ilman suurimittaista maavoimaoperaatiota.
Juuri siksi puolustuksessa pitää keskittyä johonkin muuhun, kuin rynkkymiesten koulutukseen. Kun suuret maavoimajoukot on saatu kasaan, niin nykyaikainen sota on jo hävitty.
Mutta onko tällaista nykyaikaista sotaa vielä koskaan missään käyty?
No itse tiedän tavallaan yhden tällaisen esimerkin, joka sekin tosin on melko kyseenalainen.
Vaan enpä kerro vielä.
Suurvalta-armeijoiden pelottavin vastus on edelleen yhdistelmä: mies, miina ja kivääri. Tällä teknologisen sodankäynnin huippuunsaviritetyllä asejärjestelmällä on eniten saatu tappioita suurvalta-armeijoiden sotilaille niin Vietnamissa, Irakissa Tsetseniassa kuin Afganistanissakin.
Maailmassa ei, onneksi, ole ollut totaalista sotaa pitkään aikaan.
Miinoilla ei ole mitään merkitystä jos maa pommitetaan paskaksi ja joukot kuljetetaan ilmateitse. On totta, että mies ja kivääri ovat aiheuttaneet tappioita maailman kriisipesäkkeissä, mutta mitä luulet, saisiko jenkit vaikka Afganistanin hgaltuunsa jos tahtoisivat? Kyse on vain resursseista, mitä tahdotaan asian eteen uhrata. Toinen maailmansota ratkaistiin lopulta resurssien riittävyydellä, samoin Vietnamin sota, jenkit ei vain poliittisesti saaneet sinne riittäviä resursseja.
Samoin Suomen kohdalla, on täysin selvä asia että ennen pitkää olisimme joutuneet alistumaan Neuvostoliiton resurssien alle. Onneksi politiikka ja se, että neukuilla oli tarve kohdistaa resurssejaan muualle, pelasti meidät. Sota ei ole pelkkää voimaa.
Vietnamissa jenkit ei hävinneet yhtään taistelua. Se sota hävittiin USA:N maaperällä. Jenkit viisastelee itsekkin että "taistelut voitettiin, mutta sota hävittiin!"
-
Nykyään on ilmatilan hallinta ensiarvoisen tärkeä juttu,massiivisilla pommituksilla ne jenkit ovat operoineet joka puolella, sitten näitä alusmaiden joukkoja tarvitään loppusiivoukseen,
-
Nykyään on ilmatilan hallinta ensiarvoisen tärkeä juttu,massiivisilla pommituksilla ne jenkit ovat operoineet joka puolella, sitten näitä alusmaiden joukkoja tarvitään loppusiivoukseen,
Jossain aavikolla! Jugoslaviassa taittii yhdessä välissä melko kauan harjoittaa ilmapommituksia.
-
Nykyään on ilmatilan hallinta ensiarvoisen tärkeä juttu,massiivisilla pommituksilla ne jenkit ovat operoineet joka puolella, sitten näitä alusmaiden joukkoja tarvitään loppusiivoukseen,
Tämä nykyaseiden tarkkuus, nopeus ja teho, on vaan semmosia tekijöitä, että ilmatilan hallinta on pakko osata :(
Maavoimilla ei voi edetä taistelualueelle, jos ei ilmatila ole hallinnassa :o
-
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä,
Maan valtaaminen ja etenkin hallinta vaatii maajoukkoja, sodan voittaminen ei vaadi. Se riippuu täysin lähtökohteista ja tavotteista. Ylivoimainen valtio pystyy alistamaan heikomman tahtoonsa ilman suurimittaista maavoimaoperaatiota.
Juuri siksi puolustuksessa pitää keskittyä johonkin muuhun, kuin rynkkymiesten koulutukseen. Kun suuret maavoimajoukot on saatu kasaan, niin nykyaikainen sota on jo hävitty.
Mutta onko tällaista nykyaikaista sotaa vielä koskaan missään käyty?
No itse tiedän tavallaan yhden tällaisen esimerkin, joka sekin tosin on melko kyseenalainen.
Vaan enpä kerro vielä.
Suurvalta-armeijoiden pelottavin vastus on edelleen yhdistelmä: mies, miina ja kivääri. Tällä teknologisen sodankäynnin huippuunsaviritetyllä asejärjestelmällä on eniten saatu tappioita suurvalta-armeijoiden sotilaille niin Vietnamissa, Irakissa Tsetseniassa kuin Afganistanissakin.
