Kuivakakkakärryn pitää olla alle 2,6m jos meinaa kuormaa tiellä kuljettaa..

Tuo jos pitää paikkaansa niin miten voi esim juuri noukinvaunu tai hinattava kylväköne olla leveämpi? Huom luokittellaanko kiinteällä lannanlevityskeloilla tehty lantakärry perävaunuksi vai työkoneeksi, ei sillä nimittäin paljon muuta tehdä kuin ajeta paskaa tms.

Huomasin mielenkiintoisen mainoksen: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/artturi_web_service/xvi_international_silage_conference/Flyer_ISC2012.pdf Tajuaakohan tuosta tavan talikko mittään? Samapa tuo, jos on avoin tapahtuma niin vois vaikka mennäkin..

Mistäpä päättelet että on avoin ilmainen tapahtuma? Epäilen kyllä et kun on käytännöstä vieraantuneiden yliopistohörhöjen tapaaminen niin sinne kun menee lantsareissaan niin voi tuntea itsensä ulkoouoliseksi...

just tämäntakia en antais traktoria pennuille leikkikaluksi kyläpyöritykseen. tuli p-rallille kallis lasku..

Mistä niin päättelet että siitä kyse? Perässä näyttää olevan piennarmurskain joka on voinut hiukan nostaa koko vehkeen painopistettä ja sitten vain liian iso tilannenopeus rengillä ja avot.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.07.11 - klo:08:21

Ei se portaaton saa polttoainetta säästettyä  ulosottotöissä millään ennen kuin tulee se portaaton voimanotto. Kait portaattoman edut tulee enemmän työergonomiassa.

Portaattomalla voit sovittaa aina tehokkaimman nopeuden VOA töissä,
siitä se säästöö syntyy 

Just, kuinka monta kertaa se tehokas työ on kiinni 1-3 km/h:sta VOA töissä, tuohan se on nopeuspykälien ero esim 24 vaihteisessa laatikossa.

Sitä en kiellä että ajomukavuuden ja helppouden kannalta portaaton olisi ylivoimainen mutta millään optiminopeustaruilla sitä on ihan turha miulle perustella

Lainaus käyttäjältä: oltsik - 05.07.11 - klo:17:17

Lainaus käyttäjältä: Klapikauppias - 04.07.11 - klo:23:08

jospa siinä on vähän hidas mittari, niin saa homman tuntumaan nopealta ainakin noita tavallisia jondoen suunnan vaihtoja kokeilleena, ne tuntuu enemmän laukaisulaitteelta, kuin kytkimeltä.

Jondoen sähköhydraulinen suunnanvaihto toimii omissa koneissa esim D vaihteella ja 1400 kierroksella käsikaasun varassa(nopeus luokkaa 5-15 km/h) niin että en tarttee nelivetoa nurmella rullautumisen estämiseksi. Töksähtelyä oon saanu pari kertaa aikaiseksi kun yrittää itse sotkea kytkimellä vaihtoa. Suurilla nopeuksilla en tee kytkimetöntä suunnanvaihjtoa, koska muuten venyy niin pitkäksi että oikein hirvittää. Eikä muuten tunnu penkissä millään nopeuksilla että kävisi vapaalla

tokko se tajuu panna nelivetoo päälle suunnanvaihdoss

Ei tajuu ainakaan vielä alkupään -20 sarjalaiset. Siinä on sellainen ominaisuus jota kaipaisin

jospa siinä on vähän hidas mittari, niin saa homman tuntumaan nopealta ainakin noita tavallisia jondoen suunnan vaihtoja kokeilleena, ne tuntuu enemmän laukaisulaitteelta, kuin kytkimeltä.

Jondoen sähköhydraulinen suunnanvaihto toimii omissa koneissa esim D vaihteella ja 1400 kierroksella käsikaasun varassa(nopeus luokkaa 5-15 km/h) niin että en tarttee nelivetoa nurmella rullautumisen estämiseksi. Töksähtelyä oon saanu pari kertaa aikaiseksi kun yrittää itse sotkea kytkimellä vaihtoa. Suurilla nopeuksilla en tee kytkimetöntä suunnanvaihjtoa, koska muuten venyy niin pitkäksi että oikein hirvittää. Eikä muuten tunnu penkissä millään nopeuksilla että kävisi vapaalla

Mistäs tällainen mystinen vika johtuu.Eli verkotuksen alussa työntömoottori painaa verkon syöttöremmin tiukaksi ja verkotus alkaa normaalisti.Samalla kiekko kääntää katkaisuterän ylös.Hetken kuluttua työntötankomoottori löysää hieman remmiä, jolloin paalin pitäisi normaalisti vetää verkkoa itseensä.Tällöin kuitenkin kiekko samala pyörähtää taaksepäin ja katkaisuterä pääsee putoamaan ja katkaisee verkon.Kuitenkin verkkolaite syöttää loput verkot ja nehän on tietenkin syltyssä.Tuskin lämpötilakaan vaikuttaa, mutta eilen illalla viileällä ilmalla alkoi toimimaan normaalisti

Onko vika mahdollisesti tuossa työntötankomoottorissa kun se löysää hieman painatusta, jolloin samalla tuo kiekko pyörahtää ja tiputtaa terän.
Reilu viikko sitten paalattiin n.6ha eikä mitään ongelmia.

