Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: korven ukko - 12.11.09 - klo:13:15
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
Aina kun on kepulainen maatalousministeri, niin maatalouspolitiikka on pelkkää kepun vaalikarjan ruokkimista.
Järjettömintä on se, että etelässä laitetaan peltoja kesannolle, (MTK:n esitys 25% lhp+ 30% lannoitekesantoa) ja samaanaikaan pohjoisessa raivataan uutta peltoa, joille ämteekoo vaatii täydet tuet.
Etelä-Suomessakin on vielä niitä hölmöjä tuottajia, jotka äänestävät kepua ja maksavat ämteekoon jäsenmaksun.
Myös nykyisen MTK-puheenjohtajan jälki näkyy: omille raivioille täydet tuet ja valtion "kriisirahat" omien lainakulujen alentamiseen.
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
Aina kun on kepulainen maatalousministeri, niin maatalouspolitiikka on pelkkää kepun vaalikarjan ruokkimista.
Järjettömintä on se, että etelässä laitetaan peltoja kesannolle, (MTK:n esitys 25% lhp+ 30% lannoitekesantoa) ja samaanaikaan pohjoisessa raivataan uutta peltoa, joille ämteekoo vaatii täydet tuet.
Etelä-Suomessakin on vielä niitä hölmöjä tuottajia, jotka äänestävät kepua ja maksavat ämteekoon jäsenmaksun.
Myös nykyisen MTK-puheenjohtajan jälki näkyy: omille raivioille täydet tuet ja valtion "kriisirahat" omien lainakulujen alentamiseen.
onk sillä lainaa?
-
ei taejja korven ukko olla kovinkaa korvesta ;D
-
ei taejja korven ukko olla kovinkaa korvesta ;D
Kyl se Nuuksio on melkoista korpee. ;D
-
ei taejja korven ukko olla kovinkaa korvesta ;D
Eppäilisin, että on jostaki Tamperseen kuppeesta. Sieltä hittttttaimmmmmasta Hämmmmmmeestä... ;)
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa.
***** 141 sovittiin väliaikaiseksi. Tämä on komission tulkinta joka sinetöi asian.Piste.
Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin.
***** Minkäs tuen turvin c-alueella on laajennettu?
Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
***** Rikastuu, todellakin. Itse laitoin emakot korkealaitaiseen syksyllä 2006 ja ainakin silloin tilanne oli se että huomattava osa tuista meni tuotantokulujen kattamiseen. Epäilen ettei tilanne ainakaan tästä ole parantunut. Joten sanaa "rikastuminen" tuskin kannattaa käyttää.
141-alueen huonommasta asemasta saa kiittää herroja Salolainen ja Haavisto.
Pitäisi lukea mihin paperiin nimensä laittaa..... >:( >:( >:( >:(
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
koittaako se selevittää että ostakkaa tanskan kinkku ???
ps.
kakojen ropakanta sivulta jos lukkee nii 141 on hyvä ja kunnossa ;D
he on ite sen virittäny :o
-
[ ja sitten pidetään jäissä tolkuttoman kauan. JA NYT KUN NIITÄ KUKAAN EI HALUA NIIN NE JUNTATAAN VÄKISIN PÖYTÄÄN. NÄIN SAADAAN RAHAOJAAN KYLVÄVÄ KAUPPA TYYTYVÄISEKSI KUN ON YLITUOTANTOA.
**** Sianlihan ylituotantoa on ollut jo lähes kymmenen vuotta ja se on saatu aikaan ihan kotikutoisesti ilman mitään investointitukia. Varoittelin tuotannonlisäyksen vaaroista (mm. EY-liittymissopimuksen pykälät tuotannon kasvattamisesta) tällä saitilla jokusia vuosia sitten. Silloin asia tuntui muitten sikamiesten keskuudessa herättävaä lähinnä hilpeyttä. Epäilen että hymyt ovat sittemmin hyytyneet....Sikamiehet ovat itse syyllisiä ahdinkoonsa.
-
***** Rikastuu, todellakin. Itse laitoin emakot korkealaitaiseen syksyllä 2006 ja ainain silloin tilanne oli se että huomattava osa tuista meni tuotantokulujen kattamiseen. Epäilen ettei tilanne ainakaan tästä ole parantunut. Joten sanaa "rikastuminen" tuskin kannattaa käyttää.
Porsaan hintakehitys on ollut teurastamojen termiä käyttääkseni "vakaa". Joku pessimistisempi voisi jopa käyttää sanaa "heikko"...
Ehkä neutraali ilmaisu olisi "tasainen" ....
-
[
Porsaan hintakehitys on ollut teurastamojen termiä käyttääkseni "vakaa". Joku pessimistisempi voisi jopa käyttää sanaa "heikko"...
[/quote]
Ehkä neutraali ilmaisu olisi "tasainen" ....
[/quote]
**** Aivan. Euromääräiseti tasainen hinta yhdistettynä (ennen lamaa vallinneeseen) 3-4 % inflaatioon lisättynä 4-6% tuotantokulujen vuosittaisella kasvulla. Ei tarvinne olla kovin kummoinen matemaatikko ymmärtääkseen lopputuloksen. On tietysti hyvä asia jos uskoo asiaan, mutta leipää se ei tuo pöytään :D
-
[
Tuohon yhtälöön kun vielä lisäät ab-alueen laskevat 141-tuet niin mikä on mielestäsi odotettavissa oleva lopputulos? Minun mielestäni se on että sikatalous loppuu tai vähenee merkittävästi ab-alueella ja vahvistuu tai pysyy c-alueella jolloin tuotannosta suhteellisesti suurempi osa jatkossa on c-alueella. Pahimmassa tapauksessa ab-alueen tuotanto pienenee niin pieneksi että sen merkitys vähenee mitättömäksi.
***** AB-alue edellä ja C perässä. Sianlihantuotanto on ensimmäinen tuotannonala joka loppuu Suomesta kokonaan.
-
Niin. Mutta kun ab-alueelle ei oikein anneta edes mahdollisuutta kun 141 vie maton alta? Periaatteessa jos jossakin sikatalous voisi menestyä niin ab-alueen vahvoilla sika-alueilla ja sitten tietysti Pohjanmaan "sikasuoran" tienoilla. Minusta vaan on epäreilua jos ab-alue ei saa yhdenvertaista mahdollisuutta edes yrittää.
**** Josta päästään taas alkuun: Suomalaisten täydelliseen epäonnistumiseen ey-liittymisneuvotteluissa.
Sinälläänhän yhtälö on yksinkertainen. Kiinteät + rehut vs lihan hinta niin jos siinä pärjää tanskan pojille siten että rahti Tanskasta huomioidaan niin pysyy se täälläkin. Mutta tehokas on oltava ja pääomakulujen on oltava kurissa.
***** Jos tehdään kuten tällä vuosikymmenellä on tehty, eli tuotetaan koko ajan merkittävästi yli kulutuksen ei mikään yhtälö auta. Tuotanto on saatava pysyvästi välille 95-110% kulutuksesta. Jos olisi noudatettu EU-tukiehtoihin kirjattua kieltoa tuotannon lisäyksestä tässä tavoitteessa olisi pysytty.
Nythän tosin lopetustahti on sellainen että tulee olemaan mielenkiintoista seurata, mitkä tuottajahinta on vuoden päästä. Nyt jäljelle jäävien sikamiesten pitäisi ehdottomasti pitää pää kylmänä eikä rynnätä investointiaaltoon vaikka tuet avattaisiinkin.
-
[
Tästä en ole eri mieltä. Harmittaa vaan kun tuotanto lisääntyi selkeästi enemmän c-alueella
**** Se että toinen suurista ns. tuottajaomisteisista lihataloista toimii Pohjanmaalla on mitä suurin syyllinen tilanteeseen. Tuotannon kasvua lietsottiin tarkoituksella Atrian ja HK:n toimesta koko 2000 luvun ensimmäiset vuodet. Satoa on nyt niitetty jo muutama vuosi. On äärimmäisen huolestuttavaa, että lopettajien joukkoon on nyt alkanut liittyä ns. suuriakin yksiköitä.
-
tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin.
***** Minkäs tuen turvin c-alueella on laajennettu?
Sitä minäkin tosiaan ihmettelen mutta näkyivät ryökäleet jostakin tuota rahaa saavan...
etelän isännät sai 1990 luvun lopus älyttömät investointituet.mutta taitaa olla vähä huono tuo muisti,nyt sitte itketään ku c-alueella vielä hetken aikaa parempi tuki.munki sikalan olis siirtäny 100 km etelään,olis saanu vanhan miljoonan enemmän ilmaista rahaa rakentamiseen.mutta ei kannata olla katkera,kun on pärjätty.päättäjät vain tykkää,ku ne vähenevät isännät tappelee keskenään. huittisten hätäkokoukset ,ynnä muut vastaavat kokoukset.mtk aika menee tappelujen rauhoittamiseen.
Katsopa miten Ilmajoella saatiin vielä 2007 vuonna melkein kuusi miljoonaa vanhaa markkaa investointiavustusta sikaloihin. AB-alueella ei saatu yhtään. Miten tämän selität?
2007 rahoitustuet (ei sisällä tuotantotukia)
Sija Tuensaajan nimi Kuntanimi Kalenterivuonna 2007
maksetut rahoitustuet
yhteensä, euro *)
1 HUISKULAN PUUTARHA OY TURKU 625 654,65
2 HANDELSTRÄDGÅRD STRAND ÖB NÄRPIÖ 564 203,20
3 SIKANA OY ILMAJOKI 561 105,60
4 SMITHS GARDEN AB NÄRPIÖ 470 183,20
5 KANAKUMPPANIT OY ALASTARO 423 732,01
6 IKAALISTEN LUOMU OY IKAALINEN 400 178,45
7 KASVIS-KARTANO OY KÖYLIÖ 388 360,00
8 PORSASSUORA OY ILMAJOKI 368 038,25
En sano että kyseisessä listassa olevat mutta muutamat osasivat käyttää todella tehokkaasti hyväkseen pykäliin jääneet porsaanreiät... Olikos se että peruskorjattiin 20 emakon sikalasta 3.000 töpselin koppi tai jotain sinne päin... Ja vain c-alueella, erikoistarjouksena... Nythän nämä uudet tuet jos (kun?) avataan niin itse asiassa taas mennään c-vetoisesti. Saavat alunperin ab-alueelle tarkoitetun suuruiset investointituet ja jatkuu noi tuotantotuetkin vielä. Ja hämmästyn suuresti jos joku ei keksi jotakin porsaanreikää jolla lopettavien tuotantotuet saadaan siirrettyä rakennettaviin isoihin yksiköihin...
Sikalatuet ovat olleet hakukiellossa vuodesta 2002. Etelä-Pohohojammaan TE-keskuksella on selityksen paikka.
http://www.suomenyrityshaku.fi/yritys/40117/Sikana+Oy
http://www.02.fi/tuotteet-ja-palvelut/ILMAJOKI/949360/Porsassuora+Oy/
http://www.iltalehti.fi/taulukko/maataloustuet/rahoitustuet.html
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
koittaako se selevittää että ostakkaa tanskan kinkku ???
ps.
kakojen ropakanta sivulta jos lukkee nii 141 on hyvä ja kunnossa ;D
he on ite sen virittäny :o
onko tuo niit niin vaikea tajuta mitä tarkotan? Enhän mistään tanskan kinkusta puhu. 141 leikkaus ja pohjoisen tuen sementointi on vääryys koska kustannukset on samat etenkin seinien sisällä ja toimitaan samalla markkinalueella.
141 neuvottelijoiden olisi pitänyt vieläkin painokkaamin korostaa suomen vaikeita olosuhteita tuen perusteena. Vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet, olosuhteet on edelleen samat ainoastaan tuki on laskenut ja markkinatilanne vaikeutunut kun markkinavetoinen edunvalvonta pitää ylituotantoa yllä.
Voisitko vähän perustella väitettäsi ????
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
koittaako se selevittää että ostakkaa tanskan kinkku ???
ps.
kakojen ropakanta sivulta jos lukkee nii 141 on hyvä ja kunnossa ;D
he on ite sen virittäny :o
onko tuo niit niin vaikea tajuta mitä tarkotan? Enhän mistään tanskan kinkusta puhu. 141 leikkaus ja pohjoisen tuen sementointi on vääryys koska kustannukset on samat etenkin seinien sisällä ja toimitaan samalla markkinalueella.
141 neuvottelijoiden olisi pitänyt vieläkin painokkaamin korostaa suomen vaikeita olosuhteita tuen perusteena. Vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet, olosuhteet on edelleen samat ainoastaan tuki on laskenut ja markkinatilanne vaikeutunut kun markkinavetoinen edunvalvonta pitää ylituotantoa yllä.
Neuvottelijat olivat MTK/kepulaisia: he ymmärsivät pelin hengen, mitä vähemmän rahaa AB-alueelle sitä enemmän riittää C-alueelle yhteisestä tukipotista.
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
koittaako se selevittää että ostakkaa tanskan kinkku ???
ps.
kakojen ropakanta sivulta jos lukkee nii 141 on hyvä ja kunnossa ;D
he on ite sen virittäny :o
onko tuo niit niin vaikea tajuta mitä tarkotan? Enhän mistään tanskan kinkusta puhu. 141 leikkaus ja pohjoisen tuen sementointi on vääryys koska kustannukset on samat etenkin seinien sisällä ja toimitaan samalla markkinalueella.
141 neuvottelijoiden olisi pitänyt vieläkin painokkaamin korostaa suomen vaikeita olosuhteita tuen perusteena. Vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet, olosuhteet on edelleen samat ainoastaan tuki on laskenut ja markkinatilanne vaikeutunut kun markkinavetoinen edunvalvonta pitää ylituotantoa yllä.
Neuvottelijat olivat MTK/kepulaisia: he ymmärsivät pelin hengen, mitä vähemmän rahaa AB-alueelle sitä enemmän riittää C-alueelle yhteisestä tukipotista.
Ei ole olemassa mitään yhteistä tukipottia, meinaako Veeti työntää kätensä toisten taskuun ????
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
koittaako se selevittää että ostakkaa tanskan kinkku ???
ps.
kakojen ropakanta sivulta jos lukkee nii 141 on hyvä ja kunnossa ;D
he on ite sen virittäny :o
onko tuo niit niin vaikea tajuta mitä tarkotan? Enhän mistään tanskan kinkusta puhu. 141 leikkaus ja pohjoisen tuen sementointi on vääryys koska kustannukset on samat etenkin seinien sisällä ja toimitaan samalla markkinalueella.
141 neuvottelijoiden olisi pitänyt vieläkin painokkaamin korostaa suomen vaikeita olosuhteita tuen perusteena. Vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet, olosuhteet on edelleen samat ainoastaan tuki on laskenut ja markkinatilanne vaikeutunut kun markkinavetoinen edunvalvonta pitää ylituotantoa yllä.
Neuvottelijat olivat MTK/kepulaisia: he ymmärsivät pelin hengen, mitä vähemmän rahaa AB-alueelle sitä enemmän riittää C-alueelle yhteisestä tukipotista.
Ei ole olemassa mitään yhteistä tukipottia, meinaako Veeti työntää kätensä toisten taskuun ????
älä jauha sontaa. 142 tuen ensisijaisuus periaate pakottaa maksamaan koko pohjoisen kotieläintuen kokonaisuudessaan jos 141stä maksetaan vähääkään
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
koittaako se selevittää että ostakkaa tanskan kinkku ???
ps.
kakojen ropakanta sivulta jos lukkee nii 141 on hyvä ja kunnossa ;D
he on ite sen virittäny :o
onko tuo niit niin vaikea tajuta mitä tarkotan? Enhän mistään tanskan kinkusta puhu. 141 leikkaus ja pohjoisen tuen sementointi on vääryys koska kustannukset on samat etenkin seinien sisällä ja toimitaan samalla markkinalueella.
141 neuvottelijoiden olisi pitänyt vieläkin painokkaamin korostaa suomen vaikeita olosuhteita tuen perusteena. Vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet, olosuhteet on edelleen samat ainoastaan tuki on laskenut ja markkinatilanne vaikeutunut kun markkinavetoinen edunvalvonta pitää ylituotantoa yllä.
Neuvottelijat olivat MTK/kepulaisia: he ymmärsivät pelin hengen, mitä vähemmän rahaa AB-alueelle sitä enemmän riittää C-alueelle yhteisestä tukipotista.
Ei ole olemassa mitään yhteistä tukipottia, meinaako Veeti työntää kätensä toisten taskuun ????
älä jauha sontaa. 142 tuen ensisijaisuus periaate pakottaa maksamaan koko pohjoisen kotieläintuen kokonaisuudessaan jos 141stä maksetaan vähääkään
On olemassa kaksi erillistä tukialuetta, joilla on kaksi erillistä tukipottia, joita EU käsittelee erikseen.
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
koittaako se selevittää että ostakkaa tanskan kinkku ???
ps.
kakojen ropakanta sivulta jos lukkee nii 141 on hyvä ja kunnossa ;D
he on ite sen virittäny :o
onko tuo niit niin vaikea tajuta mitä tarkotan? Enhän mistään tanskan kinkusta puhu. 141 leikkaus ja pohjoisen tuen sementointi on vääryys koska kustannukset on samat etenkin seinien sisällä ja toimitaan samalla markkinalueella.
141 neuvottelijoiden olisi pitänyt vieläkin painokkaamin korostaa suomen vaikeita olosuhteita tuen perusteena. Vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet, olosuhteet on edelleen samat ainoastaan tuki on laskenut ja markkinatilanne vaikeutunut kun markkinavetoinen edunvalvonta pitää ylituotantoa yllä.
Neuvottelijat olivat MTK/kepulaisia: he ymmärsivät pelin hengen, mitä vähemmän rahaa AB-alueelle sitä enemmän riittää C-alueelle yhteisestä tukipotista.
Ei ole olemassa mitään yhteistä tukipottia, meinaako Veeti työntää kätensä toisten taskuun ????
älä jauha sontaa. 142 tuen ensisijaisuus periaate pakottaa maksamaan koko pohjoisen kotieläintuen kokonaisuudessaan jos 141stä maksetaan vähääkään
On olemassa kaksi erillistä tukialuetta, joilla on kaksi erillistä tukipottia, joita EU käsittelee erikseen.
Älä jauha sontaa, Suomen valtiolta tulee tietty määrä kansallista tukea ja se jaetaan.
Nytkin meillä jäi tämä LFA-korotustuki vajavaiseksi, koska siihen ei riittänyt tarpeeksi rahaa yhteisestä tukipotista.
-
Älä jauha sontaa, Suomen valtiolta tulee tietty määrä kansallista tukea ja se jaetaan.
Nytkin meillä jäi tämä LFA-korotustuki vajavaiseksi, koska siihen ei riittänyt tarpeeksi rahaa yhteisestä tukipotista.
Pohjoiset tuet ei ole mistään yhteisestä tukipotista, ne on 142 sopimuksen mukaan vain pohjoiselle alueelle maksettavia tukia, eikä niitä sekoiteta muihin tukiin ????
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
koittaako se selevittää että ostakkaa tanskan kinkku ???
ps.
kakojen ropakanta sivulta jos lukkee nii 141 on hyvä ja kunnossa ;D
he on ite sen virittäny :o
onko tuo niit niin vaikea tajuta mitä tarkotan? Enhän mistään tanskan kinkusta puhu. 141 leikkaus ja pohjoisen tuen sementointi on vääryys koska kustannukset on samat etenkin seinien sisällä ja toimitaan samalla markkinalueella.
141 neuvottelijoiden olisi pitänyt vieläkin painokkaamin korostaa suomen vaikeita olosuhteita tuen perusteena. Vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet, olosuhteet on edelleen samat ainoastaan tuki on laskenut ja markkinatilanne vaikeutunut kun markkinavetoinen edunvalvonta pitää ylituotantoa yllä.
Neuvottelijat olivat MTK/kepulaisia: he ymmärsivät pelin hengen, mitä vähemmän rahaa AB-alueelle sitä enemmän riittää C-alueelle yhteisestä tukipotista.
Ei ole olemassa mitään yhteistä tukipottia, meinaako Veeti työntää kätensä toisten taskuun ????
älä jauha sontaa. 142 tuen ensisijaisuus periaate pakottaa maksamaan koko pohjoisen kotieläintuen kokonaisuudessaan jos 141stä maksetaan vähääkään
On olemassa kaksi erillistä tukialuetta, joilla on kaksi erillistä tukipottia, joita EU käsittelee erikseen.
after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland ....maksaa 141 tukea....keppana tunarit
lisäähttp://eur-lex.europa.eu/en/treaties/dat/11994N/htm/11994N.html#0006010004
-
tuolta kun kakolijen ropakanta sivulta lukkee 141 tuvesta
nii voe kaohija kun se on hyvällä mallilla :o
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
koittaako se selevittää että ostakkaa tanskan kinkku ???
ps.
kakojen ropakanta sivulta jos lukkee nii 141 on hyvä ja kunnossa ;D
he on ite sen virittäny :o
onko tuo niit niin vaikea tajuta mitä tarkotan? Enhän mistään tanskan kinkusta puhu. 141 leikkaus ja pohjoisen tuen sementointi on vääryys koska kustannukset on samat etenkin seinien sisällä ja toimitaan samalla markkinalueella.
