Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: fffff - 17.04.24 - klo:16:09
-
Muutaman kymmenen kokonaisala kaikkiaan.Onko viljaa pakko pitää nyt kierrossa mukana.Voiko koko alan kylvää nurmikasville vai pitääkö olla eri kasveja kuten riistapeltoa osa.Entä tukien kannalta paras vaihtoehto ilman viljaa.Nyt estynyt kesällä viljan kanssa toimimaan.
-
Voit kylvää kaiken "rehunurmena". Tuki sama kuin viljalla. Yksi niitto tehtävä pakosta paitsi oliko niin ettei perustamisvuonna. Kasvivaatimuksia ei ole.
Jos haluat hieman enemmän tukea niin 25% pinta-alasta monimuotoisuutta. Siihen on omat kasvit mitkä kelpaa. Yleensä hintavampia. Jokaisen puntaroitava kannattavuus.
Sitten edellisen lisäksi 20% maanparannuskasvia. Tähänkin omat kasvit ja sama puntarointi kuin yllä.
Loppu 55% sitä rehunurmea. Näin tukea on ainakin optimoitu.
Jos heinän siemenet ovat ostossa mut siilossa löytyy jotain viljaa niin kylvää sen viljan ilman lannoitusta ja jättää puimatta... ei tarvii rahaa liikuttaa minkään.. jos taas ajatus ettei ens vuonnakaan halua viljellä niin sit monivuotinen rehunurmi..
-
MT.ssä : MTK on taas kampeemassa rehunurmea pois jauholakeilta... >:(
Jos näin käy niin vln:n ehtoja olisi syytä löyhentää, pois neljän kasvin vaatimus!
-
Pellon voinee jättää viherkesannoksi, jos rehunurmea ei pysty merkitsemään. Saa edes jotain tukea ?
Vilja on kuitenkin halvimpia maanpeittokasveja, kerääjäheinä tyvelle, starttilannoitus, niin tuissa voittaa rehunurmen. Perushalpa rikkapaketti kesäksi. Voihan viljat myydä puitavaksi pystyyn. Tai urakoitsija pui ja vie viljaliikkeeseen puitavaksi. Nurmet pitää niitättää joka tapauksessa.
Sairaalahoito on usein se syy, että mietitään sille vuodelle kesantoa. Lonkkaleikkauksesta toipuminen ei oikein mahdollista koneissa kiipeilyä.
-SS-
-
Jos karjatila lähistöllä, niin kylvää viljalle osan ja karjatila hoitaa korjuun,
Joko kokosäilörehuviljana, tai normaalisti.
Voi muutoin muistaa verottaja, jos ei yhtään maatalouden myyntituloa.
-
Marttilalla taas omannahan pelastus paketti menossa. Ensin tehdään himmeli joka kannustaa mahdollisimman paljon hömppäilyyn, nyt on ääni muuttunut, aktiivinen pitää olla! Ihmeellistä venkoilua. Nyt närästää rehunurmi jos ei ammua navetas, voi jessus mikä pelle. Ainoa järkevä idea olisi ikäraja että pääsis noin 80 v papat jo eläkkeelle.
-
kuka sitä nyt noin aikasin eläkkeelle? mutta kyllä tuntuu tuo maatalous olevan joku piru mitä pitää koko ajan kahlita, - tavalla tahi toisella. on se ihme että ei etes viittä vuotta vois olla samaa..
-
MTK:han ei ole mikään muu kuin kasvoton suurtuotantoyksikköjen peesari. Oikeiden neuvotteluiden tullen ei uskalla edes avata suutaan. Tämä on kokonaisuudessaan taas yksi merkittävä poliittinen taistelu pienempien tilojen tuhoamiseksi. Nurmen viljely kasvitiloilla tehdään niin vaikeaksi, ettei jää vaihtoehdoksi kuin jatkaa taannuttavaa ohra–lumi–ohra-viljelyä. Ja tässä leikissähän pärjäävät vain satokilpailunikkarit, joille pellosta pätkähtää ysitonnari, vaikkei edes kylväisi.
-
Rehunurmea ei olisi pitänyt alunalkaen tehdä houkuttelevaksi tukikasviksi. Märehtijöiden tuen olisi pitänyt tulla eläimistä eikä pellosta. Olisi vähentänyt vuokrien nousua ja rahojen valumista pois maataloudelta. Sitten kasvitiloille olisi ollut nämä maanparannus nurmet jonkunlaisella pinta-alalla
-
Nurmen viljely kasvitiloilla tehdään niin vaikeaksi, ettei jää vaihtoehdoksi kuin jatkaa taannuttavaa ohra–lumi–ohra-viljelyä. Ja tässä leikissähän pärjäävät vain satokilpailunikkarit, joille pellosta pätkähtää ysitonnari, vaikkei edes kylväisi.
Miten niin tehdään vaikeaksi? Jos rehunurmi ei saisi tukea, jäähän vielä jäljelle luonnonhoitopelto, viherlannoitusnurmi ja monimuotoisuuspellot useine vaihtoehtoineen, ja näitä kaikkia voi kierrättää lohkolta toiselle, joten ihan turhaa valitusta taas.
Ymmärrän kyllä tuskan niillä, jotka ei mitään puitavia kasveja halua viljellä, vaan kikkailevat tämän rehunurmen avulla.
Yleinen paine poliitikkojen ja EU:n taholta alkaa kyllä kovenemaan siihen suuntaan että tuet pois tai pienemmiksi niiltä, jotka ei myyntiin mitään tuota. Kun alkaa rahasta olla pulaa vähän joka taholla, niin tukia pitää priorisoida johonkin suuntaan, ympäristöväki ilmasto- ja ympäristösyistä varmaan haluaisi edelleen tukea näitä kukka- ja hömppänurmipeltoja, joten luonnonsuojelijat taitaa olla tulevaisuudessa näennäisviljelijöiden parhaat ystävät.
-
Äänestä vihreitä tai demareita jos haluat saada tukea tekemättä mitään. Jotain muuta jos haluat tuottaa ruokaa ja yrittää saada parempi taloudellinen tulos
-
Pellon kasvukunnon ylläpitämiseksi olisi tärkeää saada nurmikiertoa peltoon. Ja siten, että nurmen voi jättää peltoon. Se tarkoittaa viherlannoitusta ja muuta. Rehunurmi on ollut lisävaihtoehto, kun hömppäprosentit ovat täynnä ja korjuuvelvoitetta ei ole. Toimiva konsepti, varsinkin jos viherlannoitus- ja hömppäbyrokratia ei sovi viljelykiertoon. Nyt maidontuottajien keskusjärjestö haluaa tämänkin mahdollisuuden pois, koska jumalan ruoka ja jumalan vilja. Pelkällä viljakierrolla ilman orgaanisen aineen lisäystä, pelto lopulta kuolee pitkän ajan kuluessa. Sitäkö mtk haluaa?
Tuotantosuuntien eriarvoisuus tukipolitiikan edessä pitäisi poistaa ja mahdollistaa järkevä viljely ilman hömppäpeltojen toimintavaatimus byrokratiaa. Tukibyrokratiaa käytetään aina hyväksi, mutta se on kuitenkin pienempi paha verrattuna siihen, että pellot lopulta kuihtuvat.
-
Onhan siellä viherkesanto nimikkeelläkin mahdollisuus pitää nurmea.
-
MTK:han tässä vain peesaa kokoomuksen ja perussuomalaisten linjaa siitä, että tuet täytyy kohdentaa "aktiiviviljelijöille". Ja sitten kun ruvetaan määrittelemään, missä kukin saa asua, kuinka paljon saa tienata ja mistä se raha saa tulla, lähennellään jo hyvin sosialistista politiikkaa. Samalla kokoomusjohtoisesti siirretään pellonvuokratulot pääomaverotuksen piiriin niin, että kun ensin pakotetaan pienemmät tilat poistumaan takavasemmalle, ne saavat sitten vielä maksaa entistä enemmän siitä, että luovuttavat peltonsa näille "aktiiveille".
Vln ja lhp yhteensä maksimissaan 25 %, siemenissä on sitten enemmän syynättävää kuin rehunurmessa. Kemiallista kasvinsuojelumahdollisuutta ei ole, ja se voi tulla tarpeelliseksi, jos hakee useamman vuoden maanparannusvaikutusta. Monimuotoisuuskasvit yksi vaihtoehto, näitä maita ei sitten valmistella syyskylvöjen alle.
