Johan 4 robotin yksikössä kahden ihmisen aika palaa jo pelkästään eläinten siirroissa. Isot lypsyasemanavetat vievät vähemmän työaikaa kuin robottinavetat. Näin se vaan on. On siitä myös huomioida se, että robonavettaan ei voi ottaa töihin täysin typeriä työntekijöitä. Asemanavetoissa työvoiman henkiset voimavarat eivät ole niin koetuksella.
Mihinköhän sä olet raijaamassa niitä elukoita. Mä väitän, että kaks pätevää työntekijää kärrää sen reilun 300 elukkaa jokainen vaikka eri koppiin 8 tunnissa... En jaksa lainailla tekstejä mutta kuitenkin. Mun järjen mukaan en ymmärrä miten asema voi olla tehokkaampi kun lypsettäessä ei voi tehdä niitä jokapäiväisiä askareita mitä navetassa muuten tekisi eikä kolmen sadan elukan hoitoon ihan puupäätä voi laittaa vaikka ne olisi parressa ja lypsettäis putkikoneella. Ja USAsta jos ottaa mallia niin työvoiman hinta on ihan eri kun suomessa. Suomessa meinaan 16 tunnin työmäärä maksaa äkkiä 600 ekua.
Jos lähdetään miettimään miten homma vois toimia niin kaks hallia missä molempien päissä robotit. Eläimillä ohjattu liikenne niin, että kun liikkuu makuualueelta syöntiin niin älyportti ohjaa tarvittaessa robotille. Robotin jälkeen erottelu mikä ohjaa tarvittaessa odotustilaan missä täydelliset makuu ja ruokapaikat. "Tällä systeemillä tuntuu, että jos lehmä ei oo käynyt robolla niin se on kuollu". Siitä osastosta olisi sitten tehty käytävä mistä lehmän sais vietyä mihin osastoon haluaisi. Rehunjakona vois olla apesekotin missä muiden tuoma säilörehu sekoitetaan ja jaetaan matolla. Väkirehut syötetään kioskeista ja robolta. Lannanpoistona vois olla vaikka pienkuormaajan perässä joku kärry mikä keräis sonnan ja edessä yhdistetty parsien kolaus ja kuivitus automaatti, puuhapete tai vastaava sais sitten kolata ne hankalammat paikat. Siemennykset hoidettais jos satutaan huomaamaan ja nämä myös otettaisi uudistukseen ja jos ei vaikka ole 5 kuukauteen poikimisesta huomattu tai tullu tiineeksi niin laitettais siihen 3 osastoon missä olisi vaikka 1-2 sonnia. Ja kun maitomäärä tippuisi ja lehmä ei olisi tiineystarkastukseen mukaan kantava niin pois. Muuten niin ei ulkoisteta kun siemennys,vasikoiden hoito ja eläinlääkitys sekä kaikki huolto ja korjaus. Muu toiminta tulis vaihtotyönä sitä konetyötä vastaan. Mutta tohon valvonnan ulkoistamiseen niin olisi aika kallista pitää jotain firmaa valvomassa joka myös sitten hoitais sen ongelman pois. Niin ja vielä asemaan niin kuka hoitaa poikimiset sun muut sitten sen tehokkaan lypsyn ulkopuolella. Ja jos aikaa jäisi siihen kahdeksaan tuntiin vuorossa niin voihan sitä sitten tehdä huoltotöitä. Ja lopuksi niin kyllä helpommalla selviäis kun 130 lehmää perheen hoitamana.