Kyllä, kyllä, mutta millä hintaa, paljonko kuoli siviilejä Vietnamissa, Afganistanissa, TsetTseniassa ja Irakissa :o
Kuten jo ylempänä totesin, että suomalainen kansanluonne ei oikein niele sitä, että ensin annetaan vihollisen vallata maa ja sitten ruvetaan vastarintaan kun maa on jo vallattu :(
Irakin sodassa kuoli ensivaiheessa jotain 300 000 ihmistä, jenkkien tappiot oli luokkaa vajaa tuhat sotilasta, osa niistäkin omien luoteihin ja mukana on myös liikenneonnettomuuksissa kuolleet ;)
Ainahan vastarintaa voi tehdä, mutta parempi pysäyttää se vihollinen jo rajalla ;D
Kyllä, kyllä, en ole tästä yhtään eri mieltä, mutta ovat ne rynnäkkökiväärit silti pelote. Jos ei meitä huvita asia maakuopissa vuosi ja ampua salaa miehittäjiä, ei hitäkään ehkä suuuremmin huvita tulla ammutuiksi.
Asekätkennän paljastuminen varmasti hillitsi niitä, jotka Neuvostoliitossa harkitsivat koko Suomen nopeaa miehitystä rauhan teon jälkeen. Samoin tämä Vietnamin, Afganistanin, Irakin jne. esimerkki on takuuvarmasti vaikuttanut siihen, etteivät länsimaat halunneet lähettää maajoukkoja Libyaan. Ja Syyrian jo osittain vanhentunut kalusto riittää hillitsemään kaikenlaista sotilaallista väliintuloa. Edes Turkki ei ole halunnut kostaa alas ammuttuja lentokoneitaan.
Tällaisen pienen maan armeijan tärkein tehtävä on kaiketi toimia ennalta ehkäisevänä. Sitä tässä vain olen hakenut, että olisiko tavoitteeseen päästy ilman jokaista väli-investointiakin.
-
Aika vaikea...
Hornetista oli vuonna 1990 jo tuotettu a,b,c,d versiot ja...
Syntyyhän tähän keskustelua....
Kuten sanoin, niin osa migeistä oli jo purettu varaosiksi. Se ei paljon Karjalan lennostossa tai muualla mitkä nojasi mig kalustoon lämitä jos pitää lähteä vierasta konetta tunnistamaan ja ainoa lentokelpoinen kone on Cesna! ;D
No tuolloin tuli tuotantoon Super Hornet että olisiko sitten ollut sama ostaa nuita, niin olisi ollut se 4,5 ja ei tarvii odottaa 5 vuotta? Näkeehän tuon eurooppalaisen toimitust tyylin kaikki mitä on eu:sta ostettu on enemmämän tai vähemmän myöhässä! Olkiluoto taitaa valmistua siihen mennessä kun sen käyttöikä tulee jo täyteen ja nämä eurokopterit saadaan toimitettua Suomen ilmavoimille siihen mennessä kun ostetaan jo uusia. ;D
Niin, ei kai Suomi olisi purettuja Migejä ollut tilaamassa. Kyllähän tarjouspyyntöön kuului lentokone tarvittavine asejärjestelmineen ja huolto- varaosatarvikkeineen. Eivät ne Saksassa ja Puolassakaan ole Migit jääneet huollon vuoksi lentämättä.
SuperHornet olisi tietysti ollut yksi vaihtoehto, jos se sitten oli vaihtoehto. Oliko sitten liian kallis vai mitä. Olennainen kysymys on kuitenkin se, että kannattaako Hornetit vaihtaa koneisiin, joita olisi ollut saatavilla jos silloin, kun Hornetit ostettiin, tai ainakin pari vuotta sen jälkeen.
Tietysti yksityinen ihminenkin joutuu näitä miettimään. Jos haluat tänään vaihtaa auton, vaikka tiedät, että ensi vuonna tulee uusi ja parempi malli... No ostetaan tämä ja vaihdetaan vuoden päästä siihen uuteen. Monihan niinkin tekee, mutta edellyttää, että lompakossa on sivuja kuin virsikirjassa.
Tuo amerikkalaisen toimituksen luotettavuus... siinä voit olla oikeassa. Toisaalta ovat kyllä myös herkkiä kääntämään peukaloruuvia, kun joku siihen sormensa työntää.
-
Käytännössä jokaisen sodan voittaminen on tähän astikin edellyttänyt maajoukkojen lähettämistä,
Maan valtaaminen ja etenkin hallinta vaatii maajoukkoja, sodan voittaminen ei vaadi. Se riippuu täysin lähtökohteista ja tavotteista. Ylivoimainen valtio pystyy alistamaan heikomman tahtoonsa ilman suurimittaista maavoimaoperaatiota.
Juuri siksi puolustuksessa pitää keskittyä johonkin muuhun, kuin rynkkymiesten koulutukseen. Kun suuret maavoimajoukot on saatu kasaan, niin nykyaikainen sota on jo hävitty.
Mutta onko tällaista nykyaikaista sotaa vielä koskaan missään käyty?
No itse tiedän tavallaan yhden tällaisen esimerkin, joka sekin tosin on melko kyseenalainen.
