Rukiit kuivattu, sato varmaan jotakin 5,5-6tn. Todella painavaa kuten syysvehnätkin mitä puineet. Wile 200 näyttäny 82-85kg granatille. Rukiin sakojen kanssa kuulunut haasteita. Varmaankin ne mitkä olivat jo viime viikon sateissa valmiimpia.

Alue: Loimaa, Alastaro. Kasitonnarilaakso.

Puinti raportteja aina kiva lukea mutta paikkakunta ja lajike olisi kiva mainita. En tarkoita huonolla mutta Hanko ja Pohjanmaa on eri asia monellakin tavalla.

Itsellä rukiit puitu 5-7.8. Myrskyn pelossa puitu kun oli jo kallellaan. Kosteus 13,5-30,5%, lajike Turkus. Sato tyydyttävä. Ihmeen liukas lajike, meinasin luikastua kun harjasin kärryn pohjan puhtaaksi. 30% ruis valui kaatosuppilossa samoin kuin 16& vehnä.

Syysvehnä informer 9.8. aloitettu. Kosteus 17%,  sato heikko. Ainakin ekalla lohkolla.

Vappuna tuli vettä ja heti perään juhannuksena. Välissä oli yöpakkaset ja kuivuus. Alue, Salon seutu.

Miksi viljellä ruista, jos siitä ei makseta?

Miksi viljellä ruista, jos siitä ei makseta?

Miten niin ei makseta? Nytkin hinta on  reilusti yli 200€/tonni, ollut jo pidemmän aikaa. Eikö se viddu kelpaa, pitääkö saada 500€.

Tää kasvinviljelypalsta on muuten todellinen itkuvirsipalsta, kaikki  viljelyyn liittyvät asiat on jatkuvasti päin persettä, mikään ei oo koskaan hyvin.

Eilen otin puimurin esiin ja rasvaus, sitten nyt täs äsken ja tyyliin päisteet auki niin kunnollinen kuuro. Se siitä tältä päivältä. Ceylon on isojyväistä ja vihreitä seassa.

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 10.08.23 - klo:12:29

Miksi viljellä ruista, jos siitä ei makseta?

Miten niin ei makseta? Nytkin hinta on  reilusti yli 200€/tonni, ollut jo pidemmän aikaa. Eikö se viddu kelpaa, pitääkö saada 500€.

Tää kasvinviljelypalsta on muuten todellinen itkuvirsipalsta, kaikki  viljelyyn liittyvät asiat on jatkuvasti päin persettä, mikään ei oo koskaan hyvin.

Koetapa myydä ruistasi, jos sulla nyt on rekkakuorma villiä ruista. Hyväkkäät printtaavat kyllä hintoja,
mutta toimitukset on tarvinnut suurimmaksi osaksi sopia syyskesällä 2022. Valkuaisraja on, samoin torajyväraja,
ensi satokautena myös torajyväalkaloidi, samoin kuin DON.

Jos ei vielä ole Fazulle vielä tehnyt torpparisopimusta, nyt se on tehtävä, jotta ei jää takariviin, viimeisiä viedään.

Itsellä on jo kasvamassa hyvä pala Reetta-(juhannus)ruista, joka ajetaan glyfosaatilla keväällä ruskeaksi.
Palauttaa ravinteet maahan, parantaa maaperän kuohkeutta, ja kevätviljan on hyvä kasvaa.
Kun tajuaa vähäarvoisen peite/rehukasvin oikean käyttötarkoituksen, rukiinviljely on taas hauskaa.

Ei hinnassa itse asiassa ole mitään vikaa, markkinat puuttuvat. Tavanomainen ruis menee todella vähillä panostuksilla.
1. vuotena vanhalla voimalla tulee ihan hyvä sato, keväällä pikku ripaus Trimmeriä, siinä on.
Siis tuossa muutama vuosi sitten sataankin euroon  olisi ollut tyytyväinen. Nuo nykyiset 200+
hinnat ovat itse asiassa aivan älyttömän korkeat, vähäarvoiselle vatsankuraajalle. Puolan noteeraukset
rehurukiille ovat 159€/tonni. Leipäruis on hiukan halvempaa.

Proruissilaiset varmasti saavat hyvän tuoton GigaTestolo hybridistään. Maan pitäisi olla jo mustana.
Pitää tehdä päätös, leikkiikö hippasta kuurojen kanssa syysvehnän korjuussa vai laittaako sopimushybridiä
kylvöön. Hybridi oikeammin on kesantoon kylvettävä kasvi. Siksi tuo 200 € / 6 tonnia
voisikin tarkoittaa  200 euroa / 3 tonnia/vuosi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 10.08.23 - klo:12:29

Miksi viljellä ruista, jos siitä ei makseta?

Miten niin ei makseta? Nytkin hinta on  reilusti yli 200€/tonni, ollut jo pidemmän aikaa. Eikö se viddu kelpaa, pitääkö saada 500€.

Tää kasvinviljelypalsta on muuten todellinen itkuvirsipalsta, kaikki  viljelyyn liittyvät asiat on jatkuvasti päin persettä, mikään ei oo koskaan hyvin.

Peltokasveissa on sekin, että jotkut vielä elää sillä, mitä kylvää. Syysvehnällä vaan saa enemmän tavaraa irti ja perustamiseen ei tarvitse hirveästi panostaa ja kaupaksi menee mihin vaan. On eri juttu, jos rahalla ei ole väliä, niin voihan sitä kylvää mitä vain.

