Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: samppaj76 - 19.07.08 - klo:11:32
-
oon tuossa miettinyt mitä teen. minkähänlainen olisi tuollainen verhoseinä halli makuuparsilla, uritetulla lantakäytävillä ja raapoilla. lypsyrobotti hallin päähän. ruokinta apevaunulla, kanadassa näyttää olevan paljon noita verhoseinä halleja ja tekevät hyvää tulosta. tämä rakennuskustannusten nousu pakottaa miettimään uusia vaihtoehtoja. lämmin pihatto vaan tuntuu liian kalliilta. laittakaahan kommentteja tämä kustannusten joka suunnassa nouseminen tekee varovaisemmaksi investointien suhteen. vanha parsinavetta ei oikein enää sytytä. pitäisi saada jostakin virtaa lisää.
-
oon tuossa miettinyt mitä teen. minkähänlainen olisi tuollainen verhoseinä halli makuuparsilla, uritetulla lantakäytävillä ja raapoilla. lypsyrobotti hallin päähän. ruokinta apevaunulla, kanadassa näyttää olevan paljon noita verhoseinä halleja ja tekevät hyvää tulosta. tämä rakennuskustannusten nousu pakottaa miettimään uusia vaihtoehtoja. lämmin pihatto vaan tuntuu liian kalliilta. laittakaahan kommentteja tämä kustannusten joka suunnassa nouseminen tekee varovaisemmaksi investointien suhteen. vanha parsinavetta ei oikein enää sytytä. pitäisi saada jostakin virtaa lisää.
***Jotenkin olen ymmärtänyt, että verhoseinät ovat muoti-ilmiö, joka ei sinällään laske rakennuskustannuksia. Seinät ovat loppujen lopuksi pieni kustannuserä koko rakennuksessa. Kattorakenteissa saadaan isojakin kustannuseroja riippuen materiaaleista.
Pihaton suunnittelu on valintojen tekemistä. Neliöt ovat arvokkaita, mutta toisaalta eläimet tarvitsevat tilaa. Tekniikka maksaa, mutta täytyy omalle työlle/olosuhteille joku arvo laske, eikä ole ilmaista ulkopuolinen työvoimakaan.
-
***Jotenkin olen ymmärtänyt, että verhoseinät ovat muoti-ilmiö, joka ei sinällään laske rakennuskustannuksia. Seinät ovat loppujen lopuksi pieni kustannuserä koko rakennuksessa. Kattorakenteissa saadaan isojakin kustannuseroja riippuen materiaaleista.
Muoti-ilmiö tai ei, mutta seinät ovat todellakin aika pieni osa kokonaisuudesta. Katto tasakerrasta ylöspäin vie helposti yli 40% itse rakennuksen kokonaiskuluista ja perustuskin käy kalliiksi, kun nykymittakaavan rakennukset eivät usein enää mahdu "hyville rakennuspaikoille" eli kuiville soramäentöyräille, vaan ne täytyy viedä tasaiselle alustalle, jossa maanvaihtoja ja täyttöjä tarvitaan helposti vähän paljon.
Petri
juuri lähes 20 kiloeuroa sorasta ja kaivuutyöstä maksaneena...
-
vanha parsinavetta ei oikein enää sytytä. pitäisi saada jostakin virtaa lisää.
Kannattaa miettiä mitä elämältä haluaa, mikä on tärkeää. Velvollisuudentunteesta taikka miettien mitä muut ajattelee ei kannata alalla olla.
Maatalous ja eritoten eläinten kanssa yrittäminen, motivaatio ja intohimo aamuisiin herätyksiin pitää löytyä muualta kuin kulisseista. Robotti ei ihan oikeasti vähennä työtä. Se asia kannattaa uskoa. Taloudellisesti jos on toimiva perusnavetta (en tiedä sinun navettaa) lietteellä ja kaikki lypsävät "samassa pöydässä". Ehdottomasti edullisinta ja tuloksenteon, riskien yms kannalta on jatkaa esim 30 lehmän navetta 60 lehmän. Ulkoistaa vaikka nuorkarjan kasvatuksen jos siihen ei ole olemassa asiallisia tiloja. Työ on asiallisesti koneistetussa parsinavetassa nopeaa, tehokasta ja tuloksekasta. Itsellä oli aikanaan vanha navetta rungoltaan loppu ja matalaa, sokkeloista yms. Siitä ei ollut enää hyödynnettäväksi.
-
Kuinkas paljon sitten betonielementtiseinä maksaa per neliö, jos siihen laitetaan "riittävän" suuret ikkuna-aukot? Sitten lisätään siihen hintaan vielä koneellinen automaattisesti säätyvä ilmastointi. Toisen otsikon alla olevassa kommentissa (pihaton mitoitukset) nimimerkki Jemk kertoi verhoseinän sääasemaan perustuvalla automaattisäädöllä maksavan 73€ per neliö. Olisko jollain faktaa asiasta?
Kattorakenteet mainittiin suurena kustannuseränä. Minkälaista kattorakennetta raatilaiset suosittaa?
-
Jos nyt rakentaisin navetan. Se olisi edelleenkin 3 rivinen. Seinät edullisinta betonielemettiä, tehtaalla asennetut ikkunat, uretaaniluukut ja käyntiovet. Viimeisten projektien mukaan missä mukana ollut, ne olisi todennäköisesti muoviset saksalaiset. Harja normaali molemmista päistä 6 m matkalla. Loppuosa kiinteä 15 cm rako, sadesuojalla. Ilmastoinnin säätö siis uretaaniluukuilla, joista kokemusta suomessakin yli 30 v. Takuulla edullisin ilmastointi, äänetön ja toimintatakuu. Suomessa muutamia, känädässä hyvin yleinen. Katto: 2 kantavaa linjaa rakennuksen läpi. Kannatustolpat sinkitty metallitolppa, valetaan täyteen. "Yksilappeiset" kattotuolit keskilinjan kahta puolta. Alupelti, muovi, selluvilla, aluskate, tuuletusrako, profiilipelti. Kattotuolien kilpailutuksessa huomioi niiden vaatima jäykiste ym tuennan laskentatapa. Aina ei ole halvin edullisin, jos se vaatii esim 22*125 laudoituksen alapohjaan 300 jaolla. Yläpuolelle vastaava. Menee puutavaraa triplaten siihen jos kilpaileva pärjää 18*100 ja kk 600mm. Nykysin nää katot taidettas tehdä maassa suurelemeteiksi ja nostaa sitten ylös. Thermisoli tummasävyisissä katoissa kaikissa olen nähnyt tapahtuneen pellin irtoamisen eristeestä, kupruja. Ajan myötä alkavat vuotamaan kun liikkuvat tuulessa ja lämmössä, siis se irtonainen ohutpeltinen kuprukohta. Asutuksen lähellä thermisolilla/ekepanelsilla heikkous että hyvin heikko ääneneristys. Kiimaansa karjuvat elukanäänet kuuluu ulos hyvin joka ei aina ole välttämättä maatalousystävä. Metallirunkoa kyllä karsastan, palotilanteessa romahtaa alas niin pian. Vaatii sinkityksen navetta ilman kanssa oleville osille.
Pihaton mitoitus osiossa kerrotuin mitoituksin, ketjupöytä ja urakoitsijan tekemä ape laakasiilosta/tuubista täyttöpöydän kautta ketjulle.
