Kronoksen mallin mukaan tehty hydraulisysteemi eli 2kpl normaalisti auki istukkaventtiilit. Kytketty sylkyn männänpuolet erikseen ja varrenpuolet ristiin  venttiileihin. Öljynsyöttö yhteinen.
Ei toimi tuo systeemi paineettomalla paluuöljyn syötöllä, vetelee ilmat sisäänsä eikä mistään ole saatavilla pienellä paineella öljyä.
Mitähän jos painelinjaan tuon kytkee?

"Vapaakiertoinen" systeemi vaatii väljät linjat ja venttiilit jotta alipaineita ei syntyisi ja ilmakin osaa poistua itse kohti ylempiä tasoja. Eikä linjoissa saa olla suuria notkoja joihin ilma jää. Riippuu siitäkin miten nopeita liikkeitä sylinterit tekevät.

Jos kytkentä on siis niin että venttiilin kautta molempien tunkkien männänpuolet ovat yhdessä ja vastaavasti toisen venttiilin kautta varsien puolet yhdessä, niin isomman paineen laitto kaikkialle aiheuttaa suuren molemminpuolisen voiman akselille, painaen akselia alaspäin. Varren puolen pienempi pinta-ala ei kompensoi männän puolien isompaa alaa ja voimaa ja molemmat sylinterit pyrkivät pitenemään voimalla. Pienellä paineella asialla ei niin väliä mutta suurella paineella puhutaan tonniluokan vaihtelevista voimista, kunkin hetken painetasosta riippuen.

Ja vaikka kytkentä olisi niin että männän puolet / varren puolet ovat keskenäänkin ristissä niin lopputulos näkyy olevan sama :-( Piti ihan piirrellä paperille ettei mene ajatus solmuun.

Ilmeisesti koneessa ei siis ole hydraulista esiohjausta? Sen syötöstä kun saisi sen pienen paineen haaroitettua näppärästi.

Katselin tässä X120 City Valtran hydrauliikan kaaviota. Koneessahan on kokoaikainen ns. automaattinen etuakselin jäykistys; mitä kovempi taakka etukuormaimessa, sitä hitaammin etuakseli pääsee antamaan myöden. Eli noston paine ohjaa akselin kallistumisen sallivaa venttiiliä; mitä suurempi taakka sitä hitaammin venttiili antaa akselin kallistua. Kaavio on vaan niin typerästi piirrettty että juuri tuota vakauttimen kytkentää ei näytetä, se ei tunnu kuuluvan niin kuormaimen kuin traktorinkaan hydrauliikkakuviin vaikka on tehdasasenteinen vakiovaruste. Tässä on ek:llekin hydraulinen esiohjaus ja oletan että sylintereitä täyttävä öljy on 'lainattu' juuri samasta ohjauspaineen piiristä.

Toinen vaihtoehto tehdä pieni, säädettävä paine on sitten haaroittaa päälinjasta pieni paineenalennusventtiili ja käyttää sen lähtöä. Vaatii myös vuoto-/tankkilinjan.
Päälinjassa kuitenkin pysyy koko ajan se järjestelmän lepopaine vaikkei muuta hydrauliikkaa juuri käytettäisikään.

Sähköinen esiohjaus on.
Mitenhän toimisi jos muutaman litran öljysäiliön tekisi, ja liittää tuon syöttöletkun siihen. Sieltähän ei ilmaa saa vedettyä järjestelmään.... Voisikohan olla noinkin yksinkertainen ratkaisu

Ei pysty oikein arvaamaan :-/

Jos sylintereille tulee oikein äkkinäinen liike - vaikka pyörä lipsahtaa kiven tai kannon päältä - niin voi olla että ilmaa menee silti. Männävarren tiivisteet eivät välttämättä pidä kunnolla 'väärään' suuntaan eli alipaineen puolelle.

Jos se paluulinja päätyy säiliössä oikeaoppisesti nestepinnan alle (kuten ehdottomasti pitäisi olla) niin tilanne oli oikeastaan sama kuin lisätyllä pikkusäiliöllä - ei sieltä paluulinjastakaan mistään pitäisi ilmaa päästä sekaan. Jos ilmaa tulee niin se todennäköisesti on karannut sisään niistä männänvarren tiivisteistä.

Yksi keino olisi myös tehdä matalan paineen alainen, täynnä öljyä oleva säiliösysteemi johon sitten lisää pienen paineakun joustamaan ja pitämään painetta yllä.

Periaatteessa menisi myös yksinkertaisesti tiivis säiliö johon laittaa vaan yläosaan sopivasti paineilmaa. Öljyn tasohan ei systeemissä vaihtele vaikka akseli keinuu.
Ilma on vähän vääräoppinen aine öljylle mutta tuossa piirissä nyt muutama bar ei kuitenkaan mitään ihmeempää tee.

Koneen perushydrauliikasta ja sen öljyillä (siis ei sieltä ls-pumpulta) saisi myös muutaman barin paine-eroa aikaan jollain hyvin vaatimattomalla kuristuksella - voi riittää että ajaa ylimääräisen pikaliitinparin läpi tms. Voisi vielä vivusta valita onko paineen tuotto päällä vai ei. Säätökuristin olisi juhlaa, voisi hakea painetason joka juuri riittää.


