Lainaus käyttäjältä: meikäläinen - 14.03.10 - klo:09:38

Asiasta mitään tietämättömänä kiinnostaisi nuitten tornien purkulaitteitteiden tehontarve. Paljonko on moottoreissa kilowatteja? Minkälaiset pääsulakkeet nämä vaatii (vaikuttaa aika paljon sähkönhintaan)? Ei nimittäin ole sähkökään nykyään ilmaista ja jokainenhan on huomannut nämä hinnankorotuspaineet laskuissaan (oli norjassa vettä paljon tai vähän, niin hinta nousee jokatapauksessa...)

Purkain 3 - 7,5 kW, imuri 15 -18 - 22 (?)

www.teejii.com

3 x 63A pääsulakkeet saa toimimaan ihan ok, kun on pehmokäynnistin. Aikas moni on satsannu automaatti generaattoriin ja semmosen jatkuva käyttö on ihan hyvästä. Eli generaattori lähtee käymään aina ennen tornin käynnistystä. Silloin voi olla vaikka 3 x 35A. Kaikki maksaa tietty. Sähkönhinta on suhteessa kallistunut eniten energia puolella. Tietty jos MPÖ:n hinta nousee taas lähemmä euroo per litra niin ei se rehukakkujen irroituskaan ilmaista ole. Tornisiilo nostaa taatusti rehukustannusta verrattuna aumakenttään tai laakasiiloon. Rehunlaadusta ja hukka-%:sta voidaan sit keskustella erikseen...

Lainaus käyttäjältä: rene - 14.03.10 - klo:09:08

Meillä pinottiin laakasiilon seinät muottiharkoista. 90m 3m korkeaa seinää vaati reilun 2500 harkkoa. Harkot pinottiin pohjalaatan päälle, pohjalaatta on seinien kohdalta metrin leveydeltä 25 senttiä paksu. Noissa anturoissa on hitsaten kootut raudoitteet, 12mm harjateräs pystyssä kpl joka tiilessä. Jos nyt tekisin laakasiiloa niin en mitään muuta voisi kuvitellakaan kun muottiharkkoja mutta slammaus on paikallaan tehdä heti valun jälkeen.

Voiko harkkoseinät mitenkään kestää kaatumatta? Paljon olen nähnyt kaatuneita seiniä, kun ei se liitos laatan päällä niin kovin luja ole. Meillä on kaikkien siilojen pohjalaatat valettu elementtien jalan päälle, ei jalan edestä. Silti vanhimmat ja ohuimmat elementit on katkennu juuresta.

Joo meillä jatkettiin joskus 80-luvun alussa tehtyjä siiloja, se saatanan keskiseinä kaadettiin samalla pois eli kahdesta kapeasta tuli yksi leveämpi.

Onhan noita isäntiä kuollutkin sillä lailla ett se keskiseinä pettänyt kun toista puolta vaan täytetty ja/tai keskielementin kiinnitys huomo...

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 14.03.10 - klo:09:42

Lainaus käyttäjältä: meikäläinen - 14.03.10 - klo:09:38

Asiasta mitään tietämättömänä kiinnostaisi nuitten tornien purkulaitteitteiden tehontarve. Paljonko on moottoreissa kilowatteja? Minkälaiset pääsulakkeet nämä vaatii (vaikuttaa aika paljon sähkönhintaan)? Ei nimittäin ole sähkökään nykyään ilmaista ja jokainenhan on huomannut nämä hinnankorotuspaineet laskuissaan (oli norjassa vettä paljon tai vähän, niin hinta nousee jokatapauksessa...)

Purkain 3 - 7,5 kW, imuri 15 -18 - 22 (?)

www.teejii.com

Laskin käteen ja laskemaan  Paljonko menee päivässä sähköä jos 30 min on torni päällä?? Ei taida imurikaan täysiä tehoja ottaa  Purkainhan pyörii täysin "tyhjä"käynnillä purkuvaiheessa.