Pöydän vastapuolelle mullikarsinat, palli 0,6 m, ritilä 4m, kynnys 6 cm, maakuuluiska 5 asteen kaadolla 1,6 m. Näin saadaan karsinaan riittävästi neljöjä jotta mahdollisuus pitää 3 eläintä metrillä suuremmillakin heihoilla. Sen takana helppokäyttöisillä porteilla seinästä rajattu 1 m puruvarasto/hoitokäytävä. Olen näitä nähnyt ja todella toimivia. Karsinarakenteen alla aukko josta saa kolmiokolalla nyittyä purua luiskalle kun sitä kolaa parin päivän välein. Toimii kolailemattakin, voi tökkiä sen käytävänuolelta jos haluaa. Mutta käytävän leveys avantin/kottikärryn mentävä että saa sinne asiallisesti kuivikkeen. Mitoitus takaa että tarvittaessa saa vastapuoleen kalustaa myös 1 rivi makuuparsia. Esim jos laajennukset tapahtuu sitten vaiheittain.
Lypsy: Minä laittaisin karusellin takaalypsyllä, mutta ymmärrän niitä jotka roboon päätyvät. Asema olisi nostettu, ei kokoomatilaa. Ajolaitteella ja asemaruokkijalla. Näin siis neljöt tehokäyttöön ajatuksella. JOS tuki olisi ilman ohjekustannuskikkailuja 70%, rakentaisin toisin.
Nää oli siis mun mielipiteitä, saa arvostella ja olla eri mieltä.
Unohtui vielä että koko rakennus 1,5 astetta vino pituussuunnassa, urat ja raapat stargon ketjuilla. Poikkikuilu navetan ulkopuolella päädyssä. Ja jos tuo tukikuvio, niin täysritilä :D http://www.sktoy.fi/nauta/lannanpoisto.htm
-
Kuinkas paljon sitten betonielementtiseinä maksaa per neliö, jos siihen laitetaan "riittävän" suuret ikkuna-aukot? Sitten lisätään siihen hintaan vielä koneellinen automaattisesti säätyvä ilmastointi. Toisen otsikon alla olevassa kommentissa (pihaton mitoitukset) nimimerkki Jemk kertoi verhoseinän sääasemaan perustuvalla automaattisäädöllä maksavan 73€ per neliö. Olisko jollain faktaa asiasta?
Kattorakenteet mainittiin suurena kustannuseränä. Minkälaista kattorakennetta raatilaiset suosittaa
Sitä halavempi neliöhinta verhoseinässä mitä isomman verhon otat. Itte verho on "puoli-ilmasta" säätö, ja kaikki muu tilpehööri maksaa. Kattorakenne meidän navettaan tulee teräskehästä ja thermisol elementeistä. Reilu 1/6 osa kustannusarviosta meni meillä rahaa kattoon.
-
C alueelle voi mennä tutustumaan tukirahojen voimalla tehtyjä lehmähotelleja. AB alueelta taasen löytynee ne ratkaisut, jotka kestävät hieman vaikeampiakin aikoja.
-
Verhoseinät. Rakennuskustannuksista en kiistele tarkemmin, mutta meille verhot maksoivat hieman alle 5000e 50 lehmän navettaan. yht. 56m verhoja + muutama hormi.Ei tarvitse mitään automatiikkaa. Muutaman kerran vuodessa veivaa kammesta ja säätää hormien luukkuja, toimii varmasti ku vaan jaksaa sen tehdä. Vastaavalle kohdalle seinään eristeet, yms. ja ikkunat tai luukut. Varmasti nekin jotakin maksaa, mutta minusta hyödyt tulevat verhojen eduksi muualta.
Navetta on hiljainen, ei puhaltimia. Kesällä kun verhot auki ja aukean reunassa navetta, mukava tehdä töitä helteelläkin. Eikä tarvitse pitää ovia auki. Ei epäkuntoon meneviä automaattiohjauksia tms. Oma mielipide = en pois antaisi. 8)
Kattorakenteet. Meillä runko liimapuusta ja thermisolin elementti pitkittäin+ erillinen vesikate. Voi olla hieman arvokkaampi, jos laskee euron tarkasti. Mutta kattotuoleihin verrattuna 23m leveässä navetassa huomattavasti nopeampi tapa. Luonnollisessa ilmanvaihdossa riittävä ilmatila auttaa ilmanlaadun säilyttämisessä. Ja tarvitsee ne kattotuolitkin leveässä navetassa jo välille tukipalkkeja.
Pohjaratkaisu. Peruspohja, 3-rivinen. Muuten ok, mutta käytävien ja lypsyasemien leveyksien satuttaminen hieman hankala. Meillä tuli reilut parret, ja käytävät= lypsyaseman ja ulkoseinän linjan väliin tuli ylimääräinen muutaman neliön varastotila. Muuten ei käytävät ja asema, tai sit ulkoseinä ei olisi ollu linjassa. Raapat hyvä, mutta pysy erossa eräästä pohojalaasesta pytingistä. Meillä lantakone ollut puolitoista vuotta. Kaikki pitäisi olla oikein. Neljä vaijerin katkeamista, myös sellaisista kohdista, joka ei hankaudu mihinkään. Uuden mallin ohjauskeskus, jota kukaan ei oikein osaa ohjelmoida. jne. Parempiakin löytyy.. :'(
-
Suunnitteluvaiheessa ja vielä hyvin alussa sellaisessa on pihaton rakentaminen, kokoluokka 2 robotillista. Yksi luonnos on 4-rivisestä ratkaisusta jossa robotit vierekkäin päädyssä. 4-rivisessä on alkanut mietityttää ruokintapöytätilan riittävyys(toisella sivulla ruokintapöytä) ja eläinliikenteen toimivuus robottilypsyssä. ruokintaratkaisuna aperuokinta joko leveällä pöydällä tai sitten kapeampi pöytä ja ehkä kiskoruokkija. vapaa liikenne tässä vaiheessa tuntuu kiinnostavimmalta vaihtoehdolta mutta ei taida toimia
4-rivisessä.
mites 2+2 rivinen sivuilla ruokinta tai 3+3 keskellä robot ruokintapöytä sivulla ja kaksi 60 lehmän ryhmää .
käytiin eräässä 6 rivisessä jossa visiiripöydät sivuilla ja robot päädyssä vierekkäin ja varaus vielä kolmannelle robolle. Näytti kyllä todella asialliselta muuten mutta tuo visiiripöytä ei oikein sytytä, jos taas
tehdään leveät pöydät sivuille tulee todella leveä rakennus. Tietysti vois tehdä 3+3 rivisen keskellä ruokintapöytä mutta sitten siihen ei sitä laajennus optiota kolmannelle robolle saisi, jos aikoo läpiajettavan ruokintapöydän.
-
Robotti ei ihan oikeasti vähennä työtä. Se asia kannattaa uskoa.
***Robotti ihan oikeasti vähentää työtä. Kokemusta löytyy lypsyasemasta ja robotista...
-
Verhoseinät. Rakennuskustannuksista en kiistele tarkemmin, mutta meille verhot maksoivat hieman alle 5000e 50 lehmän navettaan. yht. 56m verhoja + muutama hormi.Ei tarvitse mitään automatiikkaa. Muutaman kerran vuodessa veivaa kammesta ja säätää hormien luukkuja, toimii varmasti ku vaan jaksaa sen tehdä. Vastaavalle kohdalle seinään eristeet, yms. ja ikkunat tai luukut. Varmasti nekin jotakin maksaa, mutta minusta hyödyt tulevat verhojen eduksi muualta.