No mitkä ovat ensivaikutelmat syysvehnän sadosta?

Vaihtelevat. Parin hehtaarin hiesurinne, alle 3 t varmasti, ei ole vielä kokonaan korjattu. Kotipelto pieni ala, alle 60 hl/ha . Paras kalkittu lohko, jossa oli vielä 1960-luvun alussa maan pinnalle nousevia "vetisiä lähteitä", lisäksi kylvön alla rypsi esikasvina , 70 hl/ha suunnilleen, mutta kosteus 16-17%. 10 % saattaa hävitä putuna esipuhdistajasta ja vetenäkin. Mutta kaiken kaikkiaan, erittäin vähillä kustannuksilla, ainoa kevätlannoitus siinä 250 kg/ha ylikallista NS:ää , Kinvara ja puolikas Folicuria ja typpiliuosvirkistystä silloin kun muisti, kun vettä vaan ei tullut.


Kuva: Ceylon puintia 9.8.2023 juuri ennen sadekuuroa.

-SS-

Miksi viljellä ruista, jos siitä ei makseta?

Ei siinä silloin kyllä oikein järkeä olisikaan. Mää kiinnitin koko sadon ennen kylvöä, 350€/tn.

Vie muuten vehnistä sakoja nämä sateet jo, valmistuivat aika yllättäen. 🐥vehnää riittää, laatuvehnälle voi tulla vielä kotimaan kysyntää myöhemmin.

Eilen tuli noin 10 mm kuuro, tänään vesipisarat olivat kasvustossa pitkälle iltapäivään.

Nyt klo 16 Ceylon oli puimurin säiliöön tullessaan 23%. Vähän arveluttaa  jatkaa, mutta eihän noista säistä tiedä. Jos tuo yksi pilvi ei sada, voi tuuli pudottaa kosteuden alle 20%:n

-SS-

Ajelin vanhaa 3 tietä Hattulasta Riihimäelle, yhtäkään puitua peltoa ei ollut, ei ollut myöskään yhtään valmista viljaa, vehnää ja ohraa pääasiassa, yleisesti ei 2 viikon päästä ole vielä valmista, monin paikoin menee kuukausi

Orinoko-ruisvehnät ja KWS Spencer-syysvehnät puitu. Toistakymmentä mottia parikymmenprosenttista tavaraa tuli hehtaarilta. Vähän pääsi turhan kuivaksi litistykseen.

Orinoko-ruisvehnät ja KWS Spencer-syysvehnät puitu. Toistakymmentä mottia parikymmenprosenttista tavaraa tuli hehtaarilta. Vähän pääsi turhan kuivaksi litistykseen.

Tuo on aika kova. Mun on toistaiseksi tyytyminen luomuceylonisssa johonkin 5-6 motin hehtaarimäärään.. kosteus oli 19 kun neljä päivää sitten aloitettiin.. eileniltainen kuuro nosti kyl tän päivän kosteutta ylös. Joku puolet ceylonista on puitu. Huonoin ja paras jäljellä..

Eilen alkoi puinnit Danskowie Agat lajikkeella. Kosteus siellä 22 paikkeilla. Torajyviä en ole nähnyt ..Jätin oljet pitkäksi, niin on sitten helpompi käsitellä peltoa seuraavaa kasvia varten. Tänään jatkuu ja huomenna ja ylihuomenna. Keskiviikkona sataa. Ja sitä ennen noi täytyy saada pois.

Lainaus käyttäjältä: Make - 11.08.23 - klo:22:36

Orinoko-ruisvehnät ja KWS Spencer-syysvehnät puitu. Toistakymmentä mottia parikymmenprosenttista tavaraa tuli hehtaarilta. Vähän pääsi turhan kuivaksi litistykseen.

Tuo on aika kova. Mun on toistaiseksi tyytyminen luomuceylonisssa johonkin 5-6 motin hehtaarimäärään.. kosteus oli 19 kun neljä päivää sitten aloitettiin.. eileniltainen kuuro nosti kyl tän päivän kosteutta ylös. Joku puolet ceylonista on puitu. Huonoin ja paras jäljellä..

Ehkäpä kasteluvettä siellä Kiskonjoen alajuoksulla on ollut hyvin saatavana. Siihen kun liittää sokerijuurikaskierron viljavuudet ja karjanlannan kuormallisen verran paikkaansa, niin ei ole ihme. Tuo 55-60 hl/ha on erinomainen sato kemikaalikäsittelemättömästä Ceylonista, ja osoittaa Ceylonin olevan vaatimaton ja tuottoisa ns. alhaisen satotason vertailussa. Jos vehnäsi olisi saanut aikaisin kesällä vaikka 150 kg / ha NS , niin satotason olisit helposti saanut nousemaan 70-80 hl/aan. Siihen vielä pieni annos rikkatorjuntaa, olisivat suurimmat roskaruohot vähän pienempiä.

Integroitu maatalous olisi juuri tuota, "luomu"+niukka keinolannoite ja rikkatorjunta,  ja olenkin kallistumassa syysvehnässä siihen, että vähennän keinolannoitteita edelleen, panostan rikkatorjuntaan ehkä vähän huolellisemmin ja virkistelen typpiliuoksella ja hivenillä kasvin kuivan ajan yli. Urearuiskutukset itse asiassa jossain määrin pitävät sienitauteja loitolla.

-SS-