Saneerauskasvit maksimissaan 20 % ja ovat lähtökohtaisesti yksivuotisia, niin ei sitten kauheasti vielä synny mitään maanparannusvaikutusta.
Rehunurmen tukitasohan on lähtökohtaisesti aina matalampi kuin näiden edellä mainittujen "hömppien", mutta jos useamman vuoden maanparannusvaikutusta hakee, niin ehkä se kuitenkin helpoiten luonnistaa rehunurmella. Lisäksi saa käyttää kasvinsuojeluaineita ja tarvittaessa lannoittaakin myöhempinä vuosina. Mutta siksihän se on niin pahasta, kun sen rehunurmen saa noiden hömppien päälle, ja nykyisellään sen kasvuston todellakin saa jättää sinne peltoon vaikuttamaan, eikä sitä tarvitse kärrätä lehmän suuhun. Kyllä varmaan aktiiviviljelijää kismittää.
-
Täysin päättömiä ideoita, liittyen tuohon rehunurmeen, korkeintaan korjuuvelvoite voi tulla kyseeseen. Mietitäänpä tila, joka tuottaa heinää myyntiin, MTK haluaisi estää heinän myynnin ilman sopimusta, jos ei ole omia eläimiä. Ahneus on.
-
Onhan siellä viherkesanto nimikkeelläkin mahdollisuus pitää nurmea.
On kyllä, eikä tukikaan niin kauheasti kalpene rehunurmelle.
-
kuinka monta vuotta peräkkäin?
-
Pellon kasvukunnon ylläpitämiseksi olisi tärkeää saada nurmikiertoa peltoon. Ja siten, että nurmen voi jättää peltoon. Se tarkoittaa viherlannoitusta ja muuta. Rehunurmi on ollut lisävaihtoehto, kun hömppäprosentit ovat täynnä ja korjuuvelvoitetta ei ole. Toimiva konsepti, varsinkin jos viherlannoitus- ja hömppäbyrokratia ei sovi viljelykiertoon. Nyt maidontuottajien keskusjärjestö haluaa tämänkin mahdollisuuden pois, koska jumalan ruoka ja jumalan vilja. Pelkällä viljakierrolla ilman orgaanisen aineen lisäystä, pelto lopulta kuolee pitkän ajan kuluessa. Sitäkö mtk haluaa?
Tuotantosuuntien eriarvoisuus tukipolitiikan edessä pitäisi poistaa ja mahdollistaa järkevä viljely ilman hömppäpeltojen toimintavaatimus byrokratiaa. Tukibyrokratiaa käytetään aina hyväksi, mutta se on kuitenkin pienempi paha verrattuna siihen, että pellot lopulta kuihtuvat.
Ehkei se maidontuottajienkeskusjärjestö tiedä millaista on viljellä sellaisia peltoja jossa orgaanista ainesta on vähemmän. Maidontuotanto kun on hyvin keskittynyt multaville maille? ::) ;D
-
Ihmeellisiin selittelyihin sorrutte rehunurmen autaaaksi tekevästä voimasta, koska luonnonhoitonurmella saa tasan samat maanparannusvaikutukset kuin rehunurmella.....mutta auts ja jummijammi, kun rehunurmella onkin parempi tuki, mutta nyt uhataan viedä tikkari viljajussin suusta. Ja sitä nyt sitten itkette täällä ja kummallisiin selittelyihin sorrutte.
Ja onhan se virkistävää vaihtelua, jos MTK kerrankin peesaa persuja ja kokoomusta, kun se yleensä aina peesaa kepua.
-
Ihmeellisiin selittelyihin sorrutte rehunurmen autaaaksi tekevästä voimasta, koska luonnonhoitonurmella saa tasan samat maanparannusvaikutukset kuin rehunurmella.....mutta auts ja jummijammi, kun rehunurmella onkin parempi tuki, mutta nyt uhataan viedä tikkari viljajussin suusta. Ja sitä nyt sitten itkette täällä ja kummallisiin selittelyihin sorrutte.
Ja onhan se virkistävää vaihtelua, jos MTK kerrankin peesaa persuja ja kokoomusta, kun se yleensä aina peesaa kepua.
Jos tila jolla ei ole eläimiä, kasvattaa heinää tai rehua myyntiin, ei tipu tukea, sanoo MTK. Jos taas tila, jolla on eläimiä, myy heinää tai rehua, tulee tuet. Meneekö nyt ihan oikein?
-
Ihmeellisiin selittelyihin sorrutte rehunurmen autaaaksi tekevästä voimasta, koska luonnonhoitonurmella saa tasan samat maanparannusvaikutukset kuin rehunurmella.....mutta auts ja jummijammi, kun rehunurmella onkin parempi tuki, mutta nyt uhataan viedä tikkari viljajussin suusta. Ja sitä nyt sitten itkette täällä ja kummallisiin selittelyihin sorrutte.
Ja onhan se virkistävää vaihtelua, jos MTK kerrankin peesaa persuja ja kokoomusta, kun se yleensä aina peesaa kepua.
Jos tila jolla ei ole eläimiä, kasvattaa heinää tai rehua myyntiin, ei tipu tukea, sanoo MTK. Jos taas tila, jolla on eläimiä, myy heinää tai rehua, tulee tuet. Meneekö nyt ihan oikein?
Ei MTK niin sano. Sehän on tukisysteemissä helposti hoidettavissa oleva asia, jos halutaan tuki heinän tai rehun MYYYJILLE.
-
ja meneekö suomessa kaikki oikein kun jossain on jopa tuvan lattialla vettä ja toisaalla ei etes kaivossa ole vettä? ei kait joka paikassa voita tasapuolisuuteen vetota? kun ei etes pakkasta et maat kantais mut lapissa jopa ennätyspakkasia.. ei tasan mene tuokaan...
-
MTK:n puheenjohtaja Marttila sanoi kannattavansa avointa keskustelua ja pohdintaa siitä, tarvitsevatko rehunurmet tukea ollenkaan vai voitaisiinko rakentaa sellainen tukisysteemi, jossa tuki maksettaisiin kotieläinten kautta.
Rehunurmen tuki on matalampi kuin luonnonhoitonurmen.
-
MTK:n puheenjohtaja Marttila sanoi kannattavansa avointa keskustelua ja pohdintaa siitä, tarvitsevatko rehunurmet tukea ollenkaan vai voitaisiinko rakentaa sellainen tukisysteemi, jossa tuki maksettaisiin kotieläinten kautta.
Rehunurmen tuki on matalampi kuin luonnonhoitonurmen.
Juuri näin on todennut. Eli meillä olisi esimerkiksi heinän kasvatus hevostiloille vain eläintiloille varattua liiketoimintaa. Pitäisikö vastapainoisesti keskustella viljan kasvatuksen tukien poistosta kotieläintiloilta, tukihan tulee eläimien kautta.
-
Vauhti kasvaa. ;D
Turhan byrokratian aiheuttaisi korjuuvelvoite. Esim. heinä. Mihin se pitää korjata? Pitääkö se viedä pois pellolta? Voiko sen tuoda takaisin jossain vaiheessa? Jos sen käyttää peruslohkon ulkopuolella, riittääkö se. Tekee jonkun lenkin jossain tiellä ja tuo takaisin? Jos sitä ei saisi tuoda takaisin, myöskään elukan läpi tullutta heinää paskan muodossa ei saisi siten tuoda takaisin pellolle. Korjuuvelvoitteella luotaisiin jälleen turhia tulkintakysymyksiä.
MTK ei ymmärrä ammattimaista heinänviljelyä, jolloin elukoita ei välttämättä tilalla ole.
Heinää voi myydä myös nimellisesti, joten tällainen aktiiviviljelijä status ja heinän "oikea" käyttö vaikuttaa kunnon suhmuroinnilta. Se, jos joku käyttää rehunurmea maanparannukseen tarvittaessa tai jonkinlaiseen tukisäätöön, niin se ei ole keneltäkään pois. Jos sitä aletaan vääntämään oikeiden ja väärien viljelijöiden perusteella, niin sitten se on loputon byrokratiasuo, jota taas käytetään jollain tapaa kuitenkin hyväksi.
