Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Muokkaus syysvehnälle  (Luettu 5864 kertaa)

skuutteri

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 34
Muokkaus syysvehnälle
Mitäs arvon kolleegat on mieltä syysvehnän muokkauksesta savimaalla, ja varsin kuivalla. Täällä Lohjan nurkilla ei tuota vettä ole montaa milliä tullut viimeiseen kuukauteen joten ei hotsittais alkaa noita savilohkareita murjomaan kyntöauralla. Kultivointia olen kokeillut aiemmin joskin kosteampaan maahan ja se toimi kohtalaisesti, miten mahtaisi lautasäestys toimia jos sen saisi vaan puremaan maahan?
Itselläni on vähän skeptinen suhde tuohon saunakukkien multaimeen (lautasäkeeseen), joskin tuo lohko on melko siistissä kunnossa tiiviin ohrakasvuston jäljiltä. Ei siis huvittaisi myöskään mitään syysrikkatorjuntaa tehdä..
Kyntöhän olisi paras vesitilan tekijä mutta tuo maaperä on vaan kuivana melko mahdoton kynnettävä ja vielä mahdottomampi muokattava jos ei vettä tule reilusti. Joskus katkoin äkeen piikkejä kuivassa savilouhikossa aikani kunnes runnoin lautasäkeellä lohkareet pieniksi ja siten sain syysrapsin siemenet kylvettyä ainakin silmiltä piiloon. Eihän ne tietty itäneet ennen kunnon sateita..

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2269
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Samat ajatukset. Aion suorakylvää kovan savimaan omalla, lajitellulla
mutta peittaamattomalla siemenellä, ilman lannoitetta, minimipanostuksen yritys tällä kertaa. Keväällä sit reilummin lannoitetta, jos selviää yli talven.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Pienempien tilojen lautasmuokkareilla ja kultivaattoreilla ei syvää kraapua kivikovaan peltoon oikein saa. Semmoinen lisäpainotettu Väderstad topdown voisi toimia.

Kuivassa kyntämällä saa hiukan kosteutta, sitten heti äestys matalaan raskaalla äkeellä, tai tasausäkeellä. Lautasmuokkari pyöräyttää kivikovat viilunpätkät ympäri. Kynnössä myös kuivan vuoden jääntiohra menee suurimmaksi osaksi piiloon.

Kyllä eturiviläisten runsaammat  panostukset syksyn viljelytoimiin  näkyvät keväällä. Peittaus, Sluxx, kahukärpästorjunta, viirukaskastorjunta siitä viikon päästä, aikainen Mateno Duo, mangaanit ja hifos ruiskutteet syyskuun lopulla,  lokakuulla-marraskuulla  yksi tai kaksi Proline-käsittelyä. Lannoitteeksi tietenkin 180 kg Y6. Tai 25 tonnia typpivapaata karjanlantaa.

Se on vaan tunnustettava, että kasitonnareita ei toistuvasti korjata, jos huippusatotiedettä ei noudateta.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Eiks se syysvehnän kylvöaika ole vasta kuukauden päästä siellä Lounais Suomessa? Eiköhän se siihen mennessä ehdi vettäkin työntää, että maa pehmenee..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

skuutteri

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 34
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Eiks se syysvehnän kylvöaika ole vasta kuukauden päästä siellä Lounais Suomessa? Eiköhän se siihen mennessä ehdi vettäkin työntää, että maa pehmenee..
Tähtäilen kylvöä sinne 20.9. +-5 päivää eli aikaa on vielä hyvin mutta sääennuste näyttää vaan kuivaa seuraavat 10 päivää ja parin edellispäivän 5mm sade ei kyllä kastellut mitään. Toivottavasti vettä tulee vielä ennen kylvöjä. Pitäiskö ajaa 15.  päivä puimakone pellonlaitaan, se yleensä nostaa sadepilviä...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Lohjalla on tullut alle 20 mm elokuussa. Maa on todella kuivaa. Sänkimaat ovat vähintään 5 cm aivan tuhkaa. Suorakylvössä joutuu menemään syvälle.

Eilen sain äkkikuuron tulemaan päälle, kun ajoin kuivan vehnäkuorman ilman pressua pihamaalle ja kävin kaffeella sisällä. Eli toimii.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Eiks se syysvehnän kylvöaika ole vasta kuukauden päästä siellä Lounais Suomessa? Eiköhän se siihen mennessä ehdi vettäkin työntää, että maa pehmenee..

