Voisin aloittaa sillä epäonnistumisen kertomisella jos se parantaa uskottavuutta. 2020 oli osaltani katastrofaalisen huono. Syyt pahalle dipille olivat syksyn 2019 puintikiireessä kylvämättä jääneet syysvehnät (syksy samantapainen kuin nyt). Huono kesä kevätviljoille ja pommiin menneet pakasteherne ja rapsi. Silloin ei satoa antanut kuin ruis. Hehtaarin myyntitulo oli 2020 n. 630 €/ha kun se 2021-2022 on ollut 1400 € ja 2000 €/ha. En saa mitään kiksejä jossain ryhmässä nimettömänä satojen kehumisesta. Ja itseasiassa yli kuuden tonnin sadon ilmoittaminen ei ole edes kehumista. Siihen pitää näin hyvänä vuonna päästäkin. Sadantamme oli työlukuna 60+60+40mm touko-heinäkuussa. Se on kokonaissadantana vähemmän kuin 2021. Meille osui muutama hyvä ukkonen silloin.
Tosiaan kanan kuivalanta on iso osa lannoitustani. Nykyään se tulee itseltä. Meillä on joulukuusta alkaen muninnassa 170000 kanaa ja kasvatuksessa 80000 kanaa. Yksikkö on kotimaan suurimpia ja lantaa tulee reilusti. Kuitenkin jo ennen kanaloita otin vastaan sianlietettä ja vambion/vehmaan litkuja. Käytännössä olen pumpannut niitä maihin nyt 20 vuotta ja tämä näkyy viljavuudessa. Kalkittu on paljon, myös rakennekalkilla. Kun ph on 7 ravinteet liukenevat/ovat kasvien käytettävissä paremmin kuin ph kuudessa. Eli siis samaan satoon tarvitaan vähemmän lannoitusta.
Viljelen tosiaan saviseudulla ja 97% maaleimoistani päättyy kirjaimeen S. Yleisimmät ovat HeS ja HtS. Peltoni eivät ole pehmeimmästä päästä, mutta viljelijäurani aikana tehdyn työn ansiosta aivan eri multavuudessa kuin vuosituhannen alussa. Tämä auttaa ottamaan vastaan kovatkin sateet, mutta toisaalta myös kestämään hiukan paremmin poutaa. Juuret ovat syvemmällä ja maan rakenne on julmasti kohonnut. Tätä työtä ei tehdä vuodessa eikä kahdessa ja herralle kiitos se aika tuli kun tätä työtä tehneet viljelijät palkitaan. Aina nämä peltoon tehdyt investoinnit eivät ole olleet vuositasolla perusteltuja. Mutta se aika kun ne realisoidaan on nyt. Moni on kelkasta hypännyt, luovuttanut. Eikä sinne hypätä lyömällä vaan yhtenä vuonna lisää apulantaa ja siementä. Maan multavuuden ja humuksen parantaminen on kierre, johon päästäkseen pitää hoitaa viljelykiertoa ja osata mullata kasvinjätteet niin, että humusta syntyy. Käytännössä kovilla savilla kynnän vain pakon edessä, kuten vaikkapa 7tn rukiin jälkeen on.
Alueella on paljon poutivaa savea (HsS/HeS), mutta jokusilla myös alavaa/multavaa hietasavea, jota hyvin viljeltynä pidän liki pohjanmaan HHt -maiden veroisena. Niitä on osalla enemmän ja osalla vähemmän. Keskisatoni 6100kg/ha tänä vuonna ei tosiaankaan meidän viljelijäporukassa riitä kuin pistesijaan. 6500-7000kg keskisatoja tiedän 10km säteeltä useita, toki vain reilun sadan ha:n pinta-alalta otettuna. Ns. hyviltä mailta 7-9tn satoja tuli ihan järjestään niiltä ketkä tähän hommaan oikeasti satsaa. Myöhäisistä ohrista, vehnistä, kauroista. Poutivammat saven laadutkin antoivat 5-6tn kunhan viljelyyn oli keskitytty eli työt tehdään ajallaan, käytetään satoisimpia lajikkeita, ph on kohdallaan ym.ym. perusasiat kunnossa. Niihin helteinen poutajakso puraisi selvemmin. Viime vuonna otin syysvehnän johdolla 6700 kg keskisadon ja n. 6km päästä tiedän yhden joka otti enemmän. Hänellä hikevämmät maat ja myös paljon syysviljaa. Eli mitään ihmetekoja nämä ei ole eikä kukaan meidän viljelijäporukassa olkaansa kohauta 6tn keskisadolle tänä vuonna.
Karjanlannan käytössä on myös ongelmansa. Pitkin kasvukautta vapautuva voima aiheuttaa herkemmin jälkiversontaa. Lisälannoituksia en käytä kuin rapsilla ja syysviljoilla. Kananlanta liukenee kun sataa ja jollei sada niin lisävoimaakaan harvemmin tarvitaan.
Ja vielä siihen yhteen kysymykseen niin kananlannan typpitaso vaihtelee hiukan kuinka kauan se motti on lantalassa maatunut. Sillä annetaan typpeä 40-80kg/ha ja säkistä sitten kasvien mukaan 50-100kg/ha. Syysviljoilla voi hiukan vielä venyttää omaatuntoa kolmannelle N-sataselle. Mutta tosiaan, kuivalannan typen käyttö on valtavan sadantariippuvaista. Olisi liian kovaa riskinottoa jättää alun tärkeä vaihe kokonaan sen varaan. Siksi säkistä annetaan alkuvoima aina. Oikein kuivien vuosien jälkeen kannattaa hiukan vanhaa voimaa huomioida talvesta riippuen. Toki käyttömäärät nykyisten täsmälevittimien ansiosta ovat pudonneet selvästi pienemmiksi ja tarkemmin levitetyiksi.
Nythän tää alkaa olla jo maan pitelyä ja ylläpitävää toimintaa. Isoin työ alkaa olla tehty. Juurikin otin näytteitä ennen sateita ja kaivelin kuoppia. Hyvältä näytti, matojakin joka kuopaisussa ja pistolapion sai painaa kuivaan maahan kokonaan melko pikku voimalla. Lannan määrää voi laskea vähitellen ja paljon kalsiumia sisältävänä kananlanta (kalkki rehussa 10%) ylläpitää emäksisyyttäkin ilman kalkitusta. Voisin hyvin kylvää viisi vuotta saltulla ilman sonnanajoa satotason siitä juuri kärsimättä.
Viimeksi muokattu: 18.09.22 - klo:23:47 kirjoittanut Joozeppi