141 neuvottelijoiden olisi pitänyt vieläkin painokkaamin korostaa suomen vaikeita olosuhteita tuen perusteena. Vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet, olosuhteet on edelleen samat ainoastaan tuki on laskenut ja markkinatilanne vaikeutunut kun markkinavetoinen edunvalvonta pitää ylituotantoa yllä.
Neuvottelijat olivat MTK/kepulaisia: he ymmärsivät pelin hengen, mitä vähemmän rahaa AB-alueelle sitä enemmän riittää C-alueelle yhteisestä tukipotista.
Ei ole olemassa mitään yhteistä tukipottia, meinaako Veeti työntää kätensä toisten taskuun ????
älä jauha sontaa. 142 tuen ensisijaisuus periaate pakottaa maksamaan koko pohjoisen kotieläintuen kokonaisuudessaan jos 141stä maksetaan vähääkään
On olemassa kaksi erillistä tukialuetta, joilla on kaksi erillistä tukipottia, joita EU käsittelee erikseen.
after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland ....maksaa 141 tukea....keppana tunarit
lisäähttp://eur-lex.europa.eu/en/treaties/dat/11994N/htm/11994N.html#0006010004
pitipä oikein kaivaa tuolta uuden suomen keskustelusta lisä faktaa
EUROOPAN UNIONIN MAATALOUS
27.10.2007 16:03 SIMO PERTTULA
EUROOPAN UNIONIN MAATALOUS KOMISSAARI (kaan),ei tunne Faktoja 141 artiklasta! Tässä tosiasat:, Suomeen on liittymisaiakirjoissa, määritelty kaksi aluetta,joissa vallitsee Vakavia Vaikeuksia ilmasto-olosuhteiden ja harvan asutuksen vuoksi. Harvaan asuttuna niissä on määritelty 62 leveysasteen pohjois puoli, siksi sen eteläpuolelle on määritelty erikseen sovellettavaa asiaa!141 artiklassa määritellään ne itsenäisen ammatin harjoittajat,joiksi myös maatalouden harjoittajat kuuluvat, joiden tuki on tarkoitettu "väliaikaiseksi tietyn,siirtymä-ajan jälkeen päättyväksi"!Ne ammatit ovat artiklan kohdassa 2 määritelty tarkasti:kohta 2 kuuluu sanatarkasti lainattuna:"Lääkärinammattia,lääketieteeseen liittyviä ammatteja ja apteekkialan ammatteja koskevien rajoitusten asteittainen poistaminen riippuen näiden ammattien harjoittamisen edellytysten yhteensovittamisesta eri jäsenvaltioissa". Em.ammattien harjoittajien asteittaisesta vähentymisestä on siis so*****!Näissäkin edikseen tehtävien 5 vuoden välein selvitysten ja neuvottelujen jälkeen. 62 asteen etelä puolisen osan,maatalouden harjoittajien kohdalla tukia ei ole siis määrittelyssä mukana.Maatalouden osalta on kyllä myös määrätty antamaan selvitys,mutta niitä ei ole määritelty väliaikaisiksi,asteittain edes pieneneviksi!Tuki on määritelty koko Suomen alueella pysyväksi tueksi maataloudelle ko. ammattiin aikovien aloittamisen,ja siinä jo olevien tueksi ![/font]
vastaa ilmoita asiaton viesti
Perttula tässä linkki.
28.10.2007 15:14 Nova
Perttula tässä linkki. http://europa.eu.int/eur-lex/lex/en/treaties/dat/1...
siellä: "
Article 141
Where there are serious difficulties resulting from accession which remain after full utilization of the provisions of Articles 138, 139, 140 and 142, and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland and Norway to grant national aids to producers so as to facilitate their full integration into the common agricultural policy."
ja sitten jatkossa: "
Article 142
Näytä koko kirjoitus (2833 merkkiä)
1. The Commission shall authorize Norway, Finland and Sweden to grant long-term national aids with a view to ensuring that agricultural activity is maintained in specific regions. These regions should cover the agricultural areas situated to the north of the 62nd Parallel and some adjacent areas south of that parallel affected by comparable climatic conditions rendering agricultural activity particularly difficult.
2. The regions referred to in paragraph 1 shall be determined by the Commission, taking into consideration in particular:
- the low population density;
- the portion of agricultural land in the overall surface area;
- the portion of agricultural land devoted to arable crops intended for human consumption, in the agricultural surface area used.
etc."
Mikä on ajanjakso kun sanotaan "long-term"? Eikö 13 vuotta ole jo aika long-term? Artikla 141 viittaa siirtymäkauteen. Hallituksen politiikka päättää, mutta jos katsotaan mihin nämäkin tuet häviää, on KEPU ajamassa omaa etuaan verorahoista. Voisiko sillä rahalla tehdä jotain muuta? Esim. kehittää puujalostusteollisuutta tuottamaan muutakin kuin paperia, kartonkia jne. tavanomaisia puutuotteita? Voisiko sillä rahalla tukea jotain muuta uutta kehittyvää ja tuottavaa tekemistä Suomessa? Suomesta ei pidä missään nimissä kadota oma maataloustuotanto, mutta kuinka paljon siihen tulee laittaa julkisia varoja on toinen asia. On myös mietittävä miten tämä tuettu maatalous tulee jatkossa luomaan uusia tuotteita, joista voisi jatkossa saada tuloa. En usko, että suurtuotanto maataloudessa tulee olemaan suomalaisten käsissä, vaan maat kuten Puola jo isoimmilla käyttäjävolyymeillään pystyy rakentamaan imperiumin, jolloin Suomi-tuote jää paitsioon, olipa kuinka hyvä tahansa. Miksi siis emme kehittäisi tuotteita, jotka erikoisuudellaan (ja laadullaan) kilpailisivat puolalaisten massatuotteiden kanssa? Itse olen (haen tietoisesti) ostanut pientilallisten tuotteita koska tiedän, että tuottamisen menetelmät ja laatutarkkailu (maku) on parempaa kuin samaiset tuotteet suurteollisuuden tuottamana. 62-leveyspiiri alkaa tuosta Rutalahden tiennoolta. Siis Rutalahdelta pohjoiseen tulisi antaa tukea. Tosin, isoimmat tilat sijaitsevat tosi etelässä, eli 62. leveyspiirin alapuolella. Millä leveyspiirillä Anttilan sikatila sijaitsikaan?
vastaa ilmoita asiaton viesti
Pieni lisäys selvennyksenä
28.10.2007 11:20 SIMO PERTTULA
Pieni lisäys selvennyksenä Artiklan 141 soveltamisesta. KESKEISTÄ OVAT: 1)Vakavien Vaikeuksien laatu on määritelty Suomen liittymis sopimuksien Pöytäkirja liitteessä:SÄÄ OLOSUHTEET ja HARVA ASUTUS ! Harvan asutuksen rajana ERIKOISESTI pidetään siis 62 leveyspiiriä. Sen eteläpuolta koskevassa ARTIKLA 141:ssä maaritellään siis TARKASTI ne alat, joista tehdään selvitys 5 vuoden välein,ja jotka on tarkoitettu saamaan kansallista tukea väliaikaisesti siirtymäkausien jälkeen, Maatalous missään muodossa ei kuulu väliaikaiseksi tarkoitettujen tukien joukkoon, vaikka selvitys tehdäänkin eteläisen Suomen osalta ! Suomi pysyy pohjoisena,ja harvaan asuttuna. Tanskassa ja Ruotsin 62 asteen etelä puolella,ovat suotuisimmat olosuhteet! EI VAKAVIA VAIKEUKSIA siis !!
tuon 142 ensisijaisuus periaate kun on kirjattu artiklaan tundra keppanoiden toimesta, eli ovat ikään kuin pakotettuja ottamaan 1994 vuoden tuotantoa vastaavan määrän tukea tundralle ja jakamaan sen siellä parhaaksi katsomallaan tavalla, jos etelään maksetaan latiakaan tukea. Ja siis jos 142 pakettia ei makseta KOKONAISUUDESSAAN niin 141 maksuun ei ole lupaa. Aika ovelasti puhallettu! Ja vielä huijattiin koko kansa vahvistamaan eu äänestyksellä vuosituhannen suurin puhallus
-
Olisiko hommeli kuitenkin niin, että Suomen sisällä ei edes haluta AB-alueelle oikeudenmukaisia tukia: tuotantoa ja tukirahoja voidaan siirtää C-alueelle. Onhan meillä C-alueen miehittämä MTK ja kepulaiset maatalousministerit.
-
suomessa maito maailman kalleinta ja tuet korkeimmat ja ala "kriisissä". Sika ja vilja, euroopan halvimpia, tuet alhaiset ja keppiä tulee lisää ylituotannon vuoksi. Että on aluejaon lisäksi etenkin tuotantosuunta jaottelu joka sanelee.
Pitkälti AB-alueen tuottajien omaa syytä: äänestävät kepua ja maksavat ämteekoon jäsenmaksun.
-
Kiistattomia väitteitä, joita ei edes apilas tai aatami smitti pysty faktoilla kumoamaan.
Jos maamme maatalous halutaan pelastaa ja samalla etelän maatalous on jokaisen äänestettävä siten, jotta päästään kepulaisesta mm-ministeristä ja kepu saatettava niin kauas kuin pippuri kasvaa, pöydistä missä yhteisiä asioita ajetaan ja päätetään.
Mulle mulle mulle mulle porukka saatettava ikuiseen oppositioon.
Aika mielenkiintoinen tämä kotomainen kriisipaketti on. Onko kepupolitiikko todella niin härski, vaikka tietää yksipuolisen päätöksen varmasti kusevan silmille seuraavissa vaaleissa. Sen vertta lyhyt aika sentänsä seuraaviin eduskuntavaaleihin on, ettei ihan paljoa tarvitse muistutella.
-
Tässä tulee aivan varmasti käymään pitkässä juoksussa, jotta kepun nykyinen maatalouspolitiikka tuhoaa koko maatalouden, siinä ei tarvita edes ennustajaa.
Kuluttajahan on kuningas ja pienellä tiedotuksen muutoksella, aivopesusta todelliseen tiedon jakamiseen. Alkaa kotomainen kuluttaja ajatella, että ei saatana, mitä järkeä on siirtää tuotanto tundralle ja puhua lähiruosta. Kalliilla ja tehottomasti, pelkkien tukien varassa.
Miksi muutoin jo muutaman sentin pudotus maidon hinnassa aiheuttaa suuren kriisin. Entä sitten kun pudotus tulee todelliseksi.
Pitäisi jo poliittisten päättäjienkin muissa puolueissa jo herätä, miten tukien armoilla c-alueen tuotanto on ja kriisin tullessa heti polvillaan ja ruikuttamassa. Nykyinen politiikka suorastaan varantaa kriisiajan ruokahuollon, jos jo näin pieni markkinahinnan muutos aiheuttaa koko sektorille kriisin.
-
Tässä tulee aivan varmasti käymään pitkässä juoksussa, jotta kepun nykyinen maatalouspolitiikka tuhoaa koko maatalouden, siinä ei tarvita edes ennustajaa.
Kuluttajahan on kuningas ja pienellä tiedotuksen muutoksella, aivopesusta todelliseen tiedon jakamiseen. Alkaa kotomainen kuluttaja ajatella, että ei saatana, mitä järkeä on siirtää tuotanto tundralle ja puhua lähiruosta. Kalliilla ja tehottomasti, pelkkien tukien varassa.
Miksi muutoin jo muutaman sentin pudotus maidon hinnassa aiheuttaa suuren kriisin. Entä sitten kun pudotus tulee todelliseksi.
Pitäisi jo poliittisten päättäjienkin muissa puolueissa jo herätä, miten tukien armoilla c-alueen tuotanto on ja kriisin tullessa heti polvillaan ja ruikuttamassa. Nykyinen politiikka suorastaan varantaa kriisiajan ruokahuollon, jos jo näin pieni markkinahinnan muutos aiheuttaa koko sektorille kriisin.
Ei sun tartte ton asian kanssa vaivata päätäsi. Alle kymmenessä vuodessa vähenee maitotilat ettei monta tilaa jää kuntaa kohti. Vanha väki luopuu tuotannosta ja nuori, joka/jos jää tilalle ei jatka aliarvostettua lypsykarjan pitoa. Sitten viljellään kaikki kahukauraa. Siitä se taivas repeää. Ja ei se tundralla viljely niin suurta ole: vain 2500 lehmää enemmän kuin uudella maalla. Lapissa 11076, uudella maalla 8580.
-
Sitten viljellään kaikki kahukauraa.
***Meinaakko vakavissas, että 10-20 vuoden päästä on jäljellä sivutoimisia viljanviljelijöitä sillai kun nyt?
-
Tässä tulee aivan varmasti käymään pitkässä juoksussa, jotta kepun nykyinen maatalouspolitiikka tuhoaa koko maatalouden, siinä ei tarvita edes ennustajaa.
Kuluttajahan on kuningas ja pienellä tiedotuksen muutoksella, aivopesusta todelliseen tiedon jakamiseen. Alkaa kotomainen kuluttaja ajatella, että ei saatana, mitä järkeä on siirtää tuotanto tundralle ja puhua lähiruosta. Kalliilla ja tehottomasti, pelkkien tukien varassa.
Miksi muutoin jo muutaman sentin pudotus maidon hinnassa aiheuttaa suuren kriisin. Entä sitten kun pudotus tulee todelliseksi.
Pitäisi jo poliittisten päättäjienkin muissa puolueissa jo herätä, miten tukien armoilla c-alueen tuotanto on ja kriisin tullessa heti polvillaan ja ruikuttamassa. Nykyinen politiikka suorastaan varantaa kriisiajan ruokahuollon, jos jo näin pieni markkinahinnan muutos aiheuttaa koko sektorille kriisin.
Ja ei se tundralla viljely niin suurta ole: vain 2500 lehmää enemmän kuin uudella maalla. Lapissa 11076, uudella maalla 8580.
Entäs kuluttajat?
-
Ja ei se tundralla viljely niin suurta ole: vain 2500 lehmää enemmän kuin uudella maalla. Lapissa 11076, uudella maalla 8580.
Entäs kuluttajat?
Talotollolle, melkoselle mulkulle ja muille itkijänaisille (anteeksi Oikeat Naiset :P ) tiedoksi, että Lapin maataloustuotanto on n. 2% Suomen maataloustuotannosta, mutta asukasmäärä on n. 3,5% Suomen asukasmäärästä.
Eli Lapin ruokahuolto on lähes puoliksi (etelän-) tuonnin varassa.
-
Sitten viljellään kaikki kahukauraa.
***Meinaakko vakavissas, että 10-20 vuoden päästä on jäljellä sivutoimisia viljanviljelijöitä sillai kun nyt?
Toivottavasti ei...
-
Sitten viljellään kaikki kahukauraa.
***Meinaakko vakavissas, että 10-20 vuoden päästä on jäljellä sivutoimisia viljanviljelijöitä sillai kun nyt?
Toivottavasti ei...
En tiedä lukumääristä mutta jotkut meistä aikoo olla remmissä mukana. Tosin olenko minä enää 10-20 vuoden kuluttua tässä isäntänä niin taitaa tulla eläkevuodet eteen jos ei kuolo korjaa sitä ennen. Riippuen tietty että onko se 10 vai 20 vuotta?
Olen varma että sivutoimisuus lisääntyy ja päätoimisuus vähenee, elinkeino vaan on kannattavinta sivutoimisena, esim. koneurakoinnin jatkeena ????
-
Jos maamme maatalous halutaan pelastaa ja samalla etelän maatalous on jokaisen äänestettävä siten, jotta päästään kepulaisesta mm-ministeristä ja kepu saatettava niin kauas kuin pippuri kasvaa, pöydistä missä yhteisiä asioita ajetaan ja päätetään.
***** Se on nyt turha enää rypistää kun paska on jo housuissa. 141- ja 142-tuet päätettiin Ey-littymisneuvotteluissa. Nyt ei enää ole saavutettavissa kuin "torjuntavoittoja!
Mulle mulle mulle mulle porukka saatettava ikuiseen oppositioon.
***** Jos kykenee nousemaan oman henkilökohtaisen kateutensa ja kaunansa yläpuolelle, jokaisen järkevästi ajattelevan on pakko myöntää, että ainoa suomalainen tuotantosuunta, jolla on edes jonkinlaiset menestymisen mahdollisuudet EU:ssa, on nimenomaan maidontuotanto.
MTK:n motiiveista voidaan olla montaa mieltä, mutta sen ajama maidontuotantoa suosiva linja on loppupelissä ainoaa järkevää toimintaa. Sika- ja vilja tulevat häviämään 10-20 vuoden kuluessa Suomesta. Järkevämpää on keskittyä siihen missä voimme edes teoriassa pärjätä.
-
melkoselle mulkulle
Harmittaako? Siinä on kuule se hyvä puoli että tässä talossa ei ainakaan vaimolta tarvii ruinata yhtään mitään... Tietää mitä on tarjolla. Ja taitaa kyllä tietää että kelpais varmaan muillekin...
Melkoisesta mulkusta naiset tykkää ;D
-
Sitten viljellään kaikki kahukauraa.
***Meinaakko vakavissas, että 10-20 vuoden päästä on jäljellä sivutoimisia viljanviljelijöitä sillai kun nyt?
Toivottavasti ei...
En tiedä lukumääristä mutta jotkut meistä aikoo olla remmissä mukana. Tosin olenko minä enää 10-20 vuoden kuluttua tässä isäntänä niin taitaa tulla eläkevuodet eteen jos ei kuolo korjaa sitä ennen. Riippuen tietty että onko se 10 vai 20 vuotta?
10-20 vuoden päästä 60 luvulla syntyneetkin on eläkekypsää. Ja uusia sivutoimitäppäreitä ei tule nykyisistä lapsista.
-
Jos maamme maatalous halutaan pelastaa ja samalla etelän maatalous on jokaisen äänestettävä siten, jotta päästään kepulaisesta mm-ministeristä ja kepu saatettava niin kauas kuin pippuri kasvaa, pöydistä missä yhteisiä asioita ajetaan ja päätetään.
***** Se on nyt turha enää rypistää kun paska on jo housuissa. 141- ja 142-tuet päätettiin Ey-littymisneuvotteluissa. Nyt ei enää ole saavutettavissa kuin "torjuntavoittoja!
Mulle mulle mulle mulle porukka saatettava ikuiseen oppositioon.
***** Jos kykenee nousemaan oman henkilökohtaisen kateutensa ja kaunansa yläpuolelle, jokaisen järkevästi ajattelevan on pakko myöntää, että ainoa suomalainen tuotantosuunta, jolla on edes jonkinlaiset menestymisen mahdollisuudet EU:ssa, on nimenomaan maidontuotanto.
Tuskinpa vain. Meillä maidontuotanto perustuu valtaviin tukiin, ts. ei ole alkuunsakaan kilpailukykyinen. Jos toimittaisiin pelkillä EU-tuilla, voisi lopputulos olla mielenkiintoinen
MTK:n motiiveista voidaan olla montaa mieltä, mutta sen ajama maidontuotantoa suosiva linja on loppupelissä ainoaa järkevää toimintaa. Sika- ja vilja tulevat häviämään 10-20 vuoden kuluessa Suomesta. Järkevämpää on keskittyä siihen missä voimme edes teoriassa pärjätä.
-
Tuskinpa vain. Meillä maidontuotanto perustuu valtaviin tukiin, ts. ei ole alkuunsakaan kilpailukykyinen. Jos toimittaisiin pelkillä EU-tuilla, voisi lopputulos olla mielenkiintoinen
***** Tarkoitinkin pelkkiä tuotannollisia faktoja: Lehmien keskituotosta ja sitä että pääsosa tarvittavasta rehusta (nurmi) voidaan kasvattaa Suomen olosuhteissa kilpailukykyisesti. Ilman tukiahan ei kukaan tuota mitään.
Viljalla ei maantieteestä johtuen ole mitää edellytyksiä menestyä. Varsinkaan nyt kun ilmastonmuutoskin peruttiin ;D ;D ;D ;D ;D
-
Sitten viljellään kaikki kahukauraa.
***Meinaakko vakavissas, että 10-20 vuoden päästä on jäljellä sivutoimisia viljanviljelijöitä sillai kun nyt?
Toivottavasti ei...
En tiedä lukumääristä mutta jotkut meistä aikoo olla remmissä mukana. Tosin olenko minä enää 10-20 vuoden kuluttua tässä isäntänä niin taitaa tulla eläkevuodet eteen jos ei kuolo korjaa sitä ennen. Riippuen tietty että onko se 10 vai 20 vuotta?
10-20 vuoden päästä 60 luvulla syntyneetkin on eläkekypsää. Ja uusia sivutoimitäppäreitä ei tule nykyisistä lapsista.
Joo, voi siinä käydä niinkin, mutta itse oletan että valtaosa porukasta pistää eläimet pois ja jää sivutoimiseksi viljanviljelijöiksi, kun käyttää urakoitsijoita niin viljanviljelyssä on aika kohtuullinen työaika ja hyvä sivutulo, päätoimen rinnalle.
-
***** Jos kykenee nousemaan oman henkilökohtaisen kateutensa ja kaunansa yläpuolelle, jokaisen järkevästi ajattelevan on pakko myöntää, että ainoa suomalainen tuotantosuunta, jolla on edes jonkinlaiset menestymisen mahdollisuudet EU:ssa, on nimenomaan maidontuotanto.
