[
Miksi pitäisi tietää miten se DSG-laatikko toimii? Mitä sillä tiedolla tekee? Vian sattuessa ei kuitenkaan tavallinen talliainen osaa tai pysty sitä korjaamaan, eikä niin ole edes tarkoitettu. Sama juttu tässä tietotekniikassa, ei niitä kaikkia bittien liikkeitä tarvi tietää eikä digilaitteiden toimintapeeiaatteita, ei niistä tiedoista ole mitään hyötyä, ei kaikkien tarvi olla nörttejä eikä autoinsinöörejä. Sitäpaitsi uudemmat autot, etenkin nuo 2010 jälkeen tehdyt, on sellaisia, ettei niille paljon pysty itse tekemään huolto- ja korjaushommia.
Se oli vaan vertaus, ehkä vähän huono. Useammalle käyttäjälle on varmaan hyödyllisempää osata laittaa sähköpostin asetukset kohdalleen kuin ymmärtää vaihdelaatikon päälle. Ero on varmaan siinä että kukaan ei oleta että autoileva ihminen korjaa itse växellådansa, mutta sitä pidetään kaikille selvänä että osaa laittaa tietokoneensa, kännykkänsä, oheislaitteensa, tietoturvansa, kotiverkkonsa, viihdevehkeensä ja sähköpostinsa toimimaan. Mikä ei ole käytännön totuus.
Käytettyä ostaessa voi olla hyödyllistä tietää mikä niistä kestää ja mikä ei. Ja uuttakin hankkiessa ainakin mua kiinostaa miten mokoma toimii, mitä hyvää ja mitä huonoa vaikka nyt ei mihinkään teknisiin yksityiskohtiin mennäkään.. haluan traksassakin ostaessa tietää suurin piirtein miten toimii portaaton tai powershift-latikko. Käyttöominaisuuksilla on niin paljon eroa. Sähköpostissakaan ei varmaan tarvitse tietää kaikkien protokollien syvintä sielua, autentikoinnin toimintaa ja palvelimien sertifikaatteja, mutta vaikka tieto siitä mikä ero on POP3:lla ja IMAP:lla on hyvinkin hyödyllinen. Tai edes se että samaa laatikkoa voi käsitellä hyvin monella eri systeemillä. Tätäkään ei oikein missään ole selkeästi useinkaan kerrottu.
Mulla on ehkä kymmenkunta ihmistä joiden atk-tukena toimin. Osa heistä on jo iäkkäitä, joku taas muuten rajoittunut, muutama haluaa käyttää työssään ratkaisuja joita ei ole ihan helppoa noviisina toteuttaa. Jotain ei vaan kiinnosta kuin lopputulos eli se että homma toimii. Aikoinaan oli myös muutama pk-yritys mutta niiden tuen, kehittämisen ja ylläpidon olen siirtänyt kauan sitten jo seuraavalle sukupolvelle.
Eihän siitä DSG:stä tarvitsekaan kaikkien tietää. Tietysti jonkinlainen toiminnan peruskäsitys voi olla sikäli hyödyllinen että ymmärtää esim jonkin orastavan oireen vakavuuden eikä aja ihan tyhmyyttään koko laatikkoa pas2 jos ja kun vaikka veto alkaa luistaa tai vaihto muuttuu oudoksi. Katselin äsken ajankuluksi jenkkien autokorjaamojen 'customer said' juttuja ja kyllä oli surullisia tarinoita. Osa tietysti välinpitämättömyyttä mutta osa on selvää ymmärtämättömyyttä, ajetaan niin pitkään kuin jotenkin liikkuu. Mikäs siinä jos taaloja piisaa... onhan sillä työllistävä vaikutus ja varaosamyyntikin elpyy kummasti :-)
Näissä on joskus hauskojakin sattumuksia, minut hätyytettiin kerran paikalle kun kirjoitin oli lakannut toimimasta siivouksen jälkeen. Hetki meni ihmetellessä kunnes keksin että kirjoittimen USB-A pistoke menee mukavan jämptisti myös verkkokortin RJ-45 liittimeen... USB-johto oli irronnut siivoustoimissa ja sitten palautettu hieman väärään paikkaan. Toimimattomuus oli havaittu yli viikon siivousta myöhemmin, siksi syy-yhteys ei ollut enää selkeä. Tuollaista ei ihan heti keksi kun vaan vilkaise konen päältä sinne taakse että juu, kaikki johdotkin ovat kunnolla kiinni....
Tulostimesta ei kuitenkaan tullut verkkotulostinta pelkästään tuolla tempulla. Vika oli osittain jopa minunkin, olin joskus sanonut hänelle että jos töpseli käy johonkin liittimeen niin silloin se ei ole ainakaan pahasti väärin. Poislukien 3,5 mm audioplugit, ja niissäkin jotkut ajurit osaavat automaagisesti vaihtaa portit oikeiksi jos onkin mennyt liitännät sekaisin.