Navetta on hiljainen, ei puhaltimia. Kesällä kun verhot auki ja aukean reunassa navetta, mukava tehdä töitä helteelläkin. Eikä tarvitse pitää ovia auki. Ei epäkuntoon meneviä automaattiohjauksia tms. Oma mielipide = en pois antaisi. 8)
Kattorakenteet. Meillä runko liimapuusta ja thermisolin elementti pitkittäin+ erillinen vesikate. Voi olla hieman arvokkaampi, jos laskee euron tarkasti. Mutta kattotuoleihin verrattuna 23m leveässä navetassa huomattavasti nopeampi tapa. Luonnollisessa ilmanvaihdossa riittävä ilmatila auttaa ilmanlaadun säilyttämisessä. Ja tarvitsee ne kattotuolitkin leveässä navetassa jo välille tukipalkkeja.
Pohjaratkaisu. Peruspohja, 3-rivinen. Muuten ok, mutta käytävien ja lypsyasemien leveyksien satuttaminen hieman hankala. Meillä tuli reilut parret, ja käytävät= lypsyaseman ja ulkoseinän linjan väliin tuli ylimääräinen muutaman neliön varastotila. Muuten ei käytävät ja asema, tai sit ulkoseinä ei olisi ollu linjassa. Raapat hyvä, mutta pysy erossa eräästä pohojalaasesta pytingistä. Meillä lantakone ollut puolitoista vuotta. Kaikki pitäisi olla oikein. Neljä vaijerin katkeamista, myös sellaisista kohdista, joka ei hankaudu mihinkään. Uuden mallin ohjauskeskus, jota kukaan ei oikein osaa ohjelmoida. jne. Parempiakin löytyy.. :'(
***On kai verhollekkin joku runko oltava kiinnitrykseen ja tuentaan? Tulee siitä liimapuurungosta perustuksineen kuitenkin muutama kymppitonni laskettavaksi ulkoseinien kokonaishintaan. Vai ?
-
tuota verhoseinä ratkaisua olen miettinyt energian kulutuksen takia, kun sähkön hinta tuppaa nousemaan tuollainen robotillisen vetävä navetta vie liki 20000 kilovattituntia pelkkään ilmanvaihtoon. iso tukku euroja, mites tuo parsien täyttö kanadassa käyttävät hiekkaa pitävät sitä parhaana lehmän maata. ja uritettu lantakäytävä raapoilla saadaan paska pois navetasta ilmakin paranee ja kärpäset vähenee. tuohon lypsyyn vaan tuntuu tuo robotti helpoimmalta kun karuselli on paljon isompien eläinmäärien ratkaisu. kun robotilla on tuo asemaruokintakin ratkaistavissa. pärjäisi pelkällä apevaunulla. tämä on c-tukialuetta mutta en kyllä aio tehdä kallista navettaa tukien takia, vaan elukoille paremmat olosuhteet ja vielä jos edullisesti niin aina parempi. mulla on nykysessä parsinavetassa vajaa 30 lehmää, kaikki herkut mitä voi olla irroittajilla ja kiskoilla on lypsetty reilu 10 vuotta. lietelanta ja ruokinta koneellistettu joten työ on kevyttä, lypsy on suurin työ. olisi se vaan lehmille parempi olla pihatossa. mitä olen joskus pihatoissa käynyt on siellä eri rauhallista. määräykset menee nykyään pihatoita suosivaan suuntaan joten pitää mennä itse mukana. keskustelua ja näkemyksiä tarvitaan asioita on helpompaa tehdä kun ne suunnittelee kunnolla. laittakaahan kommenttia ajatuksista.
-
Meillä ei uuden navetan rakentaminen ole ajankohtaista, mutta ainahan sitä voi suunnitella. Nykyinen navetta on perinteinen kolmirivinen lypsyasemapihatto lietelannalla ja koneellisella ilmanvaihdolla. Ruokinta hoidetaan apevaunulla.
Jos uutta ruvettaisiin nyt suunnittelemaan, niin todennäköisesti se olisi luonnollisella ilmanvaihdolla oleva verhoseinäpihatto leveällä ruokintapöydällä. Ruokinta pysyisi edelleen appeena. Lypsysysteemi olisikin vaikeampi valinta, nykyiseen kalanruotoon olemme kyllä tyytyväisiä, mutta uutta tehdessä ei robotitkaan olisi poissuljettu vaihtoehto. Samoin nykyisessä navetassa olevat ritilälantakäytävät raapalla ovat ihan toimivat, mutta lehmän kannalta kiinteät lattiat matoilla olisivat parempi vaihtoehto.
Tällaisia mietteitä tällä hetkellä.
-
Jos nyt rakentaisin navetan. Se olisi edelleenkin 3 rivinen. Seinät edullisinta betonielemettiä, tehtaalla asennetut ikkunat, uretaaniluukut ja käyntiovet. Viimeisten projektien mukaan missä mukana ollut, ne olisi todennäköisesti muoviset saksalaiset. Harja normaali molemmista päistä 6 m matkalla. Loppuosa kiinteä 15 cm rako, sadesuojalla. Ilmastoinnin säätö siis uretaaniluukuilla, joista kokemusta suomessakin yli 30 v. Takuulla edullisin ilmastointi, äänetön ja toimintatakuu. Suomessa muutamia, känädässä hyvin yleinen.
Lypsy: Minä laittaisin karusellin takaalypsyllä, mutta ymmärrän niitä jotka roboon päätyvät. Asema olisi nostettu, ei kokoomatilaa. Ajolaitteella ja asemaruokkijalla. Näin siis neljöt tehokäyttöön ajatuksella. JOS tuki olisi ilman ohjekustannuskikkailuja 70%, rakentaisin toisin.
Nää oli siis mun mielipiteitä, saa arvostella ja olla eri mieltä.
Konellinen ilmanvaihto ei koskaan toimi yhtä hyvin kun oikein tehtynä luonollinen ilmanvaihto verhoseinillä. Tilannetta yritetään korjata jättipuhaltimilla ynnä muilla härpäkkeillä mut aina lopputulos huonompi. Konellinen ilmastointi lisäksi aina suht meluisa eikä navettaa saada ikinä yhtä valoisaksi. Sähkoö kallista ja eivät potkuritkaan ikuisia.
Meillä kolmerivinen betonipunkkeri pihatto koneellisella ilmanvaihdolla joka toimii ihan ok mut kyllä verhoseinäpihatto olis ainoa vaihtoehto jos uutta tehtäisiin.
-
suht hyvin??? riippuu mihin vertaa. meihin verrattuna teillä on oikea raikasilmahoitola ;D
-
Taloudellisesti jos on toimiva perusnavetta (en tiedä sinun navettaa) lietteellä ja kaikki lypsävät "samassa pöydässä". Ehdottomasti edullisinta ja tuloksenteon, riskien yms kannalta on jatkaa esim 30 lehmän navetta 60 lehmän. Ulkoistaa vaikka nuorkarjan kasvatuksen jos siihen ei ole olemassa asiallisia tiloja. Työ on asiallisesti koneistetussa parsinavetassa nopeaa, tehokasta ja tuloksekasta.