Käykää katsomassa ensin

Ja tuntuuhan se hitaalta se täyttö koko kesän ajavat samaan siiloon

Halpa torni ei ole mutta helppo ainakin talvella.

Olisko 2000 kuutiota laakasiilossa vertailukelpoinen 1200 kuution torniin rehumäärän suhteen 

täällä ei ainakaan urakoittiajat ala torneja täyttään koska se hidastaa oleellisesti korjuuta. 1 kuorma vähemmän /tunti, tekee aikasmonta kuormaa/päivä..

Lainaus käyttäjältä: rene - 14.03.10 - klo:09:08

Meillä pinottiin laakasiilon seinät muottiharkoista. 90m 3m korkeaa seinää vaati reilun 2500 harkkoa. Harkot pinottiin pohjalaatan päälle, pohjalaatta on seinien kohdalta metrin leveydeltä 25 senttiä paksu. Noissa anturoissa on hitsaten kootut raudoitteet, 12mm harjateräs pystyssä kpl joka tiilessä. Jos nyt tekisin laakasiiloa niin en mitään muuta voisi kuvitellakaan kun muottiharkkoja mutta slammaus on paikallaan tehdä heti valun jälkeen.

Voiko harkkoseinät mitenkään kestää kaatumatta? Paljon olen nähnyt kaatuneita seiniä, kun ei se liitos laatan päällä niin kovin luja ole. Meillä on kaikkien siilojen pohjalaatat valettu elementtien jalan päälle, ei jalan edestä. Silti vanhimmat ja ohuimmat elementit on katkennu juuresta.

12 millistä rautaa tuli aika paljon tuohon alaosaan. On kyllä täyttövaiheessa pelottanut. 200 milliset harkot tuli tuohon ja jos nyt tekisin niin laittaisin varmaan leveämmästä. Sitäkin olen miettinyt että olisi tehnyt tarkasti suunniteltuja mutkia tuohon seinään, ikäänkuin 30 senttistä siksakkia. Insinööri joskus taisi mainita että ei paljonkaan tarvitsisi kaartaa seinän kun kestävyys kaksinkertaistuisi. Pääty kyllä jonkin verran estää tuota kaatumista.   Tuo raudoitus mikä on tuossa seinässä, pitäisi kestää 4m korkeassa maanpaineseinässä.

ajatteleppa täyttöpurkaimen sähkönkulutusta/vuosi. laakasiilo 0 kwh.

Kyyllä siinä toinenki kalori palaa ku tarikolla laakasiilosta rehua nyhdät. Ja jos on niinki edistyksellinen laakasiilo, että sieltä oikein traktorilla sitä otetaan, niin taitaapa siinä sitten jo aika äkkiä olla kilowatti jos toinenkin käytössä..

2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 14.03.10 - klo:10:19

ajatteleppa täyttöpurkaimen sähkönkulutusta/vuosi. laakasiilo 0 kwh.

Kyyllä siinä toinenki kalori palaa ku tarikolla laakasiilosta rehua nyhdät. Ja jos on niinki edistyksellinen laakasiilo, että sieltä oikein traktorilla sitä otetaan, niin taitaapa siinä sitten jo aika äkkiä olla kilowatti jos toinenkin käytössä..

kuka nyt talikkoa enää mataloudessa tarvii? muistakaa nyös täyttöpurkaimen huolto ja korjaus sinne torniin sisälle. ei mahda olla yhtä vaivatonta kuin traktorin..

Lainaus käyttäjältä: Kloppi - 14.03.10 - klo:21:41

Lainaus käyttäjältä: mlahti - 14.03.10 - klo:10:19

ajatteleppa täyttöpurkaimen sähkönkulutusta/vuosi. laakasiilo 0 kwh.

