Oma kustannus rakenne on syytä tuntea ja pellot oltava kasvu kunnossa. Työt täytyy kuitenkin tehdä pellolla niin samalla vaivalla ne tekee kunnolla, eikä sinnepäin.
Markkinoiden seuranta ja termiini hintojen kiinnittäminen silloin kun hinta on itselle sopiva peittämään kustannukset entistäkin tärkeämpää vähintään vuoden päähän vaikka kukaan ei tiedä tarkasti miten seuraava kasvukausi menee.. Jos kuvittelee aina kylvöillä että kyllä joka syksy omakauppias maksaa niin paljon että itselle jotain jäisi niin pettymysten tie on loputon..
Termiinisopimukset kuulostavat hyvältä, mutta siinä pelataan muita toimijoita vastaan. Se ei ole all-win - tilanne. Eli jos menestyt keskimääräistä paremmin, niin joku muu, eli sopimuksen toinen osapuoli ottaa siinä selkäänsä, ja se kolmas osapuoli, joka aina voittaa, on sopimusvälittäjät, rahalaitokset, finanssitavaratalot, pörssi. Siksi tarvitaan viljan käteiskauppaa, koska siinä voi viljakauppias VIP - termiinipokerissa hävityn rahan kerätä alhaisilla hinnoilla tavistunkeilta pois. USDA on tehnyt tutkimusta hintojen kiinnittämisestä, se lisäsi hintaheilahteluja. On se ehkä arkijärjelläkin selvää.
Lainojen korkosuojaukset ja valuuttasuojaukset ja vientisaatavatakuut ovat liike-elämässä tuttuja, mutta ovat kustannuksiltaan vakuutuksen omaisia, vipu toimii kahteen suuntaan, voisi sanoa. Jos joku katsoo olevansa tosi osaava näissä johdannaisissa ja ennustamisissa, voi tehdä ison omaisuuden ilman kiloakaan omaa viljaa.
Ehkä tosiaan isot viljantuottajat saavat vedettyä (nenästä) suomalaisilta melko pieniltä viljavälittäjiltä ja myllyiltä omansa pois. Helpommin näkyy kuitenkin kannattavuus löytyneen poistumalla kokonaan niiltä kehutuilta preeriaviljojen spekulanttimarkkinoilta ja siirtymällä viljelemään maan rakennetta ja monimuotoisuutta.
-SS-