Lainaus käyttäjältä: seegeri - 03.11.23 - klo:17:57

Kyllä parempi o kauppaan jättää. Tänä vuonna näkee hienoja lätäköitä märkänä muokattu väkisin 4m lautasel ja kylvetty syysvilja. Lätäköt kasvaa hienosti syyssateilla. Tollane 4m tinttari painaa aika paljon liikaa. Kyntö ja ei vedet seiso. Hommaa kunno aura enne jos ei ole.

Täytyis olla täysin kuivaa tai tinttaa uskomattoman paljon. Tänä syksynä tuskin oli kunnollista keliä perustaa lautasmuokkaajalla syysviljan perusmuokkaus.

Olipas Toki reilu 200mm satoi liikaa kylvön päälle, mutta se e ollut muokkaimen vika. Eikä tottapuhuen ollut eroa oraissa, oliko tinttarilla, kultivoituun vai kynnettyyn perustettu. Kaikki oli yhtä hyviä ennen sateita, keväällä näkee mikä selvisi tulvista vai selvisikö mikään.

Viimeistää puidessa huomaa si.

tuo liikennekulttuuri täällä kyllä ihmettä.   kun kattelee millasilla teillä net brittiviljelijät ajelee...   kivirauniota tienposket ja kapia tie mut auto on se joka väistää..   mut täällä jopa tietä auki auratessa saat väistää kun se kosla ei voi metriä lähemmäs  aurausviittaa lähestyä...  tuloo lommo!    ihan sama kesällä tienlanauksessa...  m iä ajan keskitiellä kun se on miun oikeus!!

Toisaalta siellä on rajoitettu nopeutta aika reilusti jos kone ylittää normaalin 2,55 m leveyden
https://www.nfuonline.com/updates-and-information/high-speed-tractors-vs-standard-tractors-what-s-the-difference/

Taannoin tuli vastaan myös juttu minkä mukaan jossain Etelä-Amerikan maissa olisi  maatalouskoneilla  liikkuminen yleisillä teillä sallittua ainoastaan valoisaan aikaan.

Kultivaattoriko ei lopulta aiheuta tiivistymää muokkauskerroksen pohjaan? Mikä on se kyntöantura? Antaa toki enemmän pelivaraa, kun on jossain 30 cm:n syvyydessä... Kyllä tuo kultivaattorikin aika petollinen vehje on, kun liian märjällä menee ajelemaan - ei meinaa traktori mennä eteenpäin ja pyörät lyö joutilasta.

Kultivaattoriko ei lopulta aiheuta tiivistymää muokkauskerroksen pohjaan? Mikä on se kyntöantura? Antaa toki enemmän pelivaraa, kun on jossain 30 cm:n syvyydessä... Kyllä tuo kultivaattorikin aika petollinen vehje on, kun liian märjällä menee ajelemaan - ei meinaa traktori mennä eteenpäin ja pyörät lyö joutilasta.

Vähän taas keskustelu harhailee. Kuvittelin että otsikon mukaan hinta olisi keskustelun aihe. Nyt näyttääkin suurempi ongelma olevan mukavuus, kapeat tiet, koneen paino (toiselle liian kevyt, toiselle liian raskas). Tärkeitä juttuja mutta ei sitten voi hinnasta pihistellä jos muut ominaisuudet ajaa edelle.

Millä koneella voi ajella liian märällä pellolla ilman että siitä aiheutuu haittaa? Mikä tahansa kone on kelvoton jos perusteena on liian märällä kelillä ajo. Koneet voisi kyllä laittaa järjestykseen kosteusherkkyyden suhteen, lautasäes, kultivaattori, hankmo, aurat... ? Sekin ohi otsikon.

Voisiko joku vääntää Kaikille rautalangasta mikä osa lautas muokkarista maata tinttaa .

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 04.11.23 - klo:11:36

Kultivaattoriko ei lopulta aiheuta tiivistymää muokkauskerroksen pohjaan? Mikä on se kyntöantura? Antaa toki enemmän pelivaraa, kun on jossain 30 cm:n syvyydessä... Kyllä tuo kultivaattorikin aika petollinen vehje on, kun liian märjällä menee ajelemaan - ei meinaa traktori mennä eteenpäin ja pyörät lyö joutilasta.

Vähän taas keskustelu harhailee. Kuvittelin että otsikon mukaan hinta olisi keskustelun aihe. Nyt näyttääkin suurempi ongelma olevan mukavuus, kapeat tiet, koneen paino (toiselle liian kevyt, toiselle liian raskas). Tärkeitä juttuja mutta ei sitten voi hinnasta pihistellä jos muut ominaisuudet ajaa edelle.