Pitkä teksti, mutta koneen omistajat varmaan ymmärtää tuon toimintaperiaatteen.

Kone vm -99 muistaakseni

Ootko varma että työntömoottorin kuuluu ylipäätään ottaa takapakkia kesken verkotuksen? En ole noin tarkkaan tutustunut oman koneen verkotuksen toimintaan mutta muistelen että viimekesänä purkaessani vetävää kumitelaa hihnapyörässä on vapaakytkin joka hoitaa tuon syötön vapautuksen kun paali alkaa itse vetämään mielestäni. Tuntus vähän hölmöltä että joku suunnittelis syötön vapautuksen työntömoottorin juuri oikean aikaisen pakituksen varaan. 

Jos kerran tuo työntömoottori ohjaa katkaisun ajoittamista niin silloinhan tuossa ei voi olla muuta vikaa kuin työntömoottori. Lämpötilat ja sitä kautta kosteus varmaan vaikuttaa sähköihin  mutta tulee mieleen että voiko syy olla moottorin ohjauksessa...

Lainaus käyttäjältä: oltsik - 22.06.11 - klo:08:06

Lainaus käyttäjältä: Kukkoo - 22.06.11 - klo:00:36

Tuli mieleen ketjua lukiessa, että minkälainen näkemys teillä on käärinvarsien pyöritysnopeuden vaikutuksesta muovin esikirsitykseen ja sitä kautta paalin säilymiseen?

Ja toinen kysymys: Onko muut huomannu 1620 automatikis käärinnän loppuvaiheitten hidastumista peräöljyjen ollessa kuumat. Varsinki hidas käärintä ennen ja jälkeen muovin leikkauksen yrittää olla takkuavaa. Leikkauksen jälkeen varsinki käärinvarsien viimeistä pulssiväliä voi joutua odottelemaan monia sekuntteja ennenkö pystyy kippaamaan paalia pois pöydältä. Jotta voiskohan asiaa parantaa asetuksia muuttamalla kapulasta vai onkahan mitää tehtävis.. onko se vain ominaisuus ko. kamppeelle?

Aina välillä tuntuu olevan just tuo hidas käärintä todella hidasta mut enemmänki se on liittynyn kylmiin öljyihin miulla. Ei kai siulla ole sitä jälkikiristystä päällä eli leikkauksen jälkeen vielä liikuttaa varsia ennen pudotusta? Mitä siitä hyötyy, jätä kokonaan pois valikoiden kautta

Jahah joo kyllä tuo hidastelee yleensä kuumilla öljyillä... aluksi toimii paremmin ja päivän pidetes huonommin. Oon toki kokeillu ottaa poiskin sitä jälkikiristystä, mutta sitte jossaki vaihees valittaa jottei käärinvarret ole positios jos yrittää kipata paalia pois tai ottaa uutta tilalle... sen takia niinku oon katsonu varmemmaksi jotta vähä vielä pyöräyttää eteenpäin varsia jotta positioanturi haistaa sen magneetin sielä varsien yläosassa....

Joo sitä joskus harvoin itselläkin tehnyt, se on kyllä korjaantunu ketjua kiristämällä. Sitä magneetin paikkaa ylhäällä voi säätää jos tuo meinaa tulla ongelmaksi. Sitte kun se sanoo et ei ole kohdallaan varret niin itellä korjautuu kun painaa hidaskäärintä -napikalla varret leikkauspositioon niin pikkasen nytkäyttää sillee.

Tuli mieleen ketjua lukiessa, että minkälainen näkemys teillä on käärinvarsien pyöritysnopeuden vaikutuksesta muovin esikirsitykseen ja sitä kautta paalin säilymiseen?