Varmasti tuo tyyli taloudellisin, mutta 60 lehmää parresta kova homma laiduntaa ja nuorkarjakin pitäisi opettaa parsiin riittävän aikaisin. Ehkä sitä kautta tulee työtä lisää. Ainaski tänä märkänä kesänä yhtä tuskaa tuo laiduntaminen kun 45 lehmää polkee laitumet aika pitkälle rapakolle. :(
-
Unohtui vielä että koko rakennus 1,5 astetta vino pituussuunnassa, urat ja raapat stargon ketjuilla. Poikkikuilu navetan ulkopuolella päädyssä. Ja jos tuo tukikuvio, niin täysritilä :D http://www.sktoy.fi/nauta/lannanpoisto.htm
Avokouruista vielä. Toimiiko lehmillä jos matot kourussa ja kallistus keskelle, mistä virtsan erotus ???
-
oletko vielä rakolattian kannalla?
-
JIIWEE: Ilmaisin ilmeisesti itseäni huonosti, tuossa mun kuvaelmassa on myös kyse luonnollisesta ilmanvaihdosta. Eli harjaraon leveys tulee rakennusleveyden mukaan. Ja vaoa sieltä tulee valtavasti, ei nyt niin kuin seinättömässä, mutta leveässä rakenuksessa luonnonvalo on kiva keskelläkin. Yhdessä vaiheessa muotia ollut kasvihuoneluukusto, oli ja on hyvä. Edullinen ja valoa tuova. Alfa pilasi se omalla sovelluksella jonka sivuluukut jäätyi talvisin. Kennot tummuu mutta tuo avorako ei. Asian yksi osaaja on ainakin Panzar jos asia kiinnostaa muita. Kuitenkin kyse on lämpimästä rakennuksesta. Paljonko arvioitte että esim 80 lehmän navetan kylmäpihattovarautuminen maksaa. Juoma astiat, suurempia-> Eristettyjä, taikka lämm. juomakuppeja paljon. Saattolämmöt syöttöputkiin. Jos raappanavetta, lattialämmitys parkkipaikoille ja juoma astioide lähelle jos ne on sorkkapallilla taikka muualla kuin lantakäytävillä. Erillinen vasikkala tarvitaa aina, nyt hiukan kookkaampi koska mitoitus tulee tehdä sen kovimman talven mukaan. Niitäkin tulee, tilastollisessa valossa riski että se on lähivuosina on suurehko. Hmm mitähän muuta?
Nipa: Jos kysymys oli mulle, vaikka ei olisi, vastaan ;) . Kyllä täysritilä jos katetilanne olisi vahvempi siis täysritilä, vai mikä se oli..täys. Vaan kun tukitaso alle 40 % todellisista kustannuksista on laskettava kuitenkin että navetta on pystyttävä maksamaan 10 v aikana. Minun oma ideologiani, jos joku haluaa että 25 vuotta, se on hänen päätös.
Lehtis: Avokourun kumimatto on ritilän mattoa edullisempi. Onnistuu kaltevuuksista huolimatta, keskellä on ketjun ura. n 3 cm leveä ja halutun syvyinen. Se johtaa virtsaa päätyyn.
Kaiken kaikkiaan navetassa on omat muotinsa. Niinkuin pellonmuokkauksessakin. Mennessään navettaan siellä on aina joitakin muotiasioita joista tietää heti onko navetta tehty esim. -86 -94 -00 vaiko -03. Nyt puuhaillaan verhoseinän kanssa, minusta verhot oli enemmän muotia alan messuilla 10 vuotta sitten. Mitä tulee seuraavaksi? Pyöreä teema on mielenkiintoinen, teoriassa lyhyet matkat ja tehokas tilankäyttö, aika näyttää.
-
hei oisko siistii jos ois sellanen pyöree talo jossa eläimet vois kävellä ja asua ja syödä?? -- ei tuu ikinä yleistyy mikään pyöree navetta-- ;D ;D
henk koht uskon myös että ei tule
-
Muutaman päivän työkokemus pyöreässä navetassa sai kyllä minut vakuuttumaan suorienn seinien ylivoimaisuudesta.
Niinsanotut neliöiden säästöt pyöreässä navetassa voidaan yhtä hyvin toteuttaa tavannomaisessa navetassa jättämällä poikimaosaston pois ja tekemällä liian ahtaat käytävät jne... Parispaikkojen lukumäärä kun ei kerro läheskään koko totuutta sanoi nhk:keskuksen "suunnitteliaguru " mitä tahansa. Vois herra myös myös mainita että varajärjestelmä ruokitaan on kättikärry kun millään muulla ei homma onnistu. Kun tehdään stabdardista poikkeavia rakenneratkaisuja luulis hinnankin nousevan. Mut tehdään sitä paljon paljon huonompiakin navetoita ...
-
Robotti ei ihan oikeasti vähennä työtä. Se asia kannattaa uskoa.
***Robotti ihan oikeasti vähentää työtä. Kokemusta löytyy lypsyasemasta ja robotista...
Komissaari, expert palveluksessanne voisi varmaan esittää oikein omakohtaisen työtuntilaskelman jossa hän tuo esille kuinka paljon hänellä meni työaikaa (sanotaan nyt) 70 lehmän pihattonavetassa asemalypsyllä ja saman lehmämäärän hoitoon robottipihatossa? :D
-
Unohtui vielä että koko rakennus 1,5 astetta vino pituussuunnassa, urat ja raapat stargon ketjuilla. Poikkikuilu navetan ulkopuolella päädyssä. Ja jos tuo tukikuvio, niin täysritilä :D http://www.sktoy.fi/nauta/lannanpoisto.htm
Avokouruista vielä. Toimiiko lehmillä jos matot kourussa ja kallistus keskelle, mistä virtsan erotus ???
Avokouru toimii vain, jos pitkittäiskallistusta on riittävästi. Urituskin olisi hyvä olla pissan virrata. Mitään muuta erotusta ei tarvita.
-
Unohtui vielä että koko rakennus 1,5 astetta vino pituussuunnassa, urat ja raapat stargon ketjuilla. Poikkikuilu navetan ulkopuolella päädyssä. Ja jos tuo tukikuvio, niin täysritilä :D http://www.sktoy.fi/nauta/lannanpoisto.htm
Avokouruista vielä. Toimiiko lehmillä jos matot kourussa ja kallistus keskelle, mistä virtsan erotus ???
Avokouru toimii vain, jos pitkittäiskallistusta on riittävästi. Urituskin olisi hyvä olla pissan virrata. Mitään muuta erotusta ei tarvita.
***Lyhempi matka sen virtsan on erotusputkeen virrata. Eikä mitään urituksia tarvita, ammattitaitoinen lattiamies vain tekemään valut.
-
erotusputkeen virrata
Puhaltimet täysille ja katto matalalle.. ammoniakit vaihtuu.
-
erotusputkeen virrata
Puhaltimet täysille ja katto matalalle.. ammoniakit vaihtuu.
***Parempi kait se virtsa putkessa suojassa kuin lantakäytävällä makaamassas. Paljonkos sitä korkeutta pitää olla, että uuuceedeelle riittää?
-
Lannan poistoon kannattaa uhrata. On sitten umpipohja , ritilä tai muu vastaava . Pehmeät sorkat sairastuu helpommin kantasyöpymiin , sorkkavälin , sorkka-alueen ihotulehduksiin ja pahemmissa tapauksissa ajotulehduksiin .Ilmanvaihto on hyvintärkeä. Ammoniakki on raskasta tavaraa lehmälle kuin hoitajallekkin . Uusiapihatoita kyllä tarvitaan , maidosta on pulaa ja tulee varmasti olemaan . Jos ite rupeis , niin tulis eittämättä mieleen pyytää meijereitä hankimaan vakuudet .
