Kun kaikkeen kiusaan pitää varautua, hankin porakaivoon varavoimakoneen.
Miten olette verkkosähkön erottamisen hoitaneet?  Pitäisi olla selkeät ohjeet, että jokainen osaa toimia?

-Suurin riski on lähettää kylille takasyöttöä, kun joku häikkä päällä.
-Muistan elävästi tilanteen kun sähkökatkossa laittoivat 680kW menemään vahingossa suurjännitepuolelle ja lähitolppaan törmännyt linja-auto syttyi tuleen.

Siis onko tuo varavoima vaan yhtä laitetta (porakaivo) varten. Eikös tuon voi hoitaa vaikka pistokkeella. Vai tarkoittaako , että varavoima sähköistää kaikki. Mulla ainakin on vaihtokytkin pää sulakkeiden vieressä jossa valinta G , generaattori ja L linja. Tai oikeastaan tuo on vasta pääsullakkkeiden ja mittarin jälkeen, joten varavoima ei pyöritä kulutusmittaria. Eiköpä tuollaiset asennukset ole ammattilaisille ihan peruskauraa. Mutta tosiaan taisi joku joskus tappaa tai ainakin vammauttaa sähkömiehen joka korjasi linjaa samalla kun se joku päästi muuntajan toisella puolella agregaatilla virtaa verkkoon.

Tuo vaihtokytkin pääkeskuksessa lienee järkeenkäyvin ratkaisu, sen omaksuu jokainen
paikallaoleva.  Toisella kytkimellä jakoa minnepäin tonttia alitehoista genua tarjotaan.
-Tulevaisuus sähköverkon osalta synkkä,  jokaisen mietittävä itse netistä irtiolevat ratkaisut.

Kuten edellä jo kerrottu niin virallinen verkonvaihtokytkin pääkeskukseen. Sitä ei tyhmempikään voi käyttää vaarallisella tavalla väärin.

Jos taas ajatus oli pelkän pumpun varmistus niin pumppuun töpseli ja ruokkii sitä sitten millä haluaa.

Kokonaisen syöttöhaaran tai rakennuksen voi tietysti myös laittaa töpselin taakse jos sellaista haluaa eikä raaski siihen väliin kalliihkoa verkonvaihtokytkintä hankkia.
Ennenhän oli monella kuivurilla koko rakennuksen syöttö ison pistorasian ja -tulpan kautta. Pistotulpan voi sitten laittaa joko kiinteää syöttöä antavaan rasiaan tai aggregaatin vastaavaan. Mahdotonta tehdä väärin.

Sähkäri kertoo kyllä mikä on järkevää kun kertoo mitä tarvitsee.

Jos verkonvaihtokytkin mahtuu entiseen keskukseen DIN-kiskoon niin  itse kytkin maksaa verottomana luokkaa 100 e + rasiat + asennus.
Jos tarvitaan ulos kelpaava kotelokin niin  lähestytään helposti jo 500-800 e, koosta riippuen.

-Muistan elävästi tilanteen kun sähkökatkossa laittoivat 680kW menemään vahingossa suurjännitepuolelle ja lähitolppaan törmännyt linja-auto syttyi tuleen.

Miten nämä liittyy toisiinsa
Pitäisi siellä linjan korjaajalla olla työmaadoitukset tänä päivänä, mutta silti suosittelen välttämään virityksiä.
Voihan kiinteistöllä olla kulutuskohteita vaikka kuinka kunhan niitä ei kytketä liikaa päälle.
Tarpeettomat ryhmäkeskukset pääkytkimet alas, helpoin ja halvin.

niinpä.   mut jos tiktok määrää jotain muuta tekeen.....

Ihan vaan 5x16 töpselillä kans hoidan vesipumpun syöttämisen häiriötilanteessa, helppo ja halpa ratkaisu. Vielä kun sais ähellettyä genun pakoputkelle kiinteän läpiviennin, ni ei tarttis hallin ovea pitää raollaan -lämpöä karkaa hukkaan. Vaan kun ei ole ollut (onneksi) sellaisia katkoja vuosiin...

eiks tuo ole helppo toteuttaa ns. kurkkuputken avulla?   ois helppo laittaa kun sen kerran tarttee ja ei nuo niin paljon kustanna..  paljon mukavempi kuin pakokaasujen seassa touhuta...