Lakokaurasta tuli hyväksytyt esinäytteet suurimoksi. donit 250-350. Sato oli 5,5-6tn.

Kevätviljoissa keskisato ~4,5tn, syysvehnä ~5tn. Rypsi sitten heikompaa ja rikkaista, mutta paljon huonompaakin on ollut.

Jos rypsin pääsi jo puimaan, on ollut kosteampaa alkukesästä. Tuolla ei ole yksistään omat öljykasvit vielä pellossa vaan muitakin. Kasvu alkoi oikeastaan vasta heinäkuun 1. viikolla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: jms - 10.10.23 - klo:11:11

Lakokaurasta tuli hyväksytyt esinäytteet suurimoksi. donit 250-350. Sato oli 5,5-6tn.

Kevätviljoissa keskisato ~4,5tn, syysvehnä ~5tn. Rypsi sitten heikompaa ja rikkaista, mutta paljon huonompaakin on ollut.

Jos rypsin pääsi jo puimaan, on ollut kosteampaa alkukesästä. Tuolla ei ole yksistään omat öljykasvit vielä pellossa vaan muitakin. Kasvu alkoi oikeastaan vasta heinäkuun 1. viikolla.

-SS-

Kyllä paljon iti vasta juhannuksen sateitten jälkeen ja vielä kukkia oli elokuun puolivälissä. Mutta näkyy niitä vielä puimatta olevan.

Jokohan tällä viikolla tulisi taas vaihteeksi puintikelejä? Viimeisetkin jälkiversoneet öljykasvit alkavat jo näyttää puitavilta, kun ovat saaneet vähän yöpakkasia niskaansa.
 

Jokohan tällä viikolla tulisi taas vaihteeksi puintikelejä? Viimeisetkin jälkiversoneet öljykasvit alkavat jo näyttää puitavilta, kun ovat saaneet vähän yöpakkasia niskaansa.

Tarvitaan melkoisen paljon kylmempää, että nuo vihreät oikeasti kuolevat. Suunnitelmissa on viikonloppuna käydä katsomassa. Eilen oli Synthia tämän näköistä:


Kuva: Synthia-kevätrypsi,  kuvauspäivä 16.10.2023

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 29.09.23 - klo:17:53

Quarna kv: Hehtolitrapaino (kg)   78.9 kg Valkuainen (% ka)   15.8 % Sakoluku   302.0 yks.
donit vielä uupuu... aika kivasti tulisi plussaa valkuaisesta.
Tää kylläkin suurelta osin menee TOS käyttöön ensi keväänä..

Mul oli ja quarna aika samanlaista hlp 81,2 valkuainen 15,4 ja sako 298.
Sato vaan jäi 3 tonnin paikkeille.

Jaarli kv :Hlp 81.9 kg , Valkuainen 13.7 % ,Sakoluku 282.0
Sadot molemmilla kevätvehnillä n. 3,5 t/ha. 

Vihdoin ja viimein saivat analysoitua kaurapussit. Hlp:t 54-57 kg kaupan alennuksella, valk. 12%. Jyväkoko <2,0 mm n. 2% eli aika isoakin jyvää loppujen lopuksi. Donit 0,1-0,9 mg.

3 t sato alle 14% valkuaisella viittaisi lajikkeen stressiin, jolloin lannoitus ei tule käyttöön lähellekään kokonaisuudessaan. Tai sitten kyse on luomukevätvehnästä.

Leijona-kevätvehnän riutuminen parinsadan kilon typpiannoksen päälle näkyy nyt erinomaisen tummana syysvehnän oraana. Saas nähdä, vaikuttaako huonontavasti talvehtimiseen.

-SS-

3 t sato alle 14% valkuaisella viittaisi lajikkeen stressiin, jolloin lannoitus ei tule käyttöön lähellekään kokonaisuudessaan. Tai sitten kyse on luomukevätvehnästä.

Leijona-kevätvehnän riutuminen parinsadan kilon typpiannoksen päälle näkyy nyt erinomaisen tummana syysvehnän oraana. Saas nähdä, vaikuttaako huonontavasti talvehtimiseen.