Tuskinpa vain. Meillä maidontuotanto perustuu valtaviin tukiin, ts. ei ole alkuunsakaan kilpailukykyinen. Jos toimittaisiin pelkillä EU-tuilla, voisi lopputulos olla mielenkiintoinen
Kaunasta ja katkeruudesta voidaan olla montaa mieltä mutta kyllä nyt täytyy todeta että ei Veeti ihan väärässä ole? Täällä on EUn korkeimmat maitotuet ja korkein tuottajahinta ja silti (niin ainakin väitetään?) tulee vakavia kannattavuusongelmia kun maidossa tulee ekan kerran EU-aikana ihan todellista kilpailua? Sikapuoli on sentään jotenkin pärjännyt vaikka koko ajan on ollut todellista kilpailua ja tukitaso % liikevaihdosta pienempi? Maitopuolen todellinen pärjääminen tulee näkymään vasta jos kiintiöt poistetaan ja tulee se todellinen kilpailu mutta ei nyt hirveen hyvälle näytä? Tietty jos kiintiöitä jatketaan niin sittenhän pärjäävät kun kiintiöiden ansiosta todellista kilpailua ei tule.
Kyllä maito on se tuotannonala, missä luonnonhaitoista meillä on vähiten haittaa, joten siinä mielessä se on se ala mikä jää, jos jotain jää ????
Vilja muuttuu ensiimäisenä sivutoimiseksi ja sika/kana/nauta lihantuotanto vähenee ehkä eniten.
-
Kaunasta ja katkeruudesta voidaan olla montaa mieltä mutta kyllä nyt täytyy todeta että ei Veeti ihan väärässä ole? Täällä on EUn korkeimmat maitotuet ja korkein tuottajahinta ja silti (niin ainakin väitetään?) tulee vakavia kannattavuusongelmia kun maidossa tulee ekan kerran EU-aikana ihan todellista kilpailua?
**** Olet ihan oikeassa, väitetään. Maidontuottajien on toki totuteltava siihen että tulotaso laskee. Todellista kriisiä ei ole vielä edes ollut.
Sikapuoli on sentään jotenkin pärjännyt vaikka koko ajan on ollut todellista kilpailua ja tukitaso % liikevaihdosta pienempi?
***** Kyllä sikapuoli on pärjännyt huonosti. Sikatilojen määrä on tippunut kaikkein eniten lopettaneista maatiloista.
Maitopuolen todellinen pärjääminen tulee näkymään vasta jos kiintiöt poistetaan ja tulee se todellinen kilpailu mutta ei nyt hirveen hyvälle näytä? Tietty jos kiintiöitä jatketaan niin sittenhän pärjäävät kun kiintiöiden ansiosta todellista kilpailua ei tule.
****** EU:n lienee pakko palata kiintiöihin. Lisäksi suomalaisella maidontuotannolla näyttää olevan se etu, että kuluttajat eivät suostu ostamaan ulkolaista tuoremaitoa.
-
**** Olet ihan oikeassa, väitetään. Maidontuottajien on toki totuteltava siihen että tulotaso laskee. Todellista kriisiä ei ole vielä edes ollut.
Toihan olil ihan kuin Veetin kirjoitus? Häh? Sama agenda? Että maidontuottajat (MTKn maitovaliokunta?) valehtelevat että on kriisi vaikka todellista kriisiä ei ole? Sanoit sen vaan paljon neutraalimmin, en meinannut edes huomata että tarkoitit ihan samaa kuin iso osa Veetin kirjoituksista?
Eiköhän se ole vähän sama kriisi kaikilla ????
-
***** Jos kykenee nousemaan oman henkilökohtaisen kateutensa ja kaunansa yläpuolelle, jokaisen järkevästi ajattelevan on pakko myöntää, että ainoa suomalainen tuotantosuunta, jolla on edes jonkinlaiset menestymisen mahdollisuudet EU:ssa, on nimenomaan maidontuotanto.
Tuskinpa vain. Meillä maidontuotanto perustuu valtaviin tukiin, ts. ei ole alkuunsakaan kilpailukykyinen. Jos toimittaisiin pelkillä EU-tuilla, voisi lopputulos olla mielenkiintoinen
Kaunasta ja katkeruudesta voidaan olla montaa mieltä mutta kyllä nyt täytyy todeta että ei Veeti ihan väärässä ole? Täällä on EUn korkeimmat maitotuet ja korkein tuottajahinta ja silti (niin ainakin väitetään?) tulee vakavia kannattavuusongelmia kun maidossa tulee ekan kerran EU-aikana ihan todellista kilpailua? Sikapuoli on sentään jotenkin pärjännyt vaikka koko ajan on ollut todellista kilpailua ja tukitaso % liikevaihdosta pienempi? Maitopuolen todellinen pärjääminen tulee näkymään vasta jos kiintiöt poistetaan ja tulee se todellinen kilpailu mutta ei nyt hirveen hyvälle näytä? Tietty jos kiintiöitä jatketaan niin sittenhän pärjäävät kun kiintiöiden ansiosta todellista kilpailua ei tule.
Kyllä maito on se tuotannonala, missä luonnonhaitoista meillä on vähiten haittaa, joten siinä mielessä se on se ala mikä jää, jos jotain jää ????
Jos noin on, niin miksi maitoa tuetaan niin helvetisti?
Tosiasia on, että Suomen maidontuotanto ei ole kilpailukykyinen. Eikä sellaiseksi tule.
Vilja muuttuu ensiimäisenä sivutoimiseksi ja sika/kana/nauta lihantuotanto vähenee ehkä eniten.
-
Eihän vilja kokovuotta työllistäkkään . :D
-
***** Jos kykenee nousemaan oman henkilökohtaisen kateutensa ja kaunansa yläpuolelle, jokaisen järkevästi ajattelevan on pakko myöntää, että ainoa suomalainen tuotantosuunta, jolla on edes jonkinlaiset menestymisen mahdollisuudet EU:ssa, on nimenomaan maidontuotanto.
Tuskinpa vain. Meillä maidontuotanto perustuu valtaviin tukiin, ts. ei ole alkuunsakaan kilpailukykyinen. Jos toimittaisiin pelkillä EU-tuilla, voisi lopputulos olla mielenkiintoinen
Kaunasta ja katkeruudesta voidaan olla montaa mieltä mutta kyllä nyt täytyy todeta että ei Veeti ihan väärässä ole? Täällä on EUn korkeimmat maitotuet ja korkein tuottajahinta ja silti (niin ainakin väitetään?) tulee vakavia kannattavuusongelmia kun maidossa tulee ekan kerran EU-aikana ihan todellista kilpailua? Sikapuoli on sentään jotenkin pärjännyt vaikka koko ajan on ollut todellista kilpailua ja tukitaso % liikevaihdosta pienempi? Maitopuolen todellinen pärjääminen tulee näkymään vasta jos kiintiöt poistetaan ja tulee se todellinen kilpailu mutta ei nyt hirveen hyvälle näytä? Tietty jos kiintiöitä jatketaan niin sittenhän pärjäävät kun kiintiöiden ansiosta todellista kilpailua ei tule.
Kyllä maito on se tuotannonala, missä luonnonhaitoista meillä on vähiten haittaa, joten siinä mielessä se on se ala mikä jää, jos jotain jää ????
Jos noin on, niin miksi maitoa tuetaan niin helvetisti?
Tosiasia on, että Suomen maidontuotanto ei ole kilpailukykyinen. Eikä sellaiseksi tule.
...joten ratkaisu on helppo, kaikki tundran maidontuottajien nurmiala viljalle, joka myydään halvalla ulos ja kaikki olisivat tyytyväisiä....vai olisivatko??
Ehkä sinä joskus vielä ymmärrät sen, miksi maidontuotantoa tulee tukea.
Vilja muuttuu ensiimäisenä sivutoimiseksi ja sika/kana/nauta lihantuotanto vähenee ehkä eniten.
-
Eihän vilja kokovuotta työllistäkkään . :D
Sää et Sorkkis ymmärrä kuinka haastavaa on kauranhoito talvella. Kysy Timpalta se on ainoo ammattilainen tässä porukassa siinä asiassa.
-
Eihän vilja kokovuotta työllistäkkään . :D
Sää et Sorkkis ymmärrä kuinka haastavaa on kauranhoito talvella. Kysy Timpalta se on ainoo ammattilainen tässä porukassa siinä asiassa.
Mul on kauhja pressu (stressi) päällänsä ympärs vuoden noista jatkuvista eränvaihdoista.
-
Ja ei se tundralla viljely niin suurta ole: vain 2500 lehmää enemmän kuin uudella maalla. Lapissa 11076, uudella maalla 8580.
Entäs kuluttajat?
Talotollolle, melkoselle mulkulle ja muille itkijänaisille (anteeksi Oikeat Naiset :P ) tiedoksi, että Lapin maataloustuotanto on n. 2% Suomen maataloustuotannosta, mutta asukasmäärä on n. 3,5% Suomen asukasmäärästä.
Eli Lapin ruokahuolto on lähes puoliksi (etelän-) tuonnin varassa.
[/quote
Olis luullu olevan tyhjentävä vastaus ;D Ja mikä suomessa tarkkaan ottaen on riittävän kilpailukykyistä ettei sitä jossain tehtäisi halvemmalla? Maito uudessa-seelannissa, liha ja sellu brasiliassa, kännykät kiinassa tai intiassa jne jne
-
141 olisi voitu vakiinnuttaa, sen eteen itälä ja muutama muu teki todella työtä. Neuvotteluissa sla piti tärkeänä perusteena tanskan ja eteläsuomen ilmastoeroa. Samalla markina-alueella tulee tuotannon olla samalla viivalla kustannuksiltaan. Nyt kuitenin tuki menetettiin c-alueen ahneuden vuoksi kun laajensivat etenkin proilerin tuotantoa tuen turvin. Kaiken huipuksi tundratuki sementoitiin slan käsittämättömällä päätöksellä ja laskelmien osoittama tukiero 20c/kg jää pysyväksi vaikka kustannuset on samat etenkin seinien sisällä. 141 alue on väliinputoaja, eteläpuoli tuottaa ylivertaisilla olosuhteilla ja pohjoispuoli rikastuu tukiaisilla!
koittaako se selevittää että ostakkaa tanskan kinkku ???
ps.
kakojen ropakanta sivulta jos lukkee nii 141 on hyvä ja kunnossa ;D
he on ite sen virittäny :o
onko tuo niit niin vaikea tajuta mitä tarkotan? Enhän mistään tanskan kinkusta puhu. 141 leikkaus ja pohjoisen tuen sementointi on vääryys koska kustannukset on samat etenkin seinien sisällä ja toimitaan samalla markkinalueella.
141 neuvottelijoiden olisi pitänyt vieläkin painokkaamin korostaa suomen vaikeita olosuhteita tuen perusteena. Vakavat vaikeudet eivät ole poistuneet, olosuhteet on edelleen samat ainoastaan tuki on laskenut ja markkinatilanne vaikeutunut kun markkinavetoinen edunvalvonta pitää ylituotantoa yllä.
Neuvottelijat olivat MTK/kepulaisia: he ymmärsivät pelin hengen, mitä vähemmän rahaa AB-alueelle sitä enemmän riittää C-alueelle yhteisestä tukipotista.
Ei ole olemassa mitään yhteistä tukipottia, meinaako Veeti työntää kätensä toisten taskuun ????
älä jauha sontaa. 142 tuen ensisijaisuus periaate pakottaa maksamaan koko pohjoisen kotieläintuen kokonaisuudessaan jos 141stä maksetaan vähääkään
On olemassa kaksi erillistä tukialuetta, joilla on kaksi erillistä tukipottia, joita EU käsittelee erikseen.
after full utilization of provisions of Articles 138, 139, 140 and 142 and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland ....maksaa 141 tukea....keppana tunarit
lisäähttp://eur-lex.europa.eu/en/treaties/dat/11994N/htm/11994N.html#0006010004
pitipä oikein kaivaa tuolta uuden suomen keskustelusta lisä faktaa
EUROOPAN UNIONIN MAATALOUS
27.10.2007 16:03 SIMO PERTTULA
EUROOPAN UNIONIN MAATALOUS KOMISSAARI (kaan),ei tunne Faktoja 141 artiklasta! Tässä tosiasat:, Suomeen on liittymisaiakirjoissa, määritelty kaksi aluetta,joissa vallitsee Vakavia Vaikeuksia ilmasto-olosuhteiden ja harvan asutuksen vuoksi. Harvaan asuttuna niissä on määritelty 62 leveysasteen pohjois puoli, siksi sen eteläpuolelle on määritelty erikseen sovellettavaa asiaa!141 artiklassa määritellään ne itsenäisen ammatin harjoittajat,joiksi myös maatalouden harjoittajat kuuluvat, joiden tuki on tarkoitettu "väliaikaiseksi tietyn,siirtymä-ajan jälkeen päättyväksi"!Ne ammatit ovat artiklan kohdassa 2 määritelty tarkasti:kohta 2 kuuluu sanatarkasti lainattuna:"Lääkärinammattia,lääketieteeseen liittyviä ammatteja ja apteekkialan ammatteja koskevien rajoitusten asteittainen poistaminen riippuen näiden ammattien harjoittamisen edellytysten yhteensovittamisesta eri jäsenvaltioissa". Em.ammattien harjoittajien asteittaisesta vähentymisestä on siis so*****!Näissäkin edikseen tehtävien 5 vuoden välein selvitysten ja neuvottelujen jälkeen. 62 asteen etelä puolisen osan,maatalouden harjoittajien kohdalla tukia ei ole siis määrittelyssä mukana.Maatalouden osalta on kyllä myös määrätty antamaan selvitys,mutta niitä ei ole määritelty väliaikaisiksi,asteittain edes pieneneviksi!Tuki on määritelty koko Suomen alueella pysyväksi tueksi maataloudelle ko. ammattiin aikovien aloittamisen,ja siinä jo olevien tueksi ![/font]
vastaa ilmoita asiaton viesti
Perttula tässä linkki.
28.10.2007 15:14 Nova
Perttula tässä linkki. http://europa.eu.int/eur-lex/lex/en/treaties/dat/1...
siellä: "
Article 141
Where there are serious difficulties resulting from accession which remain after full utilization of the provisions of Articles 138, 139, 140 and 142, and of the other measures resulting from the rules existing in the Community, the Commission may authorize Finland and Norway to grant national aids to producers so as to facilitate their full integration into the common agricultural policy."
ja sitten jatkossa: "
Article 142
Näytä koko kirjoitus (2833 merkkiä)
1. The Commission shall authorize Norway, Finland and Sweden to grant long-term national aids with a view to ensuring that agricultural activity is maintained in specific regions. These regions should cover the agricultural areas situated to the north of the 62nd Parallel and some adjacent areas south of that parallel affected by comparable climatic conditions rendering agricultural activity particularly difficult.
2. The regions referred to in paragraph 1 shall be determined by the Commission, taking into consideration in particular:
- the low population density;
- the portion of agricultural land in the overall surface area;
- the portion of agricultural land devoted to arable crops intended for human consumption, in the agricultural surface area used.
etc."
Mikä on ajanjakso kun sanotaan "long-term"? Eikö 13 vuotta ole jo aika long-term? Artikla 141 viittaa siirtymäkauteen. Hallituksen politiikka päättää, mutta jos katsotaan mihin nämäkin tuet häviää, on KEPU ajamassa omaa etuaan verorahoista. Voisiko sillä rahalla tehdä jotain muuta? Esim. kehittää puujalostusteollisuutta tuottamaan muutakin kuin paperia, kartonkia jne. tavanomaisia puutuotteita? Voisiko sillä rahalla tukea jotain muuta uutta kehittyvää ja tuottavaa tekemistä Suomessa? Suomesta ei pidä missään nimissä kadota oma maataloustuotanto, mutta kuinka paljon siihen tulee laittaa julkisia varoja on toinen asia. On myös mietittävä miten tämä tuettu maatalous tulee jatkossa luomaan uusia tuotteita, joista voisi jatkossa saada tuloa. En usko, että suurtuotanto maataloudessa tulee olemaan suomalaisten käsissä, vaan maat kuten Puola jo isoimmilla käyttäjävolyymeillään pystyy rakentamaan imperiumin, jolloin Suomi-tuote jää paitsioon, olipa kuinka hyvä tahansa. Miksi siis emme kehittäisi tuotteita, jotka erikoisuudellaan (ja laadullaan) kilpailisivat puolalaisten massatuotteiden kanssa? Itse olen (haen tietoisesti) ostanut pientilallisten tuotteita koska tiedän, että tuottamisen menetelmät ja laatutarkkailu (maku) on parempaa kuin samaiset tuotteet suurteollisuuden tuottamana. 62-leveyspiiri alkaa tuosta Rutalahden tiennoolta. Siis Rutalahdelta pohjoiseen tulisi antaa tukea. Tosin, isoimmat tilat sijaitsevat tosi etelässä, eli 62. leveyspiirin alapuolella. Millä leveyspiirillä Anttilan sikatila sijaitsikaan?
vastaa ilmoita asiaton viesti
Pieni lisäys selvennyksenä
28.10.2007 11:20 SIMO PERTTULA
Pieni lisäys selvennyksenä Artiklan 141 soveltamisesta. KESKEISTÄ OVAT: 1)Vakavien Vaikeuksien laatu on määritelty Suomen liittymis sopimuksien Pöytäkirja liitteessä:SÄÄ OLOSUHTEET ja HARVA ASUTUS ! Harvan asutuksen rajana ERIKOISESTI pidetään siis 62 leveyspiiriä. Sen eteläpuolta koskevassa ARTIKLA 141:ssä maaritellään siis TARKASTI ne alat, joista tehdään selvitys 5 vuoden välein,ja jotka on tarkoitettu saamaan kansallista tukea väliaikaisesti siirtymäkausien jälkeen, Maatalous missään muodossa ei kuulu väliaikaiseksi tarkoitettujen tukien joukkoon, vaikka selvitys tehdäänkin eteläisen Suomen osalta ! Suomi pysyy pohjoisena,ja harvaan asuttuna. Tanskassa ja Ruotsin 62 asteen etelä puolella,ovat suotuisimmat olosuhteet! EI VAKAVIA VAIKEUKSIA siis !!
tuon 142 ensisijaisuus periaate kun on kirjattu artiklaan tundra keppanoiden toimesta, eli ovat ikään kuin pakotettuja ottamaan 1994 vuoden tuotantoa vastaavan määrän tukea tundralle ja jakamaan sen siellä parhaaksi katsomallaan tavalla, jos etelään maksetaan latiakaan tukea. Ja siis jos 142 pakettia ei makseta KOKONAISUUDESSAAN niin 141 maksuun ei ole lupaa. Aika ovelasti puhallettu! Ja vielä huijattiin koko kansa vahvistamaan eu äänestyksellä vuosituhannen suurin puhallus
tää 142 tuen ensisijaisuus ehto on kyllä aikas vaarallinen suomen maataludelle, jos esim nauta tukia leikataan tundralta joutuu ne kuitenkin käyttää sen rahan johonkin c-alueella (maitoon), ennen kun saa tukea 141 aluetta! Tämä taisi olla syy miksi sikatuet sementoitiin eikä poistettu, nautapuoelen tukiero olisi kasvanut entisestään!
-
Pikkusen ihmettelen miksei eteläntukiin aiemmin kiinnitetty huomiota , uskoitte kait poliitikkoihin , minä en .
-
Toihan olil ihan kuin Veetin kirjoitus? Häh? Sama agenda? Että maidontuottajat (MTKn maitovaliokunta?) valehtelevat että on kriisi vaikka todellista kriisiä ei ole? Sanoit sen vaan paljon neutraalimmin, en meinannut edes huomata että tarkoitit ihan samaa kuin iso osa Veetin kirjoituksista?
*****Ei kriisiä siinä mielessä, että tiloja alkaisi mennä nurin. Se kriisi on niin kovin suhteellinen käsite. Sikapuolella, omalla kohdallani v.2001 verotettavaa tuloa oli n.50 000€ ja vuonna 2006 enää 24 000 € Tuollaisista luvuista maitopuoli on vielä kaukana.
-
[
Joo, tiedän vastaavia tapauksia useitakin että tulot tippuivat puolella ja rajumminkin. Mutta ei silloin ministeri tullut apuun eikä mitään kriisitukipaketteja sorvattu. Ainoa mitä muistaakseni sanoi että "ottakaa tuottoa markkinoilta". Lähinnä voisi kuvata yhdellä v-alkuisella sanalla. Mutta nyt kun maidolla vähän tulot tippuu niin ministeriön johdolla välittömästi kriisitukipakettia. Ei voi muuta kuin todeta että kaikki tuotantosuunnat ovat tasa-arvoisia, toiset vaan ovat tas-arvoisempia kuin toiset...
****** Noo. Eiköhän tämäkin "tukipaketti" jääne vain sanahelinäksi, sillä EU:n lupaamalla rahalla ei paljon maitotilojen tuloja kohenneta. Vaikutus lienee samaa luokkaa löpöveron palautuksen kanssa.
-
[
Joo, tiedän vastaavia tapauksia useitakin että tulot tippuivat puolella ja rajumminkin. Mutta ei silloin ministeri tullut apuun eikä mitään kriisitukipaketteja sorvattu. Ainoa mitä muistaakseni sanoi että "ottakaa tuottoa markkinoilta". Lähinnä voisi kuvata yhdellä v-alkuisella sanalla. Mutta nyt kun maidolla vähän tulot tippuu niin ministeriön johdolla välittömästi kriisitukipakettia. Ei voi muuta kuin todeta että kaikki tuotantosuunnat ovat tasa-arvoisia, toiset vaan ovat tas-arvoisempia kuin toiset...
