Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero  (Luettu 36046 kertaa)

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52018
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
2,8m korkeeta kasvustoa pukkasi viime kesänä, tosin pinta-ala oli pieni. Ensi kesälle täytyy kokeilla vähän reilummalla alalla.

Meinaakko polkasta koko 50 hehtaarin pehkuaukeen maissille? :o
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Realisti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 713
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
2,8m korkeeta kasvustoa pukkasi viime kesänä, tosin pinta-ala oli pieni. Ensi kesälle täytyy kokeilla vähän reilummalla alalla.

Meinaakko polkasta koko 50 hehtaarin pehkuaukeen maissille? :o

Veikkaan ettei taida turpeesta tykätä? Jos vaikka 5ha laittaisi.

Vastaranta

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 902
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
Me on suosiolla ulkoistettu viljanviljely. Voiko olla edullisempaa, sähkövarmo a2000 sis. alv. ja lavalin vaakamallin väkirehuruokkija (tuli tilakaupan yhteydessä).Molempiin on varaosakoneet.

Täysin  samoilla linjoilla mennään.   Mut tietenkään en alkaisi enää kahta ropoo lehmiä ruokkimaan
tällä ns. pirkkamallin ruokinnalla...   Halvalla kulkee mut kulkekoot.  :)

Itsekseenkö se säilörehu siilosta/paalista vaeltaa varmon kyytiin?
uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5278
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
Me on suosiolla ulkoistettu viljanviljely. Voiko olla edullisempaa, sähkövarmo a2000 sis. alv. ja lavalin vaakamallin väkirehuruokkija (tuli tilakaupan yhteydessä).Molempiin on varaosakoneet.

Täysin  samoilla linjoilla mennään.   Mut tietenkään en alkaisi enää kahta ropoo lehmiä ruokkimaan
tällä ns. pirkkamallin ruokinnalla...   Halvalla kulkee mut kulkekoot.  :)

Itsekseenkö se säilörehu siilosta/paalista vaeltaa varmon kyytiin?
Ottamatta kantaa tähän apevaunuasiaan, meillä on kopio maidontuottajan sähkövarmosta. Paalit saadaan Varmon ulottuville (lato ja sen edusta/piha) viikon tarvetta varten. Eli pakkasjaksoilla ei tarvitse tapella puuromaisten hydeöljyjen (etukuormaaja) ja muiden riesojen kanssa kuin kerran viikossa. Kyytiinotossa menee muutama minuutti per paali. Tällaisen pientarpeeseen (paali aamuin illoin) vaikea kuvitella vähätöisempää ja joustavampaa systeemiä, kun tilat (ja/tai puuttuva pienkuormaaja) eivät mahdollista suoraan paalihäkistä syöttöä. Paalien kelkkominen tähän lähimaastoon ennen syvien lumien aikaa on sitten oma projektinsa.

Petri

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20006
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
Jos viimeisenä 4 vuotena on saatu satoa enemmän kuin 4000 kg/ha kyseisestä kasvilajista,voidaan sunnitelmassa käyttää suurempaa
satotavoitetta kuin 4000 kg.
Miten kukin viljelijä asian "todistaa" on jokaisen oma asia.Tuo satotaso tavoite voi olla max 6000 kg.
Silloin voidaan käyttää suurempaa typpimäärää kuin 4000 kg sadolle.Fosforin määrään se ei vaikuta.Tosin fosforia saadaan lisää
maasta kalkilla.

Nämä kertomasi muutokset vuodelle 2014 ovat todella tervetulleita. Vielä 2013 olivat selvät ohjeet hakuoppaassa (Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007–2013), kertaan vielä, koska ne mielestäni epäreilusti estivät todella korkeiden satojen havittelun keinolannoitteilla:

Sivu 11: "Satotasokorjauksella tarkoitetaan liitteen 3 taulukossa 19 esitettyjä lisätyppimääriä, jonka perusteena on perussatotasoa korkeammat saadut sadot." Tämä siis ei tarkoita sitä, että jos sai 4200 kg ohraa, voi heti seuraavalle vuodelle laittaa 6000 kg/ha satotasotoivomuksen.