Faktaa on se, että pellot kuihtuvat yksipuolisen viljelyn seurauksena, kun orgaanista ainesta ei lisätä peltoon tasaisesti. Kun paskaa ei ajeta tai se on toisella puolella maata, sato on välillä jätettävä peltoon ja siinä välissä ei minkään kautta saada taloudellista lisäarvoa. Ainoastaan tulevissa sadoissa.
-
Täysin päättömiä ideoita, liittyen tuohon rehunurmeen, korkeintaan korjuuvelvoite voi tulla kyseeseen. Mietitäänpä tila, joka tuottaa heinää myyntiin, MTK haluaisi estää heinän myynnin ilman sopimusta, jos ei ole omia eläimiä. Ahneus on.
Kävisikö että on esittää nurmeen liittyviä myyntituloja?
-
Se olisi hyvä tukien saannin peruste että pitää olla edes jonkun verran jonkin tukien avulla tuotetun maataloustuotteen myyntituloja. Tukihakemukseen liitteeksi edellisen vuoden verolomakkeen kohta, mistä myyntitulot ilmenee. Jos ei ole myyntituloja niin ei saa tukiakaan.
-
^
Juurikin näin. Ens vuonna saa siirtyä eläköitymisen vuoksi taas päätoimiseksi 30 vuoden tauon jälkeen ja joka vuosi on ollut tähänkin asti plussalla myynnit.
-
Kasvinviljelijät haluavat nurmea viljelykiertoon ja usein se on toteutettu nii, että kotieläintuottaja hoitaa viljelyn ja kasvinviljelijä saa tuet. rahaa tuossa ei yleensä liiku, hinta sovitetaan sillä, mistä osapuolet vastaavat.
-
Se olisi hyvä tukien saannin peruste että pitää olla edes jonkun verran jonkin tukien avulla tuotetun maataloustuotteen myyntituloja. Tukihakemukseen liitteeksi edellisen vuoden verolomakkeen kohta, mistä myyntitulot ilmenee. Jos ei ole myyntituloja niin ei saa tukiakaan.
Kävisikö päästökaupan myyntitulo? :D
-
Rehunurmi on helppo ja turvallinen nimike ilman pelkoa jostain tukiehdon rikkomisesta, mikä helposti seuraa aidoilla hömpillä. Lisäksi hömppien lopettamisessa oli kaikenlaisia päivämääräehtoja. Yksinkertaistin asioita ja laitoin keväällä lopetettavat heinämaat rehunurmiksi, ei tarvinnut sen enempää niitä pohtia. Sinänsä tuosta rehunurmen vainoamisesta tuskin on hyötyä. Heinämaat siirtyy vain toisille nimikkeille.
-
Se mitä MTK esittää ei kait ole mitään väliä. Ei kait se koskaan ennenkään ole mitään muutosta saanut yhtään mihinkään. Eli nukkukaa rauhassa tai nähkää ikuisia painajaisunia.
-
Se se on ihmeellistä et toisilla viljely kannattaa ja toisilla ei. Oli kyseessä sitteb rehunurmi tai mikä tahansa viljely.. ::)
-
Mihin myyntitulo perustuisi? Pinta-alaan? Jos heinää ei tule, jonkun keksityn indeksin mukaisesti, johtuen esim. säätiloista tai heinä ei ole esim. hevosille myyntikelpoista, tuleeko viljelijä silloin tapetuksi.
Ämteekoon hölmöt ovat normaaleja poliitikkoja. Se on kuin nykyinen ohjelmointi. Luodaan ajatus, joka on täynnä aukkoja ja poikkeustapaukset ja väliinputoajat kuitataan olan kohautuksella. Kun ohjelmat luotiin askel askeleelta, koodi oli tehokasta ja energiaa ja resursseja säästettiin. Nykyään pelihiiren konfigurointisovellus vie yhtä paljon tilaa tietokoneen massamuistista KOLMINKERTAISESTI, kuin 30 vuotta sitten tietokoneen koko kovalevyn koko oli. Samalla periaatteella tehdään datakeskuksia ja ILMAINEN uusi energia nimetään hukkalämmöksi. Analogia on sama. Keksitään asioita, mutta ne tehdään hutiloiden.
Mikä on sitten pellon tarkoitus? Todellisuuden edessä peltoenergiaa ei pitäisi kierrättää eläinten kautta. Se olisi fiksuinta syöttää ihmisille. Maantieteellisten vyöhykkeiden vuoksi, nurmi pitää syöttää naudoille, jotta saadaan ihmisille energiaa. Tämä koskee erityisesti pohjoisia vyöhykkeitä. Kun kaikki kasvit eivät kasva tundralla. Sitten taas toisaalta olisi kamalaa, jos lihatuotteita tai maitotuotteita ei olisi olemassa.
Nykyinen kauna viljelijää kohtaan, joka viljelee rehunurmea ja ei korjaa sitä, perustuu yleensä myös naapurikaunaan tai johonkin muinaiseen riitaan.
Näiden tapausten vuoksi pitäisi luoda byrokratia ja luoda aktiiviviljelijäkäsite, jonka voi kiertää kuitenkin yritysmuodolla, syrjii niitä viljelijöitä, jotka jostain syystä putoavat johonkin väliin. Ne aina tulevat ilmi jälkikäteen ja taas ihmetellään, mitä tuli tehtyä. Jossain vaiheessa kuitenkin rakennemuutos lopettaa viimeiset puoliharrasteet ja perikunta laittaa periaatteestakin pellon kasvamaan puita, niin on aika turhaa hommaa käyttää energiaa jotta saadaan luotua järjestelmä, joka loukkaa kuitenkin joitakin maanomistajan oikeuksia.
Sitten on myös olemassa se poliittinen taho, joka hävittäisi kaikki elukat ja ihmisille lautasille pelkkää heinää, jotta ilmasto muka pelastuisi, niin onhan siinä soppaa joka suuntaan.
-
milloinkahan joku taho keksii että nyt ollan menossa kohti vähemmistöjen sortoa? eikä kait ole tarkoitus että moni vanhempi tuottaja aletaan pitämään jonain syrjäytettynä yrittäjänä?? ja eiks kuitenkin hallitus nimenomaan yrittäjyyttä tue??? oli sit vanhempi tahi nuori..
-
Se mitä MTK esittää ei kait ole mitään väliä. Ei kait se koskaan ennenkään ole mitään muutosta saanut yhtään mihinkään.
Tähän luotamme 8)
-
Kunnon metsityspalkkio vaan niin höpöheinäilijät laittavat puuntaimia. Oisko 6000 euroo/ha riittävästi? Kaikki vaatimukset sadon tuottamiseksi jo valmiiksi tukkosille markkinoille on älyttömiä.
-
Kunnon metsityspalkkio vaan niin höpöheinäilijät laittavat puuntaimia. Oisko 6000 euroo/ha riittävästi? Kaikki vaatimukset sadon tuottamiseksi jo valmiiksi tukkosille markkinoille on älyttömiä.
Ja seuraavaksi joku politrukki sanoo että tukien maksaminen tuollaisesta tuottamisesta (ja varsinkin tuottamattomuudesta) on myös älytöntä....
-
Onhan tuossa tulevaisuuteen sopivasti jännitettä. Pakotetaaan kaikki viljelemään pulkki rehuviljaa. Puimurit on myity Puolaan ja uudella innolla tukien toivossa kylvämään alle 100 euron tonnihinnan rehua, jota kukaan ei tartte kun kotieläin tilat on tapettu jo aiemmin uusien ravitsemussuositusten takia. Vain yksi persoona on iloinen saavutettuaan tavoitteensa ... Meidän oma Eemeli. No ehkä se rehuvilja on energiana aina tuon 100 euron arvoista. Ei muuta kuin viljanpolttolaitoksille se arvo joka niille kuluu.
Sitten siihen MTK:n etujen ajamiseen. Itte oon vastustanut kaikkia ei tuottamattomia tukien maksatuksia vuodestan 1995 aina 2023 saakka. Sen jälkeen tajusin että mää oon vanha ja raihnainen, tai ainakin raihnainen. Nyt kauhulla luen uutisia joita etujärjestöni esittää. Vetää niin sanotusti mattoa alta saavutettuihin etuuksiin. No toivottavasti sen hömppäohran viljely ilman sadonkorjuu ja sato velvoitetta säilyy ::)
-
Onhan tuossa tulevaisuuteen sopivasti jännitettä. Pakotetaaan kaikki viljelemään pulkki rehuviljaa. Puimurit on myity Puolaan ja uudella innolla tukien toivossa kylvämään alle 100 euron tonnihinnan rehua, jota kukaan ei tartte kun kotieläin tilat on tapettu jo aiemmin uusien ravitsemussuositusten takia. Vain yksi persoona on iloinen saavutettuaan tavoitteensa ... Meidän oma Eemeli. No ehkä se rehuvilja on energiana aina tuon 100 euron arvoista. Ei muuta kuin viljanpolttolaitoksille se arvo joka niille kuluu.