****** Noo. Eiköhän tämäkin "tukipaketti" jääne vain sanahelinäksi, sillä EU:n lupaamalla rahalla ei paljon maitotilojen tuloja kohenneta. Vaikutus lienee samaa luokkaa löpöveron palautuksen kanssa.
Juu mutkun valton budjetissa on 40 milliä "kriisirahaa" myöskin.
Nähtäväksi jää, paljonko siitä jää yli muille kun ämteekoon johtokunnan jäsenille on ensin maksettu ;D
-
Ja ei se tundralla viljely niin suurta ole: vain 2500 lehmää enemmän kuin uudella maalla. Lapissa 11076, uudella maalla 8580.
Entäs kuluttajat?
Talotollolle, melkoselle mulkulle ja muille itkijänaisille (anteeksi Oikeat Naiset :P ) tiedoksi, että Lapin maataloustuotanto on n. 2% Suomen maataloustuotannosta, mutta asukasmäärä on n. 3,5% Suomen asukasmäärästä.
Eli Lapin ruokahuolto on lähes puoliksi (etelän-) tuonnin varassa.
Olis luullu olevan tyhjentävä vastaus ;D Ja mikä suomessa tarkkaan ottaen on riittävän kilpailukykyistä ettei sitä jossain tehtäisi halvemmalla? Maito uudessa-seelannissa, liha ja sellu brasiliassa, kännykät kiinassa tai intiassa jne jne
Ei ollut tyhjentävä vastaus kun jo itsekin aiemmin älysin, että tuo lisäämäsi asia unohtui :)
No nyt se on tyhjentävä ;D
Tuohonhan voisi lisäksi vaihtaa veetien tilalle tanskan isännät jotka nimittelisivät veetejä tundralaisiksi :D
Suuressakin maailmassa tuotanto menee niin, että Texasin suurilla aukeilla laiduntaa lihakarja ympäri vuoden, keskilännessä on vilja-aitat ja DairyLand Wisconsinissä pilkkikairatkin täytyy olla moottorilla varustettuja :)
ps. Hyvä että Aimokin lopulta itse älysi kumpaan päähän viittasin :P ;D
-
Pitkästä aikaa oli aikaa tulla agronettiin. Silmään pisti 141-alustus...
Lyhyessä ajassa 141:n avaukseen on tullut suuri määrä kommentteja!
Paljonpa on nähty kirjoitteluun vaivaa ja kaikki kommentoijat ovat ihan pihalla 141- ja 142-artiklojen oikeudellisuudesta!
FAKTAA:
Kaikki Suomen maatalousartiklat kirjoitettiin Korfun sopimukseen (liittymisasiakirjaan) siirtymäsäädöksiksi. Valtiojohto tiesi, mutta petti kansaa. Keskeinen EY-/EU-neuvottelija Antti Kuosmanenkin tiesi.
Mulla on tuo sopimus suomenkielisenä, painettu vasta vuonna 1996. Tilasimme markka-aikaan Hollannista EIPAn kustantamosta. Maksoi kuluineen 180 mk.
-
Pitkästä aikaa oli aikaa tulla agronettiin. Silmään pisti 141-alustus...
Lyhyessä ajassa 141:n avaukseen on tullut suuri määrä kommentteja!
Paljonpa on nähty kirjoitteluun vaivaa ja kaikki kommentoijat ovat ihan pihalla 141- ja 142-artiklojen oikeudellisuudesta!
FAKTAA:
Kaikki Suomen maatalousartiklat kirjoitettiin Korfun sopimukseen (liittymisasiakirjaan) siirtymäsäädöksiksi. Valtiojohto tiesi, mutta petti kansaa. Keskeinen EY-/EU-neuvottelija Antti Kuosmanenkin tiesi.
Mulla on tuo sopimus suomenkielisenä, painettu vasta vuonna 1996. Tilasimme markka-aikaan Hollannista EIPAn kustantamosta. Maksoi kuluineen 180 mk.
Juu, kyllä täälläkin on koko ajan tiedetty, että sekä 141 ja 142 ovat tilapäisiä siirtymäkauden tukia.
-
LIITTYMISASIAKIRJA
EU-liittymisasiakirjan (ns. Korfun sopimus) sisällysluettelo on todiste petoksesta.
Sisällysluettelosta nimittäin selviää, että maatalousartiklat 141 ja 142 ovat vain siirtymäkauden tukia.
Antti Kuosmanen paljasti asian kirjassaan "Suomen tie EU:n jäseneksi" sivulla. 123; luku ”21.30 EU alkaa vesittää”:
”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”
Katso otsikko "Neljäs osa Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144)
ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.
(http://www.promerit.net/siirtymatoimet.jpg)
Kansanedustaja Timo Kaunisto kertoi tämän Huittisten Risto Ryti-salissa järjestetyssä E-Suomen tuottajien "kriisi"-kokouksessa perjantaina 16.1.2009.
Tiettävästi yksikään tiedostusväline ei ole vieläkään kertonut asiasta.
Mainittakoon, että Kaunisto kertoi minulle, että oli saanut tiedon kotisivultani.
Huom!
141- ja 142-artiklojen oikeudellisuudesta on sähköpostitse tiedotettu ministeri Anttilalle ja MTK-puheenjohtajistolle jo 25.7.2007.
Nauttivatko he viljelijöiden luottamusta, jos eivät puutu esille nostamiini tosiasioihin?
Ks. viesti osoitteesta:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=532.msg1538#msg1538
Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorjaa(a)suomi24.fi
-
Juu. Jäi toi vähän huomioimatta kun tuossa toteat että Lapin ruokahuolto etelän varassa? Eikös se silloin ole ihan hyvin kun etelästä tulee ruoka ja rahat (maataloustuet, kuljetustuet, kuntalisät) niin tasapaino säilyy?
Kuljetusta kun aiemmin kovastikin kritisoit, niin eikös se ole hyväkin asia, että kun etelästä viedään possua Lappiin syötäväksi niin ehkäpä paluukuormassa tuleekin juustoa etelään?
Mutta mitenkäs tuo tasapaino lasketaan, kun ikuisuuspulmahan on se jos etelän vilja- ja possuntuottaja saa tuet, mutta joku Lapissa syö sen tuella tuotetun kinkun, niin kumpaan suuntaan se hyöty menee? ;)
Onkohan joku laskenut paljonko suurempi Lapin osuus koko Suomen maataloustukipotista on, kun tuotanto on 2%?
Olisiko korkeintaan samaa luokkaa kuin osuus väestömäärästä, eli n. 3,5%?
En minäkään kannata 1000 lehmän navetoita Lappiin tukieron avulla, tähän olisi selkeä ratkaisu tilakohtaiset tukikatot/leikkurit, mieluummin EU-tasolla.
Mutta tässä C2;lla tukierot varsin lähellä oleviin C1- ja C2P-alueisiin tuntuvat kohtuullisilta: Olosuhde-erot havaitsee helposti jo muutaman kymmenen km;n matkalla, joten en ymmärrä Lapin viljelijöiden kadehtimista ollenkaan.
-
Juu. Jäi toi vähän huomioimatta kun tuossa toteat että Lapin ruokahuolto etelän varassa? Eikös se silloin ole ihan hyvin kun etelästä tulee ruoka ja rahat (maataloustuet, kuljetustuet, kuntalisät) niin tasapaino säilyy?
Kuljetusta kun aiemmin kovastikin kritisoit, niin eikös se ole hyväkin asia, että kun etelästä viedään possua Lappiin syötäväksi niin ehkäpä paluukuormassa tuleekin juustoa etelään?
Mutta mitenkäs tuo tasapaino lasketaan, kun ikuisuuspulmahan on se jos etelän vilja- ja possuntuottaja saa tuet, mutta joku Lapissa syö sen tuella tuotetun kinkun, niin kumpaan suuntaan se hyöty menee? ;)
Onkohan joku laskenut paljonko suurempi Lapin osuus koko Suomen maataloustukipotista on, kun tuotanto on 2%?
Olisiko korkeintaan samaa luokkaa kuin osuus väestömäärästä, eli n. 3,5%?
En minäkään kannata 1000 lehmän navetoita Lappiin tukieron avulla, tähän olisi selkeä ratkaisu tilakohtaiset tukikatot/leikkurit, mieluummin EU-tasolla.
Mutta tässä C2;lla tukierot varsin lähellä oleviin C1- ja C2P-alueisiin tuntuvat kohtuullisilta: Olosuhde-erot havaitsee helposti jo muutaman kymmenen km;n matkalla, joten en ymmärrä Lapin viljelijöiden kadehtimista ollenkaan.
Ei kannata kommentoida ja kirjoitella turhanpäiväisiä asioita, kun kerran faktaakin on luettavissa!
Tarkoitan, että kaikki kirjoitettu epäoikeudenmukaisuus johtuu petoksesta.
Terveisin
Jorma
-
[
Joo, tiedän vastaavia tapauksia useitakin että tulot tippuivat puolella ja rajumminkin. Mutta ei silloin ministeri tullut apuun eikä mitään kriisitukipaketteja sorvattu. Ainoa mitä muistaakseni sanoi että "ottakaa tuottoa markkinoilta". Lähinnä voisi kuvata yhdellä v-alkuisella sanalla. Mutta nyt kun maidolla vähän tulot tippuu niin ministeriön johdolla välittömästi kriisitukipakettia. Ei voi muuta kuin todeta että kaikki tuotantosuunnat ovat tasa-arvoisia, toiset vaan ovat tas-arvoisempia kuin toiset...
****** Noo. Eiköhän tämäkin "tukipaketti" jääne vain sanahelinäksi, sillä EU:n lupaamalla rahalla ei paljon maitotilojen tuloja kohenneta. Vaikutus lienee samaa luokkaa löpöveron palautuksen kanssa.
Mikäli näitä viimeisiä kannanottoja olen oikein ymmärtänyt, niin kriisipakettia ei jaeta pelkästään maitotiloille, vaan se jaetaan niille tiloille, joissa on tehty suuria investointeja viimeisen viiden vuoden aikana.
-
Mutta tässä C2;lla tukierot varsin lähellä oleviin C1- ja C2P-alueisiin tuntuvat kohtuullisilta: Olosuhde-erot havaitsee helposti jo muutaman kymmenen km;n matkalla, joten en ymmärrä Lapin viljelijöiden kadehtimista ollenkaan.
Ei täällä tarvii mennä kun Pohjois-Satakuntaan niin olosuhde-erot huomaa selkeästi. Sinne kun ajelee niin merkittävästi on pienempää ja kivisempää peltotilkkua. Ja siitä kun sitten jatkaa Seinäjoelle ja siitä Oulun suuntaan niin kyllä merkittävästi taas parempaan suuntaan olosuhteet muuttuvat... Ihan muutaman 10 km matkalla...
Niin ainahan se jonkun mielestä, se raja väärässä paikkaa on ????
-
Mutta tässä C2;lla tukierot varsin lähellä oleviin C1- ja C2P-alueisiin tuntuvat kohtuullisilta: Olosuhde-erot havaitsee helposti jo muutaman kymmenen km;n matkalla, joten en ymmärrä Lapin viljelijöiden kadehtimista ollenkaan.
Ei täällä tarvii mennä kun Pohjois-Satakuntaan niin olosuhde-erot huomaa selkeästi. Sinne kun ajelee niin merkittävästi on pienempää ja kivisempää peltotilkkua. Ja siitä kun sitten jatkaa Seinäjoelle ja siitä Oulun suuntaan niin kyllä merkittävästi taas parempaan suuntaan olosuhteet muuttuvat... Ihan muutaman 10 km matkalla...
Juu näinhän se on, ja jos vaikka vertaisi C1-C2;n itä vs C1-C2;n länsi, niin eipä niitä samaksi tukialueeksi uskoisi.
-
Mutta tässä C2;lla tukierot varsin lähellä oleviin C1- ja C2P-alueisiin tuntuvat kohtuullisilta: Olosuhde-erot havaitsee helposti jo muutaman kymmenen km;n matkalla, joten en ymmärrä Lapin viljelijöiden kadehtimista ollenkaan.
Ei täällä tarvii mennä kun Pohjois-Satakuntaan niin olosuhde-erot huomaa selkeästi. Sinne kun ajelee niin merkittävästi on pienempää ja kivisempää peltotilkkua. Ja siitä kun sitten jatkaa Seinäjoelle ja siitä Oulun suuntaan niin kyllä merkittävästi taas parempaan suuntaan olosuhteet muuttuvat... Ihan muutaman 10 km matkalla...
Juu näinhän se on, ja jos vaikka vertaisi C1-C2;n itä vs C1-C2;n länsi, niin eipä niitä samaksi tukialueeksi uskoisi.
No minkä takia sitten hehkutat että "huomaa selvästi olosuhde-eron" kun tiedät itsekin että se on täyttä skeidaa? Monta kertaa erot saman tukialueen sisällä ovat suuremmat kuin tukialueiden välillä. Siis todelliset erot, nuo tukialuerajat ja niistä johtuvat liian suuret tukierot tietysti pysyvät paikoillaan. Kerros onko niissä ihan oikeasti mitään järkeä? Eikö kaikkein parasta olisi että niitä rajoja ei olisi ja sitten paikallisolosuhteet määräisivät sen missä tuotanto kannattaa ja missä ei? Miksi väkisin on tehtävä sitä aluepolitiikkaa? Yhtä hyvin jos ajatellaan että maidontuottaja saa c3:lla 20 lehmällä tukea noin 45.000 euroa siihen maidontuotantoon niin miksei oteta kadulta työtöntä ja sijoiteta sitä asumaan jonnekin hevon kuuseen ja sanota että saat 40 tonnia vuodessa jos asut täällä. Saman verran rahaa menisi.
Työttömiä on niin paljon enempi kuin niitä "tundratuottajia" että nyt kyllä jauhat itikan paskasta intian valtameressä ja lisää tulis jos tuotantoa ei tuettais mutta kadehdi kadehdi kadehdi :P
-
Yhtä hyvin jos ajatellaan että maidontuottaja saa c3:lla 20 lehmällä tukea noin 45.000 euroa siihen maidontuotantoon niin miksei oteta kadulta työtöntä ja sijoiteta sitä asumaan jonnekin hevon kuuseen ja sanota että saat 40 tonnia vuodessa jos asut täällä. Saman verran rahaa menisi.
Sillä 45 tonnilla tulee kuitenkin C3 P4 alueellakin maitoa yli 271 tuhatta litraa (korkea tuottoiset lehmät sulla), työtön pariskunta ei tuota yhtään mitään.
Työttömistä tulikin mieleen, että miksi työttömille maksetaan paremmat asumistuet stadissa kuin pienellä paikkakunnalla, eikö tämäkin vaatisi pikaista korjausta?
-
Ja sen verran nämä AimoMelat ja Veetit on täällä saaneet aikaiseksi että kun aiemmin ajattelit et B/C1-alueen tukiero on epäreilu niin enpä enää vaivaa päätäni tuolla asialla. Nämä pissapääthän mielellään lakkauttaisivat koko muun suomen :( Mihinkään muuhun nää jorinat ei vaikuta ;D :D
-
Lakkautuuko Ceemaatalous heti, jos edes pieni osa tuesta maksettaisiin myös täällä etelässä.
Kyllä oikein puistattaa tää jumalan valitun kansan ajattelutapa omasta etoikeutetusta tuotannostaan >:(
Joku vinoili tanskalaisten suhtautumisesta ab-maatalouteen, mikä siinä voi olla? tuet ovat täysin samat lahden molemmin puolin!
-
Lakkautuuko Ceemaatalous heti, jos edes pieni osa tuesta maksettaisiin myös täällä etelässä.
Kyllä oikein puistattaa tää jumalan valitun kansan ajattelutapa omasta etoikeutetusta tuotannostaan >:(
Joku vinoili tanskalaisten suhtautumisesta ab-maatalouteen, mikä siinä voi olla? tuet ovat täysin samat lahden molemmin puolin!
Mutta, eikös ne tuotanto-olosuhteet ole A/B alueella lähempänä Tanskaa kuin Lappia ????
-
Lakkautuuko Ceemaatalous heti, jos edes pieni osa tuesta maksettaisiin myös täällä etelässä.
Kyllä oikein puistattaa tää jumalan valitun kansan ajattelutapa omasta etoikeutetusta tuotannostaan >:(
Joku vinoili tanskalaisten suhtautumisesta ab-maatalouteen, mikä siinä voi olla? tuet ovat täysin samat lahden molemmin puolin!
Mutta, eikös ne tuotanto-olosuhteet ole A/B alueella lähempänä Tanskaa kuin Lappia ????
Aika huonot on tiedot maantiedosta... Tukitaso on 2013 Tanskan hyväksi mutta taitaa silti tuo ilmasto hiukan Tanskalaisia suosia. Mutta on se hyvä että c-alueella on korkeat tuet, mitäs ab-alueesta, pärjätkööt Tanskaa matalammilla tukitasoilla Tanskan olosuhteita vastaan... Tyypillistä pohjoisen ajattelua ilmeisesti?
juuri näin etenkin pellot huomioiden tanskan tukitaso korkeempi ja olosuhteet paremmat. Ja kun taas cmaatalous etenkin sikapuolella on saanut ylituotannon aikaan historian aikana 20c/kg tukieron turvin ja tuhosi näin 141 paketin ja jatkaa porskuttamistaan korkeilla tukiaisilla kun olosuhteet ovat pitkälti samat satotasossa ja etenkin seinien sisällä.
Kun vielä huomioidaan 141-142 kusetus, vaikka molemmat ovat siirtmä tukia niin tuo kavalasti mukaan uitettu ensisijaisuus pykälä 142 tuen osalta ja naurettavat asutustiheysehdot huomioiden näyttää siltä että maatalous ajetaan tundralle.
-
Lakkautuuko Ceemaatalous heti, jos edes pieni osa tuesta maksettaisiin myös täällä etelässä.
Kyllä oikein puistattaa tää jumalan valitun kansan ajattelutapa omasta etoikeutetusta tuotannostaan >:(
Joku vinoili tanskalaisten suhtautumisesta ab-maatalouteen, mikä siinä voi olla? tuet ovat täysin samat lahden molemmin puolin!
Mutta, eikös ne tuotanto-olosuhteet ole A/B alueella lähempänä Tanskaa kuin Lappia ????
Aika huonot on tiedot maantiedosta... Tukitaso on 2013 Tanskan hyväksi mutta taitaa silti tuo ilmasto hiukan Tanskalaisia suosia. Mutta on se hyvä että c-alueella on korkeat tuet, mitäs ab-alueesta, pärjätkööt Tanskaa matalammilla tukitasoilla Tanskan olosuhteita vastaan... Tyypillistä pohjoisen ajattelua ilmeisesti?
juuri näin etenkin pellot huomioiden tanskan tukitaso korkeempi ja olosuhteet paremmat. Ja kun taas cmaatalous etenkin sikapuolella on saanut ylituotannon aikaan historian aikana 20c/kg tukieron turvin ja tuhosi näin 141 paketin ja jatkaa porskuttamistaan korkeilla tukiaisilla kun olosuhteet ovat pitkälti samat satotasossa ja etenkin seinien sisällä.
Kun vielä huomioidaan 141-142 kusetus, vaikka molemmat ovat siirtmä tukia niin tuo kavalasti mukaan uitettu ensisijaisuus pykälä 142 tuen osalta ja naurettavat asutustiheysehdot huomioiden näyttää siltä että maatalous ajetaan tundralle.
Montako sikatilaa on tundralla ? Miepä kerron: 3 kpl
-
Mutta tässä C2;lla tukierot varsin lähellä oleviin C1- ja C2P-alueisiin tuntuvat kohtuullisilta: Olosuhde-erot havaitsee helposti jo muutaman kymmenen km;n matkalla, joten en ymmärrä Lapin viljelijöiden kadehtimista ollenkaan.
Ei täällä tarvii mennä kun Pohjois-Satakuntaan niin olosuhde-erot huomaa selkeästi. Sinne kun ajelee niin merkittävästi on pienempää ja kivisempää peltotilkkua. Ja siitä kun sitten jatkaa Seinäjoelle ja siitä Oulun suuntaan niin kyllä merkittävästi taas parempaan suuntaan olosuhteet muuttuvat... Ihan muutaman 10 km matkalla...
Juu näinhän se on, ja jos vaikka vertaisi C1-C2;n itä vs C1-C2;n länsi, niin eipä niitä samaksi tukialueeksi uskoisi.
