Ei kai glyfoa....

Ei kai retoris-tyyppisiin kysymyksiin kuulu vastata..........

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.07.23 - klo:17:29

Sitä ihmettelen, mitähän tänään on ruiskuteltu jo pari viikkoa tähkällä olleille ohrille ?  Mikä virkiste parantaisi vielä satoa, onko moniakin  sellaisia tautiaineita, joiden varoaika menee vielä hyvästi turvalliselle puolelle.

-SS-

Oisko paha kirva hyökkäys

Täytyykin käydä katsomassa, onko kirvoja. Mielestäni ei näkynyt tuossa pari päivää sitten. Vihneet ovat jo kullankeltaisiksi muuttumassa, kasvuvaihe taikinajyvällä, glyfosaattia ei vielä voi laittaa, tautiaineella lienee jo myöhäistä saada kunnon vaikutusta; valkuaistako halutaan lisää ohraan ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Make - 27.07.23 - klo:16:08

Naapuri pui Lene-kevätohraa.

Kuivuus ja huhtikuun puolivälin kylvö tehneet ilmeisesti osansa?

Onhan tuo satakunta päivää kasvanut. Siemenviljelijä ja lohkolla oli lajikkeen mainoskyltti. Säätösalaojitus. kasvusto näytti olosuhteisiin nähden hyvältä.
Huhtikuun puolivälissä kylvetyt ovat parhaan näköisiä, huhtikuun viimeisellä viikolla ennen vapun monsuunia kylvetyt huonompia. Kuivaahan täällä on ollut. Kesäkuussa satoi 5 mm ja toukokuussa toisen päivän jälkeen 10 mm

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 27.07.23 - klo:21:31

Lainaus käyttäjältä: Make - 27.07.23 - klo:16:08

Naapuri pui Lene-kevätohraa.

Kuivuus ja huhtikuun puolivälin kylvö tehneet ilmeisesti osansa?

Onhan tuo satakunta päivää kasvanut. Siemenviljelijä ja lohkolla oli lajikkeen mainoskyltti. Säätösalaojitus. kasvusto näytti olosuhteisiin nähden hyvältä.
Huhtikuun puolivälissä kylvetyt ovat parhaan näköisiä, huhtikuun viimeisellä viikolla ennen vapun monsuunia kylvetyt huonompia. Kuivaahan täällä on ollut. Kesäkuussa satoi 5 mm ja toukokuussa toisen päivän jälkeen 10 mm

Plus satamilliä sadettimesta. Tehdäänkö viljalla siellä kaksi noin 50 mm kierrosta  vai annetaanko vähemmän ja kierrätetään useamman kerran.

-SS-

Syysohran puinti oli aloitettu Salon Angelniemessä.
Sade oli keskeyttänyt. Kasvusto oli hyvän näköinen.

Plus satamilliä sadettimesta. Tehdäänkö viljalla siellä kaksi noin 50 mm kierrosta  vai annetaanko vähemmän ja kierrätetään useamman kerran.

-SS-

Tämä isäntä ei sadeta vaan on panostanut säätösalaojitukseen.
25-35 mm kerran tai kahdesti on kevätviljan sadetusresepti. Isommilla määrillä alkaa helposti kärsimään märkyydestä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.07.23 - klo:14:05

Plus satamilliä sadettimesta. Tehdäänkö viljalla siellä kaksi noin 50 mm kierrosta  vai annetaanko vähemmän ja kierrätetään useamman kerran.

-SS-

Tämä isäntä ei sadeta vaan on panostanut säätösalaojitukseen.
25-35 mm kerran tai kahdesti on kevätviljan sadetusresepti. Isommilla määrillä alkaa helposti kärsimään märkyydestä.

Kohtuu outoa et se 25-35mm riittää 

Lainaus käyttäjältä: Make - 28.07.23 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.07.23 - klo:14:05

Plus satamilliä sadettimesta. Tehdäänkö viljalla siellä kaksi noin 50 mm kierrosta  vai annetaanko vähemmän ja kierrätetään useamman kerran.

-SS-

Tämä isäntä ei sadeta vaan on panostanut säätösalaojitukseen.
25-35 mm kerran tai kahdesti on kevätviljan sadetusresepti. Isommilla määrillä alkaa helposti kärsimään märkyydestä.

Kohtuu outoa et se 25-35mm riittää 

Kummasti yksikin 15 mm kuuro riittää useamman tonnin satoeroon. Ja vieläpä niin päin, että heikon viljavuuden hapan maa tuotti huomsttavasti paremmin, ja ainoa ero oli pellon yli kulkenut yllätyskuuro kesäkuun alkupuoliskolla.