Kyyllä siinä toinenki kalori palaa ku tarikolla laakasiilosta rehua nyhdät. Ja jos on niinki edistyksellinen laakasiilo, että sieltä oikein traktorilla sitä otetaan, niin taitaapa siinä sitten jo aika äkkiä olla kilowatti jos toinenkin käytössä..

kuka nyt talikkoa enää mataloudessa tarvii? muistakaa nyös täyttöpurkaimen huolto ja korjaus sinne torniin sisälle. ei mahda olla yhtä vaivatonta kuin traktorin..

Kyll mää joutusin ainakin parin viikon tarpeen edestä tekemään paalia varmuuden vuoksi mahdollisia "huoltotaukoja" varten jos tornisiilot olis, ei sais muuten nukuttua.

Varmaan mukava systeemi silloin kun toimii hyvin. Itse korostan aina kaikessa vikasietoisuutta ja järjestelmiä jotka ei sulje vaihtoehtoisia toimintatapoja pois ongelmatapauksissa.

Olis nyt pienen mietinnän alla että tekisikö laakasiiloja vai tornisiilon noin 65-70 lehmän navettaan. Laakasiilojaen pitäsi olla sitten katetut koska olen lomittajana niitä saanu repiä ja lapiojja auki . miten helppoo on ruokintasuunnitelman teko tornisiilossa kun kaikki sadot on päällekkäin? entä jos sitä ei saa tyhjäksi kun uutta ruvetaan tekemään? kannattaako tornisiilo peittää kesän ajaksi? ja ennenkeikkee miten on tänä hyisenä talavena tornisiilot pelanneet? mikalaisia ruokintajärjestelmiä porukalla on ja miten toimitavarmoja(navetassa)? kertokaa kokemuksia risuja/ruusuja kaikesta mahollisesta. Kiitokset vastauksista näin etukäteen 

Ite olisian laakasiilojen kannalla ja niistäkin riittävän isot esim 9*36 m. Saattaa olla että vieläkin pitemmät. Tornista ei ole kokemusta, mutta jos aperuokinta kiinnostaa ja joskus mahdollinen ajosilppuri ketju tai urakoitsija, niin ennemmin laakasiilot. Sitä että pitäisikö siilojen olla katettu, niin en itse kyllä näe mitään järkeä karkea rehu siilojen kattamisella. Omasta kokemuksesta sanon että ongelmaa ei ole kesällä eikä talvella. Viime kesänä tehtiin ensimmäistä kertaa ajosilppurilla ja korjuu aika oli noin 8 - 10 tuntia 60 ha:n alalla. Tuli vaan mieleen että katto olis ollu tiellä. Eka sato leviteltiin pyöräkuormaajalla ja siilolla oli luvattoman kiire ja välillä ruuhkaakin. Toinen sato kaivurilla ja huomattavasti helpommin leves tavara ja polkeentukin paljon paremmin. Torni ei olis kerenny selvittää tuota korjuu tehoa.

Lainaus käyttäjältä: Maalaispoika - 14.03.10 - klo:10:27

Lainaus käyttäjältä: rene - 14.03.10 - klo:09:08

Meillä pinottiin laakasiilon seinät muottiharkoista. 90m 3m korkeaa seinää vaati reilun 2500 harkkoa. Harkot pinottiin pohjalaatan päälle, pohjalaatta on seinien kohdalta metrin leveydeltä 25 senttiä paksu. Noissa anturoissa on hitsaten kootut raudoitteet, 12mm harjateräs pystyssä kpl joka tiilessä. Jos nyt tekisin laakasiiloa niin en mitään muuta voisi kuvitellakaan kun muottiharkkoja mutta slammaus on paikallaan tehdä heti valun jälkeen.

Voiko harkkoseinät mitenkään kestää kaatumatta? Paljon olen nähnyt kaatuneita seiniä, kun ei se liitos laatan päällä niin kovin luja ole. Meillä on kaikkien siilojen pohjalaatat valettu elementtien jalan päälle, ei jalan edestä. Silti vanhimmat ja ohuimmat elementit on katkennu juuresta.