-SS-

Positiivinen puoli Leijonaan lienee, että pakkaamo lopettaa sen viljellyttämisen. Tulee niin paljon uusia lajikkeita, että panostetaan taas niihin.

Hienoja puintikelejä ollut, aurinko paistanut ja kovasti tuullut, harmi vaan että ei ole mtään puitavaa ollut enää pitkiin aikoihin.

Hienoja puintikelejä ollut, aurinko paistanut ja kovasti tuullut, harmi vaan että ei ole mtään puitavaa ollut enää pitkiin aikoihin.

Kelit kyllä näyttävät hienoilta, mutta ei vaan jaksa kuivattaa vähänkään varjossa olevia paikkoja. Jopa keskellä aukeaakin oli lievässä lakokasvustossa vielä iltapäivällä lähes vesimärkää kasvustoa laihon alemmassa puoliskossa. Nyt kannattaa harkita myös yöpuintia. Puolestayöstä auringonnousuun noin -5^oC tai kylmemmissä lämpötiloissa saattaa jäinen kasvusto mennä kivasti puimurin läpi. Kuivaaminen toki on sitten varsin raskasta hommaa...

1960-70- luvun alussa, kun muistan ensimmäisiä rapseja ilmestyneen, puivat niitä loka-marraskuussa, juurikkaannoston jälkeen, routaantuneella pellolla, muutaman asteen lämpötilassa.

Epäilen, että juuri tuon takia innostus hävisi neljännesvuosisadaksi, kunnes ilmastonmuutos toi kevätrapsit syyskuulle  puitavaksi. Mutta ötököt alkoivat korjata sadon kolmeen kertaan, kirpat taimiasteella, rapsikuoriaiset kukkanupuilla ja kaalikoit loppukesöstä.

Jos tuosta rypsistä jotakin kertyy, kylvän kevätrypsit tästä lähin kesäkuun loppuun. Rypsi tarvitsee pintapohjaveden ja lämpöä. Tai sitten reiluja loppukesän sateita.

-SS-

Puin rypsit kaksviikkoa sitten. Ne oli kans itänee 1.7.  tulleesta sateesta.  Lehtivihreetä jännitin mut hyvin oli häipyny. Olis varmaa voinu vähä ennekin puida olis jääny raiteet pois pellolt tai sitten puida vast nyt. Sato ehkä siin 1200 kg ei häävi mut olis voinu ol huonompiki. Jos tätä vielä joskus kylvän niin myös siin kesäkuun puolivälis vois ol hyvä. Ei kerreny ötökät syödä oli kasvu tosi nopeeta. Kerran ruiskutin et aika helpolla tuli. Sato on vaan niin pieni et kyl varmaa saa ol taukoo ny ei pärjää viljal. Tars ol viel tuplaten ni sit.

Juu, olisi voinut puida jo, mutta odottelen nyt semmoista aurinkoisen kuivaa päivää, tänäänkin oli vesihelmiä kasvustossa vielä. Ei huvittaisi lähteä ihan kokeilun vuoksi pitkälle ajomatkalle kauas, puimuria en oikein haluaisi jättää pakkaseen, koska aika raskaasti lähti nollakelillä Peerkins käyntiin.


Kuva: Synthia rypsi 21.10.2023  on jo suurimmksi osaksi harmaata, raidoittain ruskeaa vartta

Ei ruiskutettu kertaakaan, kun ei ollut enää ötököitä eikä syöntijälkiä lehdissä. Pahkahometta ei näy.

-SS-

joko alkaa pellot kantaa puinteja?   ei ainakaan näillä pakkasilla kyntö onnistu pintaan...   syvempään kyntö kait menis mut huomaa poletut paikat hyin..

joko alkaa pellot kantaa puinteja?   ei ainakaan näillä pakkasilla kyntö onnistu pintaan...   syvempään kyntö kait menis mut huomaa poletut paikat hyin..

Luulisi kantavan. Holmer t4-40 juurikkaannostokone painaa 32 tonnia, säiliö täynnä 53 tonnia.

-SS-