Millä koneella voi ajella liian märällä pellolla ilman että siitä aiheutuu haittaa? Mikä tahansa kone on kelvoton jos perusteena on liian märällä kelillä ajo. Koneet voisi kyllä laittaa järjestykseen kosteusherkkyyden suhteen, lautasäes, kultivaattori, hankmo, aurat... ? Sekin ohi otsikon.

Nojoo, ihan yleistähän tämä on, että keskustelu ajautuu sivu-urille... Monen otsikon alla ei ole pitkään aikaan puhuttu mistään otsikon mukaisesta . Mutta jos ihan alkuperäisestä aiheesta: kyllähän kaikkien uusien koneiden hinnat, eritoten traktoreiden ja muokkauskoneiden hinnat, ovat nousseet ihan hävyttömän korkeiksi. Mutta aika tavalla niitäkin vielä ostellaan..

^
Ihan kaikkien koneiden hinnat on nousseet ihan pilviin. Vai onko niiden halpojen koneiden valmistus sitten vaan lopetettu ? Uusi unia kuivapaskakärry näkyy olevan nettikonees . Hinta karvan auki 50 000. Joskin hinta vähän alle 100 000 ja sitten tietysti kalliimpia tosi käyttäjille 

Hintojen nousu on ihan älytöntä.

Muutaman uuden koneen olen aikoinaan ostanut.

Jeantil 10-6 paskakärry maksoi 2008  muistaakseni 23000€, Kuhn paalisilppuri hinattava 2004 16000€, Vicon remmipaalain 2007 32000€.

2002 ostin 805 Valmetin hinta oli 18000€, 4000h oli silloin mittarissa.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 03.11.23 - klo:19:20

tuo liikennekulttuuri täällä kyllä ihmettä.   kun kattelee millasilla teillä net brittiviljelijät ajelee...   kivirauniota tienposket ja kapia tie mut auto on se joka väistää..   mut täällä jopa tietä auki auratessa saat väistää kun se kosla ei voi metriä lähemmäs  aurausviittaa lähestyä...  tuloo lommo!    ihan sama kesällä tienlanauksessa...  m iä ajan keskitiellä kun se on miun oikeus!!

Toisaalta siellä on rajoitettu nopeutta aika reilusti jos kone ylittää normaalin 2,55 m leveyden
https://www.nfuonline.com/updates-and-information/high-speed-tractors-vs-standard-tractors-what-s-the-difference/

Taannoin tuli vastaan myös juttu minkä mukaan jossain Etelä-Amerikan maissa olisi  maatalouskoneilla  liikkuminen yleisillä teillä sallittua ainoastaan valoisaan aikaan.

Mutta se liikenne on melkoista siellä ränneissä, vedetään välillä kuin rac-rallissa. Aika reipaasti ajan mielestäni, mutta tuolla oli hyvin usein joku takapuskurissa kiinni. Itsellä jotenkin kolkutti alitajunnassa, että tuolta kiviaidan tai pusikon sisästä voi tunkea joku tielle koneineen. Kun autollakin ne risteykset karmeita, näkyvyyttä ei lainkaan. Ei puhettakaan, että olisi voinut olla joku 4m kiinteärunkoinen lautasmuokkari perässä, kun pelkän traktori+peräkärry yhdistelmän ohittaminen oli sula mahdottomuus. Onneksi sama missä maailmalla, on liikenne järkevämpää kuin Suomessa, jossa itsekkyys on kaikki kaikessa liian monelle. Suomalaisella liikennekulttuurilla romun määrä olisi melkoista, on sitten taittuvaa tai kiinteää maatalouskalustoa liikenteessä.

^
Omalla "suurella" maailman tuntemuksellani ja viimeisimmän ulkomaan reissuni, eli reilun viikon keskieuroopan turneella vuonna -9o saamallani tiedollani sanoisin , että taksi kyydit Pudapestissä ovat pelottavimpia liikenne kokemuksiani. Takseina dasiat jumputtavine renkaineen, luultavasti kiroilevine kuskeineen ( saattoivat toki rukoillakkin, mutta en osannnut kieltä) ja todella agressiivine ajolinjoineen. No siellä ei ensimmäisen kolhun jälkeen kyllä varata aikaa autoklinikalle vaan kiilataan seuraavaa uhria.