Sitten siihen MTK:n etujen ajamiseen. Itte oon vastustanut kaikkia ei tuottamattomia tukien maksatuksia vuodestan 1995 aina 2023 saakka. Sen jälkeen tajusin että mää oon vanha ja raihnainen, tai ainakin raihnainen. Nyt kauhulla luen uutisia joita etujärjestöni esittää. Vetää niin sanotusti mattoa alta saavutettuihin etuuksiin. No toivottavasti sen hömppäohran viljely ilman sadonkorjuu ja sato velvoitetta säilyy ::)
On tärkeää, että sitä hömppää on ja siihen saa myös tukea. Tuskin sitä hömppää kaikki ilman tukia viljelisikään. Oli se monokulttuuri mitä tahansa, niin monimuotoisuus vaikeuttaa luonnon tasapainon järkkymistä. Se saattaa olla yksi tärkeimmistä tuottavuuden elementeistä vaikka kaikki eivät sitä näekään tuottavana viljelynä. Ainoastaan hömppänä.
Suurimmat propagandistit messuaa siitä, että suomalaisille pitää tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa. Yleensä totuus on se, että he syöttävät maanviljelyllä hankitut energiat elukoille, eikä ihmisille. Viljasektorilla ei juuri puhuta puhtaasta ja kotimaisesta perheviljelmäravinnosta, koska paskaa se ketään kiinnosta. Hinnat määräytyvät markkinoiden mukaan ja niillä mennään. Kauppaakaan ei viitsi syyttää, koska hinta on kaikille sama. Koko systeemi on vääristynyt ja siten se palvoo vain tietynlaista tuotantoa, joka on taas joidenkin mielestä energian tuhlausta. Ja etujärjestöllä ei ole kuin taka-ajatuksia.
-
Ja etujärjestöllä ei ole kuin taka-ajatuksia.
Viikon paras aforismi.
-
ja hulluinta kun koko maailmassa on sama juttu. eipä nuo epsanjalaisetkaan taputa suuria karvaisia käsiään maataloustulon ja tukien takia.. ja joku shiileläinen miettii kuinn sais kahvistaan parempaa hintaa että sais ostaa uuten pellin palan kattoa korjaan...
-
Onhan siellä viherkesanto nimikkeelläkin mahdollisuus pitää nurmea.
On kyllä, eikä tukikaan niin kauheasti kalpene rehunurmelle.
Mutta aivan varkain on sekin tapahtumassa, että tuottamattoman alan poistuminen tuo monet "ikikesannot" kesantorajoitteen piiriin, viherkesannot, luonnonhoitopellot ja suojavyöhykkeet ovat samassa 25% kiintiössä.
Että viherkesanto ei rajoitteen lauetessa ole enää hyvä diili.
-SS-
-
Onhan tuossa tulevaisuuteen sopivasti jännitettä. Pakotetaaan kaikki viljelemään pulkki rehuviljaa. Puimurit on myity Puolaan ja uudella innolla tukien toivossa kylvämään alle 100 euron tonnihinnan rehua, jota kukaan ei tartte kun kotieläin tilat on tapettu jo aiemmin uusien ravitsemussuositusten takia. Vain yksi persoona on iloinen saavutettuaan tavoitteensa ... Meidän oma Eemeli. No ehkä se rehuvilja on energiana aina tuon 100 euron arvoista. Ei muuta kuin viljanpolttolaitoksille se arvo joka niille kuluu.
Sitten siihen MTK:n etujen ajamiseen. Itte oon vastustanut kaikkia ei tuottamattomia tukien maksatuksia vuodestan 1995 aina 2023 saakka. Sen jälkeen tajusin että mää oon vanha ja raihnainen, tai ainakin raihnainen. Nyt kauhulla luen uutisia joita etujärjestöni esittää. Vetää niin sanotusti mattoa alta saavutettuihin etuuksiin. No toivottavasti sen hömppäohran viljely ilman sadonkorjuu ja sato velvoitetta säilyy ::)
On tärkeää, että sitä hömppää on ja siihen saa myös tukea. Tuskin sitä hömppää kaikki ilman tukia viljelisikään. Oli se monokulttuuri mitä tahansa, niin monimuotoisuus vaikeuttaa luonnon tasapainon järkkymistä. Se saattaa olla yksi tärkeimmistä tuottavuuden elementeistä vaikka kaikki eivät sitä näekään tuottavana viljelynä. Ainoastaan hömppänä.
Suurimmat propagandistit messuaa siitä, että suomalaisille pitää tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa. Yleensä totuus on se, että he syöttävät maanviljelyllä hankitut energiat elukoille, eikä ihmisille. Viljasektorilla ei juuri puhuta puhtaasta ja kotimaisesta perheviljelmäravinnosta, koska paskaa se ketään kiinnosta. Hinnat määräytyvät markkinoiden mukaan ja niillä mennään. Kauppaakaan ei viitsi syyttää, koska hinta on kaikille sama. Koko systeemi on vääristynyt ja siten se palvoo vain tietynlaista tuotantoa, joka on taas joidenkin mielestä energian tuhlausta. Ja etujärjestöllä ei ole kuin taka-ajatuksia.
Nämä rehunurmien kasvattajat tulee jakaa ainakin kolmeen ryhmään. Eka porukka on se joka korjaa sadon joko omille elukoille tai myyntiin. Toinen porukka ovat nämä maanparantajat jotka kasvattavat nurmia lohkolla muutaman vuoden ja sitten taas seuraavalla lohkolla. Näillä kantava ajatus on varmaan yrittää lisätä maan orgaanista ainesta. Viimeinen porukka on sitten ne varsinaiset hömppäilijät. Heille tärkeintä on et pellolla kasvaa jotain vihreää tuki tulee. ;D
Luulisin sen suurimman kritiikin kohdistuvan edellä mainituista tähän viimeiseen ryhmään. Onhan tuo tavallaan ihan ymmärrettävää, että kun tukijärjestelmällä on muodostettu tälläinen raha-automaatti jolla saa n. 400€/ha/v niin meneekö se sitten oikein kun vähistä rahavaroista noita maksetaan? Vielähän rahat ovat "riittäneet" kun velaksi on eletty, mutta joku taitanut alkaa miettimään et rahat ei välttämättä loputtomasti riitä. ::) Tämähän on siis järjestelmän mahdollistamaa ja eihän siinä mitään väärää ole et viljelit sitä käyttää. Mut näin yleisesti ajateltuna tuossa on ongelmansa. Nythän tuo lähes ilmaiseksi saatu 400€/ha/v luo pohjan sille, että huonolla kannattavuudella viljaa viljelevä tai rehua tuottava ei pysty tuollaista vuokraa maksamaan. Jossain näitä alle 400€ peltoja kuulemma on, itselle ei ole vastaan tullut. Tuo kai tuolla mtk:ssa maidontuottajaa kismittää, kun naapuri viljelee hömppää ja vuokrahinnan pohja on tuossa. ::)
-
On myös muistettava, että kasvinviljelyluomussa merkittävä osa peltoalasta on latausnurmilla, se on non-food - tuotantoa, eli ravinteiden keruu kyseessä. Siihen ei varmaan meinata puuttua, vaikka nurmen kasvimassa muokattaisiin maahan seuraavan luomurukiin alle ?
-SS-
-
On myös muistettava, että kasvinviljelyluomussa merkittävä osa peltoalasta on latausnurmilla, se on non-food - tuotantoa, eli ravinteiden keruu kyseessä. Siihen ei varmaan meinata puuttua, vaikka nurmen kasvimassa muokattaisiin maahan seuraavan luomurukiin alle ?