Tänäkin vuonna näillä kotipalstoilla sato näyttää asettuvan sateisuuden mukaan. Mutta ei muiden pelloilla välttämättä.

Esimerkiksi USA:ssa sadantaa käytetään tarkkojen satoennusteiden tekoon; tietenkin ilmasto on kuivempaa ja kastelua käytetään maissilla. Ovat ehkä maataloustieteessä meitä jäljessä.

Täällä Suomessa kummasti sadannan ei oleteta vaikuttavan satoihin, oletettavasti vilja kasvaa pohjavesivarannoilla pelkästään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 29.07.23 - klo:00:03

Lainaus käyttäjältä: Make - 28.07.23 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.07.23 - klo:14:05

Plus satamilliä sadettimesta. Tehdäänkö viljalla siellä kaksi noin 50 mm kierrosta  vai annetaanko vähemmän ja kierrätetään useamman kerran.

-SS-

Tämä isäntä ei sadeta vaan on panostanut säätösalaojitukseen.
25-35 mm kerran tai kahdesti on kevätviljan sadetusresepti. Isommilla määrillä alkaa helposti kärsimään märkyydestä.

Kohtuu outoa et se 25-35mm riittää 

Kummasti yksikin 15 mm kuuro riittää useamman tonnin satoeroon. Ja vieläpä niin päin, että heikon viljavuuden hapan maa tuotti huomsttavasti paremmin, ja ainoa ero oli pellon yli kulkenut yllätyskuuro kesäkuun alkupuoliskolla.

Tänäkin vuonna näillä kotipalstoilla sato näyttää asettuvan sateisuuden mukaan. Mutta ei muiden pelloilla välttämättä.

Esimerkiksi USA:ssa sadantaa käytetään tarkkojen satoennusteiden tekoon; tietenkin ilmasto on kuivempaa ja kastelua käytetään maissilla. Ovat ehkä maataloustieteessä meitä jäljessä.

Täällä Suomessa kummasti sadannan ei oleteta vaikuttavan satoihin, oletettavasti vilja kasvaa pohjavesivarannoilla pelkästään.

-SS-

Jotenkin vain ristiriitaista kun aiemmin joskus kirjoittelin tänne et oliko se nyt vuonna 18 kun oli kuivaa ja juhannuksen alla tuli 25mm sade muistaakseni. Tämä riitti 4t keskisatoon kevätviljoilla. Tätä pidettiin silloin mahdottomana...

Samaten kun monista kirjoituksista saa sellaisen kuvan et alle 100mm ei ole mitään merkitystä. Nyt kuitenkin 25-35mm kerran tai kahdesti riittää ja ylimenevät niin alkaa tulemaan märkyys ongelmia.

Mietin tässä vain sitä kun mä olen ollut näiden kohtuu kuivien kesien ystävä ja pienikin määrä vettä riittää ja tuollaiset liiat sateet näkyy meikäläisen pelloilla melko nopeasti märkyys ongelmina niin en taidakkaan olla ihan hukassa siinä et ei todellakaan tarvita mitään 100mm et homma voi toimia..

Tässä ainakin heinäkuun alun 65mm sateet pelasti hyvin paljon. Kasvustot näyttävät kauran ja ohran kohdalta ihan kohtuullisilta. Kevätvehnässä tuli epäonnistumista, joka menee omaan piikkiin osaksi, mutta jotenkin kesäkuu ei nyt sopinut aikaiselle lajikkeelle siltä osin. Viljan hinnat varmaankin paikkaavat. Ennusteet eivät näytä hääveiltä.

On muistettava, että nämä sateettoman ajan  kasitonnarien ottajat viljelevät pelloilla, joiden kaltevuus on 0..0,1 cm/ m , vedenalainen salaojitus yleinen ja mahdollisesti 40 m paksu pohjaveden kyllästämä savikerros alla, jossa pohjaveden paine on ylös päin. Tuolla kerrotaan lohkosta, jota tunninjunan maaperäporarit porasivat, ja porarei'istä alkoi keväällä työntää vettä pellolle, jotta kylän paras pelto oli pitkälle kesään veden peitossa, kattilan pohjalla, viljelykelvoton.

Öljykasveilla näkyy nyt mielenkiintoinen ilmiö. Alle kaksikymmentä milliä , puolipilvistä ja vähän viileämpi keli, yksi myöhään kylvetty rypsipelto ryöhähti kukkimaan uudestaan ! Kuiva ilma, paahtava aurinko ja kuivuus ei sovi tuollaiselle rikkaruohollekaan.