Taulukko 5. esimerkki: Lannoituksen perusteena oleva satotaso eri kasveilla kg/ha kyseisellä lohkolla: esimerkissä näytetään suurin saavutettu sato kyseisestä kasvista viiden edellisen vuoden aikana, ja se laitetaan satotasotavoitteeksi, ei enempää.
Sitten lopuksi kylmä suihku kasitonnareille: "Satotason perusteella typen määrää voi enimmillään nostaa viljoilla ja öljykasveilla 30 kg/ha"

Tämä kausi 2007-2013 kyllä on ollut keinolannoituksen umpikuja, ja se on saattanut tehdä ennen niin perusrehellisistä alan ihmisistä tietyllä tavalla vähän kieroja ketkuilijoita, kuin jossakin välimerenmaassa, sepitetään kirjanpitoja, viedään kirjanpidon ohi tavaraa jne.

-SS-

turkki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1183
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero

Taulukko 5. esimerkki: Lannoituksen perusteena oleva satotaso eri kasveilla kg/ha kyseisellä lohkolla: esimerkissä näytetään suurin saavutettu sato kyseisestä kasvista viiden edellisen vuoden aikana, ja se laitetaan satotasotavoitteeksi, ei enempää.


Jos on monipuolinen viljelykierto (vaikkapa kuusi kasvia kierrossa) niin miksi siitä pitää rangaista siten että satotasotavoitetta ei ole enää mahdollista käyttää?  >:( Sen sijaan kuusivuotiskierrolla ohra-ohra-ohra-ohra-ohra-ohra onnistuu satotasokorjaus mainiosti.
"Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat."

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20006
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero

Taulukko 5. esimerkki: Lannoituksen perusteena oleva satotaso eri kasveilla kg/ha kyseisellä lohkolla: esimerkissä näytetään suurin saavutettu sato kyseisestä kasvista viiden edellisen vuoden aikana, ja se laitetaan satotasotavoitteeksi, ei enempää.


Jos on monipuolinen viljelykierto (vaikkapa kuusi kasvia kierrossa) niin miksi siitä pitää rangaista siten että satotasotavoitetta ei ole enää mahdollista käyttää?  >:( Sen sijaan kuusivuotiskierrolla ohra-ohra-ohra-ohra-ohra-ohra onnistuu satotasokorjaus mainiosti.

Niin siis luulin tuon yhden kirjoituksen perusteella, että säännökset ovat nyt sitten tulevana vuonna erilaiset, en kuitenkaan löytänyt vielä 2014 ohjeita Mavista. Mutta vanhojen ohjeiden mukaan nuo 6000 kg satotasokorjaukset tosiaan ovat toiveajattelua keinolannoitteella, vielä jos on kierrossa taukoja. (Ei koske Pohjanmaata) Esimerkiksi nuo rukiin kasitonnari-tulokset käytännön viljelyssä ovat outoja, sillä vaikka nyt itselläkin on 21. peräkkäinen ruisvuosi, ei juurikaan ole osunut tuohon 5-vuotis-ikkunaan helposti edes viisitonnaria, että olisi päässyt korjaamaan lannoitusta uuteen yritykseen, viljelykierron kanssa, ei ole kumminkaan ollut kelejä juuri siihen lohkoon.

Rukiin peräkkäisviljelyllä tulee maatiaisensukuisesta ihan tavanomainen Suomen keskisato, ei tarvitse juuri lannoittaakaan.  Joku Amilo ei siedä kakkosvuotta samalla paikalla.

-SS-

Forgiven

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1232
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
Hmm, paljonkos apilalle saa laittaa typpeä, kirjanpidossa, onko se vain 45 kg eli palkokasvit?...
...vai voisko sen kuvitella olevan siemennurmi ja laskea tuon 110 kg sinne ihan vahingossa?