Ja toinen kysymys: Onko muut huomannu 1620 automatikis käärinnän loppuvaiheitten hidastumista peräöljyjen ollessa kuumat. Varsinki hidas käärintä ennen ja jälkeen muovin leikkauksen yrittää olla takkuavaa. Leikkauksen jälkeen varsinki käärinvarsien viimeistä pulssiväliä voi joutua odottelemaan monia sekuntteja ennenkö pystyy kippaamaan paalia pois pöydältä. Jotta voiskohan asiaa parantaa asetuksia muuttamalla kapulasta vai onkahan mitää tehtävis.. onko se vain ominaisuus ko. kamppeelle?

Aina välillä tuntuu olevan just tuo hidas käärintä todella hidasta mut enemmänki se on liittynyn kylmiin öljyihin miulla. Ei kai siulla ole sitä jälkikiristystä päällä eli leikkauksen jälkeen vielä liikuttaa varsia ennen pudotusta? Mitä siitä hyötyy, jätä kokonaan pois valikoiden kautta

Ei se ihan huonokaan ole. Veli paalaa kolmatta kesää casen combilla, on se paremmin kestäny mitä comprima.   Koeteltua vanhaa tekniikkaa. Siitä se edullinen hinta.

Saako sillä tiukkoja paaleja? Mikähän mahtaa olla kolaketjujen vaihtoväli?
[/quote]

Uskoisin että pohjautuu paljon kronen vanhaan kolaketjukoneeseen. Sen pohjalta arvioisin että paalit samanlaisia mitä saa claas 250/255. Jäänee vähän uusimpaa tekniikkaa sisältäville. Meillä kolaketjulla ajettu 12tonnia, kerta-kaks kiristetty mut jos ei vanhemmiten ala venymään enemmän niin tuskin ihan heti vaihtokypsää... kolaketjun laakereita on vaihdettu kaks - niitä kyllä voi kohta alkaa menemään...

Niin - onhan uus kuitenkin uus. 10 000 ainakin muutama vuos sitte tarkotti jo aika paljon ajettua - ketjut vaihdettava/vaihdettu tms. Kestovoideltua laakeria voi alkaa menemään ja kaikenlaista hakaa yms. alkaa jo varmaan olemaan mennyt koneen läpi... Mutta kait se käytetyn koneen kunto ratkaisee.

muistelen että NH:n saa muovi"verkotuksen" se olis aika pähee olkihommissa - vois varastoida ulkona helposti.

päälle 80 000 euroa koneesta jolla kuitenkin saa vain niitä 1,25 m paaleja - jos vaikka muutaman tuhatta vuodessa saa aikaiseksi niin . Lisäksi kun ei millään viiti noin kaallilla ja priimalla nysvätä sitä 3,2 m karhetta, ostetaan sitten karhotin ja käytetään vähän lisää rahaa siihenkin. Ei se kuitenkaan jaksa kun jonkun 10-20 prossaa tiukemman tehdä mitä muuta vastaavat...

JOs pitäisi maksaa 80 000 euroa paalaimesta niin 1,5 m pitää syntyä.

 

Miten pääsen kätevimmin eroon hiirestä? 

Hiiri on tuollainen Logitech-merkkinen, optinen, langattomalla liitännällä varustettu.
Hiiriongelma ilmenee aina silloin kun USB-liittimessä oleva lähetin on unohtunut paikalleen edellisen pc:n sammuttamisen jälkeen.
Windows (7) ei suostu käynnistymään kun lähetin on paikallaan.
Onko hiiriongelman ainoa ratkaisu nykäistä lähetin irti joka kerta ennen seuraavaa käynnistystä?
Vai löytyykö jokin asetus jolla tämän pienen mutta harmittavan hiiriongelman voisi poistaa?

Just näpyttelen W7:lla ja logitechin langattomalla hiirellä ilman moisia ongelmia... Mitä siinä tapahtuu kun ei suostu käynnistymään, näkyykö siinä mitään viestiä tms. Tulee mieleen että yrittääkö jotenkin buutata käynnistäessä tuolta usb-palikalta - kuvittelee sen olevan muistitikku? Tuli vaan mieleen joskun aikaisemmin muistelen joutuneen kys. toimintoon turvautumaan. BIOSin asetuksista kys. toiminnon saa varmaan pois...

Keski-Karjalassa aloitettu eilen, tulevalla viikolla loput lypsykeille ja sitten juhannuksen molemmin puolin emoille ilmeisesti. Hyvin antoi ensikertalaiset kevyelläkin lannoituksella.

Kuivuus alkaa vaivaamaan, ensimmäiset rinnepellot poutineet, ei tee enää lypsylehmäheinäksi mitään kun käytännössä pystyyn kuivanutta.

Legendaarinen aloitus, paalaimen terien lukitusakseli lukitsematta joten kaikki terät ensimmäiseen paaliin onneks löyty...