12 millistä rautaa tuli aika paljon tuohon alaosaan. On kyllä täyttövaiheessa pelottanut. 200 milliset harkot tuli tuohon ja jos nyt tekisin niin laittaisin varmaan leveämmästä. Sitäkin olen miettinyt että olisi tehnyt tarkasti suunniteltuja mutkia tuohon seinään, ikäänkuin 30 senttistä siksakkia. Insinööri joskus taisi mainita että ei paljonkaan tarvitsisi kaartaa seinän kun kestävyys kaksinkertaistuisi. Pääty kyllä jonkin verran estää tuota kaatumista.   Tuo raudoitus mikä on tuossa seinässä, pitäisi kestää 4m korkeassa maanpaineseinässä.

Niin tuo 90 m seinää tehtiin ensi vaiheessa läpiajettaviin siiloihin. Kun tehtiin siiloihin jatkoa ja pääty niin piti latoa vielä 60 m lisää. Eli siilot 42m pitkät nykyisin.

kuka nyt talikkoa enää mataloudessa tarvii?

Viides menossa tänä talvena. Ihan päivittäisessä käytössä nuo molemmat Fiskarsit on.

No sulla on vielä nuoruuden wirtaa

2x 650m3 neueron torneista on kertyny ihan hyvin kokemusta ja pyöröpaalaus vehkeetkin olleet tässä rinnalla ja molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Molemmissa torneissa on täyttöpurkaimet, lietso puhaltaa rehun navetan keskikäytävällä olevaan rehujakovaunuun ja siitä sitte jakamaan vaunulla elukoille systeemi on kaiken toimiessa todella vaivaton. Hukkaa rehu % on todella pieni ja laatu on aivan eri luokkaa mitä pyöräpaaleissa (ainakin meillä) toi on aivan tosi että torneissa täyttäminen on rehunteossa heikoin lenkki. Yhdistelmäpaalaaja ollu tässä viitisen vuotta rinnalla ja siinä on suurena plussana vähäinen työvoiman tarve ja paalien helppo varastoiminen joka on kylläkin nykyään aika kallista. Mutta ehdottomasti nykysistä tavoista oon enemmän tornirehun puolella laadun,hinnan ja ruokintakaudella vaivattomuuden takia.

Tarkotus olis paaluu vehkeet säilyttää ja tehhä osa paaluun. nuorkarjalle olis myös tarkotus tehhä rehu vanhempana niin paaluun menis ja heinät pehkut yms... tällä tavalla olis aina vaihtoehtoja moneen eri tilanteeseen.

Olisko 2000 kuutiota laakasiilossa vertailukelpoinen 1200 kuution torniin rehumäärän suhteen 

Niin miten tämän voi vertailla?  laskee?  jos kummassakin siilossa olisi hienosilputtu rehu.

Joo meillä jatkettiin joskus 80-luvun alussa tehtyjä siiloja, se saatanan keskiseinä kaadettiin samalla pois eli kahdesta kapeasta tuli yksi leveämpi.

Onhan noita isäntiä kuollutkin sillä lailla ett se keskiseinä pettänyt kun toista puolta vaan täytetty ja/tai keskielementin kiinnitys huomo...

Millähän tuollaisen väliseinän purkaisi helpoimmin pois, elementit sais tietysti jäädä ehjäksi..

Joutas noista  6m leveiden siilojen väliseinä pois.. Kun kuitenkin syötän talvella molempia yhtäaikaa (kevätsato ja raiheinäsr.).  Samahan noi rehut on tehdä päällekkäin yhteen siiloon..
Lisäksi väliseinä on jo sen verta rapistunut että varmasti sortuu jos isompaa siilokonetta laittaa, siis jos ottaisi urakoitsijan tekeen rehut..