Saisi vähän tuota jaettavaa ylimäärääistä lannoitetta sitten muualle... (Tosin kait tuo 45kg:in vähän auttaa kun sen oikeaan peltoon laittaa tilanteen mukaan lisää...)

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7096
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
Jos viimeisenä 4 vuotena on saatu satoa enemmän kuin 4000 kg/ha kyseisestä kasvilajista,voidaan sunnitelmassa käyttää suurempaa
satotavoitetta kuin 4000 kg.
Miten kukin viljelijä asian "todistaa" on jokaisen oma asia.Tuo satotaso tavoite voi olla max 6000 kg.
Silloin voidaan käyttää suurempaa typpimäärää kuin 4000 kg sadolle.Fosforin määrään se ei vaikuta.Tosin fosforia saadaan lisää
maasta kalkilla.

Nämä kertomasi muutokset vuodelle 2014 ovat todella tervetulleita. Vielä 2013 olivat selvät ohjeet hakuoppaassa (Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007–2013), kertaan vielä, koska ne mielestäni epäreilusti estivät todella korkeiden satojen havittelun keinolannoitteilla:

Sivu 11: "Satotasokorjauksella tarkoitetaan liitteen 3 taulukossa 19 esitettyjä lisätyppimääriä, jonka perusteena on perussatotasoa korkeammat saadut sadot." Tämä siis ei tarkoita sitä, että jos sai 4200 kg ohraa, voi heti seuraavalle vuodelle laittaa 6000 kg/ha satotasotoivomuksen.

Taulukko 5. esimerkki: Lannoituksen perusteena oleva satotaso eri kasveilla kg/ha kyseisellä lohkolla: esimerkissä näytetään suurin saavutettu sato kyseisestä kasvista viiden edellisen vuoden aikana, ja se laitetaan satotasotavoitteeksi, ei enempää.
Sitten lopuksi kylmä suihku kasitonnareille: "Satotason perusteella typen määrää voi enimmillään nostaa viljoilla ja öljykasveilla 30 kg/ha"

Tämä kausi 2007-2013 kyllä on ollut keinolannoituksen umpikuja, ja se on saattanut tehdä ennen niin perusrehellisistä alan ihmisistä tietyllä tavalla vähän kieroja ketkuilijoita, kuin jossakin välimerenmaassa, sepitetään kirjanpitoja, viedään kirjanpidon ohi tavaraa jne.

-SS-

Ja eikös tuossa lannoituksen lisäämisessä ole portaatkin, ettei yhden kuuden tonnin vuoden perusteella voi käyttää sitä satotasona? Portaat 500kg vaiko tonnin lisäyksenä tavoiteltavaan satotasoon perustasolta lähtiessäkin.

 Ihan prseestä, kuten SS totesikin, paperilla homman pitää näyttää hyvältä ja enemmän muistettavaa. Miksei ole porttitasetta, kuten käsittääkseni on mm. Tanskassa. Jos tuotat paljon, saat lannoittaa enemmän. Kesannot ym. tietysti vähennetään tuotantopinta-alasta, mutta muuten saa käyttää lannoitteita kuten parhaaksi näkee.

Nyt lannoitetaan kaikki pöpelikötkin maksimilannoituksilla, paperilla, vaikka nuo voisi oikeastikin olla kesantoa tms. Mutta ovat tässä systeemissä tärkeitä peltoja, että lannoitteita riittää tarpeeksi niille kasvaville pelloille. Valtava ero sadossa pellon kasvukunnon ollessa kunnossa, laittaako typpeä 80kg vaiko 110kg. Tuon viimeisen 30kg voi laittaa oraalle tarpeen vaatiessa.  Taloudellisesti tärkeitä lisätonneja voi tulla hyvinkin pienellä lannoituspanostuksella. MOT.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

supersammakko

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8652
  • You're a slave to money then you die
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
Jos viimeisenä 4 vuotena on saatu satoa enemmän kuin 4000 kg/ha kyseisestä kasvilajista,voidaan sunnitelmassa käyttää suurempaa
satotavoitetta kuin 4000 kg.
Miten kukin viljelijä asian "todistaa" on jokaisen oma asia.Tuo satotaso tavoite voi olla max 6000 kg.
Silloin voidaan käyttää suurempaa typpimäärää kuin 4000 kg sadolle.Fosforin määrään se ei vaikuta.Tosin fosforia saadaan lisää
maasta kalkilla.