-SS-
Joo kyl. Se latausnurmilla oleva ala varmaan vaihtelee tilakohtaisesti. 30% muistaakseni oltava satokasvilla. Taviksessa voi olla 0% ;)
Luomuun siis tehtiin viimeisessä tukiuudistuksessa tämä tuottamispakko..
-
Tapahtuuko sitä tosihömppäilyä kuinka paljon? Voihan kukin ajatuksissaan uskoa, että tässä on tarkoitus lisätä voimaperäisesti lannoittamalla orgaanista ainesta peltoon, vaikka se ei ulospäin siltä näytäkään. Mikä on sitten tarpeeksi?
Jos viljelet peltoa ilman lannoitteita tehokulttuurissa, sinua syytetään hömppäilijäksi. Jos laitat hemohessiä oikein kunnolla peltoon, sekään ei ole hyvä ja samat "valveutuneet" risumiehen käräyttäjävillet taas valittaa.
Ei mikään estä tekemästä samaa vaikka viljalla. Paitsi kasvivaatimusten määrä, jos pinta-aloja lasketaan. Siksi tässä haiskahtaa juuri nurmen "väärinkäyttö", jonka joku otti esille jossain mtk kokouksessa. Onkohan hänen naapurinsa tai joku muu kyläläinen, joiden pellot kuuluisivat tälle aktiiville, hömpäilijöitä? ::)
Todellisuutta kuitenkin on se, että satunnaiset pellot, jotka altistuvat vain ilmakehässä oleville kaasuille ja pieneliöstölle sekä tuulen mukana tuleville yleisrojuille, ovat niitä sen hetken menon ja meiningin vaikutuspisteitä, joita ei härnätä ulkopuolisella paskalla, lannoitteella, viljelykierrolla, muokkauksella. Nämä ovat erittäin tärkeitä monimuotoisuuden kannalta. Jos kuitenkin kaikki alkavat sillä miljoonan hehtaarin aukealla tätä harrastamaan, silloin monimuotoisuus häviää. Peltona pitämisen vuoksi sitä on kuitenkin joskus niitettävä, koska se muutoin muuttuisi metsäksi, joten tässäkin joudutaan vähän säätämään ja puuttumaan peliin.
Eli mtkoon pitäisi ensin kartoittaa, kuinka laajamittaisia ongelmahömppäilijöitä oikeasti on olemassa. Monokulttuuria sekin on, jos kaikki kylän pellot ovat nurmella ja pelkkää naudan paskaa ajetaan niihin. Mutta kun kyse on järjestöstä, jossa on kaikenlaista hiihtäjää ja kaikenlaista mielipidettä, niin kyseisen putiikin uskottavuus on aika heikkoa. Samoin kuin muissakin ammattiliitoissa. Samoin kuin demokraattisesti valittujen edustajien päätöksenteossa.
Tarvittaisiin sellaista taalasmaista ( ei se Salkkari Seppo vaan se sää-äijä) lähestymistapaa, jotta todellisuus pidettäisiin mielessä ja tehdään asioita sopivalla painolla. Eikä yhtäkkiä aleta rakentamaan jotain viherutopiaa.
-
Saneerauskasvit maksimissaan 20 % ja ovat lähtökohtaisesti yksivuotisia, niin ei sitten kauheasti vielä synny mitään maanparannusvaikutusta.
Saneerauskasvit taitaa kaikki olla ristikukkaisia ja niiden jälkeen tarvitaan kuten rypsillä tai rapsilla sama 4- 5 välivuotta ennenkuin voi kylvää öljykasveja?
-
saabiko sanerauskasvia kasvattaa montakin vuotta peräkkäin? olisi jotain vaikutusta ja sit eiks nurmi lopeta aika hyin jo kolmessa vuotessa ristikukkaisonkelman... ( entinen potunviljelijä kertoi )
-
saabiko sanerauskasvia kasvattaa montakin vuotta peräkkäin? olisi jotain vaikutusta ja sit eiks nurmi lopeta aika hyin jo kolmessa vuotessa ristikukkaisonkelman... ( entinen potunviljelijä kertoi )
Saneerauskasveja alettiin tutkimaan 2000-luvun alussa peruna- ja juurikasankeroisen hallintaan. Itse ongelma johtui käytännössä viljelyn monokulttuurista. Sitten niihin saatiin tuki, jota käytettiin hyväksi, jolloin saneerauskasveja oli pelloilla, joissa ei ollut ankeroisesta tietoakaan.
Sitten tuki kohdistettiin pelloille muutaman vuoden viljelyikkunan mukaisesti, joilla ei käytännössä ankeroisongelmaa ollut, koska ilman saneerauskasveja, voimakkaasti saastunutta peltoa ei voinut pitää viljelyssä vähintään viiteen vuoteen. Silloin nämä pellot putosivat saneerauskasvien tuen piiristä pois ja hienosti alkuperäinen ajatus oli karannut sivuraiteelle.
Nyt saneerauskasveja voi käyttää melkein vaikka puuliiterin ulkovuorauksen saneeraukseen. Eli alkuperäinen ongelma pilattiin huonolla tukiehtojen valmistelulla ja poliittisella ohjauksella. Ja kysehän on vaan saneeraustuesta. Voi niitä laittaa silti, mutta tukea siitä ei makseta. Tai maksettu. Nyt kun jokainen voi niitä käyttää vaikka auton valoumpion vaihtoon, niin asia korjaantui. :o
Ehkä tässäkin oli se, että joku sai tukea ja joku ei. Vaikka tässä tapauksessa tukea käytettiinkin väärin häikäilemättömästi, eikä tarpeeseen, niin tästäkin voi oppia kuinka tärkeää on viljelykierto ja monimuotoisuus.
-
Mikä sit on tosi hömppäilyä? Jos siellä kasvaa jo metrinen puusto niin sekö? Taitaa puiden kasvattelijat ja tukien keräilijät olla jo melko harvinaisia kiitos satelliittivalvonnan. Nyt joutuu sen pakollisen kerran käydä lyhentämässä puiden kasvua per vuosi.
Itse ehkä vedän rajan tohon. Jos siellä vuodesta toiseen käydään yhden kerran niittokoneella niin onko tarkoituskaan mikään muukaan kuin kerätä tukieurot pois. Vaikka itselläkin niitä ikuisuus nurmia joitain pieniä paloja siellä täällä niin kyl ne pari kertaa kesässä tulee kierrettyä niin pysyvät siistinpänä. Tietysti kun siellä vieressä jossain kuitenkin niittokoneella tulee käytyä latausnurmia lyhentämässä niin samalla menee..
-
Mikä sit on tosi hömppäilyä? Jos siellä kasvaa jo metrinen puusto niin sekö? Taitaa puiden kasvattelijat ja tukien keräilijät olla jo melko harvinaisia kiitos satelliittivalvonnan. Nyt joutuu sen pakollisen kerran käydä lyhentämässä puiden kasvua per vuosi.
Itse ehkä vedän rajan tohon. Jos siellä vuodesta toiseen käydään yhden kerran niittokoneella niin onko tarkoituskaan mikään muukaan kuin kerätä tukieurot pois. Vaikka itselläkin niitä ikuisuus nurmia joitain pieniä paloja siellä täällä niin kyl ne pari kertaa kesässä tulee kierrettyä niin pysyvät siistinpänä. Tietysti kun siellä vieressä jossain kuitenkin niittokoneella tulee käytyä latausnurmia lyhentämässä niin samalla menee..
Jos nyt kaksmetrisiä mäntyjä kasvaa, niin tiuhemmin voisi vähän niittää. Vihreiltä jos kysyy, niin ei saisi ollenkaan niittää. Kurpat ja mörnykät kärsivät.
-
saabiko sanerauskasvia kasvattaa montakin vuotta peräkkäin? olisi jotain vaikutusta ja sit eiks nurmi lopeta aika hyin jo kolmessa vuotessa ristikukkaisonkelman... ( entinen potunviljelijä kertoi )
Saneerauskasveja alettiin tutkimaan 2000-luvun alussa peruna- ja juurikasankeroisen hallintaan. Itse ongelma johtui käytännössä viljelyn monokulttuurista. Sitten niihin saatiin tuki, jota käytettiin hyväksi, jolloin saneerauskasveja oli pelloilla, joissa ei ollut ankeroisesta tietoakaan.
Eikö ns maanparannuskasvit lueta myös saneerauskasveiksi, eli tarkoitus on maan rakenteen parantaminen? Vai meneekö ne johonkin toiseen kategoriaan. Ei liity mitenkään ankerioisiin.