No minkä takia sitten hehkutat että "huomaa selvästi olosuhde-eron" kun tiedät itsekin että se on täyttä skeidaa? Monta kertaa erot saman tukialueen sisällä ovat suuremmat kuin tukialueiden välillä. Siis todelliset erot, nuo tukialuerajat ja niistä johtuvat liian suuret tukierot tietysti pysyvät paikoillaan. Kerros onko niissä ihan oikeasti mitään järkeä? Eikö kaikkein parasta olisi että niitä rajoja ei olisi ja sitten paikallisolosuhteet määräisivät sen missä tuotanto kannattaa ja missä ei? Miksi väkisin on tehtävä sitä aluepolitiikkaa? Yhtä hyvin jos ajatellaan että maidontuottaja saa c3:lla 20 lehmällä tukea noin 45.000 euroa siihen maidontuotantoon niin miksei oteta kadulta työtöntä ja sijoiteta sitä asumaan jonnekin hevon kuuseen ja sanota että saat 40 tonnia vuodessa jos asut täällä. Saman verran rahaa menisi.
etenkin sikapuolella olosuhdero on pohjoisen hyväksi, nimittäin olsuhteet paranee sikasuoran suuntaan kun katsoo merkiitävää kustannustekijää eli sikojen rehuntuotanto olosuhteita. On tasaaaaseet pelloooooot kivettömät ja kovin kehutaan sadoilla. Etelässä monin paikoin pelto kallista ja kovin kivistä sekä etenkin pienimuotoista, kesällä uhkaa kuivuus satoa ja talvella vaivaa kodsteus etenkin läpimissä rakennuksissa, kosteuden poisto onkin merkittävä kustannustekijä, se syö öljyä ja etenkin sähköä.
Ja olosuhteet niin tuotantolosuhteet nimittäin etenkin tukitaso on ollut aina sen 20 pinnaa perässä etenkin yksimahaisissa peltopuolesta puhumattakaan jossa lisäksi satotaso tuntuu jäävän jälkeen poohojanmmaaaaasta. Ja nyt se tukiero vielä betonoitiin ilman MERKITTÄVIÄ kompensaatiotoimenpiteitä.
-
Mutta tässä C2;lla tukierot varsin lähellä oleviin C1- ja C2P-alueisiin tuntuvat kohtuullisilta: Olosuhde-erot havaitsee helposti jo muutaman kymmenen km;n matkalla, joten en ymmärrä Lapin viljelijöiden kadehtimista ollenkaan.
Ei täällä tarvii mennä kun Pohjois-Satakuntaan niin olosuhde-erot huomaa selkeästi. Sinne kun ajelee niin merkittävästi on pienempää ja kivisempää peltotilkkua. Ja siitä kun sitten jatkaa Seinäjoelle ja siitä Oulun suuntaan niin kyllä merkittävästi taas parempaan suuntaan olosuhteet muuttuvat... Ihan muutaman 10 km matkalla...
Juu näinhän se on, ja jos vaikka vertaisi C1-C2;n itä vs C1-C2;n länsi, niin eipä niitä samaksi tukialueeksi uskoisi.
No minkä takia sitten hehkutat että "huomaa selvästi olosuhde-eron" kun tiedät itsekin että se on täyttä skeidaa? Monta kertaa erot saman tukialueen sisällä ovat suuremmat kuin tukialueiden välillä. Siis todelliset erot, nuo tukialuerajat ja niistä johtuvat liian suuret tukierot tietysti pysyvät paikoillaan. Kerros onko niissä ihan oikeasti mitään järkeä? Eikö kaikkein parasta olisi että niitä rajoja ei olisi ja sitten paikallisolosuhteet määräisivät sen missä tuotanto kannattaa ja missä ei? Miksi väkisin on tehtävä sitä aluepolitiikkaa? Yhtä hyvin jos ajatellaan että maidontuottaja saa c3:lla 20 lehmällä tukea noin 45.000 euroa siihen maidontuotantoon niin miksei oteta kadulta työtöntä ja sijoiteta sitä asumaan jonnekin hevon kuuseen ja sanota että saat 40 tonnia vuodessa jos asut täällä. Saman verran rahaa menisi.
etenkin sikapuolella olosuhdero on pohjoisen hyväksi, nimittäin olsuhteet paranee sikasuoran suuntaan kun katsoo merkiitävää kustannustekijää eli sikojen rehuntuotanto olosuhteita. On tasaaaaseet pelloooooot kivettömät ja kovin kehutaan sadoilla. Etelässä monin paikoin pelto kallista ja kovin kivistä sekä etenkin pienimuotoista, kesällä uhkaa kuivuus satoa ja talvella vaivaa kodsteus etenkin läpimissä rakennuksissa, kosteuden poisto onkin merkittävä kustannustekijä, se syö öljyä ja etenkin sähköä.
Ja olosuhteet niin tuotantolosuhteet nimittäin etenkin tukitaso on ollut aina sen 20 pinnaa perässä etenkin yksimahaisissa peltopuolesta puhumattakaan jossa lisäksi satotaso tuntuu jäävän jälkeen poohojanmmaaaaasta. Ja nyt se tukiero vielä betonoitiin ilman MERKITTÄVIÄ kompensaatiotoimenpiteitä.
Miksi äänestätte kepua, miksi maksatte ämteekoon jäsenmaksun?
-
Miksi äänestätte kepua, miksi maksatte ämteekoon jäsenmaksun?
Kysymys kertoo kysyjästä enempi, kuin vastaus vastaajasta ????
Kysynkin, miksi sinä et äänestä ja kepua ja maksa MTK:n jäsenmaksua ????
-
Miksi äänestätte kepua, miksi maksatte ämteekoon jäsenmaksun?
Kysymys kertoo kysyjästä enempi, kuin vastaus vastaajasta ????
Kysynkin, miksi sinä et äänestä ja kepua ja maksa MTK:n jäsenmaksua ????
Ootko ikinä emo-heikki käynyt etelä-suomessa? Olosuhteet jakautuu hyvinkin epätasaisesti suomen sisällä, eivät valitettavasti noudata tukirajoja. Eteläsuomen hiesusaville pitäis saaha jotain crc tai cccb-alue tukee. Kasvaa heinä huonommin ku merilapissa. Ei ne olosuhteet nyt niin erilaiset suomen sisällä oo, kun luulet....
-
Miksi äänestätte kepua, miksi maksatte ämteekoon jäsenmaksun?
Kysymys kertoo kysyjästä enempi, kuin vastaus vastaajasta ????
Kysynkin, miksi sinä et äänestä ja kepua ja maksa MTK:n jäsenmaksua ????
Ootko ikinä emo-heikki käynyt etelä-suomessa? Olosuhteet jakautuu hyvinkin epätasaisesti suomen sisällä, eivät valitettavasti noudata tukirajoja. Eteläsuomen hiesusaville pitäis saaha jotain crc tai cccb-alue tukee. Kasvaa heinä huonommin ku merilapissa. Ei ne olosuhteet nyt niin erilaiset suomen sisällä oo, kun luulet....
Kyllä olen käynyt ja monesti, käyn säännöllisesti katselemassa mallia siitä, minkälaisia maatilojen pitäisi olla täälläpäin ????
-
Lakkautuuko Ceemaatalous heti, jos edes pieni osa tuesta maksettaisiin myös täällä etelässä.
Kyllä oikein puistattaa tää jumalan valitun kansan ajattelutapa omasta etoikeutetusta tuotannostaan >:(
Joku vinoili tanskalaisten suhtautumisesta ab-maatalouteen, mikä siinä voi olla? tuet ovat täysin samat lahden molemmin puolin!
Kukahan se on ja kenen taskulla? :P No laita tilinumeroo niin katellaan!! ;)
-
Lakkautuuko Ceemaatalous heti, jos edes pieni osa tuesta maksettaisiin myös täällä etelässä.
En ainakaan minä ole vastustanut A-B;n tukemista mitenkään, mutta siellä tuntuu olevan uskomus, että poistamalla pohjoisia tukia tuottajahinnat nousevat huomattavasti.
Tuotantosuuntien väliset tukierot ovat yleensä pahempi haitta yksittäisille tiloille kuin tukialueiden erot.
Kyllä oikein puistattaa tää jumalan valitun kansan ajattelutapa omasta etoikeutetusta tuotannostaan >:(
Joku vinoili tanskalaisten suhtautumisesta ab-maatalouteen, mikä siinä voi olla? tuet ovat täysin samat lahden molemmin puolin!
o/ Minä ;D
Meinaatko, että Tanskassa saa tonnin hehtaarille luomuheinien keräilyyn?
-
Lakkautuuko Ceemaatalous heti, jos edes pieni osa tuesta maksettaisiin myös täällä etelässä.
En ainakaan minä ole vastustanut A-B;n tukemista mitenkään, mutta siellä tuntuu olevan uskomus, että poistamalla pohjoisia tukia tuottajahinnat nousevat huomattavasti.
Tuotantosuuntien väliset tukierot ovat yleensä pahempi haitta yksittäisille tiloille kuin tukialueiden erot.
Olet oikeassa
Joku vinoili tanskalaisten suhtautumisesta ab-maatalouteen, mikä siinä voi olla? tuet ovat täysin samat lahden molemmin puolin!
o/ Minä ;D
Meinaatko, että Tanskassa saa tonnin hehtaarille luomuheinien keräilyyn?
[/quote]Jaa'a . Ottakaas selvää .
-
Miksi äänestätte kepua, miksi maksatte ämteekoon jäsenmaksun?
Kysymys kertoo kysyjästä enempi, kuin vastaus vastaajasta ????
Kysynkin, miksi sinä et äänestä ja kepua ja maksa MTK:n jäsenmaksua ????
Ootko ikinä emo-heikki käynyt etelä-suomessa? Olosuhteet jakautuu hyvinkin epätasaisesti suomen sisällä, eivät valitettavasti noudata tukirajoja. Eteläsuomen hiesusaville pitäis saaha jotain crc tai cccb-alue tukee. Kasvaa heinä huonommin ku merilapissa. Ei ne olosuhteet nyt niin erilaiset suomen sisällä oo, kun luulet....
Jos kattelee junan ikkunasta tai konetieltä etelä suomee saattaa syntyä illuusio "kartano suomesta", mutta jos poikkee vähänkään sivummalle niin alkaa löytyyn etsimättäkin niitä "aukeita" joista ei kukaan leipäänsä revi ilman monimahaisia.
Ai niin voihan täällä alkaa pirssikuskiks... ;D ;D ;D
-
Jos kattelee junan ikkunasta tai konetieltä etelä suomee saattaa syntyä illuusio "kartano suomesta", mutta jos poikkee vähänkään sivummalle niin alkaa löytyyn etsimättäkin niitä "aukeita" joista ei kukaan leipäänsä revi ilman monimahaisia.
...mutta repivätkö kaikki... ja kuka sen repimisen kustantaa... :o :o :o :o :o :o
-
Jos kattelee junan ikkunasta tai konetieltä etelä suomee saattaa syntyä illuusio "kartano suomesta", mutta jos poikkee vähänkään sivummalle niin alkaa löytyyn etsimättäkin niitä "aukeita" joista ei kukaan leipäänsä revi ilman monimahaisia.
Ai niin voihan täällä alkaa pirssikuskiks... ;D ;D ;D
Kyllä täältä napapiiriltä kun lähtee lasottaan, niin viimeistään tossa pohjanmaan kohdalla tajuaa, että meillä ei ole muuta ongelmaa Lapissa, kuin liian vähän peltoja, alakaa senverran maisemat avautuun ????
Junalla en ole oikeastaan koskaan ajanut ja eikös ne junat kule aikalailla mettiä pitkin muutenkin ....
-
etenkin pellot huomioiden tanskan tukitaso korkeempi ja olosuhteet paremmat. Ja kun taas cmaatalous etenkin sikapuolella on saanut ylituotannon aikaan historian aikana 20c/kg tukieron turvin ja tuhosi näin 141 paketin ja jatkaa porskuttamistaan korkeilla tukiaisilla kun olosuhteet ovat pitkälti samat satotasossa ja etenkin seinien sisällä.
Kun vielä huomioidaan 141-142 kusetus, vaikka molemmat ovat siirtmä tukia niin tuo kavalasti mukaan uitettu ensisijaisuus pykälä 142 tuen osalta ja naurettavat asutustiheysehdot huomioiden näyttää siltä että maatalous ajetaan tundralle.
etenkin sikapuolella olosuhdero on pohjoisen hyväksi suomessa, nimittäin olsuhteet paranee pohooojanmaan suuntaan kun katsoo merkitävää kustannustekijää eli sikojen rehuntuotanto olosuhteita. On tasaaaaseet pelloooooot kivettömät ja kovin kehutaan sadoilla. Etelässä monin paikoin pelto kallista ja kovin kivistä sekä etenkin pienimuotoista, kesällä uhkaa kuivuus satoa ja talvella vaivaa kodsteus etenkin läpimissä rakennuksissa, kosteuden poisto onkin merkittävä kustannustekijä, se syö öljyä ja etenkin sähköä.
Ja olosuhteet niin tuotantolosuhteet nimittäin etenkin tukitaso on ollut aina sen 20 pinnaa perässä etenkin yksimahaisissa peltopuolesta puhumattakaan jossa lisäksi satotaso tuntuu jäävän jälkeen poohojanmmaaaaasta. Ja nyt se tukiero vielä betonoitiin ilman MERKITTÄVIÄ kompensaatio toimenpiteitä.
-
etenkin pellot huomioiden tanskan tukitaso korkeempi ja olosuhteet paremmat. Ja kun taas cmaatalous etenkin sikapuolella on saanut ylituotannon aikaan historian aikana 20c/kg tukieron turvin ja tuhosi näin 141 paketin ja jatkaa porskuttamistaan korkeilla tukiaisilla kun olosuhteet ovat pitkälti samat satotasossa ja etenkin seinien sisällä.
Kun vielä huomioidaan 141-142 kusetus, vaikka molemmat ovat siirtmä tukia niin tuo kavalasti mukaan uitettu ensisijaisuus pykälä 142 tuen osalta ja naurettavat asutustiheysehdot huomioiden näyttää siltä että maatalous ajetaan tundralle.
etenkin sikapuolella olosuhdero on pohjoisen hyväksi suomessa, nimittäin olsuhteet paranee pohooojanmaan suuntaan kun katsoo merkitävää kustannustekijää eli sikojen rehuntuotanto olosuhteita. On tasaaaaseet pelloooooot kivettömät ja kovin kehutaan sadoilla. Etelässä monin paikoin pelto kallista ja kovin kivistä sekä etenkin pienimuotoista, kesällä uhkaa kuivuus satoa ja talvella vaivaa kodsteus etenkin läpimissä rakennuksissa, kosteuden poisto onkin merkittävä kustannustekijä, se syö öljyä ja etenkin sähköä.
Ja olosuhteet niin tuotantolosuhteet nimittäin etenkin tukitaso on ollut aina sen 20 pinnaa perässä etenkin yksimahaisissa peltopuolesta puhumattakaan jossa lisäksi satotaso tuntuu jäävän jälkeen poohojanmmaaaaasta. Ja nyt se tukiero vielä betonoitiin ilman MERKITTÄVIÄ kompensaatio toimenpiteitä.
Vaihda jo levyä.
-
etenkin pellot huomioiden tanskan tukitaso korkeempi ja olosuhteet paremmat. Ja kun taas cmaatalous etenkin sikapuolella on saanut ylituotannon aikaan historian aikana 20c/kg tukieron turvin ja tuhosi näin 141 paketin ja jatkaa porskuttamistaan korkeilla tukiaisilla kun olosuhteet ovat pitkälti samat satotasossa ja etenkin seinien sisällä.
Kun vielä huomioidaan 141-142 kusetus, vaikka molemmat ovat siirtmä tukia niin tuo kavalasti mukaan uitettu ensisijaisuus pykälä 142 tuen osalta ja naurettavat asutustiheysehdot huomioiden näyttää siltä että maatalous ajetaan tundralle.
etenkin sikapuolella olosuhdero on pohjoisen hyväksi suomessa, nimittäin olsuhteet paranee pohooojanmaan suuntaan kun katsoo merkitävää kustannustekijää eli sikojen rehuntuotanto olosuhteita. On tasaaaaseet pelloooooot kivettömät ja kovin kehutaan sadoilla. Etelässä monin paikoin pelto kallista ja kovin kivistä sekä etenkin pienimuotoista, kesällä uhkaa kuivuus satoa ja talvella vaivaa kodsteus etenkin läpimissä rakennuksissa, kosteuden poisto onkin merkittävä kustannustekijä, se syö öljyä ja etenkin sähköä.
Ja olosuhteet niin tuotantolosuhteet nimittäin etenkin tukitaso on ollut aina sen 20 pinnaa perässä etenkin yksimahaisissa peltopuolesta puhumattakaan jossa lisäksi satotaso tuntuu jäävän jälkeen poohojanmmaaaaasta. Ja nyt se tukiero vielä betonoitiin ilman MERKITTÄVIÄ kompensaatio toimenpiteitä.
Vaihda jo levyä.
Näitä faktoja tulemme rummuttamaan mediassa selkein esimerkein havainnollistettuna etenkin vaalien alla.
-
Yhtä hyvin jos ajatellaan että maidontuottaja saa c3:lla 20 lehmällä tukea noin 45.000 euroa siihen maidontuotantoon niin miksei oteta kadulta työtöntä ja sijoiteta sitä asumaan jonnekin hevon kuuseen ja sanota että saat 40 tonnia vuodessa jos asut täällä. Saman verran rahaa menisi.
Sillä 45 tonnilla tulee kuitenkin C3 P4 alueellakin maitoa yli 271 tuhatta litraa (korkea tuottoiset lehmät sulla), työtön pariskunta ei tuota yhtään mitään.
Työttömistä tulikin mieleen, että miksi työttömille maksetaan paremmat asumistuet stadissa kuin pienellä paikkakunnalla, eikö tämäkin vaatisi pikaista korjausta?
En malta olla sanomatta mutta juuri tällaisissa se koulutus näkyy. Kun joku mulle heittää jonkun luvun niin ensimmäisenä minä tuumailen että mites toi voisi olla saatu, mitkä on perusteet? Koostuuko monesta osasta, mitä siinä on sisällä. Yritän analysoida ja selvittää. Mutta jos olisit viitsinyt ajatella asiaa niin olisit tajunnut että tuo oli tietysti tilan kokonaistuet, lehmät ja pelto. Lehmistä 20*9000*0,17=30.600 ja pellosta 20*600=12.000 hehtaaria ja pieni pyöristys ylöspäin kun hehtaareja on kuiteskin 23 niin siinä tulee se 45 tonnia? Miten kuvittelit että tuo luku on saatu?
Mutta nyt kun veronmaksajaa ajatellaan niin tosiaan tuolla 45 tonnin sijoituksella veronmaksaja saa tosiaan 180.000 litraa maitoa joka pitää kohtuu suurilla rahtikuluilla rahdata etelän suuntaan. Nyt jos tuo tila olisi ab-alueella niin veronmaksajalta tarvittaisiin vain 18.000 euron sijoitus samaan maitomäärään ja huomattavasti pienemmillä rahtikuluilla kulutuspaikalla. Tai samalla rahalla saisi ab-alueelle sijoitettuna noin 1.000.000 litraa maitoa eli viisinkertaisen määrän ja edelleen pienemillä rahtikuluilla. Mutta puhutaan siis siitä mitä veromarkoilla eli sijoituksella saa mihinkin sijoitettuna.
Mitä taas noihin työttömiin ja asumistukiin ja muihin tulee niin eihän nyt tietenkään ketään voida sijoittaa jonnekin hevon kuuseen, olisi se karmea rangaistus jollekin etelän metallimiehellä joutua jonnekin pohjoisen ahdasmieliseen kepukuntaan. Sellaista kohtaloa ei oikeasti toivo kenellekään. Ja mitä taas asumistukiin tulee niin stadissa jos ei sillan alle laiteta asumaan vaan ihan taloihin niin niistä on pakko "hiukan" enemmän maksaa. Monta kertaahan asuat kunnan tai jonkun säätiön tms asunnossa joiden pitäisi olla sellaisia edullisia mutta säätiöiden rahankäytön valvonta lienee pettänyt ja siellä on turhia kuluja ja siksi vuokrataso on stadissa korkeampi. Kunhan ylimääräiset kulut ja turhat avustukset saadaan karsittua pois niin tilanne hiukan paranee.
No miksi 70-luvulla ja myöhemminkin niin paljon etelässä siirryttiin pois lypsykarjan pidosta. Tais vaan olla niin paskasta ja *****maista hommaa, että ei ollu tekijäksi. Ennen 30 hehtaaria viljaa riitti hyvään toimeentuloon.
-
30 ha oli hyvä bisnes aikoinaan viljalla .
-
En nyt jaksa lukea näitä kaikkia viestejä, mutta totean tässä näin ohimennen, että Pääkaupunkiseutulaisilla on paljon pissaa päässä.
-
etenkin pellot huomioiden tanskan tukitaso korkeempi ja olosuhteet paremmat. Ja kun taas cmaatalous etenkin sikapuolella on saanut ylituotannon aikaan historian aikana 20c/kg tukieron turvin ja tuhosi näin 141 paketin ja jatkaa porskuttamistaan korkeilla tukiaisilla kun olosuhteet ovat pitkälti samat satotasossa ja etenkin seinien sisällä.
Kun vielä huomioidaan 141-142 kusetus, vaikka molemmat ovat siirtmä tukia niin tuo kavalasti mukaan uitettu ensisijaisuus pykälä 142 tuen osalta ja naurettavat asutustiheysehdot huomioiden näyttää siltä että maatalous ajetaan tundralle.
etenkin sikapuolella olosuhdero on pohjoisen hyväksi suomessa, nimittäin olsuhteet paranee pohooojanmaan suuntaan kun katsoo merkitävää kustannustekijää eli sikojen rehuntuotanto olosuhteita. On tasaaaaseet pelloooooot kivettömät ja kovin kehutaan sadoilla. Etelässä monin paikoin pelto kallista ja kovin kivistä sekä etenkin pienimuotoista, kesällä uhkaa kuivuus satoa ja talvella vaivaa kodsteus etenkin läpimissä rakennuksissa, kosteuden poisto onkin merkittävä kustannustekijä, se syö öljyä ja etenkin sähköä.
