Ihan nautojen keinosiemennystoimilupaa meinasin.. 

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 04.08.14 - klo:22:33

Ootteko muuten vaihtanu starttia iltapuhteena satasarjan peuraan? Joku pitäis laittaa hihan sisään ja kuksia uudestaan.. onneks on toimilupa niin on saanut koulutuksen just tuollaisia tapauksia varten.. ei olis muuten tullu lasta eikä p*skaa 

Voimavirta-startti?

Hä? 

Ootteko muuten vaihtanu starttia iltapuhteena satasarjan peuraan? Joku pitäis laittaa hihan sisään ja kuksia uudestaan.. onneks on toimilupa niin on saanut koulutuksen just tuollaisia tapauksia varten.. ei olis muuten tullu lasta eikä p*skaa 

Puutarharattori.. näkisitte missä virassa, joku tarvii noihin hommiin 13t tela-alustaisen ja kurottajan.. 

Onhan tuosta rippikouluiästä vierähtänyt jo moniaita vuosia. Toisin kuin monet viinit, paskalla kyllästetty auringon panema uutena voiteluaineallergista isäntää kestänyt (ei allekirjoittanut) raato ei parane vanhetessaan.

Mikähän tuota rääpälettä mahtaa vaivata, millä sadetanssilla saadaan peura taas poukkoilemaan?

Starttasi huonosti pidemmän aikaa, uudehkolla (kunnostetulla startilla). konsultaation jälkeen totesin että startti vaihtoon ja Boschia tilalle. Ei muuttunut ääni kellossa.. vieno napse käy startilla ja virtaa on. Missä mahtaa sijaita tappokytkin, voisko se oireilla noin? Suunnanvaihtimen vipua saa vemputtaa ihan mielensä mukaan, ei vaikutusta.

6200 SpecialEdition kyseessä. Jos joku tarvii tykille hyvää maalitaulua niin vois olla myytävänä. 

Tuossa just nakkelin pihalla 70- luvulta peräisin olevia ladon kattopeltejä. On reikää, vekkiä ja vaikka sun mitä mutta EI ruostetta. Painaakin niin että tällainen persjalka meinaa saada ilmaankaan yksinään yhtä levyä. Nykyään katon asentaminen tietty helpompaa, riittää kun on voiveitsi mukana niin voi kulmat tehdä nätisti leikkelemällä. 

Täällä oikeassa-Suomessa yhellä jampalla on tollanen tornado, vetää sitä 6600 sontareellä. Ohan se valtavan kokoinen jöllikkä Kai se on hyvin pelanut kun paalia ilmestyy pellolle. Suurin ongelma tossa on varmaan myyjäorganisaatio?

245 vai 445 eli remmipaalain? Taitaa jokaisella merkillä olla ne omat plussat ja miinukset myyjäorganisaatiossa..

Joo sillä kyselen kun en ennen ole kokeillut. Täydennykset onnistuu kyllä omankin kokemuksen mukaan. Ei muuta kuin äestämään ja siementä perään.

Meinasin muutamalle avokesantolohkolle kylvää nurmen siementä ensi kevään huippuja helpottaakseni. Mahtasko ehtiä itää/talveentua niin hyvin että kannattaa normaali siemenkustannus ottaa tähän saumaan? Lämpimiä kelejä luvassa ja kosteuttakin on. Suojaahan noile piruille ei saa kylvää, vähän starttia matkaan ja menoksi..

Tuli mieleen, onko tuolla rehun etikkahapolla merkitystä lähinnä rehun stabiilisuuden kannalta vai onko se missä suhteessa pötsifermentaatiossa syntyvään etikkahappoon eli onko sillä ihan ruokinnallinen vaste?

Aatamilta hyvää analyysia. Heitin nimittäin tuon tuloksen hieman virne suupielessä. Mun normirehut on olleet arvosanaltaan yleensä 9, analyysin mukaan "heikompia" keskimäärin mutta jotenkin hyötysuhteeltaan parempia. Yllätyin hieman tuosta tuloksesta, on nimittäin lohkolta jossa paalaus viivästyi melkein vuorokaudella. Vedettiin niiton jälkeen n. 25 kuiva-aineessa karhoon ja tavara ehti olla siinä melko kauan ennenkuin urakoitsija ehti vetämään pakettiin samalla kun itse noiduin oman koneen kanssa varikolla. Saa nähä mitä muut analyysit sanoo kunhan niitä ehtii tekemään..

Analyysi    Tulos    Yksikkö    Tavoite
Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >    4,22       alle 4,71 (ka 398 g/kg)
Ammoniakkityppi >    24    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    20    g/kg ka    35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >    3    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    209    g/kg N    alle 500
Sokeri >    129    g/kg ka    50 - 150
Arvosana >    10       
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >    398    g/kg    
Raakavalkuainen >    154    g/kg ka    120 - 180
Kuitu (NDF) >    495    g/kg ka    450 - 550
D-arvo >    716    g/kg ka    660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF)    60    g/kg ka    50 - 80
Tuhka    57    g/kg ka    50 - 110
Nurmipalkokasvin osuus    25    %    
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >    11,5    MJ/kg ka    Ry=ME/11,7 ry/kg ka
OIV >    92    g/kg ka    71 - 88
PVT >    19    g/kg ka    14 - 46
Syönti-indeksi >    128       90 - 120
ME-indeksi >    130       85 - 130
Hivenaineet   SJ >
Kalsium >    6,5    g/kg ka    2 - 10
Fosfori >    2,5    g/kg ka    2 - 3,5
Kalium >    19,4    g/kg ka    20 - 30
Magnesium >    1,5    g/kg ka    0,5 - 2,5
Natrium >    0,030    g/kg ka    0 - 1
Mangaani    92    mg/kg ka    30 - 150
Rauta    81    mg/kg ka    70 - 600
Kupari    4,9    mg/kg ka    3 - 10
Sinkki >    32    mg/kg ka    10 - 50
K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde    1,1       alle 2,2

Uus vario maksaa asennettuna vähän toistakymppiä oli sitten massikassa tai fendtissä, eli kuulostaa legendalta...

Tuo taas kuulostaa jopa varsin kohtuulliselta.. 

Nyt otin syöttöön vihantana korjattua wester/ kauraa jossa vain vähän hernettä. Selvästi sulavampaa, tuoksu hyvä ja lehmät syövät valtavalla ruokahalulla.  Varmaan jossain suhteessa nuo vihantakokeilut jatkuvat. Kokoviljana teen enää luultavasti vain vehnästä. Kokoviljassa on sekin huono puoli että kun viljaa odottaa oikeaan korjuuaikaan niin rikat ovat jo päässeet rehottamaan ihan valtoimenaan..

Mietityttää vain nuo mailaskokeilut, ottaako sini/rehumailanen itseensä jos suojakasvin niittää vihantana?