Nämä kertomasi muutokset vuodelle 2014 ovat todella tervetulleita. Vielä 2013 olivat selvät ohjeet hakuoppaassa (Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007–2013), kertaan vielä, koska ne mielestäni epäreilusti estivät todella korkeiden satojen havittelun keinolannoitteilla:

Sivu 11: "Satotasokorjauksella tarkoitetaan liitteen 3 taulukossa 19 esitettyjä lisätyppimääriä, jonka perusteena on perussatotasoa korkeammat saadut sadot." Tämä siis ei tarkoita sitä, että jos sai 4200 kg ohraa, voi heti seuraavalle vuodelle laittaa 6000 kg/ha satotasotoivomuksen.

Taulukko 5. esimerkki: Lannoituksen perusteena oleva satotaso eri kasveilla kg/ha kyseisellä lohkolla: esimerkissä näytetään suurin saavutettu sato kyseisestä kasvista viiden edellisen vuoden aikana, ja se laitetaan satotasotavoitteeksi, ei enempää.
Sitten lopuksi kylmä suihku kasitonnareille: "Satotason perusteella typen määrää voi enimmillään nostaa viljoilla ja öljykasveilla 30 kg/ha"

Tämä kausi 2007-2013 kyllä on ollut keinolannoituksen umpikuja, ja se on saattanut tehdä ennen niin perusrehellisistä alan ihmisistä tietyllä tavalla vähän kieroja ketkuilijoita, kuin jossakin välimerenmaassa, sepitetään kirjanpitoja, viedään kirjanpidon ohi tavaraa jne.

-SS-

Ja eikös tuossa lannoituksen lisäämisessä ole portaatkin, ettei yhden kuuden tonnin vuoden perusteella voi käyttää sitä satotasona? Portaat 500kg vaiko tonnin lisäyksenä tavoiteltavaan satotasoon perustasolta lähtiessäkin.

 Ihan prseestä, kuten SS totesikin, paperilla homman pitää näyttää hyvältä ja enemmän muistettavaa. Miksei ole porttitasetta, kuten käsittääkseni on mm. Tanskassa. Jos tuotat paljon, saat lannoittaa enemmän. Kesannot ym. tietysti vähennetään tuotantopinta-alasta, mutta muuten saa käyttää lannoitteita kuten parhaaksi näkee.

Nyt lannoitetaan kaikki pöpelikötkin maksimilannoituksilla, paperilla, vaikka nuo voisi oikeastikin olla kesantoa tms. Mutta ovat tässä systeemissä tärkeitä peltoja, että lannoitteita riittää tarpeeksi niille kasvaville pelloille. Valtava ero sadossa pellon kasvukunnon ollessa kunnossa, laittaako typpeä 80kg vaiko 110kg. Tuon viimeisen 30kg voi laittaa oraalle tarpeen vaatiessa.  Taloudellisesti tärkeitä lisätonneja voi tulla hyvinkin pienellä lannoituspanostuksella. MOT.
Porttitase olisi mun mielestä ihan hyvä ajatus, edelisen vuoden tase määrää kuluvan vuoden tason. Vaatti vain suhteellisen yksinkertaisen varastokirjanpidon.
Nothing is Something Worth Doing

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
Porttitase olisi mun mielestä ihan hyvä ajatus, edelisen vuoden tase määrää kuluvan vuoden tason. Vaatti vain suhteellisen yksinkertaisen varastokirjanpidon.
Niin viranomaiselle. Mutta saadaksesi tietää, mistä sun tila vuotaa, tarvit peltokohtaisen taseen.
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 20006
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
Porttitase olisi mun mielestä ihan hyvä ajatus, edelisen vuoden tase määrää kuluvan vuoden tason. Vaatti vain suhteellisen yksinkertaisen varastokirjanpidon.
Niin viranomaiselle. Mutta saadaksesi tietää, mistä sun tila vuotaa, tarvit peltokohtaisen taseen.