Vaan enpä kerro vielä.
Suurvalta-armeijoiden pelottavin vastus on edelleen yhdistelmä: mies, miina ja kivääri. Tällä teknologisen sodankäynnin huippuunsaviritetyllä asejärjestelmällä on eniten saatu tappioita suurvalta-armeijoiden sotilaille niin Vietnamissa, Irakissa Tsetseniassa kuin Afganistanissakin.
Maailmassa ei, onneksi, ole ollut totaalista sotaa pitkään aikaan.
Miinoilla ei ole mitään merkitystä jos maa pommitetaan paskaksi ja joukot kuljetetaan ilmateitse. On totta, että mies ja kivääri ovat aiheuttaneet tappioita maailman kriisipesäkkeissä, mutta mitä luulet, saisiko jenkit vaikka Afganistanin hgaltuunsa jos tahtoisivat? Kyse on vain resursseista, mitä tahdotaan asian eteen uhrata. Toinen maailmansota ratkaistiin lopulta resurssien riittävyydellä, samoin Vietnamin sota, jenkit ei vain poliittisesti saaneet sinne riittäviä resursseja.
Samoin Suomen kohdalla, on täysin selvä asia että ennen pitkää olisimme joutuneet alistumaan Neuvostoliiton resurssien alle. Onneksi politiikka ja se, että neukuilla oli tarve kohdistaa resurssejaan muualle, pelasti meidät. Sota ei ole pelkkää voimaa.
Vietnamissa jenkit ei hävinneet yhtään taistelua. Se sota hävittiin USA:N maaperällä. Jenkit viisastelee itsekkin että "taistelut voitettiin, mutta sota hävittiin!"
Se miina (tai tienvarsipommi tai mikä tahansa räjähde) saadaan helposti myös sen ilmateitse kuljetetun taistelijan jalan alle tai ajoneuvon kylkeen. Eivät ne jenkkisotilaat Afganistaniinkaan rajan yli ole kävelleet.
Vietnamin sodassa kuoli 58 000 amerikkalaista ja haavoittui yli 150 000. Lisäksi USA:n liittouma menetti kaatuneina lähes 250 000 etelävietnamilaista sekä melkein 40 000 Laosin, Etelä-Korean, Thaimaan, Australian ja Uudenseelannin sotilasta. Ei tämä sota mikään menestys ollut taistelukentälläkään.
Aivan sama, käskikö kenraalit vai siviilit lopettamaan tämän mielettömyden. Kun tappiot olivat suuret, alkoi kotirintama rakoilla. Sota teki amerikkalaiset allergisiksi sinkkiarkuille. Niinpä maailman voimakkaimman sotilasmahdin olikin pitkään vaikeata lähettää enää taistelujoukkojaan Grenadaa voimakkaampien vastustajien kimppuun.
Kotirintama ei myöskään kestänyt niitä menetelmiä, joihin USA:n oli pakko turvautua pärjätäkseen. Sotarikosten tunnusmerkit täyttävä siviilien joukkomurhaaminen, Agent Orangen kylväminen metsiin ja pelloille, napalmhyökkäykset kyliin ja summittaiset massapommitukset B52:silla kertovat karua kieltään siitä, millaiseen ahdinkoon amerikkalaiset tuossa sodassa joutuivat.
Siitähän ei ole epäilystäkään, etteivätkä amerikkalaiset olisi tuota sotaa voittaneet, jos millään ei olisi llut mitään väliä. Olihan arsenaalissa vielä taistelukaasuja ja atomipommeja. Joku tolkku sentään oli heilläkin Vietnamin tuhoamisessa. Virallisestihan siellä oltiin kuitenkin auttamassa laillista Etelä-Vietnamin hallitusta. Tuskin se olisi haluunnut hallita Kuun pintaa muistuttavaa maata.
-
Vietnamissa Ranskalaiset kärsivät rökäletappion, koska muukalaislegioonasta vietnamilaisten puolelle loikanneet (Hitlerin) saksalaissotilaat ottivat ohjat käsiinsä Vietnamin kansanarmeijassa. Koulutus oli tehokasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C4%90i%E1%BB%87n_Bi%C3%AAn_Ph%E1%BB%A7n_taistelu
-
Pitäisi kehittää sellaisia maanalaisia panssarivaunuja ja sotakoneita, niillä voisi höökiä Uralille asti ilman ilmaherruutta ??? Tohtori Sykeröllä oli sellainen, eli se kyllä toimisi ???
-
Pitäisi kehittää sellaisia maanalaisia panssarivaunuja ja sotakoneita, niillä voisi höökiä Uralille asti ilman ilmaherruutta ??? Tohtori Sykeröllä oli sellainen, eli se kyllä toimisi ???
Riittäiskö Jontikan koneen teho sellaiseen ???