-
Saneerauskasvit maksimissaan 20 % ja ovat lähtökohtaisesti yksivuotisia, niin ei sitten kauheasti vielä synny mitään maanparannusvaikutusta.
Saneerauskasvit taitaa kaikki olla ristikukkaisia ja niiden jälkeen tarvitaan kuten rypsillä tai rapsilla sama 4- 5 välivuotta ennenkuin voi kylvää öljykasveja?
Muokkausretikka on kohtalainen ´yksivuotinen rakenteenkorjaaja
-
saabiko sanerauskasvia kasvattaa montakin vuotta peräkkäin? olisi jotain vaikutusta ja sit eiks nurmi lopeta aika hyin jo kolmessa vuotessa ristikukkaisonkelman... ( entinen potunviljelijä kertoi )
Saneerauskasveja alettiin tutkimaan 2000-luvun alussa peruna- ja juurikasankeroisen hallintaan. Itse ongelma johtui käytännössä viljelyn monokulttuurista. Sitten niihin saatiin tuki, jota käytettiin hyväksi, jolloin saneerauskasveja oli pelloilla, joissa ei ollut ankeroisesta tietoakaan.
Eikö ns maanparannuskasvit lueta myös saneerauskasveiksi, eli tarkoitus on maan rakenteen parantaminen? Vai meneekö ne johonkin toiseen kategoriaan. Ei liity mitenkään ankerioisiin.
Niin. Nimenomaan. Puuliiterin ulkovuorauksen saneerauskin on nykyään mahdollista. Alkujaan tuki suunniteltiin näihin tauti- ja tuholaissaneerauksiin. Todella yksipuolisesti kohdennettua tukea. Kun sitä ei kohdistettu todettuun ongelmaan, kaikki joilla oli juurikasta, laittoivat saneerauskasveja minne sattuu. Juurikasta tai jotain muuta soveltuvaa viljeltiin hehtaari tai pari, jotta täydet saneeraustuet saatiin käyttöön. Tästä episodista saisi kirjoitettua kirjan, jossa kerrottaisiin sinisilmäisyydestä, tyhmyydestä, politiikasta, kekseliäisyydestä ja totaalisesta sekoilusta. Nyt sitten voidaan saneerata mitä vain ja onhan se sitten ainakin tasapuolisempaa.
-
Itseä tuossa saneerausjutussa kiinnosti vain huonosti läpäisevän maan saneeraus ja maanlaadun parantaminen, eli onko se ensinnäkin tarkoitettu myös tähän toimenpiteeseen ja toisekseen onko se järkevä vaihtoehto ja jos on niin millaista kasvustoa siihen voisi käyttää.
-
Oma kokemus on auringonkukasta, tosin vain riistapellos, mutta uskoisin sen möyhentävän kyllä maata saneerauskasvinakin. Saako saneerauskasvin kanssa kylvää ns. ei saneerauskavia ? Tarkoitin esim. raeheinää estämään rikkojen valtaan pääsy tuolla auringonkukka saneerauksessa. Vai pysyttelenkö edelleen riistan ruokinnassa ::)
-
Saneerauskasvit ja monimuotoisuudet on kylvettävä muotovaatimukset täyttävästi. Ainakin ohjeteksteistä saa sen kösityksen. Olihan tämän kauden alussa infokierrossa poikkeuslupiakin, kun siemenmyyjien seoksissa oli jotakin "kiellettyä" kasvia.
-SS-
-
Ruokaviraston sivuilta:
Maanparannus tai saneerauskasveja ovat:
aitohunajakukka
auringonkukka
kumina (ensimmäisen vuoden kasvusto)
mailaset
mesikät
rehuvirna
ruisvirna
samettikukka
sikuri
sinappi (vain valkosinappi eli keltasinappi)
öljy- ja muokkausretikka (voi olla myös muokkausretiisi)
edellä mainittujen kasvien seokset.
Tuossa on selvä kaiku sieltä jostakin. Mm. apila on pois kuvioista ankeroisten lisääntymisen tai ylläpitämisen vuoksi. Samoin retikoissa ja erityisesti sinapissa on tärkeää käyttää lajikkeita, jotka eivät lisää tai ylläpidä ankeroista. OsaTM joutui lopettamaan juurikkaan viljelyn kokonaan, koska ankeroispaine oli liian kova ja saneerausmahdollisuus siirrettiin väärinkäytösten vuoksi aikaikkunaan, jossa merkittävää, monokulttuurista johtuvaa ankeroispopulaatiota ei ollut vielä syntynyt.
Siksi painotan viljelykiertoa ja monimuotoisuutta, koska olen kokenut tämän monokulttuurin. Nyt saattaisi pellot olla taas viljelykunnossa. Saisi sitten ainakin tintattua ne nostokoneella perinteiseen kuntoon.
Ja jos jankko on tintattu kunnolla, maalajista riippuen pelkällä kasvilla maanrakenteen saneeraus on haastavaa. Se tarvitsee mekaanisen kuohkeutuksen apilan tai mailasen kanssa, jotka sitten kasvavat pellossa rauhassa ilman raktorilla ajelua sen pari vuotta syväkuohkeutuksen jälkeen. Jos hömppäprosentit eivät riitä, nurmi voi olla ainut vaihtoehto, vaikka sitä nyt kävisikin niittämässä kerran kesässä. Muokkausretikasta ei ole kokemusta, mutta ehkä jollakin on.
-
mulla on yks lohko joka on hikevä ja siinä on muutama vuosi sitten ollut peruna ja tietty märkä syksy nostossa. nyt olen miettinny et jos tuolla kokeilis jotain sanerauskasvia ihan mielenkiinnon takia kun ei ole tarvetta tuon pellon satolle. sillä on nyt hyä apilanurmi ja sinimailanenkin menestyy näköjään.. voisko tuolle kylvää pintaan jotain aikaisin keväällä kun vielä märkää? käsin vois tehä. tuo kun on ainoa lohko miun viljelyksillä joka on tasainen, ei vietä mihkään suuntaan.
-
mulla on yks lohko joka on hikevä ja siinä on muutama vuosi sitten ollut peruna ja tietty märkä syksy nostossa. nyt olen miettinny et jos tuolla kokeilis jotain sanerauskasvia ihan mielenkiinnon takia kun ei ole tarvetta tuon pellon satolle. sillä on nyt hyä apilanurmi ja sinimailanenkin menestyy näköjään.. voisko tuolle kylvää pintaan jotain aikaisin keväällä kun vielä märkää? käsin vois tehä. tuo kun on ainoa lohko miun viljelyksillä joka on tasainen, ei vietä mihkään suuntaan.
:'( :'( :'(
-
mikäs se nyt noin itkettää? menikö kyssä liian utopiseks? vai onko teroituksessa puutetta?
-
mikäs se nyt noin itkettää? menikö kyssä liian utopiseks? vai onko teroituksessa puutetta?
Ehkä kannattais ajatuksella syventyä ensin siihen mihin saa saneerauskasvin tuen. Se peruna lohkolla menneinä vuosina ei sitä tuo, kun kerta lohko on nyt apilalla. Vai mikä täs oli taas ajatus murusena. saada siihen lohkoon jotain epätasaisuutta ? No sahan niitä. Aurat vaan perään niin alkaa olla möykkyjä, jos se ainut tasainen pelto on jotenkin epämiellyttävä.
-
Miksi maan rakenteelle valmiiksi hyvä apilanurmi-sinimailaskasvusto pitäisi uusia jollekin saneerauskasville ? Useimmat "saneerauskasvit" ovat siementavarana ostettaessa kalliimpia kuin saneeraustoimenpiteestä saatava korvaus, ja monet listan lajikkeista ovat melko haastavia idättää. Kokeiltu on virnoja, sinappia, hunajakukkaa, kuminaa, auringonkukkaa. Auringonkukka nyt itää hyvin ja kestää suuremmaksi kasvettuaan kuivuutta, mutta sekin jää kovassa maassa melko hinteläksi. Retiisit muka muokkaavat, mutta semmoinen syvätallattu vanha juurikasmaa ei läpäise edes retiisien juurta, vaan retiisit nousevat maan pinnalle ja työntyvät maasta ylöspäin, jos kosteutta ja ravinteita riittää.