Huomasin viime keväänä, että viimeiset kylvökset heräsivät mutu-tuntumalla  keväällä paremmin, oikein tunteella kylvetyt rehevät kasvustot tukehtuivat jään alle. En tiedä mikä olisi mahdollinen syy, ehkä pieni oras pystyisi sinnittelemään tukehtumatta pitempään kuin pitemmälle kasvanut ?

Yleensä syksyllä vähän pitemmälle ehtinyt kasvusto on ollut parempi keväällä. Savihiesulla minulla joskus aikanaan oli kolmen kylvöajan koe, jossa keskimmäinen, 15.9 kylvetty tuhoutui täysin. Syksy tosin oli sateinen. Liettyminen oli suurin syy, rehevä kasvusto toipui, myöhemmin kylvetty sai kuohkeamman murukerroksen päällensä.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Eiks se syysvehnän kylvöaika ole vasta kuukauden päästä siellä Lounais Suomessa? Eiköhän se siihen mennessä ehdi vettäkin työntää, että maa pehmenee..

Huomasin viime keväänä, että viimeiset kylvökset heräsivät mutu-tuntumalla  keväällä paremmin, oikein tunteella kylvetyt rehevät kasvustot tukehtuivat jään alle. En tiedä mikä olisi mahdollinen syy, ehkä pieni oras pystyisi sinnittelemään tukehtumatta pitempään kuin pitemmälle kasvanut ?

Yleensä syksyllä vähän pitemmälle ehtinyt kasvusto on ollut parempi keväällä. Savihiesulla minulla joskus aikanaan oli kolmen kylvöajan koe, jossa keskimmäinen, 15.9 kylvetty tuhoutui täysin. Syksy tosin oli sateinen. Liettyminen oli suurin syy, rehevä kasvusto toipui, myöhemmin kylvetty sai kuohkeamman murukerroksen päällensä.

-SS-

Viime talvelta itsellä samanlainen kokemus. Ekoja kylvettiin joskus syyskuun alkupuolella muistaakseni. Viimeinen kylvös joskus syyskuun lopulla. Tämä viimeinen selvisi talvesta parhaiten.

Toki myös sellaisia huhuja kuullut et skagen olisi selvinnyt ceylonia paremmin. Ehkä se sit täytyy skagen ottaa tohon rinnalle ja katsoa tuleeko eroja..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Skagen talvehtii paremmin, ei jää epäilyksen sijaa edes. Mutta se on vaateliaampi maanlajissa, lannoituksessa, laontorjunnassa ja etenkin - huom luomuviljely - taudintorjunnassa. Skagenissa on huomattavasti parempi vaste tautitorjunnalle, ja se on suurin selittävä tekijä sille, että hyvänä syysvehnävuonna Skagenista korjataan kasitonnareita ja Ceylonista vain 6.5 - tonnareita.

Jos syysvehnää ei kerkiä kesällä varta vasten  kasvattamaan, jää Skagen vain tyydyttäväksi sadoltaan. Hl- paino on silloin alhainen (Skagenille muutenkin luonteenomaista)  ja valkuaispitoisuus mahdollisesti alhaisempi.

Lakoherkkyys muutenkin harmittaa, kun laontorjunnan riskit ovat näillä yleensä kuivilla seudulla kovin suuret tuoreempiin peltoihin verrattuna. Torjumattomuus sitten vastaavasti lyö toiselle korvalliselle. Ceylonilla ei tarvitse oikeastaan kevätlannoituksen ja saunakukantorjunnan jälkeen miettiä yhtään mitään.

Ei koske Pohjanmaata.

-SS-

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7085
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Lakoherkkyys muutenkin harmittaa, kun laontorjunnan riskit ovat näillä yleensä kuivilla seudulla kovin suuret tuoreempiin peltoihin verrattuna. Torjumattomuus sitten vastaavasti lyö toiselle korvalliselle. Ceylonilla ei tarvitse oikeastaan kevätlannoituksen ja saunakukantorjunnan jälkeen miettiä yhtään mitään.

Ei koske Pohjanmaata.