Ja olosuhteet niin tuotantolosuhteet nimittäin etenkin tukitaso on ollut aina sen 20 pinnaa perässä etenkin yksimahaisissa peltopuolesta puhumattakaan jossa lisäksi satotaso tuntuu jäävän jälkeen poohojanmmaaaaasta. Ja nyt se tukiero vielä betonoitiin ilman MERKITTÄVIÄ kompensaatio toimenpiteitä.
Vaihda jo levyä.
Näitä faktoja tulemme rummuttamaan mediassa selkein esimerkein havainnollistettuna etenkin vaalien alla.
tää on fakta
-
En malta olla sanomatta mutta juuri tällaisissa se koulutus näkyy. Kun joku mulle heittää jonkun luvun niin ensimmäisenä minä tuumailen että mites toi voisi olla saatu, mitkä on perusteet? Koostuuko monesta osasta, mitä siinä on sisällä. Yritän analysoida ja selvittää. Mutta jos olisit viitsinyt ajatella asiaa niin olisit tajunnut että tuo oli tietysti tilan kokonaistuet, lehmät ja pelto.
No totta kai minä sen tajusin tuumailemattakin, testasin vain että vaaditko sinä heiltä vielä peltotuetkin pois jaettavaksi etelään ;D
Sekin siis selvisi >:(
-
etenkin pellot huomioiden tanskan tukitaso korkeempi ja olosuhteet paremmat. Ja kun taas cmaatalous etenkin sikapuolella on saanut ylituotannon aikaan historian aikana 20c/kg tukieron turvin ja tuhosi näin 141 paketin ja jatkaa porskuttamistaan korkeilla tukiaisilla kun olosuhteet ovat pitkälti samat satotasossa ja etenkin seinien sisällä.
Kun vielä huomioidaan 141-142 kusetus, vaikka molemmat ovat siirtmä tukia niin tuo kavalasti mukaan uitettu ensisijaisuus pykälä 142 tuen osalta ja naurettavat asutustiheysehdot huomioiden näyttää siltä että maatalous ajetaan tundralle.
etenkin sikapuolella olosuhdero on pohjoisen hyväksi suomessa, nimittäin olsuhteet paranee pohooojanmaan suuntaan kun katsoo merkitävää kustannustekijää eli sikojen rehuntuotanto olosuhteita. On tasaaaaseet pelloooooot kivettömät ja kovin kehutaan sadoilla. Etelässä monin paikoin pelto kallista ja kovin kivistä sekä etenkin pienimuotoista, kesällä uhkaa kuivuus satoa ja talvella vaivaa kodsteus etenkin läpimissä rakennuksissa, kosteuden poisto onkin merkittävä kustannustekijä, se syö öljyä ja etenkin sähköä.
Ja olosuhteet niin tuotantolosuhteet nimittäin etenkin tukitaso on ollut aina sen 20 pinnaa perässä etenkin yksimahaisissa peltopuolesta puhumattakaan jossa lisäksi satotaso tuntuu jäävän jälkeen poohojanmmaaaaasta. Ja nyt se tukiero vielä betonoitiin ilman MERKITTÄVIÄ kompensaatio toimenpiteitä.
Vaihda jo levyä.
Näitä faktoja tulemme rummuttamaan mediassa selkein esimerkein havainnollistettuna etenkin vaalien alla.
Nyt varmaan tissinkoittajia alko pelottaa. No siinä menee kakolaisetkin tissinkoittajat samalla.
-
Näitä faktoja tulemme rummuttamaan mediassa selkein esimerkein havainnollistettuna etenkin vaalien alla.
Suosittelen että ennen rummutusta tarkistat muutaman faktan, osa noista ei ole oikein faktoja. Rummutus ja tosiasioiden kertominen sen sijaan on kyllä hyvä idea. Huittisten kokouksia vaan useampi ennen vaaleja niin hyvä tulee.
Niinkun mikä ei ole fakta?!
-
En malta olla sanomatta mutta juuri tällaisissa se koulutus näkyy. Kun joku mulle heittää jonkun luvun niin ensimmäisenä minä tuumailen että mites toi voisi olla saatu, mitkä on perusteet? Koostuuko monesta osasta, mitä siinä on sisällä. Yritän analysoida ja selvittää. Mutta jos olisit viitsinyt ajatella asiaa niin olisit tajunnut että tuo oli tietysti tilan kokonaistuet, lehmät ja pelto.
No totta kai minä sen tajusin tuumailemattakin, testasin vain että vaaditko sinä heiltä vielä peltotuetkin pois jaettavaksi etelään ;D
Sekin siis selvisi >:(
Et sitten katsonut tarpeelliseksi kommentoida tuota veromarkkojen panos - tuotos -suhdetta? Vajaa 200.000 litraa maitoa tai 1.000.000 litraa maitoa samalla rahalla?
Onhan 200000 litraa maitoa aina joitain, etelän tukielätti viljanviljelijän riistapellot eivät tuota mitään. Mutta etelässä ei tarvi miettiä veromarkkojen panos - tuotos -suhdetta?
-
En malta olla sanomatta mutta juuri tällaisissa se koulutus näkyy. Kun joku mulle heittää jonkun luvun niin ensimmäisenä minä tuumailen että mites toi voisi olla saatu, mitkä on perusteet? Koostuuko monesta osasta, mitä siinä on sisällä. Yritän analysoida ja selvittää. Mutta jos olisit viitsinyt ajatella asiaa niin olisit tajunnut että tuo oli tietysti tilan kokonaistuet, lehmät ja pelto.
No totta kai minä sen tajusin tuumailemattakin, testasin vain että vaaditko sinä heiltä vielä peltotuetkin pois jaettavaksi etelään ;D
Sekin siis selvisi >:(
Et sitten katsonut tarpeelliseksi kommentoida tuota veromarkkojen panos - tuotos -suhdetta? Vajaa 200.000 litraa maitoa tai 1.000.000 litraa maitoa samalla rahalla?
Toki tuo on totta, ei sitä voi kiistää, mutta ei se estä etelänveteliä tuottamasta.
Eihän sillä ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä, koska C4+C3+C2P-alueet ovat yhteensä vain 6% Suomen viljelyalasta.
-
Onhan 200000 litraa maitoa aina joitain, etelän tukielätti viljanviljelijän riistapellot eivät tuota mitään. Mutta etelässä ei tarvi miettiä veromarkkojen panos - tuotos -suhdetta?
Minun peltoni ovat kaikki viljelyssä koska menee suoraan rehuksi kotieläintilalle. Joka ainoa aari. Tilanne tietysti muuttuisi jos tuota yhteistyökuviota ei olisi. Tästäkin syystä koska meitä on muitakin niin kotielöintuotannon alasajo etelästä olisi kokonaisuutena todella paha rasti joka johtaisi juurikin tuohon parjaamasi näennäisviljelyn lisääntymiseen. Jos tässä johonkin pitäisi voimakkaasti juuri nyt satsata niin kotielöintuotantoon etelässä. Mutta tukitasot on saatava samoiksi kuin c-alueella, keinot sitten jäävät nähtäväksi miten päin tehdään. Mutta jos ylisuuri tukiero säilyy niin etelän maatalous on vaarassa.
Ei etelä suomen kotieläintalous minnekkään katoamassa. Esim joulukuun 2008 tilastossa a-b alueella oli sikoja yli 800 000 ja muualla suomessa vajaa 600 000.
-
Onhan 200000 litraa maitoa aina joitain, etelän tukielätti viljanviljelijän riistapellot eivät tuota mitään. Mutta etelässä ei tarvi miettiä veromarkkojen panos - tuotos -suhdetta?
Minun peltoni ovat kaikki viljelyssä koska menee suoraan rehuksi kotieläintilalle. Joka ainoa aari. Tilanne tietysti muuttuisi jos tuota yhteistyökuviota ei olisi. Tästäkin syystä koska meitä on muitakin niin kotielöintuotannon alasajo etelästä olisi kokonaisuutena todella paha rasti joka johtaisi juurikin tuohon parjaamasi näennäisviljelyn lisääntymiseen. Jos tässä johonkin pitäisi voimakkaasti juuri nyt satsata niin kotielöintuotantoon etelässä. Mutta tukitasot on saatava samoiksi kuin c-alueella, keinot sitten jäävät nähtäväksi miten päin tehdään. Mutta jos ylisuuri tukiero säilyy niin etelän maatalous on vaarassa.
Ei etelä suomen kotieläintalous minnekkään katoamassa. Esim joulukuun 2008 tilastossa a-b alueella oli sikoja yli 800 000 ja muualla suomessa vajaa 600 000.
Totta . Lemmuja sais tulla lisää . ;) 8) 8) 8)
-
Mihin unohdit C1:n ja C2:n? Niiden osuus on merkittävästi suurempi ja ihan sama ylisuuri tukiero siinäkin on. Jos minulta kysytään niin oikeampi taso olisi että C1 ab:n tasolla ja C2 sitten C1:n tasolla ja vastaavasti pykälä alaspäin jokaista. Silloin tukiero olisi ainakin merkittävästi lähempänä todellista haittaa kuin nykyinen tukiero.
En mihinkään unohtanut, en vain löytänyt pelkän C3;n lukua, kun sinähän se hakemalla hait ääriesimerkkiä a-b vs c3.
Joo, mulle sopii toi sun malli: Taitaisi tulla muutama euro lisää, ainakin jos saisi ne a-b;n 4-valinnaista ympäristötukea :P
-
Mihin unohdit C1:n ja C2:n? Niiden osuus on merkittävästi suurempi ja ihan sama ylisuuri tukiero siinäkin on. Jos minulta kysytään niin oikeampi taso olisi että C1 ab:n tasolla ja C2 sitten C1:n tasolla ja vastaavasti pykälä alaspäin jokaista. Silloin tukiero olisi ainakin merkittävästi lähempänä todellista haittaa kuin nykyinen tukiero.
En mihinkään unohtanut, en vain löytänyt pelkän C3;n lukua, kun sinähän se hakemalla hait ääriesimerkkiä a-b vs c3.
Joo, mulle sopii toi sun malli: Taitaisi tulla muutama euro lisää, ainakin jos saisi ne a-b;n 4-valinnaista ympäristötukea :P
Nuo valinnaiset on sellaisia, että lähes poikkeuksetta otettu vain pakolinen yksi tai korkeintaan kaksi.
-
Näitä faktoja tulemme rummuttamaan mediassa selkein esimerkein havainnollistettuna etenkin vaalien alla.
Suosittelen että ennen rummutusta tarkistat muutaman faktan, osa noista ei ole oikein faktoja. Rummutus ja tosiasioiden kertominen sen sijaan on kyllä hyvä idea. Huittisten kokouksia vaan useampi ennen vaaleja niin hyvä tulee.
Niinkun mikä ei ole fakta?!
Esimerkiksi tuo 20c/kg tukiero. Se tulee olemaan niin suuri 2013 jos mitään muutoksia päätöksiin ei tehdä mutta toistaiseksi se on ollut vain muutaman sentin luokkaa.
Etelän kokonaistukia heikensi MTK:n junttaukset heti jäsenyyden alussa: mm. EU;n määräämät AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin nuorten viljelijöitten tuki (makseaan edelleenkin C-alueella)
-
Ei etelä suomen kotieläintalous minnekkään katoamassa. Esim joulukuun 2008 tilastossa a-b alueella oli sikoja yli 800 000 ja muualla suomessa vajaa 600 000.
Tuosta
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
sivulta 12 oleva kuvio ja pieni lainaus tekstistäkin sivulta 11:
"Maidontuotanto C2-tukialueella on lisääntynyt 9 prosenttia ja kiintiöiden määrä 5 prosenttia. Vastaavasti C1-tukialueen tuotanto on vähentynyt 6 prosenttia ja kiintiöiden määrä lähes 10 prosenttia. A- ja B-tukialueiden maidontuotanto on vähentynyt lähes 19 prosenttia ja kiintiöiden määrät ovat alentuneet noin 10 prosenttia."
niin aika selkeästi on nähtävissä mikä on trendi? Etsis sikapuolen viiden vuoden luvut niin veikkaan että c-alueen sikojen määrä on kasvanut voimakkaammin kuin ab-alueen? Ja todellinen tukieron 20c/kg vaikutus tulee vasta 2013, alempien portaiden vaikutus alkaa näkyä parin vuoden päästä.
Mutta kun trendejä tarkastellaan noita lukuja ja sitten katsotaan hiukan että missä investoidaan ja paljonko niin kyllä sanoisin että olet väärässä. Mielelläni näkisin että olet oikeassa mutta mutta...
Siat
Vuosi 2000 a-b alue 749 000, muu suomi 546 000
Vuosi 2005 a-b alue 819 000, muu suomi 582 000
Vuosi 2007 a-b alue 854 000, muu suomi 594 000
Vuosi 2008 a-b alue 857 000, muu suomi 625 000
Nousua on kieltämättä muualla suomessa tapahtunut, mutta ei vähennystä ole a-b alueella. Lisäys tuotantoon on ollu a-b alueella voimakkaampaa kuin muualla suomessa lähtötilanteesen verrattuna.
-
Joo, mulle sopii toi sun malli: Taitaisi tulla muutama euro lisää, ainakin jos saisi ne a-b;n 4-valinnaista ympäristötukea :P
Tää oli joko vitsi tai sitten et tajua mistä puhut? Lehmäpuolella tappiosi C3=>C2 olisi noin 800 euroa per lehmä. Jos saat sitten jonkun hikisen 40 euroa per hehtaari lisää tukea niin aika helvetisti sulla on hehtaareita per lehmä että voitolle jäisit? Ja noi ympäristötuet tulee jatkossa olemaan vain kustannukset korvaavia, ei tulotukia. Ei olisi pitkäaikainen riemu.
Täytyy taas ehdottomasti viisastella, että nyt sulla on vielä paremmin lypsävät lehmät ;D
C2P;n ja C3-P1;n ero on 3 senttiä, joten 800 euron tukiero vaatisi yli 26666 litran keskituotoksen.
Vai oliko vielä jotain lehmä-/teurastuspalkkioita? Enhän minä tiedä, kun ei ole lehmiäkään ;)
-
Näitä faktoja tulemme rummuttamaan mediassa selkein esimerkein havainnollistettuna etenkin vaalien alla.
Suosittelen että ennen rummutusta tarkistat muutaman faktan, osa noista ei ole oikein faktoja. Rummutus ja tosiasioiden kertominen sen sijaan on kyllä hyvä idea. Huittisten kokouksia vaan useampi ennen vaaleja niin hyvä tulee.
Ja mistähän te Itäläläiset löydätte sopivan puolueen joka unohtaa autuaasti sen että olemme olleet EU:ssa kohta 15 vuotta ja noudattaneet yhteistä maatalouspolitiikkaa?? Tuo sinun logiikkasi perustuu yhä siihen että unohdat tukialueiden väliset tukien perusteet ja sitten ihmettelet sitä että miksi maassamme on tukieroja. Näitä tukieroja on muuallakin Euroopassa ja jään odottelemaan sitä mitä onnistut noilla vänkäyksilläsi saamaan aikaan.
-
Ei etelä suomen kotieläintalous minnekkään katoamassa. Esim joulukuun 2008 tilastossa a-b alueella oli sikoja yli 800 000 ja muualla suomessa vajaa 600 000.
Tuosta
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
sivulta 12 oleva kuvio ja pieni lainaus tekstistäkin sivulta 11:
"Maidontuotanto C2-tukialueella on lisääntynyt 9 prosenttia ja kiintiöiden määrä 5 prosenttia. Vastaavasti C1-tukialueen tuotanto on vähentynyt 6 prosenttia ja kiintiöiden määrä lähes 10 prosenttia. A- ja B-tukialueiden maidontuotanto on vähentynyt lähes 19 prosenttia ja kiintiöiden määrät ovat alentuneet noin 10 prosenttia."
niin aika selkeästi on nähtävissä mikä on trendi? Etsis sikapuolen viiden vuoden luvut niin veikkaan että c-alueen sikojen määrä on kasvanut voimakkaammin kuin ab-alueen? Ja todellinen tukieron 20c/kg vaikutus tulee vasta 2013, alempien portaiden vaikutus alkaa näkyä parin vuoden päästä.
Mutta kun trendejä tarkastellaan noita lukuja ja sitten katsotaan hiukan että missä investoidaan ja paljonko niin kyllä sanoisin että olet väärässä. Mielelläni näkisin että olet oikeassa mutta mutta...
Siat
Vuosi 2000 a-b alue 749 000, muu suomi 546 000
Vuosi 2005 a-b alue 819 000, muu suomi 582 000
Vuosi 2007 a-b alue 854 000, muu suomi 594 000
Vuosi 2008 a-b alue 857 000, muu suomi 625 000
Nousua on kieltämättä muualla suomessa tapahtunut, mutta ei vähennystä ole a-b alueella. Lisäys tuotantoon on ollu a-b alueella voimakkaampaa kuin muualla suomessa lähtötilanteesen verrattuna.
ceellä ei olisi saanut kasvaa piste
-
Näitä faktoja tulemme rummuttamaan mediassa selkein esimerkein havainnollistettuna etenkin vaalien alla.
Suosittelen että ennen rummutusta tarkistat muutaman faktan, osa noista ei ole oikein faktoja. Rummutus ja tosiasioiden kertominen sen sijaan on kyllä hyvä idea. Huittisten kokouksia vaan useampi ennen vaaleja niin hyvä tulee.
Niinkun mikä ei ole fakta?!
Esimerkiksi tuo 20c/kg tukiero. Se tulee olemaan niin suuri 2013 jos mitään muutoksia päätöksiin ei tehdä mutta toistaiseksi se on ollut vain muutaman sentin luokkaa.
höh. no parempi ajoissa kuin myöhään puuttua tulevaan tukieroon. 141-142 pykälät on kuitenkin totta, siirtymä tuki myös 142 ja ensisijaisuus ehto sekä naurettavat asutustiheys määritelmät jotka kepu puljas mukaan
-
koko yhteinen maatalouspolitiikka on menossa kokonaan uusiksi. Saattaapa olla että perusteitaan myöten. Samalla EUn tukia ilmeisesti leikataan rajusti ja veikkaan että tässä lamatilanteessa voi olla poliittisesti äärimmäisen vaikeaa saada kansallisia tukia nostettua vastaavalla määrällä.
Niitä alennetaan - ja jos Kepu on vaalien jälkeen oppositiossa, mikä olisi suureksi onneksi Isänmaalle, niitä alennetaan "runsaskätisesti" ::) ;D :D :) :)
-
Nousua on kieltämättä muualla suomessa tapahtunut, mutta ei vähennystä ole a-b alueella. Lisäys tuotantoon on ollu a-b alueella voimakkaampaa kuin muualla suomessa lähtötilanteesen verrattuna.
Katsos tuosta
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
ja sieltä sivulla 26 taulukko 17. Ja sitten odotan sinun rehellisesti tunnustavan millaista skeidaa tuossa kirjoitit kun otit liian lyhyen tarkastelujakson. No, kuuluuko mitä? Missä sitä voimakkainta kasvua EU-aikana onkaan ollut? Mitä?
Minä en ole kasvusta puhunut. Taulukkoni kertoi vain sitä, että ei kotieläintalous ole häviämässä a-b alueelta minnekkään. Ainakaan possujen osalta. Ja minun tarkastelujakso on sentää lyhyt, kun tilasto ei yltänyt pitemmälle.
-
Täytyy taas ehdottomasti viisastella, että nyt sulla on vielä paremmin lypsävät lehmät ;D
C2P;n ja C3-P1;n ero on 3 senttiä, joten 800 euron tukiero vaatisi yli 26666 litran keskituotoksen.
Vai oliko vielä jotain lehmä-/teurastuspalkkioita? Enhän minä tiedä, kun ei ole lehmiäkään ;)
Tämä oli minun mokani. Katsoin taulukosta vahingossa eron C2/C3P3 joka onkin sitten jo luokkaa 9 senttiä per litra. Mutta tuolla 3:lla sentilläkin lehmää päälle tulee tukea lähes 300 euroa jossa muutaman kympin ympäristötuki per hehtaari ei tunnu missään. Jos saat 50 per hehtaari niitä ympäristötukia niin sulla pitää olla hehtaareita 6x lehmien määrä jotta eläintukien menetys tulisi pellon kautta edes kompensoitua puhumattakaan että voitolle jäisit?
--------------------------------------------------------------------------------
10 §
Maidon tuotantotuki
Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2009 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:
Tukialue senttiä/litra
Ulkosaaristo, tukialue A ja B ....................4,0
Manner-Ahvenanmaa ................................4,0
Muu A- ja B-tukialue ................................2,8
Maidon tuotantotukea voidaan maksaa hakijalta vuonna 2009 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:
Tukialue senttiä/litra
C1 .............................................................7,6
C2 .............................................................8,3
C2 pohjoinen ja saaristo ...........................9,3
C3―P1.................................................. 12,3
C3―P2 ..................................................14,0
C3―P3, P4 ............................................16,6
C4―P4 ..................................................21,3
C4―P5 ..................................................30,5
http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/090129_tuet.html
-
Näitä faktoja tulemme rummuttamaan mediassa selkein esimerkein havainnollistettuna etenkin vaalien alla.
