Tässä melko lähellä 11 ha vaihtoi omistajaa 18400 €/ha hintaan. Eikä ole broiskuja

Minkä tuontantosuunnan edustaja?

Tuossa muissakin viestiketjussa mainitussa herätysliikkeen lehdessä oli kohtuu paalaus määrät 335 claasilla. Onko claasilta viimein onnistuttu kehittämään kestävä paalain. 

Ja minkäköhänlaiset mahtaa olla analyysitulokset?Hatullinen mykränpaskaa viittaa että tehkää vaan lisää tätä herkkua,HYVÄÄ ON!

[/quote]



Eihän paalirehusta muuta voi tullakaan kuin hyvää. 

10 tonnin palmssi on pihassa, ei vielä mahdottomasti kokemusta, mutta työnjälki ei häviä muille vaunuille. Jykevän olonen, äkkiseltään vaikuttas olevan hinta/laatu suhde kohdallaan, kevyempään ajoon.

Bögballe löytyy pihasta, kahdelle säkille, tosin nyt taitas valinta kallistua amazoneen. Pätevämmän näkönen kapistus, levinlautaset bögballessa maalatut. Amazonessa plussana matalampi säiliö.

Lainaus käyttäjältä: Menneisyydenkaipuu - 19.03.09 - klo:01:37

Suomessa asiat sen erikoisemmin ole kuin muualla Euroopassa. Isännät täällä itse vaikeuttaa oman elämänsä ja vieläpä "omat" avustaa.

Huolestuttavinta on miten liha- ja maitopuoli yrittää globalisoitua. Faba antaa Vikingille sielunsakin ja perustellaan onnettomasti fuusion tarpeellisuutta. Nämä ovat seikkailuja joista joku kerää hetken maineen ja mammonan, lopun kärsii tuottaja nahoissaan. Tulevaisuudessa kotimaisen jalostuksen käsistä lipeämistä Pohjoismaihin tullaan katumaan monet kerrat.

Maidontuotannossa suurin munaus tulee kun oppia haetaan rapakon takaa ja sovelletaan suoraan Suomeen. Laatumaito tulee olemaan katoava valttikortti Suomen maidontuotannolta ja jatkojalostukselta. Itse omaehtoisesti viedään tuotantoa laadusta bulkkituotantoon vaikka hyvin tiedetään että olosuhteet eivät tule koskaan olemaan siihen edulliset.

Mutta jos kissa on poissa, hyppii hiiret pöydälle. Suomen maatalous ajelehtii ajopuuna minne virta kulloinkin kuljettaa. Sääliksi käy kuluttajan tulevaisuutta.

-----------------------------------------------------------
Aika pitkälle samaa mieltä.Arlan maidon tuonti on vain alkusoittoa.Paremmissa olosuhteissa ja tilarakenteen omaavat tilat  jäävät suomeen,muuta maidon omavaraisuus on nyt vaakalaudalla.Suomen maatalous politiikka vie uskottavuuden maanviljelijöiltä ja halpatuonti kannatavuuden.Ei hyvältä näytä.Rangaistustulli pitäis määrätä tuonti maidolle, sakon uhallakin.Tosin maidon  laadun uskon säilyvän koska laatujärjestelmä on mielestäni erinomainen Valiolla ja suomen tiloilla.

Mitenkään *****ilematta, onhan muutkin tuotantosuunnat joutunu sopeutuun tuontiin....

Suomi on pitkä maa ja siitä johtuen alueelliset erot maatalouden suhteen ovat merkittävät. Joillan aluiella pärjää mainiosti esim. pelkällä kasvinviljelyllä, jos tarpeekis pinta-alaa. Näillä nurkilla pelkkä viljan viljely pyrkii väkisin luiskahtamaan näennäisen viljelyn puolelle, koska peltoa on paljon tarjolla,  mutta lohkot usein pieniä ja vuokrapellot itsellä lähes poikkeuksetta avo-ojissa. Lisäksi pellon reunoilla kasvaa usein se pirun pahasti varjostava metsä, joka aiheuttaa sen että lumet sieltä yleensä lähtee vasta vapun korvilla, laitappa sinne sitten jotaki myöhästä satoisaa lajiketta ni lopputulos on arvattavissa. 

Toki rehuviljaa saa jonkin verran tämmösiltäkin pelloilta, mutta näillä nurkilla maatalous etenkin karjatalous on pahasti kuihtumassa, joten markkinat huononee etenkin tilojen välisessä kaupassa jatkuvasti.

Itse olen tullut siihen tulokseen että vaihtoehtoina ovat lähinnä kovaa vauhtia yleistyvä sivutoiminen näennäisviljely tukien vuoksi tai oman karjatalouden kehittäminen.

Karjatalouden kehittäminen vaatii investointeja ryhtyypä mihin tahansa ja se on kyllä hyvin tiedossa, että viivan alle ei varmasti jää pitkiin aikoihin omaan käyttöön sitä mitä nykyisin 30 kantturalla ja vajaalla satkulla peltoa. Etenkin jos pykäsee sen miljoonapalatsin.