Kesä 2022 oli siis sateiden osalta hyvä, mutta kuivuus täällä nitisti parhaan kasvun kevätviljasta, paitsi 15 km päässä, jossa tuli se ylimääräinen 15 mm, eikä rypsikään mikään huippu ollut, vaikka tuottikin parisen tonnia. Vedenpuutteelle vilja on herkkä noin kolmen viikon ajan, ennen kukkimista. Tähän osuva 15 mm ratkaisee paljon. Mieluummin tietenkin 30-50 mm. Jos kesä on kostea, ravinteet ratkaisevat sadon, kuivana kesänä vesi on minimitekijä.

Mutta ei Suomessa.

-SS-

Tuolla kerrotaan lohkosta, jota tunninjunan maaperäporarit porasivat, ja porarei'istä alkoi keväällä työntää vettä pellolle, jotta kylän paras pelto oli pitkälle kesään veden peitossa, kattilan pohjalla, viljelykelvoton.



-SS-

Jospa niiden pora osui suoraan jonkun vesiosuuskunnan tai muuhun vesijohtoon. Heko heko.

Länsi-Uudenmaan rukiit on valmiin näköisiä. Olisiko kannattanut koittaa puinteja hyvän sään aikana? Toki tiedän kokemuksesta, että valmiin näköinen pitää helposti sisällään pehmeitä jyviä. Mutta ihan hyviä kasvustoja. Syysvehnätkin näyttävät tulevan kovaa kyytiä perässä. Liekö jotain vanhempia lajikkeita, jotka ovat aikaisempia. Kuivuus kin tietysti valmistuttaa. Ihan hyvännäköisiä nekin.

Länsi-Uudenmaan rukiit on valmiin näköisiä. Olisiko kannattanut koittaa puinteja hyvän sään aikana? Toki tiedän kokemuksesta, että valmiin näköinen pitää helposti sisällään pehmeitä jyviä. Mutta ihan hyviä kasvustoja. Syysvehnätkin näyttävät tulevan kovaa kyytiä perässä. Liekö jotain vanhempia lajikkeita, jotka ovat aikaisempia. Kuivuus kin tietysti valmistuttaa. Ihan hyvännäköisiä nekin.

Omat valmiin näköiset rukiit olivat juuri tuollaisia. Osa jyvistä kovia =puitavia osa sit pehmeitä. Ja näitä oli samassa tähkässä. Ei auttanut kuin odotella ja ennustetta kun katsoo niin taitaa saada odotella vielä ensi viikonkin. Josko sitten ehtivät ne valmiit itää jo ja sitten saakin puida täyttä paskaa.   

Kaksi kertaa nyt ruista yrittänyt tässä luomussa ja ei näytä oikein onnistuvan. Ainut positiivinen asia on se et rikat pysyvät naapureiden silmistä pois kun eivät nouse rukiin päälle. Kasvustossa alla niitä kyllä on, ehkä syy siinä et kasvusto on mielestäni liian harva. Syksyllä eka pelotellaan liian aikaisella kylvöllä kahukärpästen takia mut myöhäinen kylvö kuivaan kynnökseen ilman sadetta ei ollut sekään hyvä juttu. Ens kerralla jos sellainen mielenhäiriö tulee et pitää ruista kylvää niin kylvän sen kyl aikaisemmin oli kärpäsiä tai ei.   

Länsi-Uudenmaan rukiit on valmiin näköisiä. Olisiko kannattanut koittaa puinteja hyvän sään aikana? Toki tiedän kokemuksesta, että valmiin näköinen pitää helposti sisällään pehmeitä jyviä. Mutta ihan hyviä kasvustoja. Syysvehnätkin näyttävät tulevan kovaa kyytiä perässä. Liekö jotain vanhempia lajikkeita, jotka ovat aikaisempia. Kuivuus kin tietysti valmistuttaa. Ihan hyvännäköisiä nekin.

Reetan sakoluvulle voi sanoa hyvästit, jos pari kunnon yösumua pääsee kypsälle viljalle. Mutta rukiit eivät ole enää samanlaisia. Hybrideissä on 350 sakoluvut, ja ne pysyvät korkeina kolmen viikon sadekausien yli. Ehkä Reetta kelpaa viisikymppiä halvemmalla ylisakoisen hybridin jatkoksi, tai ehkä ei, kun Puolasta saa seitsemälläkympillä matalasakoista ruista.

Täällä aikainen syysvehnä on melko varmasti Emiliota. Karvainen tähkä.

-SS-

-SS-