Voisiko joku vääntää Kaikille rautalangasta mikä osa lautas muokkarista maata tinttaa .

Se tinttaus tulee siitä pyörivästä liikkeestä kuulemma. Useamman vuoden lautasmuokkarin omistaneena ja syksyisin sillä ajaneena usein liian märkänä ajaneena saa siihen 5cm syvyyteen sellaisen kallion syntymään ettei uskoisi. Toki maalajeilla on eroa.

Lautasmuokkainta käytetään euroopassa puinnin jälkeiseen olkien multaamiseen ja rikkojen idättämiseen KUIVISSA oloissa. Ei niinkuin Suomessa marraskuussa vesisateen keskellä. Joillakin keveimmillä maalajeilla on kaiketi se ja sama miten tekee, jos eivät ole tinttautuvaa lajia. Savilla kyseisellä härpäkkeellä ei mielestäni tee mitään järkevää.

Kultivaattoriko ei lopulta aiheuta tiivistymää muokkauskerroksen pohjaan? Mikä on se kyntöantura? Antaa toki enemmän pelivaraa, kun on jossain 30 cm:n syvyydessä... Kyllä tuo kultivaattorikin aika petollinen vehje on, kun liian märjällä menee ajelemaan - ei meinaa traktori mennä eteenpäin ja pyörät lyö joutilasta.

Niin millään koneellahan ei pitäisi mennä märälle. Toiset maalajit antaa enemmän anteeksi kuin toiset. Ja kaiketi ne kevätkyntöön sopivat lajit on niitä joita voi keväällä mennä märkänänin kyntämään.

Mä olen kallistumassa muokkailujen suhteen siihen et muokaustapaa tulisi vaihdella vuosittain. Se kellä sit on mahdollista ylläpitää tarpeellinen kalusto vaihteluihin on eriasia. Sillä poikkeuksella et jos savilla viljelee ainoastaan kevätviljoja niin  pelkkä suorakylvökone riittää.

Hintojen nousu on ihan älytöntä.

Muutaman uuden koneen olen aikoinaan ostanut.

Jeantil 10-6 paskakärry maksoi 2008  muistaakseni 23000€, Kuhn paalisilppuri hinattava 2004 16000€, Vicon remmipaalain 2007 32000€.

2002 ostin 805 Valmetin hinta oli 18000€, 4000h oli silloin mittarissa.

Samanlaisia havaintoja. En nyt ulkoa muista mut 2005 uusi 5 kohliminen 17 jalan puimuri (ei sampo) maksoi satatonnia. Paria vuotta aikaisemmin 200 heppanen traktori 70ke. Ja siitä taas muutamia vuosia taaksepäin 15 motin lietevaunu määränsäädöillä, pumppukuormaimella, letkulevittimillä 40ke. Edellinen vm taisi maksaa Saman 40ke. Lähtö nykyisellä kylvimellä oli yli 80ke. Onneksi oli hyvät vaihtokoneet niin väliraha jäi johonkin kohtuu järkevään. Edellisellä ajettiin 20v toivottavasti tämä kestää tuplat tai jotain 

Sit kun miettii et samaan aikaan maanviljelyn tulot eivät ole nousseet joitain satunnaisia kalliin viljan vuosia lukuunottamatta niin täytyy todella ihmetellä kellä on varaa ostaa kalustoa enää.

Samaa mieltä. Lisäksi tuet putuaa joka kaudella. Mitenkähön noi viisaat päättäjät on tämän aikonee ratkasta vai kiinnostaako ketään. Apulanra tuplat. Polttoöljy tuplat. Koneiden hinnat tuplat. Se naru vetävän kädes kohta. Tukien pudotus ja inflaatio iskee pitkässä juoksussa ja nakertaa huomaamattomasti mutta varmasti. Eniten kyrsii ainaiset kauno puheet arvostuksesta ja huoltovarmuuden tärkeydestä ja teot täysi nolla. Olisiko etujörjestönkin herättävä turha parkua mt sivulla haukkuen saria kun on itse ryssinyt ja myöhässä rajusti. Järjestäis vaikka kunnon mellakan. Nyt on sellane olo et ei kukka yritä edes mittä ja kaikki hyvin onko sii

Taitaa mennä siihen että joko toiminnan pitää olla tarpeeksi suurta (mutta vähävelkaista!) tai sitten rahaa pitää tulla reippaasti myös muualta.

Joillekin onnistuu erikoisempi erikoistuminen jossa tulot voivat olla suhteessa paremmat.