-
Pitäisi kehittää sellaisia maanalaisia panssarivaunuja ja sotakoneita, niillä voisi höökiä Uralille asti ilman ilmaherruutta ??? Tohtori Sykeröllä oli sellainen, eli se kyllä toimisi ???
Riittäiskö Jontikan koneen teho sellaiseen ???
Riittäisi hyvinkin, laittaa vaan kairan kiinni tumppiin ja tuhannenperä päälle 8) Kivikossa vois kyl etusia ravistaa
-
Vietnamissa Ranskalaiset kärsivät rökäletappion, koska muukalaislegioonasta vietnamilaisten puolelle loikanneet (Hitlerin) saksalaissotilaat ottivat ohjat käsiinsä Vietnamin kansanarmeijassa. Koulutus oli tehokasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C4%90i%E1%BB%87n_Bi%C3%AAn_Ph%E1%BB%A7n_taistelu
Ehkä tuossa oli kyse siitä viimeisestä siirtomaalinnakkeesta josta ei haluttu ja ymmärretty luopua sovinnolla....
-
Vietnamissa Ranskalaiset kärsivät rökäletappion, koska muukalaislegioonasta vietnamilaisten puolelle loikanneet (Hitlerin) saksalaissotilaat ottivat ohjat käsiinsä Vietnamin kansanarmeijassa. Koulutus oli tehokasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C4%90i%E1%BB%87n_Bi%C3%AAn_Ph%E1%BB%A7n_taistelu
Ehkä tuossa oli kyse siitä viimeisestä siirtomaalinnakkeesta josta ei haluttu ja ymmärretty luopua sovinnolla....
Taisi se valtion kassakin olla tyhjä, toisen maailmansodan jälkeen ;D
-
Vietnamissa Ranskalaiset kärsivät rökäletappion, koska muukalaislegioonasta vietnamilaisten puolelle loikanneet (Hitlerin) saksalaissotilaat ottivat ohjat käsiinsä Vietnamin kansanarmeijassa. Koulutus oli tehokasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C4%90i%E1%BB%87n_Bi%C3%AAn_Ph%E1%BB%A7n_taistelu
Ehkä tuossa oli kyse siitä viimeisestä siirtomaalinnakkeesta josta ei haluttu ja ymmärretty luopua sovinnolla....
Taisi se valtion kassakin olla tyhjä, toisen maailmansodan jälkeen ;D
Ehkä tuossa siirtomaapoliitikassa oli kyse jostain muustakin.....
-
Pitäisi kehittää sellaisia maanalaisia panssarivaunuja ja sotakoneita, niillä voisi höökiä Uralille asti ilman ilmaherruutta ??? Tohtori Sykeröllä oli sellainen, eli se kyllä toimisi ???
Riittäiskö Jontikan koneen teho sellaiseen ???
Riittäisi hyvinkin, laittaa vaan kairan kiinni tumppiin ja tuhannenperä päälle 8) Kivikossa vois kyl etusia ravistaa
No sitten . Kranaatin heitin katiolle , kuskille kevytsinko , at vot , taistelukonen on valmis .
Lisääkö Timppa tähän jottain . :-[
-
Aika vaikea...
Hornetista oli vuonna 1990 jo tuotettu a,b,c,d versiot ja...
Syntyyhän tähän keskustelua....
Kuten sanoin, niin osa migeistä oli jo purettu varaosiksi. Se ei paljon Karjalan lennostossa tai muualla mitkä nojasi mig kalustoon lämitä jos pitää lähteä vierasta konetta tunnistamaan ja ainoa lentokelpoinen kone on Cesna! ;D
No tuolloin tuli tuotantoon Super Hornet että olisiko sitten ollut sama ostaa nuita, niin olisi ollut se 4,5 ja ei tarvii odottaa 5 vuotta? Näkeehän tuon eurooppalaisen toimitust tyylin kaikki mitä on eu:sta ostettu on enemmämän tai vähemmän myöhässä! Olkiluoto taitaa valmistua siihen mennessä kun sen käyttöikä tulee jo täyteen ja nämä eurokopterit saadaan toimitettua Suomen ilmavoimille siihen mennessä kun ostetaan jo uusia. ;D
Niin, ei kai Suomi olisi purettuja Migejä ollut tilaamassa. Kyllähän tarjouspyyntöön kuului lentokone tarvittavine asejärjestelmineen ja huolto- varaosatarvikkeineen. Eivät ne Saksassa ja Puolassakaan ole Migit jääneet huollon vuoksi lentämättä.
SuperHornet olisi tietysti ollut yksi vaihtoehto, jos se sitten oli vaihtoehto. Oliko sitten liian kallis vai mitä. Olennainen kysymys on kuitenkin se, että kannattaako Hornetit vaihtaa koneisiin, joita olisi ollut saatavilla jos silloin, kun Hornetit ostettiin, tai ainakin pari vuotta sen jälkeen.
