Kuten jo kirjoitin lypsylehmien teuraaksi tuloa ei pysty ennakoimaan ja ne pitää pystyä ripeästi teurastamaan.
Monasti emojen syysteurastuksilla ei oikeasti ole kiire. Tuottajan akuutti rahapula. Harvoin niillä emoilla on mikään terveydellinen syy. Ne monasti voitaisiin siirtää suosiolla tammikuulle.
Siinä vaiheessa kun lihan kysyntä rupeaa sakkaan. Pitäisi ennakoiden teurastaa sonneja pienempinä jolloin saadaan vasikat liikkumaan normaalisti, ja ei kerrytetä liikoja pakkaseen. Toki se pienenä teurastus pitää kompensoida tuottajalle. Mutta sillä turvataan ne tulevat vasikat ja teuraat.
Rotukarjavasikoita pystyttäisiin monella tilalla pitämään joulun yli, ettei niitä isoja sonneja tarvitse työntää pakkaseen marraskuussa. Sekin asia on helposti korjattavissa pienellä hinnastojen korjauksella, ikävähennyksen poistolla. Toki siihen pitää viimeistään kesäkuussa varautua että vasikat ovat tilalla pidempään ja tehdä kunnollista säilörehua että ne kasvavat. Se ”ylimääräinen” tila sitten palkitsee poikima-aikana kun emot saa laitettua väljempään.
Kyllä vaihtoehtoja on jos niihin halutaan paneutua. Tähän asti ongelmana ovat tuottajat jotka vaihtavat teurastamosta toiseen usein, sotkevat tehdyt suunnitelmat. Sekä sikariportaisiin iskostunut ajatus että nautaa tulee automaatista aina, joskus liikaa tai liian vähän. Ei muuta tule pakosti teuraaksi kuin poisto lypsylehmä, kaikkea muuta voi sovitella jos halua on. Ja uskon että halua löytyy tulevaisuudessa kun nautakarjataloudessa rakennemuutos etenee ja ymmärretään joka navetassa ja teurastamossa että tasainen tarjonta suhteessa kysyntään pitää yllä paremman tuottajahinnan.
Nyt kun näyttää ettei kysyntää ole, pitää saada keskipainoa alas, eli teurastaa ensiksi keskenkasvuisia että saadaan vasikka liikkeelle ja niin kauan teurastaa pieniä kun on yli isoja täyttämässä markkinaa.