Osakekeinottelijallehan aina sanotaan: edellisen vuoden tulokset eivät kerro tulevan vuoden tulosta: Varsinkin ravinnetasetoimenpide pudottaa lannoitustasoja seuraavalle vuodelle, vaikka olisi kuinka hyvä kasvukausi (eli tulee vettä enemmän kuin  2 mm kylvöstä juhannukseen), ei lannoitusta voi lisätä, kun on miinukset alla.

Tietenkin voisi luulla, että se edellisen vuoden käyttämätön ravinne siellä odottaa vuoden heräämistään. Näkis vaan.

-SS-

supersammakko

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8652
  • You're a slave to money then you die
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
Porttitase olisi mun mielestä ihan hyvä ajatus, edelisen vuoden tase määrää kuluvan vuoden tason. Vaatti vain suhteellisen yksinkertaisen varastokirjanpidon.
Niin viranomaiselle. Mutta saadaksesi tietää, mistä sun tila vuotaa, tarvit peltokohtaisen taseen.
Juu, mutta eikös viranomaiselle riitä tilakohtainen tase ja on sitten tilan asia, miten sitä kautta saadut resurssit käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Nothing is Something Worth Doing

bobbari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2642
  • Sosiaalinen erakko
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
Me on suosiolla ulkoistettu viljanviljely. Voiko olla edullisempaa, sähkövarmo a2000 sis. alv. ja lavalin vaakamallin väkirehuruokkija (tuli tilakaupan yhteydessä).Molempiin on varaosakoneet.

Täysin  samoilla linjoilla mennään.   Mut tietenkään en alkaisi enää kahta ropoo lehmiä ruokkimaan
tällä ns. pirkkamallin ruokinnalla...   Halvalla kulkee mut kulkekoot.  :)

Itsekseenkö se säilörehu siilosta/paalista vaeltaa varmon kyytiin?

Kyllä se täytyy ajaa rehulatoon rehulietson syklonin alle täytön ajaksi...

Mut mun mielestä ei apevaunukaveritkaan täällä kerro paljonko palaa motaria ennen kuin komponentit
on siellä vaunun kyydissä ja sen jälkeen vielä puolen tunnin veivaus.  :)
Tuskahiki on köyhän sauna...

+250

  • Vieras
Vs: Menestyvän ja ei menestyvän viljelijän ero
Me on suosiolla ulkoistettu viljanviljely. Voiko olla edullisempaa, sähkövarmo a2000 sis. alv. ja lavalin vaakamallin väkirehuruokkija (tuli tilakaupan yhteydessä).Molempiin on varaosakoneet.

Täysin  samoilla linjoilla mennään.   Mut tietenkään en alkaisi enää kahta ropoo lehmiä ruokkimaan
tällä ns. pirkkamallin ruokinnalla...   Halvalla kulkee mut kulkekoot.  :)

Itsekseenkö se säilörehu siilosta/paalista vaeltaa varmon kyytiin?

Kyllä se täytyy ajaa rehulatoon rehulietson syklonin alle täytön ajaksi...

Mut mun mielestä ei apevaunukaveritkaan täällä kerro paljonko palaa motaria ennen kuin komponentit
on siellä vaunun kyydissä ja sen jälkeen vielä puolen tunnin veivaus.  :)
Hyvin vähän menee motaria,sähköö sitäkin enemmän ::)