Tietysti yksityinen ihminenkin joutuu näitä miettimään. Jos haluat tänään vaihtaa auton, vaikka tiedät, että ensi vuonna tulee uusi ja parempi malli... No ostetaan tämä ja vaihdetaan vuoden päästä siihen uuteen. Monihan niinkin tekee, mutta edellyttää, että lompakossa on sivuja kuin virsikirjassa.
Tuo amerikkalaisen toimituksen luotettavuus... siinä voit olla oikeassa. Toisaalta ovat kyllä myös herkkiä kääntämään peukaloruuvia, kun joku siihen sormensa työntää.
SIIS SUOMEN MIG-21 BIS KONEISTA HUONOIMMAT OLI PURETTU VARAOSIKSI ETTÄ PARHAAT SAATIIN PYSYMÄÄN ILMASSA! Neuvostoliiton romahdettua varaosa toimitukset oli näihin koneisiin jumissa ja osa jouduttiin PURKAMAAN ETTÄ LOPUT PYSYI VIELÄ ILMASSA!
Ei kait kukaan olekkaan hornettia vaihtamassa Gribeniin? Kyllä se seuraava kone on F-35 Lightning II jos Suomi vielä ostaa miehittyjä koneita. Tulevaisuus on miehittämättömissä. Uusien hävittäjien hinnalla saadaan niin parempi ilmapuolustus kun se raha sijoitetaan ilmatorjuntaan.
-
Aika vaikea...
Hornetista oli vuonna 1990 jo tuotettu a,b,c,d versiot ja...
Syntyyhän tähän keskustelua....
Kuten sanoin, niin osa migeistä oli jo purettu varaosiksi. Se ei paljon Karjalan lennostossa tai muualla mitkä nojasi mig kalustoon lämitä jos pitää lähteä vierasta konetta tunnistamaan ja ainoa lentokelpoinen kone on Cesna! ;D
No tuolloin tuli tuotantoon Super Hornet että olisiko sitten ollut sama ostaa nuita, niin olisi ollut se 4,5 ja ei tarvii odottaa 5 vuotta? Näkeehän tuon eurooppalaisen toimitust tyylin kaikki mitä on eu:sta ostettu on enemmämän tai vähemmän myöhässä! Olkiluoto taitaa valmistua siihen mennessä kun sen käyttöikä tulee jo täyteen ja nämä eurokopterit saadaan toimitettua Suomen ilmavoimille siihen mennessä kun ostetaan jo uusia. ;D
Niin, ei kai Suomi olisi purettuja Migejä ollut tilaamassa. Kyllähän tarjouspyyntöön kuului lentokone tarvittavine asejärjestelmineen ja huolto- varaosatarvikkeineen. Eivät ne Saksassa ja Puolassakaan ole Migit jääneet huollon vuoksi lentämättä.
SuperHornet olisi tietysti ollut yksi vaihtoehto, jos se sitten oli vaihtoehto. Oliko sitten liian kallis vai mitä. Olennainen kysymys on kuitenkin se, että kannattaako Hornetit vaihtaa koneisiin, joita olisi ollut saatavilla jos silloin, kun Hornetit ostettiin, tai ainakin pari vuotta sen jälkeen.
Tietysti yksityinen ihminenkin joutuu näitä miettimään. Jos haluat tänään vaihtaa auton, vaikka tiedät, että ensi vuonna tulee uusi ja parempi malli... No ostetaan tämä ja vaihdetaan vuoden päästä siihen uuteen. Monihan niinkin tekee, mutta edellyttää, että lompakossa on sivuja kuin virsikirjassa.
Tuo amerikkalaisen toimituksen luotettavuus... siinä voit olla oikeassa. Toisaalta ovat kyllä myös herkkiä kääntämään peukaloruuvia, kun joku siihen sormensa työntää.
SIIS SUOMEN MIG-21 BIS KONEISTA HUONOIMMAT OLI PURETTU VARAOSIKSI ETTÄ PARHAAT SAATIIN PYSYMÄÄN ILMASSA! Neuvostoliiton romahdettua varaosa toimitukset oli näihin koneisiin jumissa ja osa jouduttiin PURKAMAAN ETTÄ LOPUT PYSYI VIELÄ ILMASSA!
Ei kait kukaan olekkaan hornettia vaihtamassa Gribeniin? Kyllä se seuraava kone on F-35 Lightning II jos Suomi vielä ostaa miehittyjä koneita. Tulevaisuus on miehittämättömissä. Uusien hävittäjien hinnalla saadaan niin parempi ilmapuolustus kun se raha sijoitetaan ilmatorjuntaan.
Siis jotenkin noin ja kannibalisoimalla kai Iranissa pärjättiin länsimaisten koneiden kanssa....
-
Aika vaikea...