Lainaus käyttäjältä: Husokki - 09.06.11 - klo:20:35

Lainaus käyttäjältä: Jeimssi - 09.06.11 - klo:20:25

Mistähän tuo ilmaa saisi? Koitin ainaki kaikki liitokset tarkistella..

Jos siinä ruiskussa on oma täyttö mahdollisuus (siis imeä jostakin vettä säiliöön) se voi vetää sen venttiilin kautta, millä valitset imeekö ulkoa vai säiliöstä vettä. Sen ei tarvitse paljoakaan vuotaa, niin jo vaikuttaa. Ainakin omassa Ehossa oli kerran samanlainen vika, ettei nostanut painetta ja tämän venttiilin vaihtaminen auttoi.

TUonne voi ruuvata tuumaisen tulpan jos imua ei käytä ikinä.

Imupuolen tosiaan kävisin hiuskamman kanssa läpi. MIltä esim näyttää se paineen tasauskalvo imupuolella. Eli se mikä läpättää näkyvissä käydessä siinä tukin päässä pumpun edessä.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 17.05.11 - klo:20:56

Kokkidioosi ei siis vie henkeä ainakaan 3kk:teen. Sitten lopetin  Siitä se kierre taisi alkaakkin aikoinaan  Mutta nykyään siihenkin on tehokas lääke. 10v sitten ei vielä ollut Mutta en mä tiedä onko sun vasuilla se , mutta jos ikä yli 3vkoa sekin on mahdollista. Alkueläimestä kyse ja navetta olosuhteissa ainakin sairastuttaa kaikki juottoikäiset  99% todennäköisyydellä    Karsinoiden vesipesukin pitäisi katkaista kulkeutumisen seuraaviin mutta ei paranna sairastuneita. Kosteat olosuhteet muutenkin lisäävät riskiä vasikoiden sairastumiseen ko elukkaan.  HUH ... oikein ravisuttaa vieläkin kun muistelen sitä aikaa kun ei ollut varmuutta aiheuttajasta. Tosin ei sitä silloinkaan tutkittu, vaan yks el. sanoi että näishän on kokkidioosi  Sen jälkeen annoin toistavuotta 3vkoa vanhoille vasuille estolääkettä ja onneksi on pysynyt poissa 

joo evirassa paskanäyte tutkittavana joten jospa tulee vastaus. kyseessä emojen vasikat parsipihatossa joten epäilen että hiukan hankala ennaltaehkäistä. vasikat juuri ja juuri päälle 3 vko. Tilat kyllä kuivat ja paskat puhdistetaan aika-ajoin, pitää ilmeisesti kokeilla perusteellisempaa desinfiointia ensi keväänä, olihan näitä viime vuonnakin kun muistelee, tosin vähemmän. vasikoiden lääkitseminen tulee kyllä olemaan mielenkiintoista, kuukauden ikäinen vasu juoksee jo aika kovaa;)

rotavirus oli. Mutta meni yhtä nopeesti kuin tulikin, ripulointi loppui jo aikoja sitten ilman hoitoa. Eli yksikään ripuloineista ei heittänyt veiviä. Viime lauantaiyönä oli yksi viikon vanha mennyt siihen kuntoon että piti lopettaa. Tosin sekään ei ripuloinut ja meni yöseutuun huonoon happeen, voi varmaan myös olla tallottu...

Minkälaista ovea suosittelette eristettyyn halliin? Nosto- tai taitto-ovi ovat vaihtoehdot. Minkä merkkisiä raadilla on käytössä. Kaukosäätöinen sähkökäyttöisyys olisi myös plussaa. Tarviiko nosto-ovia katsastaa? Taitto-ovia ei ilmeisestikään tarvitse. Oviaukko on 5 m leveä ja 4,2 metriä korkea. Keskustelua aiheesta löytyi, mutta lisätietoa kaivataan. Kiitos.

Viitisen vuotta on ollut findoorin liuskaovi traktoritallissa ja edelleen kuin uusi. Ei oo tarvinnu rasvata saranan saranaa ja tuskin kevytkäyttösempää onkaan. Tuossa ajassa olisi varmaan jo ainakin kerran käyty nosto-oven jousia kirimässä ja kosteuskin olis heikompin tukirullia haukannut. Ainut mitä kaipaa on sähkökäyttö mut senkin saa halutessaan.

Meillä ovi jäi muistaakseen himpun kalliimmaksi mitä nosto-ovi mutta syy oli oikeestaa siinä että kun haluttiin 4 lehtisenä isoilla ikkunoilla, normaalisti tuo koko olisi ollut 3 lehtinen. TOinen syy oli pajan mataluus, nyt sai oven lähes yhtä korkeaksi mitä halli.