Mutta jos on sitä hietaa ja moreenia ja vesi seisoo, niin mitä ihmettä.

Veikkaisin vesisuonia ja lähteitä,noita harjuissa piisaa,se on sitten eriaia,mistä se vesi pintaan pilpahtaa.Nykysatteilla tuo näkkyy selevemmin,jopa aikoinaan katkastut isot vesisuonet ovat heränneet henkiin.Ei tätä ilimiötä tasamaalla niin ole.

Tämä oli puoliksi vähän retorinen kysymys. Ojituksella kun on tarkoitus pitää joka suunnasta tuleva kosteus tasapainossa. Vaikka nuo lähteet ovatkin oma juttunsa kuivatuksessa.

tuossa kun yhtä kiveä kampesin lapiolla ja kangella pois ni huomasin et noin 15-20 sentin syvyytessä onkii joku kerros joka pitää hyin vettä,   lie jotain savesta..   kun sitä hakkasi rikki niin ei ollut kovinkaan paksu kerros jonka alla olikin aika someroa..   en tiijä onko koko lohko tuollaista mut saattais jollakin jankkurilla saaha rikki,   mutta ei tartteis sitä someroa nostaa pintaan..       aurat ei kuulema taho pystyä tuohon kerrokseen..      pottuisäntä tuosta haastoi..

tuossa kun yhtä kiveä kampesin lapiolla ja kangella pois ni huomasin et noin 15-20 sentin syvyytessä onkii joku kerros joka pitää hyin vettä,   lie jotain savesta..   kun sitä hakkasi rikki niin ei ollut kovinkaan paksu kerros jonka alla olikin aika someroa..   en tiijä onko koko lohko tuollaista mut saattais jollakin jankkurilla saaha rikki,   mutta ei tartteis sitä someroa nostaa pintaan..       aurat ei kuulema taho pystyä tuohon kerrokseen..      pottuisäntä tuosta haastoi..

Se voi olla jotain anturamuodostelmaa, rapautuneesta kiviaineksesta syntynyttä dädää. Ei sinne varmaan kukaan omaa jankkuriakaan halua upottaa, jos kiveä on joka paikassa. Kaivurin routapiikillä käy Sorkkimassa.

Entäs jos porais reikiä ja laittaisi dynamiittia???

Seiväs kaira 

Itsellä on pari savista metsän varjostamaa pellonnurkkaa joihin laitettu ylimääräistä salaojaa muutaman metrin välein, ei silti kuivu keväisin, savi ei vaan läpäise vaikka on salaojaputki alla ja piirioja muutaman metrin päässä.

Itsellä on pari savista metsän varjostamaa pellonnurkkaa joihin laitettu ylimääräistä salaojaa muutaman metrin välein, ei silti kuivu keväisin, savi ei vaan läpäise vaikka on salaojaputki alla ja piirioja muutaman metrin päässä.

Onko mulloksella pinta myös usein keväällä semmonen "liettynyt", ettei lopulta tunnu painaumien lätäkötkään kuivuvan kuin haihtumalla...?

Lainaus käyttäjältä: pice - 07.12.24 - klo:19:31

Itsellä on pari savista metsän varjostamaa pellonnurkkaa joihin laitettu ylimääräistä salaojaa muutaman metrin välein, ei silti kuivu keväisin, savi ei vaan läpäise vaikka on salaojaputki alla ja piirioja muutaman metrin päässä.

Onko mulloksella pinta myös usein keväällä semmonen "liettynyt", ettei lopulta tunnu painaumien lätäkötkään kuivuvan kuin haihtumalla...?

Juu kyllä se siltä vaikuttaa että kuivuu vain haihtumalla, ja kun on varjopaikka niin sekin hitaasti.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 07.12.24 - klo:21:01

Lainaus käyttäjältä: pice - 07.12.24 - klo:19:31

Itsellä on pari savista metsän varjostamaa pellonnurkkaa joihin laitettu ylimääräistä salaojaa muutaman metrin välein, ei silti kuivu keväisin, savi ei vaan läpäise vaikka on salaojaputki alla ja piirioja muutaman metrin päässä.

Onko mulloksella pinta myös usein keväällä semmonen "liettynyt", ettei lopulta tunnu painaumien lätäkötkään kuivuvan kuin haihtumalla...?

Juu kyllä se siltä vaikuttaa että kuivuu vain haihtumalla, ja kun on varjopaikka niin sekin hitaasti.

Tuossa kun on yhdellä lohkolla yli puoli kilometriä todella varjoista mettänrantaa, niin olen kyllä huomannut, että mulloksella ollessa kuivuu erityisen huonosti. Sängellä ollessa pääsee nopeammin muokkaamaan ja kylvämään. Mulloksella pinta on aina talven jälkeen niin liettynytkin, ettei tunnu vesi uppoavan kyntömontuistakaan mihinkään ennen kuin haihtumalla.