Hornetista oli vuonna 1990 jo tuotettu a,b,c,d versiot ja...
Syntyyhän tähän keskustelua....
Kuten sanoin, niin osa migeistä oli jo purettu varaosiksi. Se ei paljon Karjalan lennostossa tai muualla mitkä nojasi mig kalustoon lämitä jos pitää lähteä vierasta konetta tunnistamaan ja ainoa lentokelpoinen kone on Cesna! ;D
No tuolloin tuli tuotantoon Super Hornet että olisiko sitten ollut sama ostaa nuita, niin olisi ollut se 4,5 ja ei tarvii odottaa 5 vuotta? Näkeehän tuon eurooppalaisen toimitust tyylin kaikki mitä on eu:sta ostettu on enemmämän tai vähemmän myöhässä! Olkiluoto taitaa valmistua siihen mennessä kun sen käyttöikä tulee jo täyteen ja nämä eurokopterit saadaan toimitettua Suomen ilmavoimille siihen mennessä kun ostetaan jo uusia. ;D
Niin, ei kai Suomi olisi purettuja Migejä ollut tilaamassa. Kyllähän tarjouspyyntöön kuului lentokone tarvittavine asejärjestelmineen ja huolto- varaosatarvikkeineen. Eivät ne Saksassa ja Puolassakaan ole Migit jääneet huollon vuoksi lentämättä.
SuperHornet olisi tietysti ollut yksi vaihtoehto, jos se sitten oli vaihtoehto. Oliko sitten liian kallis vai mitä. Olennainen kysymys on kuitenkin se, että kannattaako Hornetit vaihtaa koneisiin, joita olisi ollut saatavilla jos silloin, kun Hornetit ostettiin, tai ainakin pari vuotta sen jälkeen.
Tietysti yksityinen ihminenkin joutuu näitä miettimään. Jos haluat tänään vaihtaa auton, vaikka tiedät, että ensi vuonna tulee uusi ja parempi malli... No ostetaan tämä ja vaihdetaan vuoden päästä siihen uuteen. Monihan niinkin tekee, mutta edellyttää, että lompakossa on sivuja kuin virsikirjassa.
Tuo amerikkalaisen toimituksen luotettavuus... siinä voit olla oikeassa. Toisaalta ovat kyllä myös herkkiä kääntämään peukaloruuvia, kun joku siihen sormensa työntää.
SIIS SUOMEN MIG-21 BIS KONEISTA HUONOIMMAT OLI PURETTU VARAOSIKSI ETTÄ PARHAAT SAATIIN PYSYMÄÄN ILMASSA! Neuvostoliiton romahdettua varaosa toimitukset oli näihin koneisiin jumissa ja osa jouduttiin PURKAMAAN ETTÄ LOPUT PYSYI VIELÄ ILMASSA!
Ei kait kukaan olekkaan hornettia vaihtamassa Gribeniin? Kyllä se seuraava kone on F-35 Lightning II jos Suomi vielä ostaa miehittyjä koneita. Tulevaisuus on miehittämättömissä. Uusien hävittäjien hinnalla saadaan niin parempi ilmapuolustus kun se raha sijoitetaan ilmatorjuntaan.
Siis jotenkin noin ja kannibalisoimalla kai Iranissa pärjättiin länsimaisten koneiden kanssa....
Irani taitaa lentää vieläkin f-14 tomcateilla.
-
Ei kait kukaan olekkaan hornettia vaihtamassa Gribeniin?
Mistä niin päättelet?
-
Vietnamissa Ranskalaiset kärsivät rökäletappion, koska muukalaislegioonasta vietnamilaisten puolelle loikanneet (Hitlerin) saksalaissotilaat ottivat ohjat käsiinsä Vietnamin kansanarmeijassa. Koulutus oli tehokasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C4%90i%E1%BB%87n_Bi%C3%AAn_Ph%E1%BB%A7n_taistelu
Ehkä tuossa oli kyse siitä viimeisestä siirtomaalinnakkeesta josta ei haluttu ja ymmärretty luopua sovinnolla....
Taisi se valtion kassakin olla tyhjä, toisen maailmansodan jälkeen ;D
Ehkä tuossa siirtomaapoliitikassa oli kyse jostain muustakin.....
Oli varmaan, mutta taisi sekin vaikuttaa asiaan, että toisen maailmansodan jälkeen oli eurooppalaisten valtioiden kassat aika tyhjiä, ei vaan ollut enää rahaa ylläpitää imperiumeja eikä oikein jätkätkään halunneet lähtee sotimaan enää toiselle puolelle maapalloa, eli loppui motivaatio ja rahat yhtäaikaa :o
Sekä oli syntynyt ihan uusia rahareikiä kotimaahan, kun piti korjata maailmansodassa tuhoutuneita kaupunkeja ;)
-
Aika vaikea...