Suosittelen että ennen rummutusta tarkistat muutaman faktan, osa noista ei ole oikein faktoja. Rummutus ja tosiasioiden kertominen sen sijaan on kyllä hyvä idea. Huittisten kokouksia vaan useampi ennen vaaleja niin hyvä tulee.
Ja mistähän te Itäläläiset löydätte sopivan puolueen joka unohtaa autuaasti sen että olemme olleet EU:ssa kohta 15 vuotta ja noudattaneet yhteistä maatalouspolitiikkaa?? Tuo sinun logiikkasi perustuu yhä siihen että unohdat tukialueiden väliset tukien perusteet ja sitten ihmettelet sitä että miksi maassamme on tukieroja. Näitä tukieroja on muuallakin Euroopassa ja jään odottelemaan sitä mitä onnistut noilla vänkäyksilläsi saamaan aikaan.
Odotan muuten edelleen asiallista vastausta tähän:
Niin se 40 pinnaa, Luomujussi? Mites on? B/C3 40 pinnaa suuremmat lämmityskulut, 40 pinnaa pienemmät hehtaarisadot, 40 pinnaa kallimmat rehukulut, 40 pinnaa suuremmat sähkölaskut?
Ei taida löytyä asiallisia perusteita tuon tukieron suuruuteen? Marttilahan on myöntänyt että sellaista ei ole tuossa SKn haastattelussa eli "Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee",
Ei ole tullut "hatusta", tukiero on räjähtänyt EU-jäsenyyden aikana nimenomaan MTK-terrorin takia
-
**** Aivan. Euromääräiseti tasainen hinta yhdistettynä (ennen lamaa vallinneeseen) 3-4 % inflaatioon lisättynä 4-6% tuotantokulujen vuosittaisella kasvulla. Ei tarvinne olla kovin kummoinen matemaatikko ymmärtääkseen lopputuloksen. On tietysti hyvä asia jos uskoo asiaan, mutta leipää se ei tuo pöytään :D
Tuohon yhtälöön kun vielä lisäät ab-alueen laskevat 141-tuet niin mikä on mielestäsi odotettavissa oleva lopputulos? Minun mielestäni se on että sikatalous loppuu tai vähenee merkittävästi ab-alueella ja vahvistuu tai pysyy c-alueella jolloin tuotannosta suhteellisesti suurempi osa jatkossa on c-alueella. Pahimmassa tapauksessa ab-alueen tuotanto pienenee niin pieneksi että sen merkitys vähenee mitättömäksi.
Tämä on täysin ämteekoon linjan mukainen tavoite
-
Vielä lainaus tuolta sivulta 26:
"Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi
eniten A-tukialueella 16,9 12,8 prosenttia."
Miksi jätit koko lauseen kopioimatta ? Tarkoituksella ?
Olen lisännyt tohon 12,8 prosentin eteen b-alueen
Lause menee näin:
Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sikojen teurastusmäärät kasvoivat yhteensä 16,2 prosenttia. Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi eniten A-tukialueella 16,9 B-tukialueella 12,8 prosenttia. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä
vastoin vähenivät 30,8 prosenttia.
-
Miksi jätit koko lauseen kopioimatta ? Tarkoituksella ?
Olen lisännyt tohon 12,8 prosentin eteen b-alueen
Lause menee näin:
Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sikojen teurastusmäärät kasvoivat yhteensä 16,2 prosenttia. Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi eniten A-tukialueella 16,9 B-tukialueella 12,8 prosenttia. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä
vastoin vähenivät 30,8 prosenttia.
Jotta totuus ei unohtuisi: C-alueen sikalat sijaitsevat lähes kokonaan C1,2-alueella.
C3-C4 sikamäärien suurellakaan prosentuaalisella vähennyksellä ei ole merkitystä C-alueen kokonaismäärään.
Viime vuonna teurastettiin Lapin Te-keskuksen alueelta 3600 sikaa, Kainuun 4900.
-
Vielä lainaus tuolta sivulta 26:
"Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi
eniten A-tukialueella 16,9 12,8 prosenttia."
Miksi jätit koko lauseen kopioimatta ? Tarkoituksella ?
Olen lisännyt tohon 12,8 prosentin eteen b-alueen
Lause menee näin:
Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sikojen teurastusmäärät kasvoivat yhteensä 16,2 prosenttia. Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi eniten A-tukialueella 16,9 B-tukialueella 12,8 prosenttia. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä
vastoin vähenivät 30,8 prosenttia.
Kielioppia osaamattomille: Lause: pisteellä erotettu joukko sanoja, piste lopettaa lauseen. Kappale on sitten asia erikseen... Ja kun katsot sitä kuvio 17 siinä yläpuolella niin ymmärrät oikein hyvin miksi C3/C4:llä tai sen prosenteilla ei ole paskankaan merkitystä. Käytännössä jos C1=38,3% kasvua niin C-alueen kasvu=38%. Mutta että missä sitä kasvua nyt sitten mielestäsi eniten on ollut tai siis tuotannon lisäystä? Sinä väitit että ab-alueella, minä olen vahvasti samaa mieltä tuon gradun tietojen kanssa että C-alueella. Osoitas vaikka tuon taulukon 17 tietojen perusteella että olen väärässä. Tai ole mies ja myönnä että kirjoitit täyttä paskaa ja valheellista tietoa?
Ollaanpas sitä nyt pilkun nussijoita. No myönnetään, että yritin vedättää. Ootko nyt tyytyväinen. Mutta tuotanto ei ole loppumassa a-b alueeltakaan, siinä en anna periksi :)
Miten on mahdollista, että C-alueella on maataloustuotanto voinut kasvaa EU-jäsenyyden aikana, se on täysin vastoin pohjoisen 142-tuen ehtoja?
-
Vielä lainaus tuolta sivulta 26:
"Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi
eniten A-tukialueella 16,9 12,8 prosenttia."
Miksi jätit koko lauseen kopioimatta ? Tarkoituksella ?
Olen lisännyt tohon 12,8 prosentin eteen b-alueen
Lause menee näin:
Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sikojen teurastusmäärät kasvoivat yhteensä 16,2 prosenttia. Suhteessa eniten teurastusmäärät lisääntyivät C1-tukialueella 38,3 prosenttia ja toiseksi eniten A-tukialueella 16,9 B-tukialueella 12,8 prosenttia. C3- ja C4-tukialueilla teurastusmäärät sitä
vastoin vähenivät 30,8 prosenttia.
Kielioppia osaamattomille: Lause: pisteellä erotettu joukko sanoja, piste lopettaa lauseen. Kappale on sitten asia erikseen... Ja kun katsot sitä kuvio 17 siinä yläpuolella niin ymmärrät oikein hyvin miksi C3/C4:llä tai sen prosenteilla ei ole paskankaan merkitystä. Käytännössä jos C1=38,3% kasvua niin C-alueen kasvu=38%. Mutta että missä sitä kasvua nyt sitten mielestäsi eniten on ollut tai siis tuotannon lisäystä? Sinä väitit että ab-alueella, minä olen vahvasti samaa mieltä tuon gradun tietojen kanssa että C-alueella. Osoitas vaikka tuon taulukon 17 tietojen perusteella että olen väärässä. Tai ole mies ja myönnä että kirjoitit täyttä paskaa ja valheellista tietoa?
Kirjoitin vain sillä tiedolla mikä minulla oli saatavilla eli nuo minun luvut on Matilda tietopalvelusta ja siellä ei ollut pitempää aikaväliä saatavilla. Tuskin nekään tilastot valehtevat, voit käydä itse katsomassa.
-
Lipposen I hallitukseen valtiovarainministeriksi noussut Sauli Niinistö tarjosi maataloudelle mahdollisuutta jäädä tulevan energiaveronkorotuksen ulkopuollle, ts. Saukko olisi siirtänyt maatalaouden samaan alempaan veroryhmään teollisuuden kanssa "maatalous kärsinyt EU-liittymisestä". MTK tyrmäsi Saukon esityksen ja hyväksyi energiaveronkorotuksen sillä edellytyksellä, että puolet tästä (maatalous)verokertymästä palautetaan maatalouden käyttöön. Saukko hyväksyi tämän, tulihan tästä MTK:n vaatiman veronkorotuksen tuotosta puolet valtion kassaan. Maatalouden energialasku kasvoi merkittävästi, Правдаkin muisti *****illa, että laskun suurimmat maksajat ovat etelän viljatilat.
MTK vaati maatalouden osuuden käyttämistä uuden C-alueen ha-tuen perustamiseen. Näin ämteekoo jyrkensi entisestäänkin suurta tukieroa B- ja C-alueitten rajalla. "hatusta vedetty", sanoisi maitu-marttila.
Tästäkin ämteekoon rosvoudesta on Veetillä dokumentit olemassa.
Hetikohta perään MTK junttasi AB-alueen korotetut investointituet ja nuortenviljelijöitten tuen pois ja suurensi tukialueitten eroa vielä tästäkin, "hatusta vedetty".
Kaikki maitu-marttilan puheet "hatusta vedetyistä" tukieroista on paskapuhetta, ne ovat pitkälti ämteekoon aikaansaannoksia EU-liittymisen jälkeen., sen lisäksi, että liittymissopimus räätälöitiin pelkästään C-aluetta varten.
Nytkin maitu-marttila + CO esittää valtion kriisirahan antamista "tilaansa kehittäneille", ts, niille, jotka ovat jo paljon saaneet ja joitten tilat sijaitsevat C-alueella.
-
Jaaha vainiin . Etelän miehet sen liittymisen neuvotteli :D
-
Kirjoitin vain sillä tiedolla mikä minulla oli saatavilla
...kuten aina... ja se ei - totisesti - ole paljon se... :o :o :o :o
-
Jaaha vainiin . Etelän miehet sen liittymisen neuvotteli :D
H. Haavisto pää.
Kepuneuvottelijoitten laskentapäällikkönä toimi mullinkasvattaja Vesannolta.
Tässäkin hommelissa tuli ilmi se, että äänestämällä kepua kaivaa AB-alueen talonpoika maata jalkojensa alta.
-
Haavisto sai hyvät markkinat rehuilleen tundralta ja halvan raaka-aineen etelästä..
-
Haavisto sai hyvät markkinat rehuilleen tundralta ja halvan raaka-aineen etelästä..
Raision suurimpia osakkeenomistajia ovat MTK ja Haaviston suku.
Jo 1970-luvulla alettiin kotieläintaloutta siirtää pohjoiseen, etelä tuottakoon viljaa.
Pohjoisessa maksettiin rehunostoavustusta 50% valtion kassasta.
-
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa
katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tulojen turvaamiseksi tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.
Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tukimäärä sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Ja kun rinnalle otetaan samaan aikaan syy-yhteys tarkasteluun etenkin kulutuksen alenama samalla aikavälillä, niin perusteet etenkin 142 tukien poistamiseen olisi selkeät vaikka olisi mitäkin asutustiheys koukkuja tai 142 tuen säilyttävyys-täysimääräisyys-ensisijaisuus ehtoja artikloihin uitettu. Etenkin kun nimenomaan yksimahaisten tuotantoa ja rehualaa ei tundran olot pahemmin haittaa seinien sisällä. Olosuhde-ero on pikemminkin tanskan ja ab-alueen välillä, lahden molemmin puolin.
-
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa
katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.
Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tuotanto sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Näyttäähän ne kasvuluvut huikeilta, jos lähtöluvut on alhaiset. Ja siksi toisekseen C1 ja C2 alue ei ole tundraa. Ja kolmanneksi, kuka on niin uuno, ettei käyttäs tilaisuutta hyväkseen, jos tulot on lisääntymässä.
-
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa
katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.
Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tuotanto sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Näyttäähän ne kasvuluvut huikeilta, jos lähtöluvut on alhaiset. Ja siksi toisekseen C1 ja C2 alue ei ole tundraa. Ja kolmanneksi, kuka on niin uuno, ettei käyttäs tilaisuutta hyväkseen, jos tulot on lisääntymässä.
tuotantoalasektorin yhteinen etu pitää olla oman edun edellä hallinnon ja edunvalvonta järjestön lipevistä tavoitteista huolimatta
-
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa
katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.
Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tuotanto sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Näyttäähän ne kasvuluvut huikeilta, jos lähtöluvut on alhaiset. Ja siksi toisekseen C1 ja C2 alue ei ole tundraa. Ja kolmanneksi, kuka on niin uuno, ettei käyttäs tilaisuutta hyväkseen, jos tulot on lisääntymässä.
tuotantoalasektorin yhteinen etu pitää olla oman edun edellä hallinnon ja edunvalvonta järjestön lipevistä tavoitteista huolimatta
Sanoppa suoraa, jos olisit c1 alueen sikayrittäjä, niin olisitko nostanut tuotantoasi, jos sinulla olisi ollut siihen mahdollisuus ?
-
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa
katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.
Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tuotanto sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Näyttäähän ne kasvuluvut huikeilta, jos lähtöluvut on alhaiset. Ja siksi toisekseen C1 ja C2 alue ei ole tundraa. Ja kolmanneksi, kuka on niin uuno, ettei käyttäs tilaisuutta hyväkseen, jos tulot on lisääntymässä.
tuotantoalasektorin yhteinen etu pitää olla oman edun edellä hallinnon ja edunvalvonta järjestön lipevistä tavoitteista huolimatta
Sanoppa suoraa, jos olisit c1 alueen sikayrittäjä, niin olisitko nostanut tuotantoasi, jos sinulla olisi ollut siihen mahdollisuus ?
JOS SINULLA OLISI MAHDOLLISUUS!!!!!!!!!!!!!!!
Siinäpä se. Miksi Pohjoisen tuen ehtoja ei ole noudatettu?
-
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa
katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tulojen turvaamiseksi tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.
Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tukimäärä sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Ja kun rinnalle otetaan samaan aikaan syy-yhteys tarkasteluun etenkin kulutuksen alenama samalla aikavälillä, niin perusteet etenkin 142 tukien poistamiseen olisi selkeät vaikka olisi mitäkin asutustiheys koukkuja tai 142 tuen täysimääräisyys-ensisijaisuus ehtoja artikloihin uitettu. Etenkin kun nimenomaan yksimahaisten tuotantoa ja rehualaa ei tundran olot pahemmin haittaa seinien sisällä. Olosuhde-ero on pikemminkin tanskan ja ab-alueen välillä, lahden molemmin puolin.
fakta
-
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa
katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tulojen turvaamiseksi tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.
Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tukimäärä sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Ja kun rinnalle otetaan samaan aikaan syy-yhteys tarkasteluun etenkin kulutuksen alenama samalla aikavälillä, niin perusteet etenkin 142 tukien poistamiseen olisi selkeät vaikka olisi mitäkin asutustiheys koukkuja tai 142 tuen säilyttävyys-täysimääräisyys-ensisijaisuus ehtoja artikloihin uitettu. Etenkin kun nimenomaan yksimahaisten tuotantoa ja rehualaa ei tundran olot pahemmin haittaa seinien sisällä. Olosuhde-ero on pikemminkin tanskan ja ab-alueen välillä, lahden molemmin puolin.
fakta tekee kipeää...
-
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa
katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tulojen turvaamiseksi tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.
Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tukimäärä sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Ja kun rinnalle otetaan samaan aikaan syy-yhteys tarkasteluun etenkin kulutuksen alenama samalla aikavälillä, niin perusteet etenkin 142 tukien poistamiseen olisi selkeät vaikka olisi mitäkin asutustiheys koukkuja tai 142 tuen säilyttävyys-täysimääräisyys-ensisijaisuus ehtoja artikloihin uitettu. Etenkin kun nimenomaan yksimahaisten tuotantoa ja rehualaa ei tundran olot pahemmin haittaa seinien sisällä. Olosuhde-ero on pikemminkin tanskan ja ab-alueen välillä, lahden molemmin puolin.
fakta tekee kipeää...
Oot sie kipee ? Kun noin kirpasee, jos jollain menee "hyvin".
-
Oot sie kipee ? Kun noin kirpasee, jos jollain menee "hyvin".
Jumalan valittu kansa, jotka yksin saavat harjoittaa kotieläintaloutta..
-
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa
katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tulojen turvaamiseksi tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.
Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tukimäärä sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Ja kun rinnalle otetaan samaan aikaan syy-yhteys tarkasteluun etenkin kulutuksen alenama samalla aikavälillä, niin perusteet etenkin 142 tukien poistamiseen olisi selkeät vaikka olisi mitäkin asutustiheys koukkuja tai 142 tuen säilyttävyys-täysimääräisyys-ensisijaisuus ehtoja artikloihin uitettu. Etenkin kun nimenomaan yksimahaisten tuotantoa ja rehualaa ei tundran olot pahemmin haittaa seinien sisällä. Olosuhde-ero on pikemminkin tanskan ja ab-alueen välillä, lahden molemmin puolin.
fakta tekee kipeää...
Oot sie kipee ? Kun noin kirpasee, jos jollain menee "hyvin".
Tiedä meneekö siellä tundralla hyvin ainoa mikä kirpoo on kun käytte meidän tukien kimppuun. Ainoastaan etelän maataloudella on mahdollisuuksia selviytyä tundran tukeminen on hukkaan heitettyä resursseja. Täällä etenkin kun sivistys taso korkeempi ja kyetään realistisesti arvioimaan omia mahdollisuuksia eikä pilvilinnoja rakennella. Kuten vaikka viljanviljelyn järkevyys tai omat kyvyt ja taidota tai vaikkapa siitinlaitteen koko versus maan keskiarvo. Josta tulikin mieleen että tämä masinoitu kamppanja kun kävitte 141 tuen kimppuun ylituotannolla eli ajoitte se ahneudella alas on vähän sama kun alkaa lyhentämään muiden siitinlaitteistoa takajatuksenaan oman siitinlaitteen suhteellisesti parempi ulottuvuus vaikka se absoluuttisesti ei muuttuisikaan. Tämä suhteellisuuden ja absolutian eron hahmottaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa etenkin tundralla.
-
Tiedä meneekö siellä tundralla hyvin ainoa mikä kirpoo on kun käytte meidän tukien kimppuun. Ainoastaan etelän maataloudella on mahdollisuuksia selviytyä tundran tukeminen on hukkaan heitettyä resursseja. Täällä etenkin kun sivistys taso korkeempi ja kyetään realistisesti arvioimaan omia mahdollisuuksia eikä pilvilinnoja rakennella. Kuten vaikka viljanviljelyn järkevyys tai omat kyvyt ja taidota tai vaikkapa siitinlaitteen koko versus maan keskiarvo. Josta tulikin mieleen että tämä masinoitu kamppanja kun kävitte 141 tuen kimppuun ylituotannolla eli ajoitte se ahneudella alas on vähän sama kun alkaa lyhentämään muiden siitinlaitteistoa takajatuksenaan oman siitinlaitteen suhteellisesti parempi ulottuvuus vaikka se absoluuttisesti ei muuttuisikaan. Tämä suhteellisuuden ja absolutian eron hahmottaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa etenkin tundralla.
Kun sinun juttuja lukee ja miettii tätä järjenjuoksua, niin lopputulema on kyllä valitettavasti, ettei Suomen maataloudella taida mahdollisuuksia olla, millään tukitasolla selviytyä jatkossa kovin pitkään ????
-
Tiedä meneekö siellä tundralla hyvin ainoa mikä kirpoo on kun käytte meidän tukien kimppuun. Ainoastaan etelän maataloudella on mahdollisuuksia selviytyä tundran tukeminen on hukkaan heitettyä resursseja. Täällä etenkin kun sivistys taso korkeempi
***** Sic! Ja miten tämä "sivistys" ilmenee? Sitenkö että syyllistät ja haukut ihmisiä jotka eivät juurikaan ole vaikuttaneet tukiasioiden tilaan?
ja kyetään realistisesti arvioimaan omia mahdollisuuksia eikä pilvilinnoja rakennella.
**** Sen sijaan tuijotatte menneisyyteen ja haikailette aikoja joihin ei ole paluuta.
Kuten vaikka viljanviljelyn järkevyys tai omat kyvyt ja taidota tai vaikkapa siitinlaitteen koko versus maan keskiarvo.
***** Molemmat ovat kovasti surkastumaan päin. ;D
Josta tulikin mieleen että tämä masinoitu kamppanja kun kävitte 141 tuen kimppuun ylituotannolla eli ajoitte se ahneudella alas on vähän sama kun alkaa lyhentämään muiden siitinlaitteistoa takajatuksenaan oman siitinlaitteen suhteellisesti parempi ulottuvuus vaikka se absoluuttisesti ei muuttuisikaan. Tämä suhteellisuuden ja absolutian eron hahmottaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa etenkin tundralla.
***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.
-
***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.
MTK junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän tukea näitten jälkeenkin
-
***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.
MTK junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän tukea näitten jälkeenkin
Voisitko vielä täsmentää, mitä tukia ja milloin se on juntannut pois ????
-
*
MTK junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän tukea näitten jälkeenkin
**** Tuo ei ole vastaus kysymykseeni.
-
***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.
MTK junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän tukea näitten jälkeenkin
Voisitko vielä täsmentää, mitä tukia ja milloin se on juntannut pois ????