Kysymys on perimmäiseti vaan siitä mitä kukin haluaa tehdä, kaipa tämä on semmonen kutsumusammatti, jossa ei sillä tuloksella niin väliä kuhan on komiaa

Tulipa pitkästä aikaa asiallista tekstiä. 

Lainaus käyttäjältä: Nosler - 15.03.09 - klo:10:58

Paalinpyörittäjälle kiitos asiallisesta ja selkeästä vastauksesta.

Tiedän yhden emotilan, jonka isäntä teki jälkeenpäin lantalaan katon, koska totesi, että veden ajoa kannattaa välttää. Esimerkiksi viime vuonna vettä satoi aika reilusti ja sen olisi varmaan huomannut lantalassa, jossa ei ole kattoa.

Juu ittellä kans 600 neliön hakemus vetämässä lantalan laajennuksesta/kattamisesta.
Kannattaa muistaa, että nykyään jokaisessa investoinnissa tuotannon täytyy kasvaa vähintään neljänneksellä! Lantalan pelkkään kattamiseen ei yksin saa tukea, vaan tilavuutta täytyy kasvattaa vähintään neljänneksellä. Teen uudisosan lantalasta puoli metriä vanhaa korkeammalle, joten olkipaalit pysyy kuivana, vaikka lannasta vähän erottuisi limua ja voi käyttää poikimaosastona

Eikös investoinnin jälkeen pidä vähintään olla 80 emoa, vai onko sääntöjä' muutettu? Paljonko paalinpyörittäjällä on emoja?

Kun täällä on kerran kyselty siitä kuinka emoilla pärjää, niin heitän mukaan oman kysymyksen. Osaisiko kukaan kertoa kustannusarviota vinokuivikepihatolle, eläin määrä tulisi olemaan siinä 120 emoa. Alkaa tuo vanha parsinavetta olemaan jo niin vanha, että sitä ei viitsisi alkaa ehostamaan. On tullut myös huomattua tuossa, kun pari tilaa on ehostanut vanhaa navettaa, että ei se vanhan korjaaminen välttämättä ole paras vaihtoehto. Lypsylehmiä on pidetty jo sen verran, että tekisi mieli kokeilla emoja. Tuossa muutama ns. harraste-emo ollut muutaman vuoden, joten kokemusta kyllä löytyy. Peltoa löytyy kyllä riittävästi ja tarvittaessa saan vuokrattua lisääkin. Kuivike asian pystyn hoitamaan naapurissa olevan viljatilan kanssa, joka lupasi oljet kuivikkeeksi, jos tarvetta ilmenee ja samalta tilalta aion myös viljan ostaa. Omilla pelloilla aion vain viljellä nurmea säilörehuksi ja laitumiksi.

Eli tärkeimpänä kysymyksenä olisi kustannusarvio vinokuivikepihatosta, joka tulee 120 emolehmälle. Arvioon sisältyy pohjatyöt ja kaikki muu tarpeellinen, ehkä pihan asfaltointi.

Kuinka paljo peltoa? Kuulostaa harvinaiselta, ku jossain päin ylimääräistä peltoa. 

Olki on kuivikkeena aika työlästä, pitäis saada silpummaksi, mitä paalisilppurit pystyy. Viljalle ei tarvetta emoille, jos säilörehua vapaasti.

Tulipa siinä emopaikalle hintaa, eikös siihen uuteen n. 100 mahtunut.

Tarkentakaas hiukan tuota salakieltä. 

Pienemmässä yksikössä on mahdollisuus huonoina aikoina tinkiä omasta palkasta, työntekijät taitas mennä lakkoon ehottaessa palkanleikkausta.  

Tosin moneen kertaan todettu ettei tämä ole hyväksyttävä  vaihtoehto eettisesti, isäntäväkeä ajatellen.  

aatami on sen verran kova farmari että meinaa elättää 250 kantturaa alle 100ha peltomäärällä.

Aatamin pitäs laittaa tarkempia lukuja, niin voitas muut ottaa oppia. 

Saakos noita palamaan loppuunkaan, jämän kattila ollu 30 vuotta. Huononeeko noissa hyötysyhde ajan myötä?

Lainaus käyttäjältä: IsoK - 03.03.09 - klo:03:46

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 02.03.09 - klo:23:46

Minusta kaikissa oloissa turvallinen määrä velkaa on 3-5 kiloeuroa per oma peltohehtaari. Metsä, sijoitukset ynnämuut tietty päälle. Sen navetan päälle ei kannata laskea mitään, realisointi arvo usein liki nolla.

Tämä on hyvä lähtökohta, on ainakin takuut kunnossa veloissa. Pellosta saa aina ton verran ainakin täällä B-alueella, vaikka olisi millaista peltoa. Navetat yms. on todella hankalia muuttaa rahaksi tiukan paikan tullen, ostajat on vähissä.

tuossa äkisti päässä laskien on meillä velkaa kaikkiaan kokotilalla vähän reilu 5k€/ oma peltohehtaari, ja onhan tilalla aikalailla muutakin kuin peltoa... mm. vuokrakäytössä oleva talo ja rehu-urakointi sekä muutama tonni mettätuloa vuodessa.

Emotilalla tuo 5ke/hehtaari tuntus paljolta, tuotto kuitenkin huonompi kuin lypsävillä.