Hornetista oli vuonna 1990 jo tuotettu a,b,c,d versiot ja...
Syntyyhän tähän keskustelua....
Kuten sanoin, niin osa migeistä oli jo purettu varaosiksi. Se ei paljon Karjalan lennostossa tai muualla mitkä nojasi mig kalustoon lämitä jos pitää lähteä vierasta konetta tunnistamaan ja ainoa lentokelpoinen kone on Cesna! ;D
No tuolloin tuli tuotantoon Super Hornet että olisiko sitten ollut sama ostaa nuita, niin olisi ollut se 4,5 ja ei tarvii odottaa 5 vuotta? Näkeehän tuon eurooppalaisen toimitust tyylin kaikki mitä on eu:sta ostettu on enemmämän tai vähemmän myöhässä! Olkiluoto taitaa valmistua siihen mennessä kun sen käyttöikä tulee jo täyteen ja nämä eurokopterit saadaan toimitettua Suomen ilmavoimille siihen mennessä kun ostetaan jo uusia. ;D
Niin, ei kai Suomi olisi purettuja Migejä ollut tilaamassa. Kyllähän tarjouspyyntöön kuului lentokone tarvittavine asejärjestelmineen ja huolto- varaosatarvikkeineen. Eivät ne Saksassa ja Puolassakaan ole Migit jääneet huollon vuoksi lentämättä.
SuperHornet olisi tietysti ollut yksi vaihtoehto, jos se sitten oli vaihtoehto. Oliko sitten liian kallis vai mitä. Olennainen kysymys on kuitenkin se, että kannattaako Hornetit vaihtaa koneisiin, joita olisi ollut saatavilla jos silloin, kun Hornetit ostettiin, tai ainakin pari vuotta sen jälkeen.
Tietysti yksityinen ihminenkin joutuu näitä miettimään. Jos haluat tänään vaihtaa auton, vaikka tiedät, että ensi vuonna tulee uusi ja parempi malli... No ostetaan tämä ja vaihdetaan vuoden päästä siihen uuteen. Monihan niinkin tekee, mutta edellyttää, että lompakossa on sivuja kuin virsikirjassa.
Tuo amerikkalaisen toimituksen luotettavuus... siinä voit olla oikeassa. Toisaalta ovat kyllä myös herkkiä kääntämään peukaloruuvia, kun joku siihen sormensa työntää.
SIIS SUOMEN MIG-21 BIS KONEISTA HUONOIMMAT OLI PURETTU VARAOSIKSI ETTÄ PARHAAT SAATIIN PYSYMÄÄN ILMASSA! Neuvostoliiton romahdettua varaosa toimitukset oli näihin koneisiin jumissa ja osa jouduttiin PURKAMAAN ETTÄ LOPUT PYSYI VIELÄ ILMASSA!
Ei kait kukaan olekkaan hornettia vaihtamassa Gribeniin? Kyllä se seuraava kone on F-35 Lightning II jos Suomi vielä ostaa miehittyjä koneita. Tulevaisuus on miehittämättömissä. Uusien hävittäjien hinnalla saadaan niin parempi ilmapuolustus kun se raha sijoitetaan ilmatorjuntaan.
Siis jotenkin noin ja kannibalisoimalla kai Iranissa pärjättiin länsimaisten koneiden kanssa....
Irani taitaa lentää vieläkin f-14 tomcateilla.
Irani sai kyllä Saddanmilta koneita aika paljon, kun jenkit hyökkäisi ensimmäisessä rytäkässä Irakiin, niin Irakin ilmavoimat pakeni Iranin puolelle, eikä koneet ole palanneet vieläkään takaisin kotimaahan ;D
-
Otetaanpa yksi vielä:
2011 Suomi ratifioi henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen. Käytännössä Suomen liittyminen sopimukseen oli selvää jo vuosia aikaisemmin. Mainittakoon, että Puola ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen, ei myöskään useimmat muut maat, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa; eivät tietenkään ekspansiivisesta politiikastaan tunnetut maat, kuten Israel, Kiina, Venäjä ja USA; eivätkä karhun naapurissa asustelevat Vietnam, Etelä-Korea ja Kuuba.
Suomi sen sijaan luopui edullisesta, mutta tehokkaasta puolustusaseesta, josta ei olisi ollut vaaraa kuin maahan tunkeutuvalle viholliselle. Miinojen tilalle on hankittu niitä huomattavasti kalliimpia rypälepommeja, vaikka Euroopan parlamentti vaati jo 2010 kaikkia jäsenmaitaan luopumaan epäinhimillisinä ja siviileille vaarallisina pidetyistä rypäleaseista. Suomi ei ole vielä ratifioinut vuoden 2008 Oslon sopimusta, mutta puolustusvoimissa on jo aloitettu uusien, rypäleaseet korvaavien, mutta niitä huomattavasti kalliimpien aseiden testaaminen, joiltain osin jo ostaminenkin.