-SS-

Ceylon sai "korrensääteeksi" broadwayn, ei muuta. Tautitorjunta tähkälle jne. normaalisti, osa täysin multamaatakin missä kasvustojen pystyssä pysyminen haastavaa ja jarruista huolimatta yleensä lakoviljaa. Naudan lietettä alle ennen kylvöä, keväällä jaettu lannoitus joista toinen säätökartan mukaan, jossa piirtelin ko. lakoherkät alueet laihemmalle. Toimi hyvin, kasvusto ns. täydellistä mutta pysyi täysin pystyssä. Ainakaan lakoa ei ennen puintia ole havaittavissa, syysvehnä edelleen puimatta kun kasvu jatkunut viime aikoihin saakka. Skagen ois kova, mutta se lakoherkkyys. Jos toisella lajikkeella pärjää ilman jarrua, se on kova juttu kuten edellä mainittu, kuivuus aina peikkona ja silloin jarrusta karuimmissa kohdissa haittaa.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3122
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Ceylon jos vaan antaa, on kyllä potentiaalia ilman taikatemppuja, m85 täytteen 15prosenttista yhdeltä hehtaarilta pari v sitte, Viime vuonna kuivuus ja toinen täydentävä annos ei des sulannut koko kesänä, tää vuosi kierteli puimurilla rikkaruoho seos  jossa tähkiä sessa, osittain niukka lannoitus antoi isoja pulleita jyviä tankkiin pari m3.
Seo oli kyllä semmonen soppa joka moni muu ei olis edes puinnut, mutta luulen että puimurin kokeilu siinä, jyvät isoja rikat kuivuneet, kuivaa, sen takia puimuri kykeni erottaa noinkin hyvin. Sitten kuin tasaisest rikaton pieniä tähkiä quarna, tankki täyttyi yhtä hitaasti....

On kyllä ruti kuivaa, ei kummosta kastettakaan, 50 prosentin kosteus iltapäivisin, en tiedä millä ryhtyis muokkaamaan, pinta on kyllä muruinen mutta sen alla varmaan sitkeen kovaa, näillä pö hinnoilla, ja sitten muokata kynnös vielä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Ceylon jos vaan antaa, on kyllä potentiaalia ilman taikatemppuja, m85 täytteen 15prosenttista yhdeltä hehtaarilta pari v sitte

On muistettava, että Skagen antaisi siinä tilanteessa yli 125 hl. Pidän kuitenkin sitä 25 hl hankkimista lajiketta vaihtamalla liian tarkkana hommana korrensäätelyn ja muun tautitorjunnan haasteineen. Ja valkuainen on sen prosentin alempi, johtuen lannoitusrajoista, jotka pätevät keinolannoituksessa tarkasti, koska ne on printattu säkin kylkeen.

-SS-

seegeri

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1941
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Kyntö, kultivointi, lautasmuokkaus, kylvökoneena laahavannas, onko oikotietä?

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3122
Vs: Muokkaus syysvehnälle
Ceylon jos vaan antaa, on kyllä potentiaalia ilman taikatemppuja, m85 täytteen 15prosenttista yhdeltä hehtaarilta pari v sitte

On muistettava, että Skagen antaisi siinä tilanteessa yli 125 hl. Pidän kuitenkin sitä 25 hl hankkimista lajiketta vaihtamalla liian tarkkana hommana korrensäätelyn ja muun tautitorjunnan haasteineen. Ja valkuainen on sen prosentin alempi, johtuen lannoitusrajoista, jotka pätevät keinolannoituksessa tarkasti, koska ne on printattu säkin kylkeen.

-SS-
Siis se mikä mä silloin sain, kyntö, jyrsinkylvö laahavannas jotain 15.9, pimeään. Keväällä kahdet lannoitukset jotain 140-160kg typee yhteensä, oilko mcpa ja jotain tautiaineita, loraus, ja puinti.

Nyt tänä vuonna, ne harvahkot tähkät, ja isohkot jyvät, aika paljon per ha pitää laittaa?

Niin rutikuivaa, savee, viime syksynä syyskynnetty, tänävuonna jyrsikylvetty, eli aika minimi tallattu. Oljet paalattu pois, potkaisin ja tuumin, meniskö ihan laahavantailla, jos ei, niin lannoitevantailla? Kuivaa, rutikuivaa, kyntö varmaan onnistuis, mutta pitää sitten tehä kuin yt videoissa, ajaa miltei rinnakain jyrsinkylvöö kynntövehkeen vireikkäin? Ja pöö palaa iloisesti?

Agronautti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1562
Vs: Muokkaus syysvehnälle

Ihmeen hyvin on sujunut kyntäminen Kymen savilla, ei tarvii paljoa ylimääräistä muokkailla.. Noh, nämä kynnöt ovat  kylläkin VLN:n ja syysvehnän jäljestä.
 Ainostaan ruiskutus/lannoitusjäljissä tulee isompaa ja tiukempaa savimöykkyä..  Näköjään 70hv takapotku+800l ruisku ja 80hv nelikko lannoituksissa suht. kapeilla renkailla saa saven tiukaksi.. :(