-
Robotti ei ihan oikeasti vähennä työtä. Se asia kannattaa uskoa.
Komissaari, expert palveluksessanne voisi varmaan esittää oikein omakohtaisen työtuntilaskelman jossa hän tuo esille kuinka paljon hänellä meni työaikaa (sanotaan nyt) 70 lehmän pihattonavetassa asemalypsyllä ja saman lehmämäärän hoitoon robottipihatossa? :D
Jahka on aikaa ja huumorihammas kunnossa. Nyt on kiirettä :)
-
Ilmanvaihto on hyvintärkeä. Ammoniakki on raskasta tavaraa lehmälle kuin hoitajallekkin . .
Samaa mieltä, siksi ääni verhoseinille ja luonnolliselle ilmavaihdolle. Mitens noin sorkkahoitajan näkövinkkelistä, eli ajatellen sorkkaterveyttä, niin laittaisitko itsellesi minkälaiset käytövät navettaan? Tietysti sorkkasairauksiin on muitakin syitä, kuin likaiset käytövät, mutta miten itse tekisit...?
-
Pehmeät sorkat sairastuu helpommin kantasyöpymiin , sorkkavälin , sorkka-alueen ihotulehduksiin ja pahemmissa tapauksissa ajotulehduksiin .
Mä oon saanu sen käsityksen että sorkka-alueen ihotulehdus olisi viheliäisempi vaiva kuin ajotulehdus? Oonko saanu väärän käsityksen? Nimimerkillä "ajotulehdus on jo tuttu"
-
***Lyhempi matka sen virtsan on erotusputkeen virrata. Eikä mitään urituksia tarvita, ammattitaitoinen lattiamies vain tekemään valut.
Urat kymmenen sentin välein (mikäli ei täynnä pskaa) vie ja pitää virtsan lannasta erillään. Kusen ja pskan erilläänpitäminen vähentää ammoniakkipäästöjä eläintilan sisällä huomattavasti, joten vaikutusta vaikkapa sorkkaterveyteen on varmasti.
-
Kusen ja pskan erilläänpitäminen vähentää ammoniakkipäästöjä eläintilan sisällä huomattavasti, joten vaikutusta vaikkapa sorkkaterveyteen on varmasti.
***Olen samaa mieltä, mutta onnistuu se virtsakouruelementilläkin
-
Kusen ja pskan erilläänpitäminen vähentää ammoniakkipäästöjä eläintilan sisällä huomattavasti, joten vaikutusta vaikkapa sorkkaterveyteen on varmasti.
***Olen samaa mieltä, mutta onnistuu se virtsakouruelementilläkin
Ja matot myös hyvät sorkille ???
Ja kaato keskelle, koska mattoa ei voi urittaa.
-
Kusen ja pskan erilläänpitäminen vähentää ammoniakkipäästöjä eläintilan sisällä huomattavasti, joten vaikutusta vaikkapa sorkkaterveyteen on varmasti.
***Olen samaa mieltä, mutta onnistuu se virtsakouruelementilläkin
Ja matot myös hyvät sorkille ???
Ja kaato keskelle, koska mattoa ei voi urittaa.
***Maton ainut huono puoli on kierresorkkaisten lehmien sorkkien liikakasvu. Niitä joutuu itse vuolemaan sorkkahoitojen välillä, jos haluaa ne hyvinä pitää.
Kaatoa on 3% keskelle.
-
***Maton ainut huono puoli on kierresorkkaisten lehmien sorkkien liikakasvu. Niitä joutuu itse vuolemaan sorkkahoitojen välillä, jos haluaa ne hyvinä pitää.
Kaatoa on 3% keskelle.
Kummin nyt tekisit matoilla vai ilman ???
-
***Maton ainut huono puoli on kierresorkkaisten lehmien sorkkien liikakasvu. Niitä joutuu itse vuolemaan sorkkahoitojen välillä, jos haluaa ne hyvinä pitää.
Kaatoa on 3% keskelle.
Kummin nyt tekisit matoilla vai ilman ???
***Tekisin ilman muuta matoilla. En toki ole selvillä mikä on tuotteen päivän hinta.
-
Muistaakseni 38,5 ekua neliö kraimburghin 2,5 cm paksu. Agrimeciltä
-
"Klopille" . En osaa noita lainauksia ottaa joten sopiiko että vastaan näin . Jos oikein muistan ajotulehdus tulee sorkkavälin ihotulehduksesta. Ajotulehduksessa nivel turpoaa ja märkäpaikka on kannassa . Ihoalueen tulehduksessa kruunuraja märkii tai on turvoksissa ja punoittaa . Näissä menee helposti sekaisin . Vaihtelut tiloilla on suuria . Se on varmaa että pihatoissa on kantasyöpymää enemmän , tosin eri asteisina . Sorkkavälin ihotulehdusta voi ehkäistä haavasparayllä tai sitten sorkkakylpyyn tarkoitetuilla "litkuilla". Reppuruiskulla saa suihkutettua sorkanväliin "litkua" . Työläs mutta halvempi kuin altaat . altaiden hankaluutena on pitää liuos puhtaana ja teho vähenee mitä paskaisempaa se on .
-
Mitens noin sorkkahoitajan näkövinkkelistä, eli ajatellen sorkkaterveyttä, niin laittaisitko itsellesi minkälaiset käytövät navettaan? Tietysti sorkkasairauksiin on muitakin syitä, kuin likaiset käytövät, mutta miten itse tekisit...?
-
Ritilässä on hyviä puolia , mutta umpipohjaisetkin menee jos lannanpoisto on tehokas . Tärkeää on se ettei kusi jää lainehtimaan käytäville . Ruokinta on muuten yksitekijä sorkkasairauksiin .Vertymät anturassa ovat vähentyneet kiitos hyvien väkirehuautomaattien . Ape ruokintaan on opittu . Kuitua annetaan . Hapanpötsi aiheuttaa harmia etenkin poikimisen jälkeen . Muutamilla asiakkailla on pellot luomussa ja osalla lehmätkin . Kantasyöpymään on selvästi vähemmän niillä tiloilla . Kylmäpihatoissa kantasyöpymä vähenee talvella , etenkin pakkasella . Kesällä läpimien pihatoilla on vaivaa vähemmän jos laiduntaa .
-
Ritilässä on hyviä puolia , mutta umpipohjaisetkin menee jos lannanpoisto on tehokas . Tärkeää on se ettei kusi jää lainehtimaan käytäville . Ruokinta on muuten yksitekijä sorkkasairauksiin .Vertymät anturassa ovat vähentyneet kiitos hyvien väkirehuautomaattien . Ape ruokintaan on opittu . Kuitua annetaan . Hapanpötsi aiheuttaa harmia etenkin poikimisen jälkeen . Muutamilla asiakkailla on pellot luomussa ja osalla lehmätkin . Kantasyöpymään on selvästi vähemmän niillä tiloilla . Kylmäpihatoissa kantasyöpymä vähenee talvella , etenkin pakkasella . Kesällä läpimien pihatoilla on vaivaa vähemmän jos laiduntaa .
Olin kuuntelemassa Jack Rodenburgin (robottinavetta "guru" Kanadasta) esitelmää Vammalassa ja hänellä oli sama päätelmä, eli ritilöillä etuja, mutta jos raapat käyvät tiheästi ja virtsa saadaan pois, niin umpipohjakin menee. Ruokinta oli kaikissa pohjakuvissa ape + houkutusrehu robotilla, eikä kioskeja näkynyt...