Ottawan sopimus on maksanut Suomelle eri lähteistä riippuen 200 - 400 miljoonaa euroa. Oslon sopimuksen hintalappu tulee olemaan samaa luokkaa.
Ilmeisesti meillä on tähänkin varaa.
-
En tiedä näistä mitään. Mutta lentokoneista hiukan koneeksi tuo su-37 se kykenee puristamaan kovempaakin pilottia riittävästi palleista. Sitten noille kaveriksi muutama su T-50 tai su-35s 8) Sitten näihin/näiden lisäksi ihan ydin aseistus ;D Niin eikös siinä sitte ole sitä pelotetta? ;)
-
Otetaanpa yksi vielä:
2011 Suomi ratifioi henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen. Käytännössä Suomen liittyminen sopimukseen oli selvää jo vuosia aikaisemmin. Mainittakoon, että Puola ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen, ei myöskään useimmat muut maat, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa; eivät tietenkään ekspansiivisesta politiikastaan tunnetut maat, kuten Israel, Kiina, Venäjä ja USA; eivätkä karhun naapurissa asustelevat Vietnam, Etelä-Korea ja Kuuba.
Suomi sen sijaan luopui edullisesta, mutta tehokkaasta puolustusaseesta, josta ei olisi ollut vaaraa kuin maahan tunkeutuvalle viholliselle. Miinojen tilalle on hankittu niitä huomattavasti kalliimpia rypälepommeja, vaikka Euroopan parlamentti vaati jo 2010 kaikkia jäsenmaitaan luopumaan epäinhimillisinä ja siviileille vaarallisina pidetyistä rypäleaseista. Suomi ei ole vielä ratifioinut vuoden 2008 Oslon sopimusta, mutta puolustusvoimissa on jo aloitettu uusien, rypäleaseet korvaavien, mutta niitä huomattavasti kalliimpien aseiden testaaminen, joiltain osin jo ostaminenkin.
Ottawan sopimus on maksanut Suomelle eri lähteistä riippuen 200 - 400 miljoonaa euroa. Oslon sopimuksen hintalappu tulee olemaan samaa luokkaa.
Ilmeisesti meillä on tähänkin varaa.
Eikös se meidän koko kansan osa-aika Presidentti näin halunnut kun kuulema "ulkomailla katsotaan Suomea nenän vartta pitkin kun Suomi ei ole ratifioinut jalkaväkimiinoja kieltävää sopimusta!"
-
Otetaanpa yksi vielä:
2011 Suomi ratifioi henkilömiinat kieltävän Ottawan sopimuksen. Käytännössä Suomen liittyminen sopimukseen oli selvää jo vuosia aikaisemmin. Mainittakoon, että Puola ei ole liittynyt Ottawan sopimukseen, ei myöskään useimmat muut maat, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa; eivät tietenkään ekspansiivisesta politiikastaan tunnetut maat, kuten Israel, Kiina, Venäjä ja USA; eivätkä karhun naapurissa asustelevat Vietnam, Etelä-Korea ja Kuuba.
Suomi sen sijaan luopui edullisesta, mutta tehokkaasta puolustusaseesta, josta ei olisi ollut vaaraa kuin maahan tunkeutuvalle viholliselle. Miinojen tilalle on hankittu niitä huomattavasti kalliimpia rypälepommeja, vaikka Euroopan parlamentti vaati jo 2010 kaikkia jäsenmaitaan luopumaan epäinhimillisinä ja siviileille vaarallisina pidetyistä rypäleaseista. Suomi ei ole vielä ratifioinut vuoden 2008 Oslon sopimusta, mutta puolustusvoimissa on jo aloitettu uusien, rypäleaseet korvaavien, mutta niitä huomattavasti kalliimpien aseiden testaaminen, joiltain osin jo ostaminenkin.
Ottawan sopimus on maksanut Suomelle eri lähteistä riippuen 200 - 400 miljoonaa euroa. Oslon sopimuksen hintalappu tulee olemaan samaa luokkaa.
Ilmeisesti meillä on tähänkin varaa.
Eikös se meidän koko kansan osa-aika Presidentti näin halunnut kun kuulema "ulkomailla katsotaan Suomea nenän vartta pitkin kun Suomi ei ole ratifioinut jalkaväkimiinoja kieltävää sopimusta!"
Ei sitä ole kyllä ratifioineet suurvallatkaan, eli Venäjä ja USA 8)
Miksi Suomen piti antaa todennäköisimmille hyökkääjille etua :o
Kun katotaan historiaa toisen maailmansodan jälkeen, sotia tai vastaavia on ollut noin 150, joista 75 %:tia sisällissotia, mutta hyökkääjä jossakin sodassa on yleensä ollut 90 %:sti jompikumpi noista kahdesta :o