Oma kuminaamakasvusto kesti kolme kuivaa vuotta edes muodostua tyydyttävästi maan peittäväksi. 1. vuonna loppusyksyllä olivat kaksi senttiä korkeita kuin pieniä porkkanantaimia, täydessä kuivuushorroksessa. No viherkesantona pidin sitten ja palvoin useamman vuoden niitä haisevia tupsuja, ja keräsin siementä saunakukkien joukosta.
-SS-
-
Sinimailaskasvusto jo kertoo, onko maan rakenteessa tosi paljon vikaa. Se ei kunnolla kasva tintatussa maassa.
-
tuossa pellossa vaan seisoo vesi pienissä painanteissa herkästi. luulen että on aika hyä kyntöantura tuossa. mut ei väkisin. ja en mitään saneraustukea välttämättä mutta ois kiva kokeilla jotain uutta tuolla lohkolla sit kun vesi ei haittaa. jankkuria ei läänissä taija ollakaan...
-
Kylvä vaan. Mutta tukea et saa nyt kun se on ollut nurmella. Kylvä ensi vuonna siihen yksivuotinen kasvi ja kesälle -26 saa saneerauskasvi tuen. Se että se on ollut joskus perunalla ei vaikuta siihen tuen saantiin, paitsi se joskus oli mennyt kasvukausi kumminkin eikä ollutkaan nurmella.
-
Oxan ei kannata pahastua, vaikka ei saanut haluamaasi vastausta. Veden seisominen painanteissa voi olla ojitus- ja etenkin tasauskysymys, ennemmin kuin tallausjuttu. Joskus 1970- luvun alkupuolella, kun jäätiköitä kertyi heinämaille, merkittiin lätäkkö seipäillä ja vedeltiin ihan levyllä mullosta siihen matalalle kohdalle, ja poistettiin valtaojasta piennar vuolemalla joko kaivuun yhteydessä tai sitten perälevyllä.
Mistään laserlanauksista oltu koskaan kuultukaan.
-SS-
-
ite ajoin tuosta just ojan penkat alas kun laitoin tuohon ekan viljan potun jälkeen.. mut nuo vetet seisoo esim. pyörän jäljissä ja käännettäessä koneen kanssa jolloin tuloo painuma.. ojaa tuolla lohkolla ei ole kuin yhellä sivulla kun toisella on kiviraunio
-
Oxan ei kannata pahastua, vaikka ei saanut haluamaasi vastausta. Veden seisominen painanteissa voi olla ojitus- ja etenkin tasauskysymys, ennemmin kuin tallausjuttu. Joskus 1970- luvun alkupuolella, kun jäätiköitä kertyi heinämaille, merkittiin lätäkkö seipäillä ja vedeltiin ihan levyllä mullosta siihen matalalle kohdalle, ja poistettiin valtaojasta piennar vuolemalla joko kaivuun yhteydessä tai sitten perälevyllä.
Mistään laserlanauksista oltu koskaan kuultukaan.
-SS-
On nuo satteetkin muuttuneet,tuo Esteri tahtoo olla nykyään vähän liiankin kosteena,kun sillepäälle sattuu.Täällä kevään jättitulvien,loppusyksyn loppuun 100mm vkl takia,koko kesänä ei pellot kuivaneet kuin hetkeksi.Tällä hetkellä iliman pakkasta olisivat aivan liejuna.
-
Vankka muutaman vuoden vanha juolaheinä kasvusto on juuristoltaan varmasti suomen oloissa paras mahdollinen maan parannus kasvi ,miksiköhän tätä ei kukaan tutki tai hyödynnä ?
-
Vankka muutaman vuoden vanha juolaheinä kasvusto on juuristoltaan varmasti suomen oloissa paras mahdollinen maan parannus kasvi ,miksiköhän tätä ei kukaan tutki tai hyödynnä ?
Juolan juuret on enimmäkseen lähellä maan pintaa.....
-
Voikukan juuristo lienee parhaasta päästä rikkakasveja maanparannukseen.
-
elikkä; ensi vuonna on pellot jo paljon paremmassa kunnossa kun kuluneena kesänä oli ihan saatanasti voikukkaa joka pellolla.. jolla ei aikasemmin etes ole näkyny kuin muutama hiippa. täällä ei satanu kesällä kyllä yhtään liikaa ja eikös saimaakin ole alle normaalin. mut silti tuolla lohkolla pienestäkin sateesta jää vettä seisomaan ..
-
elikkä; ensi vuonna on pellot jo paljon paremmassa kunnossa kun kuluneena kesänä oli ihan saatanasti voikukkaa joka pellolla.. jolla ei aikasemmin etes ole näkyny kuin muutama hiippa. täällä ei satanu kesällä kyllä yhtään liikaa ja eikös saimaakin ole alle normaalin. mut silti tuolla lohkolla pienestäkin sateesta jää vettä seisomaan ..
Haittaako se jotenkin, jos et edes tarvitse kyseisen lohkon kasvustoa mihinkään ::) Kiviä niin saatanasti, että ei kovin syväätte mee kun Kuhunilla nyppäät sen kumoon poutaasen jakson jälkeen ja täts it. Miksi luoda ongelmia, jos niitä ei kerran oo. Koetilat yms. on jo aikoja sitten lopettettu ja savolaisilla kokeilla ei oo pirunkaan virkaa. Tulokset on sellaisia kuin ne väännetään. Totuuden kans noilla ei oo mitään tekemistä. Savolaisen kierouden osoittaminen on agrowepin paras saavutus.
-
miulla vielä sen verta veri kiertää et ois kiva kattoa miten vois toimia jos ois aktiivi. ja kun tuo nyt ei kuitenkaan merkkaa meikäläisen tulonmuotostukselle mitään. pelkkä tietonjano! ja lohko tarpeeks pieni jotta helppo tehä.. ja kiistää jopa joitain tutkimustuloksia, kun kerran mahkuja olis... mut ei siun tartte miun hommista noin pulttia ottaa, ei se kuitenkaan miuhun satu. mut elä siäkään kirjoita ihan älytöntä tänne.. sopiiko??
-
Vankka muutaman vuoden vanha juolaheinä kasvusto on juuristoltaan varmasti suomen oloissa paras mahdollinen maan parannus kasvi ,miksiköhän tätä ei kukaan tutki tai hyödynnä ?
Kyllähän se juolanjuuri tuottaa humusta hurjasti siihen kyntökerrokseen, mutta ei kai syvälle mene.
Kunnon hevonhierakka esiintymä kyllä murustaa pahimmankin tiivistymän. Kyntövaon pohjasta menee vielä peukalon paksuisia juuria. Siemenkistannus on halpa. Hävittäminen ( lue vähentäminen) on sitten oma lukunsa
-
Peltokorte on mahtava juurikuohkeutuskasvi, menee kahden metrin syvyyteen että heilahtaa. Lisäksi voi viljellä valvattia ja ohdaketta. Kunhan valvatin ja pistilkäisen kukinnot leikkaa pois villasiementen lentoa ehkäisemään, eiköhän niistä saa ihan hyvän muokkauskesannon.
-SS-
-
hei, hevonhieraakkaa oli viime kesänä monella pellolla ja kun se noin hyä kuohkeuttaja ni pitääpä kokeilla.. saabikohan naapurin pelloilta keräillä..>?
-
hei, hevonhieraakkaa oli viime kesänä monella pellolla ja kun se noin hyä kuohkeuttaja ni pitääpä kokeilla.. saabikohan naapurin pelloilta keräillä..>?
Ja salaojat toimii?
-
tuolla ei ole salaojista kuultukaan. ei näillä mailla ole paljon salaojia harjoitettu. pellot sen verta viettäviä että ei vesi seiso. piiriojikin vähän. aikoinaan kun paikalla kaivuri piilottamassa kiviä ni sattui katkasemaan risusalaojan josta ei etes isä-vainaa muistannu, tuli siitä katkokohtasta reilusti hetken vettä. nyt sen päässä on avo-oja jossa sit lirisee vettä tasaseen.. avo-ojia olen laittannu muutana sata metriä putkella ja kivillä umpeen pelloilla.. ja aika hyin toimivat.