Luomupihatossa voi olla väljemmät mitat ja laimeampi ruokinta (vain kotoisia rehuja), jolloin metaboliset ja stressi tekijät vähentää kantasyöpymää. Varmaan pihaton oikealla mitoituksella ja sopivalla appeella päästään kantasyöpymissä samoille tasoille.
-
Oliko tässä sopiva rakolattia
http://www.youtube.com/watch?v=H2kwEwsFBU8&feature=related
Toinen tyhmä kysymys:onnistuuko ape yhtellä traktorilla eli kuormaa ja pyörittää vaunua samalla tr:llä
-
Hyvän oloinen rakolattia, lieneekö mistään saatavana?
-
AC:LLE ja NIPALLE . Riippuu traktorista , jos on hyvä nosturi millä saa kauhottua kyytiin eväät niin miksei .Helpoin tapa on täyttöpöytä ja sähköllä kulkeva, tai oikeistaan kiskoilla kulkeva ruokkia , muita en ole nähnyt joten en kommentoi niitä . Hyviä ritilöitä löytyy kyllä . Parhaimmat löytää jos tekee vierailuja toisten navettaa.Robotti siivooja voi olla hyvä konsti pitää ritilät puhtaana . Raappa ritilän päällä toimii myös , toisilla paremmin ja toisilla huonommin, niin kuin kaikki koneet . Huomenna alkaa LOMA JIPPII ::) ;D ;D
-
Oliko tässä sopiva rakolattia
http://www.youtube.com/watch?v=H2kwEwsFBU8&feature=related
Toinen tyhmä kysymys:onnistuuko ape yhtellä traktorilla eli kuormaa ja pyörittää vaunua samalla tr:llä
Vähä riippuu. Joskus onnistuu joskus ei. Itse ainakin sekoitan vaunulla kaikenaikaa kun lastaan sitä. Kerran kävi sillee et lastasin aluksi viljat ja kaiken muun tilipehöörin, jonka päällee paasasin säilörehua niin paljon kuin oli reseptin puittteissa mahdollista. Ei siinä muutaku talikko käteen ja alakaa tyhjäämään vaunua, kun eipä lähteneet kierukat sekossa pyörimään. Pakkikaan ei paljoa auttanut. Siperia opettaa. Kokeilemalla se selviää koska jumittaa ja koska ei.
-
olisko ideaa että apevaunussa olisi oma dieselmoottori sekoitukseen ja vielä ns. "telakointiasema" sähkömoottorilla purku esim. matto- tai kiskoruokkijaan. näitä molempia vaihtoehtoja taitaa markkinoilla
olevissa vaunuissa olla mutta onko yhdistettynä. pointti olisi tässä ettei tarvitsisi kuin yhtä traktoria käyttää appeen teossa ja samalla vaunulla voisi tehdä vanhaannavettaan jäävän nuorenkarjan appeen sekä automatisoida appeen jaon uudessa robopihatossa?
homma menisi niin, että pihaton päädyssä olevassa tilassa apevaunu olisi sähkömoottorikäyttöisenä ja otettaisiin siitä lastaustraktorin perään ja vietäisiin rehukeskukseen jossa tehtäisiin ape nuorellekarjalle ja käytäisiin purkamassa nuorkarjanavetan rehutilaan josta jako pienkuormaajalla. tämän jälkeen tehtäisiin lypsävien ape ja siirrettäisiin vaunu telakointiasemaan josta jako automaattisesti useita kertoja
vuorokaudessa.
mitäs mieltä olisko järkeä? ei tarvittaisi täyttöpöytää vai olisiko täyttöpöytä järkevämpi vaihtoehto matto/kiskoruokkijan eteen. nyt parsinavetassa täyttöpöytä ja kiskoruokkija ruokintatyötä noin. 0.5h joka toinen pv tosin ei tehdäkään apetta.
-
Täyttöpöydässä on järkeä . Asiakkailla joilla niitä on ovat kehuneet sen toimivuutta ja lomalle lähtiessään ei tarvii välttämättä traktorikuskia joka päivä .
-
Täyttöpöydässä on järkeä . Asiakkailla joilla niitä on ovat kehuneet sen toimivuutta ja lomalle lähtiessään ei tarvii välttämättä traktorikuskia joka päivä .
Helpompi vaikka kouluttaa joka naapurin poika lastaan rehut apevaunuun kun että joku 24 h valmiudessa tulla korjaan täyttöpöytää. 6 vuotta oli pellinpalan täyttöpöytä ja oli elämä yhtä helvetin sepitystä. Oli kyllä alunperin niin heikkosti tehty ettei tosikaan. Sitä jatkuvasti vahvistettiin korjattiin säädettiin ennenkuin se raahattiin nurkan takse. Lisämausteen täydellisen epäluotettavaan ruokintasysteemin toi pellonpajan ruokintasukkula joka täyttöpöytää huonompikin härveli.
Nämä vähänkäytettyt (juuri ja juuri sisäänajetut) härmäläisen insinööritaidon huippunäyteet myydään halvalla Tampereen pohjoispuolelle. Rovaniemen pohjoispulelle myönnetään lisäksi 20% lisäalennusta. Käteismaksu ei palautusoikeutta eikä takuita. Myydään yhdessä tai erikseen. Myös myynti ulkomaille onnistuu.
-
Täyttöpöydässä on järkeä . Asiakkailla joilla niitä on ovat kehuneet sen toimivuutta ja lomalle lähtiessään ei tarvii välttämättä traktorikuskia joka päivä .
appeen(onko muita?) purkaminen täyttöpöydille on hidasta puuhaa jos edes onnistuu.toivotavasti kukaan ei rakenna apevaunu&täyttöpöytä yhdistelmää.
-
Täyttöpöydässä on järkeä . Asiakkailla joilla niitä on ovat kehuneet sen toimivuutta ja lomalle lähtiessään ei tarvii välttämättä traktorikuskia joka päivä .
appeen(onko muita?) purkaminen täyttöpöydille on hidasta puuhaa jos edes onnistuu.toivotavasti kukaan ei rakenna apevaunu&täyttöpöytä yhdistelmää.
***Ei appeen purkaminen täyttöpöydälle mikään ongelma ole. Kuka käskee siinä vieressä seisomaan. Itse ainakin hoidan muita pihaton töitä samalla. Täyttöpöytä lisää tottakai ketjun tekniikkaa ja sitä mukaa myös riskiä. Tässä suhteessa telakoitu apevaunu on houkutteleva vaihtoehto.
-
***Ei appeen purkaminen täyttöpöydälle mikään ongelma ole. Kuka käskee siinä vieressä seisomaan. Itse ainakin hoidan muita pihaton töitä samalla.
Kylläpä kuullostaa hienolta, mullakin on ollut kesäkuusta asti Valmetallin mattoruokkija ja täyttökuljetin, ruokinta tapahtuu kuitenkin Avantilla... >:(
-
***Ei appeen purkaminen täyttöpöydälle mikään ongelma ole. Kuka käskee siinä vieressä seisomaan. Itse ainakin hoidan muita pihaton töitä samalla.
Kylläpä kuullostaa hienolta, mullakin on ollut kesäkuusta asti Valmetallin mattoruokkija ja täyttökuljetin, ruokinta tapahtuu kuitenkin Avantilla... >:(
syystä että?
-
Helpompi vaikka kouluttaa joka naapurin poika lastaan rehut apevaunuun kun että joku 24 h valmiudessa tulla korjaan täyttöpöytää.