EU:n meille määräämät AB-alueen korotetut investointituet ja nuorten viljelijöitten tuki (maksetaan edelleenkin C-alueella ks. tukihakemuslomake) v. 1997 , viljan CAP-alasta 200 000 ha pois vuodesta 2000, viljan kuivatustuki hävitettiin tilatuen sisään kaikille jaettavaksi v. 2005, viljan LFA-korotus piti olla 50 e/ha, MTK vaati, että pudotettava 14 euroon v. 2003 jne jne
-
*
MTK junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän tukea näitten jälkeenkin
**** Tuo ei ole vastaus kysymykseeni.
Älä ota enää
-
***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.
MTK junttasi heti Eu-jäsenyyden alussa AB-alueen korotetut investointituet pois, samoin AB-alueen nuorten tuottajien tuen...ja monta muuta etelän tukea näitten jälkeenkin
Voisitko vielä täsmentää, mitä tukia ja milloin se on juntannut pois ????
EU:n meille määräämät AB-alueen korotetut investointituet ja nuorten viljelijöitten tuki (maksetaan edelleenkin C-alueella ks. tukihakemuslomake) v. 1997 , viljan CAP-alasta 200 000 ha pois vuodesta 2000, viljan kuivatustuki hävitettiin tilatuen sisään kaikille jaettavaksi v. 2005, viljan LFA-korotus piti olla 50 e/ha, MTK vaati, että pudotettava 14 euroon v. 2003 jne jne
No annahan tulla kaikki nyt samalla kertaa, niin helepottaa ....
-
[
**** Tuo ei ole vastaus kysymykseeni.
[/quote]
Älä ota enää
[/quote]
**** Et edelleenkään vastaa.
-
Tiedä meneekö siellä tundralla hyvin ainoa mikä kirpoo on kun käytte meidän tukien kimppuun. Ainoastaan etelän maataloudella on mahdollisuuksia selviytyä tundran tukeminen on hukkaan heitettyä resursseja. Täällä etenkin kun sivistys taso korkeempi
***** Sic! Ja miten tämä "sivistys" ilmenee? Sitenkö että syyllistät ja haukut ihmisiä jotka eivät juurikaan ole vaikuttaneet tukiasioiden tilaan?
-no korkea kolutus korrelloi aika tiiviisti älykkyyttä joka edelleen lisää sivistyksen todennäköisyyttä.
ja kyetään realistisesti arvioimaan omia mahdollisuuksia eikä pilvilinnoja rakennella.
**** Sen sijaan tuijotatte menneisyyteen ja haikailette aikoja joihin ei ole paluuta.
Kuten vaikka viljanviljelyn järkevyys tai omat kyvyt ja taidota tai vaikkapa siitinlaitteen koko versus maan keskiarvo.
***** Molemmat ovat kovasti surkastumaan päin. ;D
Josta tulikin mieleen että tämä masinoitu kamppanja kun kävitte 141 tuen kimppuun ylituotannolla eli ajoitte se ahneudella alas on vähän sama kun alkaa lyhentämään muiden siitinlaitteistoa takajatuksenaan oman siitinlaitteen suhteellisesti parempi ulottuvuus vaikka se absoluuttisesti ei muuttuisikaan. Tämä suhteellisuuden ja absolutian eron hahmottaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa etenkin tundralla.
***** Ja etelän viljelijätkö eivät ole tähän syyllistyneet? Juuri tehän olette vaatimassa 142:n lakkauttamista "tasa-arvoisuuden" perusteella. Suomi lienee ainoa EU-maa jonka maataloustukijärjestelmän romuttavat sen omat viljelijät keskinäisellä rähinöinnillään.
142 tuen ehtona oli muutma tuotantomäärään liittyvä seikka...
-
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
suomennan tuolta viä tapsalle, kun lienee nittä yksin kertasia, kuinka kasvu tapahtunut tonneina, kun lienee prosentit ja murto luvut hepreaa
katos tarkemmin 1997-2006 välillä ab alue joutui kasvattamaan tulojen turvaamiseksi tuotantoa vaikeissa olosuhteissa tanskan ja tundran puristuksessa ja hallinon painostaessa toimillaan ylituotantoon ainoastaan 16200 tonnia ja c alueet pahensivat tilannetta markkinoilla ahneuksissaan vielä 12100 tonnilla vaikka TUOTANTO EI OLISI SAANUT KASVAA LAINKAAN.
Ja tämä siis aika väliillä 1997-2006, ja jos vertailu vuodeksi otettais 1994 joka on varsinainen vertailuvuosi tukien kokonaismäärässä, eli se määrä johon tukimäärä sidottiin kun liityttiin junioniin, niin kasvuhan olisi vielä paljon rankenpaa etenkin tundralla.
Ja kun rinnalle otetaan samaan aikaan syy-yhteys tarkasteluun etenkin kulutuksen alenama samalla aikavälillä, niin perusteet etenkin 142 tukien poistamiseen olisi selkeät vaikka olisi mitäkin asutustiheys koukkuja tai 142 tuen säilyttävyys-täysimääräisyys-ensisijaisuus ehtoja artikloihin uitettu. Etenkin kun nimenomaan yksimahaisten tuotantoa ja rehualaa ei tundran olot pahemmin haittaa seinien sisällä. Olosuhde-ero on pikemminkin tanskan ja ab-alueen välillä, lahden molemmin puolin.
fakta tekee kipeää...
Oot sie kipee ? Kun noin kirpasee, jos jollain menee "hyvin".
Tiedä meneekö siellä tundralla hyvin ainoa mikä kirpoo on kun käytte meidän tukien kimppuun. Ainoastaan etelän maataloudella on mahdollisuuksia selviytyä tundran tukeminen on hukkaan heitettyä resursseja. Täällä etenkin kun sivistys taso korkeempi ja kyetään realistisesti arvioimaan omia mahdollisuuksia eikä pilvilinnoja rakennella. Kuten vaikka viljanviljelyn järkevyys tai omat kyvyt ja taidota tai vaikkapa siitinlaitteen koko versus maan keskiarvo. Josta tulikin mieleen että tämä masinoitu kamppanja kun kävitte 141 tuen kimppuun ylituotannolla eli ajoitte se ahneudella alas on vähän sama kun alkaa lyhentämään muiden siitinlaitteistoa takajatuksenaan oman siitinlaitteen suhteellisesti parempi ulottuvuus vaikka se absoluuttisesti ei muuttuisikaan. Tämä suhteellisuuden ja absolutian eron hahmottaminen tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa etenkin tundralla.
aukoton fakta
-
[
-no korkea kolutus korrelloi aika tiiviisti älykkyyttä joka edelleen lisää sivistyksen todennäköisyyttä.
****** Hölö hölö! koulutuksella ja älykkyydellä ei ole mitään korrelaatiosuhdetta.
-
[
-no korkea kolutus korrelloi aika tiiviisti älykkyyttä joka edelleen lisää sivistyksen todennäköisyyttä.
****** Hölö hölö! koulutuksella ja älykkyydellä ei ole mitään korrelaatiosuhdetta.
Niin sanoo juuri peruskoulun käynyt?
Korkea koulutus on helpompi hankkia, kun on vähän älyäkin mukana, eli korrelaatio on vahva 8)
-
[2]
[
-no korkea kolutus korrelloi aika tiiviisti älykkyyttä joka edelleen lisää sivistyksen todennäköisyyttä.
****** Hölö hölö! koulutuksella ja älykkyydellä ei ole mitään korrelaatiosuhdetta.
[/quote]
Niin sanoo juuri peruskoulun käynyt?
Korkea koulutus on helpompi hankkia, kun on vähän älyäkin mukana, eli korrelaatio on vahva 8)
****** Korkea koulutus ei ole mikään tae älystä. Pikemminkin se kertoo vain kyvystä omaksua ja oppia ulkoa valmiiksi pureskeltua tietoa. Se kykeneekö yksilö itsenäiseen ajatteluun ja uusien asioiden oivaltamiseen ei liity mitenkään koulutustasoon. Älykäs on se joka kykenee edellämainittuihin, ei se jolla on parhaat paperit yliopistosta.
-
[
-no korkea kolutus korrelloi aika tiiviisti älykkyyttä joka edelleen lisää sivistyksen todennäköisyyttä.
****** Hölö hölö! koulutuksella ja älykkyydellä ei ole mitään korrelaatiosuhdetta.
Katsos tuolta:
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/lynnvanhanen.htm
Siinä professori J.P. Roos kommentoi pääministerimme isän Tatu Vanhasen teosta jossa älykkyydestä on aika paljon erilaisia tutkimuksia ja teorioita esitetty. Pieni lainaus tuossa:
"Lynn ja Vanhanen suorittavat joukon erilaisia analyyseja vain sen testaamiseksi ovatko heidän mittarinsa todella kelvollisia. Ne jotka tämänkään jälkeen eivät tahdo uskoa ÄO:lla olevan minkään valtakunnan merkitystä muuten kuin testien vastauksiin, voivat pysyä uskossaan, mutta heillä ei ole juurikaan empiiristä pohjaa tuloksen kiistämiseen. Älykkyyden yhteys keskeisiin muihin kognitiivisia kykyjä mittaaviin tuloksiin on erittäin vahva (siis oppimistuloksiin yms.)."
Sinällään jos asia kiinnostaa ja ymmärrät tiettyjä tilastotieteen juttuja kuten korrelaatioita ja muita tarpeeksi ja sitten pitäs vähän hahmottaa aina kun tilastotieteestä puhutaan että mikä on syy ja mikä seuraus. Esimerkiksi tuossa jossakin todettiin siihen suuntaan että älykkyys näyttäisi olevan voimakkaasti periytyvää. Mutta onko se? Entäs jos älykkäät hankkivat paremman koulutuksen itselleen ja sitä kautta arvostavat koulutusta ja älykkyyttä ja ohjaavat lapsiaan opiskelemaan ja lukemaan jne. Eli perinnöllinen juttu vai ympäristön aikaansaamaa.
Mutta ymmärsit varmaan mitä tuo "Älykkyyden yhteys keskeisiin muihin kognitiivisia kykyjä mittaaviin tuloksiin on erittäin vahva (siis oppimistuloksiin yms.)." tarkoitti? Se ei sitä ihan suoraan sano mutta älykkyys pakkaa korreloimaan koulumenestyksen kanssa. Tosin on mahdollista että paljolla työllä eli sisulla ja lukemisella korvataan sitä älykkyyttä mutta varsinkin tehtävissä jotka vaativat soveltamista kuten monesti fysiikka, kemia, matematiikka niin se ei enää ihan varsinkaan yliopistotasolla riitä että lukee tenttiin ja osaa tentissä toistaa lukemansa. Mutta aiheesta voisi varmasti keskustella enemmäkin mutta ei nyt tällä kertaa tämän enempää minun osaltani. Mutta tuo juttu kannattaa kyllä lukea jos aihepiiri kiinnostaa, Vanhanen (siis isä-Vanhanen) on tosin kiistelty hahmo tiedepiireissäkin tai ehkä varsinkin niissä.
****** Lynn ja Vanhanen eivät tiettävästi vahvistaneet kuitenkaan niminerkki korven ukon teesiä siitä että älykkyys olisi keskittynyt 141-alueelle ;D
Tämä oli juttuni pointti.
-
Siellä missä on yliopistoja on hiukka helpompi käydä opiskelemassa yliopistolla.
Ja olla samalla äitin ruokavahvuudessa.
-
Veikkaisin, että on todennäköisempää opiskelijoiden määrän lisääntyminen lapsirikkaissa kunnissa kuin eläkeläisrikkaissa kunnissa..
-
Veikkaisin, että on todennäköisempää opiskelijoiden määrän lisääntyminen lapsirikkaissa kunnissa kuin eläkeläisrikkaissa kunnissa..
;D ;D ;D ;D
-
****** Lynn ja Vanhanen eivät tiettävästi vahvistaneet kuitenkaan niminerkki korven ukon teesiä siitä että älykkyys olisi keskittynyt 141-alueelle ;D Tämä oli juttuni pointti.
Sorry. En tajunnut mikä oli pointtisi, johtuneeko vajavaisesta älykkyydestä. Mutta valitettavasti täytyy tuottaa sinulle pettymys, kyllä Lynn&Vanhanen vahvistivat sen teesin? Oletkos koskaan nähnyt tilastoja joissa on korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä alueittain? En juuri nyt löytänyt mutta etsippä käsiisi. Jos oletamme että koulutus eli vaikkapa korkeakoulututkinnon suorittaminen korreloi älykkyyden kanssa vaikkapa edes merkitsevyystasolla p=0,05 niin kyllä valitettavasti korkeakoulututkinnoissa 141-alue taitaa sen verran johtaa että korvenukon teesi taitaa valitettavasti pitää paikkansa.
Kaikenlaista paskaa sitä kirjoitellaankin ????
Älykkyys on yliarvostettu ominaisuus, luonne se on joka ratkaisee.
-
****** Lynn ja Vanhanen eivät tiettävästi vahvistaneet kuitenkaan niminerkki korven ukon teesiä siitä että älykkyys olisi keskittynyt 141-alueelle ;D Tämä oli juttuni pointti.
Sorry. En tajunnut mikä oli pointtisi, johtuneeko vajavaisesta älykkyydestä. Mutta valitettavasti täytyy tuottaa sinulle pettymys, kyllä Lynn&Vanhanen vahvistivat sen teesin? Oletkos koskaan nähnyt tilastoja joissa on korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä alueittain? En juuri nyt löytänyt mutta etsippä käsiisi. Jos oletamme että koulutus eli vaikkapa korkeakoulututkinnon suorittaminen korreloi älykkyyden kanssa vaikkapa edes merkitsevyystasolla p=0,05 niin kyllä valitettavasti korkeakoulututkinnoissa 141-alue taitaa sen verran johtaa että korvenukon teesi taitaa valitettavasti pitää paikkansa.
Kaikenlaista paskaa sitä kirjoitellaankin ????
Älykkyys on yliarvostettu ominaisuus, luonne se on joka ratkaisee.
Eli Veeti ja Aulis on luonnevikaisia 8) 8) ;D
-
Aimon tilastolla ei ole mitään muuta merkitystä kuin että siitä näkee mihin ylempää korkeakoulututkintoa vaativat työpaikat on keskitetty: Yliopistokaupunkeihin ja varsinkin pääkaupunkiseudulle.
-
Kaikenlaista paskaa sitä kirjoitellaankin ???? Älykkyys on yliarvostettu ominaisuus, luonne se on joka ratkaisee.
Niin niin... Onhan se huomattu että se on luontaista...
-
Kaikenlaista paskaa sitä kirjoitellaankin ???? Älykkyys on yliarvostettu ominaisuus, luonne se on joka ratkaisee.
Niin niin... Onhan se huomattu että se on luontaista...
kerro seuraavaksi valkoisen rodun paremmuudesta jotakin, perkeleen rasisti.
-
Nyt kun eräs on tieteellisesti todistanut, tai ainakin omasta mielestään sen tehnyt, että Kokkarit ovat älykkäimpiä, niin tästä kai tulee tehdä jotain johtopäätöksiäkin....
-
Niin, itse en ole yliopistossa opiskellut, mutta keskiasteella kuitenkin.
Rakennusmestarin paperit on taskussa ja päivääkään en ole katunut opiskelua, vaikka työura rakennusalalla jäikin lyhyeksi päätoimisen maanviljelyn viedessä voiton.
Opiskelu tekussa painottui täysin siihen, miten tietoa pystyy hakemaan ja käsittelemään, eikä ollenkaan mihinkään ulkoa opiskeluun. Kaikkein kovimpia kokeita olivat juuri sellaiset, missä sai olla kaikki mahdollinen materiaali mukana, eli lunttaaminen oli sallittua, mutta asiat piti pystyä ratkaisemaan..
Joidenkin opettajien luennoilla viihtyi ja jotkut ovat jääneet mieleen, ei ehkä vähiten opettajat joiden esityksiä pyrki kritisoimaan ja kyseenalaistamaan, eli joilta sai ehkä itsekin arvostusta. Terveisiä vaan Naukkarisen Mikolle, jolta opin muunmuassa sivistyneen arvauksen käsitteen..
Ristikkoa ratkaistaessa(eli NR-naulalevyristikkoa, eikä suinkaan ristisanatehtävää) voimien suuntia sauvoissa ei tiedä etukäteen, vaan ne on arvattava sivistyneesti..
Sivistynyt arvaus tarkoittaa, että ne täytyy arvata oikein!
Arvata voi oikein, kun on hieman tietoa, ÄLYA ja tekee ennalta muutaman laskutoimituksen..
Sivistyneen arvauksen osaaminen on erittäin tärkeätä kaikessa yritystoiminnassa..
Vaikka kuinka opiskelua mollattaisiin, niin teen kaikkeni omien lapsieni suhteen, että heillä olisi MAHDOLLISUUS opiskeluun, jos halua ja kykyä riittää. Koetulokset heillä varsinkin Matematiikan osalta saa minut erittäin, siis erittäin toiveikkaaksi.
-
Niin, itse en ole yliopistossa opiskellut, mutta keskiasteella kuitenkin.
Rakennusmestarin paperit on taskussa ja päivääkään en ole katunut opiskelua, vaikka työura rakennusalalla jäikin lyhyeksi päätoimisen maanviljelyn viedessä voiton.
Opiskelu tekussa painottui täysin siihen, miten tietoa pystyy hakemaan ja käsittelemään, eikä ollenkaan mihinkään ulkoa opiskeluun. Kaikkein kovimpia kokeita olivat juuri sellaiset, missä sai olla kaikki mahdollinen materiaali mukana, eli lunttaaminen oli sallittua, mutta asiat piti pystyä ratkaisemaan..
Joidenkin opettajien luennoilla viihtyi ja jotkut ovat jääneet mieleen, ei ehkä vähiten opettajat joiden esityksiä pyrki kritisoimaan ja kyseenalaistamaan, eli joilta sai ehkä itsekin arvostusta. Terveisiä vaan Naukkarisen Mikolle, jolta opin muunmuassa sivistyneen arvauksen käsitteen..
Ristikkoa ratkaistaessa(eli NR-naulalevyristikkoa, eikä suinkaan ristisanatehtävää) voimien suuntia sauvoissa ei tiedä etukäteen, vaan ne on arvattava sivistyneesti..
Sivistynyt arvaus tarkoittaa, että ne täytyy arvata oikein!
Arvata voi oikein, kun on hieman tietoa, ÄLYA ja tekee ennalta muutaman laskutoimituksen..
Sivistyneen arvauksen osaaminen on erittäin tärkeätä kaikessa yritystoiminnassa..
Vaikka kuinka opiskelua mollattaisiin, niin teen kaikkeni omien lapsieni suhteen, että heillä olisi MAHDOLLISUUS opiskeluun, jos halua ja kykyä riittää. Koetulokset heillä varsinkin Matematiikan osalta saa minut erittäin, siis erittäin toiveikkaaksi.
En minä opiskelua mollaa, enkä väitä etteikö opiskelu lisää esim. älyä, mutta se miten tästä keskustellaan on typerää, totesin vain vähäniinkuin huumorilla, että äly on yliarvostettu ominaisuus jne ....
Mielestäni tälläiset maakuntein väliset älykkyyserot ja vertailut voi jättää niihin omiin rantaruottalaisiin kuppiloihin.
Oli se sitten luontaista tai ei.
-
totesin vain vähäniinkuin huumorilla, että äly on yliarvostettu ominaisuus jne ....
Tästä voisi huumorintajuttomampi todeta että tästä on huumori aika kaukana...
Kaikenlaista paskaa sitä kirjoitellaankin ????Älykkyys on yliarvostettu ominaisuus, luonne se on joka ratkaisee.
-
totesin vain vähäniinkuin huumorilla, että äly on yliarvostettu ominaisuus jne ....
Tästä voisi huumorintajuttomampi todeta että tästä on huumori aika kaukana...
Kaikenlaista paskaa sitä kirjoitellaankin ????Älykkyys on yliarvostettu ominaisuus, luonne se on joka ratkaisee.
Tästä voisi todeta, että olet varsin huumorintajuton tyyppi ???
-
totesin vain vähäniinkuin huumorilla, että äly on yliarvostettu ominaisuus jne ....
Tästä voisi huumorintajuttomampi todeta että tästä on huumori aika kaukana...
Kaikenlaista paskaa sitä kirjoitellaankin ????Älykkyys on yliarvostettu ominaisuus, luonne se on joka ratkaisee.
Tästä voisi todeta, että olet varsin huumorintajuton tyyppi ???
Tästä täytyy todeta, että varmasti minäkään en tällaista "huumoria" ymmärrä.
-
totesin vain vähäniinkuin huumorilla, että äly on yliarvostettu ominaisuus jne ....
Tästä voisi huumorintajuttomampi todeta että tästä on huumori aika kaukana...
Kaikenlaista paskaa sitä kirjoitellaankin ????Älykkyys on yliarvostettu ominaisuus, luonne se on joka ratkaisee.
Tästä voisi todeta, että olet varsin huumorintajuton tyyppi ???
Tästä täytyy todeta, että varmasti minäkään en tällaista "huumoria" ymmärrä.
No tähän täytyy todeta, että AB alueella asuu varsin tosikkomaista porukkaa ????
Mikäli näin pienellä otannalla voi jotain päätellä, virhemarginaali on varmasti yli 5 %:n suuntaan tai toiseen ....