Pitkäjänteisyyttä tuntuu puuttuvan luomuviljelijöiltä, kun ei kestetä muutamaa huonoa vuotta, vaan siirrytte tavispuolelle, entäpä jos kohta alkaakin taas luomun kannattavuus paranemaan, hyppäättekö takaisin?
Hyppy tavispuolelle on hyppy ojasta allikkoon, tavispuoli on uusilla säännöillä muutettu puoliluomuksi, pelkällä viljan kasvattamisella jää tuet pieneksi, pitää puuhailla ahkerasti monenmoisen hömppäheinän kanssa,jos haluaa tukitason pysyvän entisellä tasolla, ja seurauksena myyntitulot kuitenkin pienenee, jos kovasti niittykasveja viljelee. Ja kustannustaso taviksessa on korkeampi kuin koskaan aiemmin.
Luomutieteessä pidetään selvänä, että viidessä vuodessa kemikaaliviljelyn jälkeen vielä ei maa pääse siihen kuntoon, että tuottaisi satoa ilmasta. Vähintään kaksikymmentä vuotta menee siihen, että rikkakasvit eivät osaa kasvaa luomupellossa, ja silloin vasta viljely muuttuu helppohoitoisemmaksi. Tämä palaaminen tavanomaiseen on selvästi mahdollisuus tankata tavanomaisen viljelyn keinoin maahan ravinteita, sekä poistaa osa rikkakasvipankista. Toiminta on nykyteollisuuden mukainen, lyhytnäköistä, lähes kvartaalitalouden mallista. Ei malteta odottaa mykoritsojen heräämistä.
Mielestäni ongelma on se, että luomu parhaimmillaan on symbioosissa eläintalouden, erityisesti nurmivalkuaiskasvien kanssa. Tällöin paikallisen eläintalouden sivuvirtojen tuominen maahan helpottaa ravinnepulaa ja kustannuspainetta. Tavanomaisessakin viljelyssä teollisen eläintuotannon sivuvirrat saavat näyttämään maaperässä olevan alkemistisia ominaisuuksia, sadoissa poistuu ravinteita triplasti vuosittain verrattuna pussissa ostettuihin lisättyihin.
On tarpeetonta vieroksua luomusta palaajia; epäilen enemmänkin, että päätökseen on vaikuttanut viljamarkkinoiden talven ajan lyhytaikaisesti kestänyt näennäisesti valtava hintataso, joka oikeasti ei pääse suurelle enemmistölle tuottajia koskaan toteutumaan: pörssihait saattoivat markkinat epätasapainoon, pidän vuotta 2023 ehkä kaikkein heikoimpana vuotena palata tavanomaisen viljan ylituotantomarkkinoille. Ensi vuonna jo se luomupalaaja joutuu sopeutumaan satasen ohranhintoihin ja sadanviidenkympin alle jääviin vehnänhintoihin. Saati sitten alle neljänsadan rypsinhintaan.
-SS-