Tää kannattaa tehdä täyttöpöydän kanssakin, jos on innokkaita tekijöitä. Appeella on ruokittu nyt reipas kuukausi ja työn taitaa oman väen lisäksi kaksi muuta kaveria. Helpottaa kummasti ja on 100%:sti kiinni siitä, kuinka paljon haluaa olla ihmisten kanssa tekemisissä....
Kylläpä kuullostaa hienolta, mullakin on ollut kesäkuusta asti Valmetallin mattoruokkija ja täyttökuljetin, ruokinta tapahtuu kuitenkin Avantilla... >:(
Auts. Kylläpä kuullostaa tutulta.....
-
Kylläpä kuullostaa hienolta, mullakin on ollut kesäkuusta asti Valmetallin mattoruokkija ja täyttökuljetin, ruokinta tapahtuu kuitenkin Avantilla... >:(
Jaa millä jaat, ja Avantilla loput ;D
Käytännön neuvo voisi täällä olleita kertomuksia yhteen vetämällä olla: hanki ensin ns. varajärjestelmä (Avant tms.) ja vasta sitten se varsinainen jakohärpäke.
-
syystä että?
Kauppaa tehdessä tavoite oli purkia apevaunusta kuljettimelle, mikä nostaa rehun matolle. Sen verran sitä on tullut kokeiltua, että mattoruokkija kyllä toimii hienosti, jos sinne vain saisi jollakin tavalla rehun. Ainakin nyt paikalla oleva Valmetallin kolakuljettimen nielu on niin pieni, ettei se pysty ottamaan vastaan apevaunusta tulevaa rehua.
Käytännön neuvo voisi täällä olleita kertomuksia yhteen vetämällä olla: hanki ensin ns. varajärjestelmä (Avant tms.) ja vasta sitten se varsinainen jakohärpäke.
Onneksi näin tuli tehtyä ihan vahingossa, vaikka alunperin Avanttin pitikin olla mattoruokkijan varakone. Jos jotain positiivista etsii, niin onneksi apevaunulla ruokitaan edelleen lypsävät, tuo matto on vain hiehopihattoa varten.
-
Helpompi vaikka kouluttaa joka naapurin poika lastaan rehut apevaunuun kun että joku 24 h valmiudessa tulla korjaan täyttöpöytää.
Tää kannattaa tehdä täyttöpöydän kanssakin, jos on innokkaita tekijöitä. Appeella on ruokittu nyt reipas kuukausi ja työn taitaa oman väen lisäksi kaksi muuta kaveria. Helpottaa kummasti ja on 100%:sti kiinni siitä, kuinka paljon haluaa olla ihmisten kanssa tekemisissä....
Kylläpä kuullostaa hienolta, mullakin on ollut kesäkuusta asti Valmetallin mattoruokkija ja täyttökuljetin, ruokinta tapahtuu kuitenkin Avantilla... >:(
Auts. Kylläpä kuullostaa tutulta.....
Melkein innolla sopinee agrolaisten odottaa miten "toimiva" pihatto tulee adamille? ;D
BTW. Mikä on adamin tavoite hinnaksi parsipaikalle?
-
olisko ideaa että apevaunussa olisi oma dieselmoottori sekoitukseen ja vielä ns. "telakointiasema" sähkömoottorilla purku esim. matto- tai kiskoruokkijaan. näitä molempia vaihtoehtoja taitaa markkinoilla
olevissa vaunuissa olla mutta onko yhdistettynä. pointti olisi tässä ettei tarvitsisi kuin yhtä traktoria käyttää appeen teossa ja samalla vaunulla voisi tehdä vanhaannavettaan jäävän nuorenkarjan appeen sekä automatisoida appeen jaon uudessa robopihatossa?
homma menisi niin, että pihaton päädyssä olevassa tilassa apevaunu olisi sähkömoottorikäyttöisenä ja otettaisiin siitä lastaustraktorin perään ja vietäisiin rehukeskukseen jossa tehtäisiin ape nuorellekarjalle ja käytäisiin purkamassa nuorkarjanavetan rehutilaan josta jako pienkuormaajalla. tämän jälkeen tehtäisiin lypsävien ape ja siirrettäisiin vaunu telakointiasemaan josta jako automaattisesti useita kertoja
vuorokaudessa.
mitäs mieltä olisko järkeä? ei tarvittaisi täyttöpöytää vai olisiko täyttöpöytä järkevämpi vaihtoehto matto/kiskoruokkijan eteen. nyt parsinavetassa täyttöpöytä ja kiskoruokkija ruokintatyötä noin. 0.5h joka toinen pv tosin ei tehdäkään apetta.
Entäs tällainen idea; olisko halvempi ostaa siihen apevaunun eteen vaan raktori, kuin rakennella sähkö ja diiselpyöritintä, ja siirtä se kuitenkin raktorilla?
-
Entäs tällainen idea; olisko halvempi ostaa siihen apevaunun eteen vaan raktori, kuin rakennella sähkö ja diiselpyöritintä, ja siirtä se kuitenkin raktorilla?
[/quote]
5 k€ saa jo kohtuullisen 100 + hevosvoimaisen takavetotraktorin joka riittää mainiosti apevaunun käyttöön!
Mikään mukavuus lippulaiva se ei kylläkään ole kuten pohjanmaan miehillä, joilla kai lähes kaikilla on uudehko 200+ hv portaaton apevaunun eteen.
Ps. kai siinä joku verkun portaatonki saattaa hetken mennä vaikka venttiä siihen mainostavakki käyttävänsä!
-
Melkein innolla sopinee agrolaisten odottaa miten "toimiva" pihatto tulee adamille? ;D
BTW. Mikä on adamin tavoite hinnaksi parsipaikalle?
Onhan noita samantyyppisiä jo. Toimii se.
Tavoitehinnastakaan en osaa sanoa. Mille määrälle se lasketaan? Tää osa pitäis kyllä tulla 7000 pintaan, mut saa nähdä. Sis 0-6kk uudistuseläinpaikat ja hiehot 2kk ennen poikimista, rehu- ja lantavarastot....jatkossa sit reilu 2000/parsipaikka...
-
Onko kiuruveden MF pihatolla käyeitä viimeviikolla? Ajatuksia?
-
Melkein innolla sopinee agrolaisten odottaa miten "toimiva" pihatto tulee adamille? ;D
BTW. Mikä on adamin tavoite hinnaksi parsipaikalle?
Onhan noita samantyyppisiä jo. Toimii se.
Tavoitehinnastakaan en osaa sanoa. Mille määrälle se lasketaan? Tää osa pitäis kyllä tulla 7000 pintaan, mut saa nähdä. Sis 0-6kk uudistuseläinpaikat ja hiehot 2kk ennen poikimista, rehu- ja lantavarastot....jatkossa sit reilu 2000/parsipaikka...
Eli ikiliikkujaa ei ole vieläkään keksitty.
-
Onko kiuruveden MF pihatolla käyeitä viimeviikolla? Ajatuksia?
Pieni. Raskaasti rakennettu. Laajennusvara huomioitu vain päätyihin. Siististi tehty.
Rakennusaika kaiketi jonkinlainen Suomen ennätys?
Lypsyasemasiipi hankalan muotoinen, kokooma-alue leveä ja lyhyt kun käsittääkseni pitäisi olla toisinpäin.
-
Noihi vaikuttaa monet asiat. Yleensä suomessa rakennetaan liika järeästi = kalliisti. On ikävä kyllä päinvastaisiakin.