Yksinkertainen juttu mutta yllättävän hankala.

Noissa sylintereissä on liitinlähdöissä aika pienet reijät, jotain 2-3mm luokkaa. Niitä vissiin pitäisi suurentaa. Ilman vetäminen varrenpuolelta voiko johtua juur siitä että ne reijät ahistaa virtausta

Kiitoksia metsajussi, kun mietit asiaa ja autat👍

Täs nyt kun luin, kävi mielessä, et käytä kuormainta, ois ristiin kytkety, eli toimii uovana, kuin ei ois sylintereitä lainkaan, Sit kun kouraa liikutaa, mistäkö sais singnaalin, se painais ne molemat vaikka alespäin, oli sit asento mikä tahansa? Toimiskohan se?
Tai sitten se paine mitä nyt on, se sais vaan olla sillä molemilla plus puolilla koko ajan, ja lukkoventiilii niiten väli silloin kuin kouraa käyttä, millä singnaalilla?

Kuten jo, yksinkertaista vaikee, vaikee helpompi....

huh,   ja sit miä ihmottelen kun en ymmärrä tuota lainkaan...   se mistä kyse...   

Niin tuo Kronoksen systeemi on sitten kytketty erilailla kuin Jaken vastaava?

https://asiakas.kotisivukone.com/files/jake.auttaa.fi/Mounting_instructions_text_and_photos/valtra_n-series_jake_axle_stabilizer_mounting_guide_fin.pdf

Tuossa on lähdetty siitä että sylinterejä käytetään vain 1-toimisena ja sylinterien varren puolet ovat vaan yhdistetty vapaasti.
Männän puolet ovat joko yhdessä tai venttiilillä erotettu toisistaan.
Täyttö on hoidettu noilla vastaventtiileillä jotka päästävät vain sisään päin, ei ulos. Alkuun ilmaus...
Tuon kytkennän ei oikeastaan pitäisi voida saada mistään ilmaa, systeemi pysyy pienellä paineella täynnä eikä poistumisreittiä ole. Kun akseli kallistuu niin toisen sylinterin poistuva öljy menee pakolla siihen toiseen joka pitenee. Ulkopuolelta tarkasteltuna periaattessa mitään öljyä ei liiku systeemiin tai siitä ulos. Jos jostain syystä (vuoto ulos tms) vajausta tulisi niin vastaventtiilien kautta tulisi uutta.

Jaken systeemissä mistäs pääsee ylipaine pois järjestelmästä? Sitähän tulee lämpötilanvaihtelusta ainakin. Varrenpuoli käy kuivana haitanneeko sitten

Pistää rautaa vakaamaan etuakselia, niin kulukoo aina toinen etupyörä ilimas. Tai kuten 6400 Valtra ek:n kans. Kuin kulukoira ... toinen takajalaka ei kun -pyörä ilimas.

Jaken systeemissä mistäs pääsee ylipaine pois järjestelmästä? Sitähän tulee lämpötilanvaihtelusta ainakin. Varrenpuoli käy kuivana haitanneeko sitten

Onko ne noin yksinkertaisia todellakin? Painekello just noi lämpötilaerot? Miksi ei varren puolet vois sammalla periaateella kytkee?

Millä keinoin lukkoon? Ihan erillinen kytkin, Vai jarrun yhteyteen?

Lainaus käyttäjältä: Juba - 09.12.23 - klo:18:40

Jaken systeemissä mistäs pääsee ylipaine pois järjestelmästä? Sitähän tulee lämpötilanvaihtelusta ainakin. Varrenpuoli käy kuivana haitanneeko sitten

Onko ne noin yksinkertaisia todellakin? Painekello just noi lämpötilaerot? Miksi ei varren puolet vois sammalla periaateella kytkee?

Millä keinoin lukkoon? Ihan erillinen kytkin, Vai jarrun yhteyteen?

Kytkentä kuvassa on kuinka kytketään käsijarrusta. Tekstissä maininta "turvan"rasvanipasta, olisiko spesiaali sylinteri?

Eikö tuossa hydrauliikan kaaviossa jopa ole piirretty nipat jotka varren puolen banjoliittimissä. Joko ihan spesiaalit sylinterit varren puolelta turvan/sen tiivistyksen osalta tai sitten vain varren puolta voidellaan rasvalla.

Nuo voivat olla vähän speciaalit. Tuossa menisi ihan 1-toimiset mutta koska varren vapaa pää ei ole kiinni missään vaan painaa vaan akselia päältä niin jäykästi kiinnitetyssä tunkissa on pakko olla joku tukeva ohjuri ettei pää lähde lipsumaan omille teilleen akselin päältä. Siinähän lukee että huollon yhteydessä rasvaa puslat nipoista.

Toisissa toteutuksissa on taas sylinterin molemmat päät ihan normaalisti tapeissa kiinni.