-
Kannattaa sitten laittaa ensin perus asiat kuntoon . jos ei edes piiriojia ,ei muuta kun kiviaitaa pellon ympäröillä ::)
-
tuolla ei ole salaojista kuultukaan. ei näillä mailla ole paljon salaojia harjoitettu. pellot sen verta viettäviä että ei vesi seiso. piiriojikin vähän. aikoinaan kun paikalla kaivuri piilottamassa kiviä ni sattui katkasemaan risusalaojan josta ei etes isä-vainaa muistannu, tuli siitä katkokohtasta reilusti hetken vettä. nyt sen päässä on avo-oja jossa sit lirisee vettä tasaseen.. avo-ojia olen laittannu muutana sata metriä putkella ja kivillä umpeen pelloilla.. ja aika hyin toimivat.
Maanviljelyssä ojituksella on iso merkitys pellon kosteustasapainon säätämisessä. Vettä tulee ylhäältä ja myös alhaalta. Ojitus on kallista, varsinkin jos 4 metrin välein imuojia tehdään. Se on kuitenkin välttämätöntä maanviljelyssä, jos haluaa optimoida satotasoja. Maanviljely on kallista.
-
Aura ei kaipaa leikkureita eikä pelto ojia. Hyästi on aina onnistunut ilmankin ::)
-
On mulla auroissa leikkurit, mutta parhaimmissa pelloissa ei kyllä ole salaojia tai piiriojiakaan. Ovat hikeviä harjun liepeitä. Jos lohko viettää kauttaaltaan ja pohjamaa on moreenia täydennettynä hiedalla tai hiekalla niin ei se ojia tarvitse ja järjen köyhyyttä ruveta kaivamaan muokkauskerroksen alapuolelle. Kiviä riittää muutenkin.
-
On mulla auroissa leikkurit, mutta parhaimmissa pelloissa ei kyllä ole salaojia tai piiriojiakaan. Ovat hikeviä harjun liepeitä. Jos lohko viettää kauttaaltaan ja pohjamaa on moreenia täydennettynä hiedalla tai hiekalla niin ei se ojia tarvitse ja järjen köyhyyttä ruveta kaivamaan muokkauskerroksen alapuolelle. Kiviä riittää muutenkin.
Olin sanomassa samaa - mulla ei tuollaisia peltoja kyllä ole. Mutta erääseen Etelä-Savossa olleeseen marjatilaan tutustuttuani ymmärsin yskän.
Siellä tosin otettiin leikkurit pois etteivät menneet rikki, kyntöjälkeen ei niillä juurikaan ollut merkitystä. Maalajin virallista nimeä en tiedä mutta mun ikioma määritelmäni oli kivinen hiekkamähkä. Ja sitä samaa ilmeisesti riitti vaikka miten syvälle. Hyvin kasvavia lohkoja, järvi vieressä niin voi kastella ja torjua hallaa.
Kunnon soraa taisi vastaavasti olla tuolta alueelta hyvinkin vaikea löytää.
-
jepjep. tosa just naapurin kanssa oli puhetta kun kynti vimosia enne lumentuloa, eipä ollu enää leikkureita kun ei niistä muuta kuin haittaa kivissä. ja toinen on jo kohta 5 vuotta kyntäny leikkureilla jokka on pultattu vantaaseen.. elikkä veitet.. mut hietamoreeni kääntyy ilman leikkureita ja kun on sopiva kosteus ni voinpa sanoa et ulkopuolisen on pikkasen vaikia toteta kummat on ollu kyseessä. mut onpa niitä jotka kyntää vain 2 kilsaa tunnissa vauhtillakin..
-
Mistä tahansa puhutaan niin auranleikkureihin se päätyy.
-
maaailma on niiiiiin pieni. mut kiva kun sentäs se muistamme!
-
Mutta jos on sitä hietaa ja moreenia ja vesi seisoo, niin mitä ihmettä.
-
Mutta jos on sitä hietaa ja moreenia ja vesi seisoo, niin mitä ihmettä.
Veikkaisin vesisuonia ja lähteitä,noita harjuissa piisaa,se on sitten eriaia,mistä se vesi pintaan pilpahtaa.Nykysatteilla tuo näkkyy selevemmin,jopa aikoinaan katkastut isot vesisuonet ovat heränneet henkiin.Ei tätä ilimiötä tasamaalla niin ole.
-
Tämä oli puoliksi vähän retorinen kysymys. Ojituksella kun on tarkoitus pitää joka suunnasta tuleva kosteus tasapainossa. Vaikka nuo lähteet ovatkin oma juttunsa kuivatuksessa.
-
tuossa kun yhtä kiveä kampesin lapiolla ja kangella pois ni huomasin et noin 15-20 sentin syvyytessä onkii joku kerros joka pitää hyin vettä, lie jotain savesta.. kun sitä hakkasi rikki niin ei ollut kovinkaan paksu kerros jonka alla olikin aika someroa.. en tiijä onko koko lohko tuollaista mut saattais jollakin jankkurilla saaha rikki, mutta ei tartteis sitä someroa nostaa pintaan.. aurat ei kuulema taho pystyä tuohon kerrokseen.. pottuisäntä tuosta haastoi..
-
tuossa kun yhtä kiveä kampesin lapiolla ja kangella pois ni huomasin et noin 15-20 sentin syvyytessä onkii joku kerros joka pitää hyin vettä, lie jotain savesta.. kun sitä hakkasi rikki niin ei ollut kovinkaan paksu kerros jonka alla olikin aika someroa.. en tiijä onko koko lohko tuollaista mut saattais jollakin jankkurilla saaha rikki, mutta ei tartteis sitä someroa nostaa pintaan.. aurat ei kuulema taho pystyä tuohon kerrokseen.. pottuisäntä tuosta haastoi..
Se voi olla jotain anturamuodostelmaa, rapautuneesta kiviaineksesta syntynyttä dädää. Ei sinne varmaan kukaan omaa jankkuriakaan halua upottaa, jos kiveä on joka paikassa. Kaivurin routapiikillä käy Sorkkimassa.
-
Entäs jos porais reikiä ja laittaisi dynamiittia???
-
Seiväs kaira :D
-
Itsellä on pari savista metsän varjostamaa pellonnurkkaa joihin laitettu ylimääräistä salaojaa muutaman metrin välein, ei silti kuivu keväisin, savi ei vaan läpäise vaikka on salaojaputki alla ja piirioja muutaman metrin päässä.
-
Itsellä on pari savista metsän varjostamaa pellonnurkkaa joihin laitettu ylimääräistä salaojaa muutaman metrin välein, ei silti kuivu keväisin, savi ei vaan läpäise vaikka on salaojaputki alla ja piirioja muutaman metrin päässä.
Onko mulloksella pinta myös usein keväällä semmonen "liettynyt", ettei lopulta tunnu painaumien lätäkötkään kuivuvan kuin haihtumalla...?
-
Itsellä on pari savista metsän varjostamaa pellonnurkkaa joihin laitettu ylimääräistä salaojaa muutaman metrin välein, ei silti kuivu keväisin, savi ei vaan läpäise vaikka on salaojaputki alla ja piirioja muutaman metrin päässä.
Onko mulloksella pinta myös usein keväällä semmonen "liettynyt", ettei lopulta tunnu painaumien lätäkötkään kuivuvan kuin haihtumalla...?
Juu kyllä se siltä vaikuttaa että kuivuu vain haihtumalla, ja kun on varjopaikka niin sekin hitaasti.
-
Itsellä on pari savista metsän varjostamaa pellonnurkkaa joihin laitettu ylimääräistä salaojaa muutaman metrin välein, ei silti kuivu keväisin, savi ei vaan läpäise vaikka on salaojaputki alla ja piirioja muutaman metrin päässä.
Onko mulloksella pinta myös usein keväällä semmonen "liettynyt", ettei lopulta tunnu painaumien lätäkötkään kuivuvan kuin haihtumalla...?
Juu kyllä se siltä vaikuttaa että kuivuu vain haihtumalla, ja kun on varjopaikka niin sekin hitaasti.
Tuossa kun on yhdellä lohkolla yli puoli kilometriä todella varjoista mettänrantaa, niin olen kyllä huomannut, että mulloksella ollessa kuivuu erityisen huonosti. Sängellä ollessa pääsee nopeammin muokkaamaan ja kylvämään. Mulloksella pinta on aina talven jälkeen niin liettynytkin, ettei tunnu vesi uppoavan kyntömontuistakaan mihinkään ennen kuin haihtumalla.