Odotustila, oliko tila mitoitettu kuinka monelle eläimelle? karusellin syöttöportin ympärillä tulee olla väljää että on mahdollista olla enemmän kuin kaksi jotka sinne voivat mennä. Jos tila on kapea, takimmaiset jäävät kaus portista ja liikekynnys kasvaa. Näin sanoisin ensialkuun, voin olla kohteen suhteen väärässä mutta teoria nro yksi olisi minun päässä tuo.
-
Onko kiuruveden MF pihatolla käyeitä viimeviikolla? Ajatuksia?
Pieni. Raskaasti rakennettu. Laajennusvara huomioitu vain päätyihin. Siististi tehty.
Rakennusaika kaiketi jonkinlainen Suomen ennätys?
Lypsyasemasiipi hankalan muotoinen, kokooma-alue leveä ja lyhyt kun käsittääkseni pitäisi olla toisinpäin.
Mitä meinaa laajennusvara vain päätyihin? siis ei mahdollista sivusiipeen vai... ei kai kukaan kattoa pura ja leveämpää tee
-
Onko kiuruveden MF pihatolla käyeitä viimeviikolla? Ajatuksia?
Pieni. Raskaasti rakennettu. Laajennusvara huomioitu vain päätyihin. Siististi tehty.
Eikös siinä ollu lähes 200 paikkaa, ei tuo ny kovin pieneltä vaikuta. ???
Rakennusaika kaiketi jonkinlainen Suomen ennätys?
Lypsyasemasiipi hankalan muotoinen, kokooma-alue leveä ja lyhyt kun käsittääkseni pitäisi olla toisinpäin.
-
Onko kiuruveden MF pihatolla käyeitä viimeviikolla? Ajatuksia?
Pieni. Raskaasti rakennettu. Laajennusvara huomioitu vain päätyihin. Siististi tehty.
Rakennusaika kaiketi jonkinlainen Suomen ennätys?
Lypsyasemasiipi hankalan muotoinen, kokooma-alue leveä ja lyhyt kun käsittääkseni pitäisi olla toisinpäin.
niin kaikki on suhteellista että mitä kokee pienenä. käytyä tuli kyseisessä kohteessa ja otettua pari ideaa talteen. raskaasti rakennetusta en nyt niin tiedä, rakennusteknisesti olihan järeitä ratkaisuja mutta parsipaikka kustannusarvion mukaan n. 7300 €.
muistaakseni rakennusajan suhteen on suomessa nopeampikin kohde, toki määrä taisi olla luokkaa 120. normiaikahan tuo hivenen päälle puoli vuotta on rakentamiselle. tai kuinka tykkääkin.
-
Mitä meinaa laajennusvara vain päätyihin? siis ei mahdollista sivusiipeen vai... ei kai kukaan kattoa pura ja leveämpää tee
Lypsyasemasiipeen eläimet voivat tulla vain yhdestä suunnasta. Tietysti voi rakentaa toisen hallin viereen ja tuoda lehmät nykyisen navetan läpi, siihen taisi tontilla olla mahdollisuus. Joka tapauksessa 32 paikkaisella asemalla suorituskyky riittää huomattavasti suurempaan eläinmäärään kuin nyt oli.
Onko 7500 euroa parsipaikkakustannuksena kohtuullinen?
Navettojen suurentuessa ratkaisut yksinkertaistuvat. Niin on käynyt sikaloissakin.
Pieniähän nämä Suomen navetat on eurooppalaisittain. Huhuja liikkuu paristakin noin 1000 lehmän hankkeesta Suomeen, saas nähdä millainen tulee luvitusprosessi olemaan ???
-
Kyllähän navetan vielä tekee, kun vaan eväät saa haalittua. Suomessa ei rehumaissi kunnolla vielä kasva, joten 1000 lehmääkin vaatii jonkin kokoista heinäpeltoa?
-
eihän se vaadi kuin 900ha.
-
eihän se vaadi kuin 900ha.
Eikö 700ha riitä?
-
riittäähän toki jos saa yli 4000kgka ha. eli normaalisti riittää.
-
Pieniähän nämä Suomen navetat on eurooppalaisittain. Huhuja liikkuu paristakin noin 1000 lehmän hankkeesta Suomeen, saas nähdä millainen tulee luvitusprosessi olemaan ???
Katsotaan nyt kuinka moni pääsee edes siihen asti. ???
Suunnitellahan aina voi. Tulevaisuus näyttää kenestä oli tekijäksi asti. :)
Lycka till !!!
-
Laajentamisinnossa jää valitettavasti paska käteen suomalaiselle maitobisnekselle tukiaiset otetaan varmasti pois kunhan on riittävästi huijattu rakentamaan ylikapasiteettia siinäpä sit painetaan nollapalkalla pankille hommia. Tanskassa ovat jo korvia myöten lirissä, parempi olis tyytyä kohtuu kokoiseen ja jos se ei riitä niin ei muuta kuin hanskat tiskiin ::)
-
Mitä meinaa laajennusvara vain päätyihin? siis ei mahdollista sivusiipeen vai... ei kai kukaan kattoa pura ja leveämpää tee
Lypsyasemasiipeen eläimet voivat tulla vain yhdestä suunnasta. Tietysti voi rakentaa toisen hallin viereen ja tuoda lehmät nykyisen navetan läpi, siihen taisi tontilla olla mahdollisuus. Joka tapauksessa 32 paikkaisella asemalla suorituskyky riittää huomattavasti suurempaan eläinmäärään kuin nyt oli.
Onko 7500 euroa parsipaikkakustannuksena kohtuullinen?
Navettojen suurentuessa ratkaisut yksinkertaistuvat. Niin on käynyt sikaloissakin.
Pieniähän nämä Suomen navetat on eurooppalaisittain. Huhuja liikkuu paristakin noin 1000 lehmän hankkeesta Suomeen, saas nähdä millainen tulee luvitusprosessi olemaan ???
kai pienemmälläkin yksiköllä hoitoon pääsee vai mitä ;D
-
Laajentamisinnossa jää valitettavasti paska käteen suomalaiselle maitobisnekselle tukiaiset otetaan varmasti pois kunhan on riittävästi huijattu rakentamaan ylikapasiteettia siinäpä sit painetaan nollapalkalla pankille hommia. Tanskassa ovat jo korvia myöten lirissä, parempi olis tyytyä kohtuu kokoiseen ja jos se ei riitä niin ei muuta kuin hanskat tiskiin ::)
Sithän tukialuiden erot tasaantuu ja nähdään kummalla puolella b-c rajaa tehdään hommia kannattavasti. Jee jee.
-
Laajentamisinnossa jää valitettavasti paska käteen suomalaiselle maitobisnekselle tukiaiset otetaan varmasti pois kunhan on riittävästi huijattu rakentamaan ylikapasiteettia siinäpä sit painetaan nollapalkalla pankille hommia. Tanskassa ovat jo korvia myöten lirissä, parempi olis tyytyä kohtuu kokoiseen ja jos se ei riitä niin ei muuta kuin hanskat tiskiin ::)
Tukien poistumisen riski on kyllä otettu huomioon, suuntahan on selvillä ollut jo kauan.
Tanskasta ei kannata liiketoiminnan mallia ottaa, kun sikäläinen selvityminen perustuu loputtomaan pellon hinnan nousuun. Keskimäärin on joka maitotilalla velkaa 3x liikevaihto nyt ja monta kertaa enemmän 2015, näyttää Dansk Kvaegin tilastot.